Browsing by department "Opettajankoulutus"

Mål. Syftet med studien är att beskriva och analysera aktuella studier om sambandet mellan fysisk aktivitet och lärande samt skolframgång inom åldersgruppen 7–16. Min hypotes är att fysisk aktivitet har en positiv inverkan på både lärande och skolframgång. Eftersom temat är aktuellt, publiceras nya studier frekvent, och det är viktigt att analysera dem för att ha den mest precisa informationen om ämnet. I Finland har kopplingen mellan fysisk aktivitet lärande och skolframgång undersökts av Syväoja (2013; 2014); Kantomaa (2013) och Huotilainen (2017) som alla har påvisat ett positivt samband mellan faktorerna. Metoder. Metoden för studien var en beskrivande litteraturöversikt. Jag har analyserat tolv studier som undersökte om fysisk aktivitet har en inverkan på lärande och skolframgång. Resultat och slutsatser. Studien visade ett positivt samband mellan fysisk aktivitet och lärande samt fysisk aktivitet och skolframgång. Av de analyserade tolv studierna visade elva att fysisk aktivitet har en positiv inverkan på antingen skolframgång eller lärande. Särskilt aerobisk motion hade ett positivt samband med faktorerna. Denna kunskap är värdefull för lärare och skolor som kan använda informationen för att främja elevernas möjligheter till effektivt lärande och god skolframgång samt även goda motionsvanor.

Tavoitteet. Oppimisympäristöillä on keskeinen merkitys lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle, minkä takia on tärkeää, että oppimisympäristöihin kiinnitetään huomiota päiväkodeissa. Oppimisympäristö on sekä käsitteenä että ilmiönä hyvin laaja-alainen, sillä se voidaan jakaa useisiin eri osa-alueisiin, jotka voivat vaihdella kontekstista riippuen. Tästä johtuen myös oppimisympäristöihin ja sen osa-alueisiin liittyvät näkemykset voivat vaihdella hyvinkin paljon. Tässä tutkimuksessa oppimisympäristön osa-alueiksi on määritelty fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen osa- alue Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisena oppimisympäristön fyysinen sekä psyykkinen ja sosiaalinen osa-alue kuvataan päiväkotien toiminnan kuvauksissa. Menetelmät. Tutkimusaineistona olivat Vantaan kaupungin päiväkotien toiminnan kuvaukset toimintakaudelta 2018-2019. Kyseiseltä toimintakaudelta toiminnan kuvauksia oli yhteensä 90 kappaletta ja ne kerättiin Vantaan kaupungin verkkosivuilta syksyllä 2019. Aineistonkeruussa on hyödynnetty määrittelemiäni kriteereitä sekä satunnaisotantaa. Varsinainen tutkimusaineisto muodostui yhteensä 20 toiminnan kuvauksesta. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineiston analysointimenetelmänä on hyödynnetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Toiminnan kuvauksissa oppimisympäristön fyysistä osa-aluetta kuvattiin päiväkodin ja piha-alueen, välineiden, esineiden ja materiaalien sekä laajennetun oppimisympäristön osalta. Kuvauksista ilmeni, että fyysisen oppimisympäristön nähdään toimivan toiminnan mahdollistajana, toiminnan tukijana sekä oppimisympäristöjen rikastajana. Oppimisympäristön psyykkiseen ja sosiaaliseen osa-alueeseen liittyvät maininnat kuvasivat päiväkodin psyykkistä ilmapiiriä, vuorovaikutussuhteita, toimintaa määrittäviä periaatteita, lasten osallisuutta sekä päiväkodin yhteistoimintaa. Toiminnan kuvauksissa psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö kuvataan psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen tukijana, aktiivisen toimijuuden tukijana sekä päiväkodin yhteisöllisyyden vahvistajana. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni kuvauksia, joissa päiväkodin oppimisympäristöä kuvattiin molempien sekä fyysisen että psyykkisen ja sosiaalisen osa-alueiden osalta. Nämä kuvaukset kuvasivat oppimisympäristön suunnittelua, rakentamista ja kehittämistä sekä oppimisympäristön kokonaisvaltaista turvallisuutta, ja ne muodostivat käsitteen oppimisympäristö kokonaisuutena.

Aikaisemman tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että fyysisellä aktiivisuudella on jo pitkään ollut merkittävä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuitenkin tutkia asiaa hieman eri näkökulmasta. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla oli tarkoitus selvittää, millaisia vaikutuksia fyysisellä aktiivisuudella on koulumenestykseen. Omat havainnot organisoituun urheilutoimintaan osallistuvien lasten hyvästä koulumenestyksestä johtivat toiseen tutkimuskysymykseen, eli tutkimaan organisoidun urheilun vaikutuksia koulumenestykseen. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli saada luotettavaa tietoa fyysisen aktiivisuuden ja organisoidun urheilun vaikutuksista koulumenestykseen, joita voitaisiin sitten mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi kasvatustyössä. Toteutin tämän kandidaatintutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistonhaussa hyödynsin Helkan -tietokantoja, sekä Google Scholar -hakukonetta. Hyödynsin aineiston etsimisessä myös löytämäni kirjallisuuden lähdeluetteloja. Aineistoni koostui sekä kansainvälisestä, että kotimaisesta tutkimuksesta, ja hyödynsin työssäni myös erilaista aiheeseen liittyvää teoriakirjallisuutta, sekä muita luotettavia sähköisiä lähteitä, kuten perusopetuksen opetussuunnitelmaa, perusopetuslakia yms. Tämän tutkielman lähteet koostuivat pääosin sähköisistä lähteistä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tutkimustulokset eivät olleet aivan yksiselitteisiä ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta, vaan niissä oli hieman epäjohdonmukaisuutta. Suurin osa aikaisemmasta tutkimuksesta kuitenkin päätyi tuloksissaan siihen, että fyysinen aktiivisuus vaikutti positiivisesti koulumenestykseen. Tulosten perusteella voitaisiin siis sanoa, että fyysisellä aktiivisuudella näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia koulumenestykseen, mutta laadukasta tutkimusta aiheesta tulisi ehdottomasti tehdä lisää. Toisen tutkimuskysymyksen kohdalla tulokset olivat yksiselitteisiä, ja näiden tutkimustulosten valossa voidaan todeta, että organisoidulla urheilulla on positiivisia vaikutuksia koulumenestykseen.

Tutkielmani tarkoitus on kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, miten perusopetuksessa toimiva opettaja voi työssään tunnistaa oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa ilmenevän koulukiusaamisen, sekä kiusaamisen kohteena olevan oppilaan. Aihe on tärkeä, sillä monet tutkimukset ovat osoittaneet, että koulukiusaamisen tunnistaminen on haasteellista opettajille. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena käyttäen lähteinä aihetta käsitteleviä aiempia tutkimuksia. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 17 lähdettä, jotka sisältävät sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä käyttäneitä tutkimuksia. Kirjallisuuskatsaukseni perusteella voin todeta, että opettajilla on puutteellinen käsitys siitä, mitä kiusaaminen on sekä siitä, kuinka yleistä se on. Kirjallisuuden perusteella koulukiusaamisen voi tunnistaa parhaiten seuraamalla oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja kyselemällä oppilailta kiusaamisesta. Katsaukseni osoittaa, että koulukiusaamiseen ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti ja että epäsuorasta sekä vaikeasti havaittavasti kiusaamisesta on liian vähän tietoa sekä opettajilla että oppilailla. Opettajien tiedetään tunnistavan suoran kiusaamisen paremmin ja usein opettajat puuttuvat vain siihen kiusaamiseen, joka on erityisen näkyvää. Kirjallisuuskatsaukseni osoitti, että koulukiusatuksi voi joutua kuka tahansa oppilaista. Usein kiusatut ovat vailla ystäviä ja muun ryhmän suosiota. Kiusatuilla oppilailla on yleensä muita alhaisempi itsetunto, ja he ovat usein luonteeltaan introvertteja. Kiusatuilla on hyvin erilaisia tapoja reagoida kiusaamiseen. Koulukiusatut saattavat esimerkiksi vältellä koulussa käyntiä. Usein kiusattu ei kykene puolustamaan itseään kiusaamistilanteessa. Koulukiusaamisen tiedetään lisäävän riskiä myös mielenterveyden heikkenemiseen. Esimerkiksi masentuneisuuden tiedetään olevan yleistä koulukiusaamisen uhreilla. Onkin erityisen tärkeää löytää keinoja kiusaamisen ja kiusattujen tunnistamiseen, jotta koulukiusaamiseen voitaisiin paremmin puuttua.

Tässä tutkielmassa tarkastelen vuosien 1919–1944 välisenä aikana Hämeenlinnassa sijoitettuna olleiden poliittisten naisvankien tekemää käsityötä vankien pakollisena työtoimintana, sekä etenkin omaehtoisesti työn ulkopuolella tehtynä käsityönä. Aiempien poliittisista naisvangeista tehtyjen tutkielmien perusteella voidaan sanoa, että he muodostivat yhteisön, johon kuuluneilla on ollut monipuolista toimintaa myös pakollisen työpalvelun ulkopuolella. Kuitenkin erityisesti työn ulkopuolella tehty käsityö on lähes kaikissa tämän tutkielman lähteissä sivuutettu täysin. Toisaalta nykypäiviin saakka on säilynyt Hämeenlinnan poliittisten naisvankien valmistamia käsitöitä, joista osa on hyvin todennäköisesti täytynyt valmistaa käsityössä esiintyvän poliittisen aiheen vuoksi vankilaolosuhteissa täysin omaehtoisista ja henkilökohtaisista syistä, salaa ainakin vankilan henkilökunnalta. Tutkimustehtäviä on kaksi. Ensinnäkin etsin vastausta kysymykseen: Millaisia käsitöitä poliittiset naisvangit ovat tehneet? Toisena tehtävänä on lähemmin merkitysanalyysimenetelmän avulla kuvata, analysoida ja tulkita yhtä poliittisen naisvangin valmistamaa käsityötä, joka esittää venäläistä laskuvarjohyppääjää (eli desanttia), jonka poliittinen naisvanki oli nuken esinetietojen mukaan salaa valmistanut lahjaksi toiselle vangittuna olleelle naiselle. Hämeenlinnaan sijoitettujen poliittisten naisvankien päivittäiseen elämään vankeudessa käsityö on liittynyt kiinteästi. Heti vankeuden alussa (usein yksinäisyyteen eristettynä) tehty pakollinen työpalvelu oli yleensä käsityötä ja samalla myös poliittisille vangeille keino parempaan asemaan siirtymiseksi progressiivisessa vankeusjärjestelmässä. Toisaalta pakkotyönä teetetty käsityö oli poliittisille naisvangeille merkittävä keino ilmaista vastarintaa vallitsevaa järjestelmää kohtaan. Käsityö oli keino kohentaa vangin omia elinolosuhteita, mutta se on voinut myös tarjota mielekästä tekemistä monella tavalla psyykkisesti ja fyysisesti vaativissa olosuhteissa. Poliittiset naisvangit ovat käsityön keinoin voineet ilmaista mm. omaa aatettaan ja yhteenkuuluvuutta muiden poliittisista syistä vangittujen naisten kanssa. Vankien kertomuksissa tuli esiin myös poliittisten vankien yhteisöllisiin tarkoituksiin käsityönä valmistamat tarvikkeet. Vaikeissa olosuhteissa, suljetussa yhteisössä vankilan muurien sisäpuolella, näyttäisi tehdyn monipuolista käsityötä vuosien 1919–1944 välisenä aikana. Tosin sodan myötä poliittisten naisvankien pakollinen työpalvelu yksipuolistui ja muuttui paljolti lähinnä sotilasvaatteiden korjaukseksi. Käsityötä kuitenkin tehtiin Hämeenlinnan vankilassa myös vaikeina sotavuosina omaehtoisesti erilaisista syistä, mistä desanttia esittävä nukke (80.2/ 80, liite 1) on hyvä esimerkki.

Tavoitteet. Kouluelämän muutokset ovat koetelleet suomalaisia opettajia. Kolmiportaiseen tu- keen siirtyminen (2011) ja uuden perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönotto (2016) ovat tuoneet opettajan ammattiin uusia vaatimuksia. Muutostulva on lisännyt opettajien työ- stressiä ja johtanut työssä uupumiseen. Opettajien kokemukset työuupumuksesta, onkin ollut puhuttu aihe mediassa. Aiemmat tutkimukset osoittavat opettajien olevan yksi niistä ammat- tiryhmistä, joissa työuupumusta ilmenee keskimääräistä enemmän muihin ammattiryhmiin verrattuna. Maslachin (1981) määritelmän mukaan työuupumus on syntynyt pitkään jatku- neen työstressin seurauksena ja se ilmenee kolmena pääoireena: uupumusasteisena väsy- myksenä, kyynisyytenä ja heikentyneenä ammatillisena itsetuntona. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli tutkia suomalaisten peruskoulun opettajien työuupumukseen vaikuttavia tekijöitä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena keväällä 2020. Ai- neisto kerättiin sähköisistä tietokannoista käyttäen hakutermiyhdistelmiä. Aineiston hankintaa määritti tarkat aineistolle asetetut kriteerit, joista yksi rajasi artikkelien julkaisuvuosiksi 2010– 2020. Lopullinen aineisto koostui viidestä vertaisarvioidusta tieteellisestä tutkimusartikkelista, joissa tutkittiin suomalaisten peruskoulun opettajien työuupumusta. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen perusteella suomalaisten peruskoulun opet- tajien työuupumukseen vaikutti kuusi tekijää, jotka luokiteltiin työhön liittyviin ja yksilöön liitty- viin tekijöihin. Työhön liittyviä tekijöitä olivat ponnistelujen ja palkkioiden epäsuhta, konfliktit työn vuorovaikutussuhteissa sekä opettajan ja työympäristön yhteensopivuus. Yksilöön liitty- viä tekijöitä sen sijaan olivat huono palautuminen, opettajan huono minäpystyvyys oppilaiden käytöksenhallinnassa ja heikko ammatillinen toimijuus. Tutkimus antaa konkreettista tietoa siitä, mihin asioihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota sekä työpaikoilla että opettajan koulu- tuksessa. Tuloksia voisi hyödyntää työuupumuksen ehkäisyyn, kuten uusien työuupumusinterventioiden kehittämiseen.

Abstract Aims. The aims of this study was to seek new information about Finnish pleasure eating habits. I answered my two study questions using descriptive literature review as my method. The aim of my first study question was to find out why Finnish people eat delicacy and the aim of my second study question was to find out ways to reduce pleasure eating. The most important words in my study were pleasure eating, physical health, social health, psychic health, emotional eating, obesity, food recommendations, food pyramid, coincidences and pleasure. This study was needed because new Finnish FinTerveys 2017 survey showed that obesity has increased among Finnish people. Methods. As my method I used descriptive literature review. As my sources were thesis, re-searches, nonfiction works, articles, internet publications and also textbooks. Before I searched sources I defined the most important words and decided my two study questions. I separated answers to physical, psychic and social dimensions because all dimensions have factors that make Finnish eat pleasure food. Results and conclusions. There are several causes that have an effect on Finnish people´s pleas-ure eating habits. Some situations were celebrated with delicacy or love were showed for other people or for him-/herself with them. The main point of eating delicacy was to get pleasure. Emotional eater eats not because he/she is hungry but because to suppress unpleasant feelings. At those moments food choices are usually unhealthy. There was physical explanation why del-icacy gives pleasure. Sweet was the flavor that people liked naturally the most. Eating delicacy was also part of the surrounding food culture. In those cases, it seems to be difficult to refuse eating because of social pressure and people eat those certain delicacy to show that they are a part of the surrounding culture. The more people know about what food contains, healthy eating and the more motivated the person is to decrease his/her pleasure eating the more he/she succeed to decrease it or change unhealthy choices to healthier alternatives. Regular meal rhythm seem to be important to prevent horrible hunger and reckless eating at afternoon Also food choices that keep blood sugar levels steady help to reduce the lust of sweet food. Pleasure eating in social events was harder to reduce because of the social pressure. Also emotional eating was hard to reduce because it demands dealing emotions and observe his/her own eating habits.

Voimassa olevan lastensuojelulain (417/2007) tarkoituksena on ollut muun muassa tehostaa varhaisen tuen palveluita. Varhaisen tuen palveluiden kehittäminen on ajankohtaista, sillä lastensuojeluasiakkuudet ovat olleet kasvussa viime vuosien ajan. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että varhaislapsuuteen sijoittaminen kannattaa ja siitä on erityistä hyötyä heikommassa asemissa olevien lasten tulevaisuuteen (esim. Heckman, 2008; Vandenbroeck & Lazzari, 2013). Tutkielmani selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä lastensuojelullisen huolen tunnistamisesta ja arvioinnista varhaiskasvatuksessa. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat painottuvat erityisesti varhaisen puuttumisen näkökulmaan. Teoriaosiossa avaan lisäksi moniammatillisuuden käsitettä varhaiskasvatuksessa, sekä selvitän varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteiskunnalliset tehtävät. Tutkimusaineistoni koostuu neljän varhaiskasvatuksen opettajan sekä yhden lastensuojelun sosiaalityöntekijän teemahaastatteluista. Haastatteluissa selvitin niitä käytänteitä, joita varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät huolen arvioinnissa sekä konkreettisissa toimissa huolen herättyä. Aineiston analyysissä olen hyödyntänyt fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimukseni mukaan varhaiskasvatuksen opettajat kokivat, ettei lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välillä ole toimivia yhteistyökäytänteitä. Tulokset viittaavat myös siihen, että varhaiskasvatuksen henkilöstöllä ei ole tarkkaa tietoa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden toimenkuvasta. Tämä tuli ilmi väkivaltatilanteisiin liittyvissä käytänteissä. Varhaiskasvatuksen henkilöstön mukaan yhteistyö lastensuojelun kanssa katkeaa usein lastensuojeluilmoitukseen. Sosiaalityöntekijän mukaan yhteistyön ei pitäisi loppua lastensuojeluilmoitukseen, mutta esimerkiksi erilaiset salassapitosäädökset vaikuttavat tiedon jakamiseen. Lisäksi tuloksissa on havaittavissa toisistaan poikkeavia käytänteitä esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksistä huolen arvioinnista, sekä siitä kenen vastuulla lastensuojeluilmoituksen tekeminen on.

Mål. Enligt tidigare forskning och mätningar har läsintresset minskat hos barn och ungdomar. Undersökningens forskningsuppgift var att beskriva, analysera och tolka vad aktuell forskning säger om digital teknologi och läsintresse hos barn och ungdomar. Syftet med avhandlingen var att finna samband mellan användningen av digital teknologi och läsintresse, samt identifiera hur olika sätt att använda sig av teknologi påverkar läsintresse. Dessutom behandlades hur digital teknologi kan användas i undervisningen för att stödja utvecklingen av elevernas läsintresse. Metoder. Avhandlingen är gjord som en systematisk litteraturstudie. Det slutliga urvalet som analyseras i avhandlingen och som ligger som grund för att besvara forskningsfrågorna består av nio forskningsartiklar. Artiklarna valdes på basis av noggrant utvalda urvalskriterier. Forskningsartiklarna analyserades och tolkades på basis av avhandlingens forskningsfrågor. Resultat och slutsatser. Läsning med hjälp av digitala verktyg hade i flera fall en positiv inverkan på barn och ungdomars läsintresse. Särskilt barn och ungdomar som inte är aktiva läsare var positivt inställda till läsning med hjälp av digitala verktyg. Det framkom dock också att en del barn och unga, särskilt aktiva läsare, föredrar att läsa traditionella böcker. Användandet av digitala verktyg till läsning medförde också risker som kan påverka läsintresset, såsom distraktioner och att de kan vara belastande för ögonen. Barn och ungdomar som hade större tillgång till digitala verktyg visade sig ägna mindre tid åt läsning. Angående användningen av digital teknologi i undervisningen kunde det konstateras att innehållet spelade en större roll än plattformen då eleverna läser.

Viime aikoina avoimet oppimisympäristöt ovat herättäneet paljon keskustelua. Keskustelu on aktiivista ja kantaaottavaa, ja kyse on tärkeästä aiheesta. Pitkäaikaistutkimukselle avoimien oppimisympäristöjen vaikutuksesta on myös kova tarve. Tässä kandidaatintutkielmassa ta- voitteena on tarkastella, kuvailla ja analysoida viime aikoina mediassa voimakkaasti esillä ollutta keskustelua uusien, avoimien oppimisympäristöjen ympärillä. Tärkeitä termejä tutkiel- massa ovat oppimisympäristö ja avoin oppimisympäristö. Tutkielman aineistoa analysoitiin diskurssianalyyttisesti. Diskurssianalyysin aineisto koostui 10:stä Helsingin Sanomissa syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana julkaistusta kirjoituksesta, joista yksi oli toimittajan kirjoittama, ja loput 9 mielipidekirjoituksia. Analysoitavaa aineistoa kertyi yhteensä 26 sivua. Aineistosta löytyi kaksi päädiskurssia. Avoimiin oppimisympäristöihin kriittisesti suhtautuva diskurssi ja niitä puolustava diskurssi. Molemmat jakautuivat vielä useampaan aladiskurssiin. Vahvempi, kriittisesti suhtautuva diskurssi jakautui neljään aladiskurssiin: pysyvyys luo tur- vaa, muuttuvuus ei -diskurssiin, lasten etua vaativaan diskurssiin, haittojen diskurssiin ja päät- täjiä kyseenalaistavaan diskurssiin. Heikompi, puolustava diskurssi jakautui puolestaan kah- teen aladiskurssiin: vastuusta vetäytymisen diskurssiin ja hyötyjen diskurssiin. Koska keskus- telu on niin kriittisesti painottunutta, voidaan myös todeta, että tutkimusta avoimien oppimis- ympäristöjen vaikutuksista ja toimivuudesta tarvitaan lisää.