Browsing by study line "Allmän- och vuxenpedagogik"

Tämän tutkielman tarkoituksena oli luoda mallia maahanmuuttajien ammatinvalintaa ja koulutuspolkuja varten. Ideana on luoda tietoa, jonka avulla voitaisiin edistää heidän uraansa kohti uutta ammattia kouluttautumalla toisella asteella tai kolmannella. Tutkimustehtävä on, että minkälaisia koulutuspolkuja maahanmuuttajilla on kohti ammattia ja minkälaisia oppimisvaikeuksia heillä on. Tutkielma on valmentautumista auttaa maahanmuuttajia kouluttautumaan laadukkaasti riittävän haasteellisesti yliopistoon asti. Menetelmänä tutkielmassani on kuvaileva integroiva kirjallisuuskatsaus. Se tarkoittaa sitä, että tämä koostuu yleiskatsauksesta ilman tarkkoja rajauksia ja että synteesi on ilman tarkkoja rajoja. Tarkat metodiset säännöt eivät rajaa aineiston valintaa. Integroiva tarkoittaa, että ilmiö kuvataan monipuolisesti ja tarkastellaan kriittisesti. Kirjallisuus käsittelee maahanmuuttajien työllistymistä, oppimisvaikeuksia, heidän korkeakoulu- ja koulutuspolkuaan yleensä, robotisaatiota sekä oppimisen ja työelämän tulevaisuutta. Tutkimuksen tulosten mukaan maahanmuuttajilla on erilaiset koulutuspolut edessään ja ehkä jopa takanaan. Moni käy valmentavan koulutuksen toiselle asteelle. Tarkastelussa on toinen ja kolmas aste. Maahanmuuttajista jotkut käyvät lukion ja siirtyvät sieltä ammatillisiin opintoihin tai korkeakouluun. Joskus maahanmuuttajilla on oppimisvaikeuksia, mikä hankaloittaa opin tiellä etenemistä. Tärkeintä on saada heille mahdollisimman pian apua ja tukea. Ammatinvalinnan tekee vaikeammaksi se, että ammatteja katoaa robottien ja älyteknologian tieltä. Tämä on haaste ja myös mahdollisuus löytää ihmisille uusia tehtäviä työelämässä, jollaiset ovat ihmisille paremmin soveltuvia ja joita älytekniikka ei pysty hoitamaan. Oppiminenkin muuttuu älytekniikan avulla. On olemassa pelejä, joilla voi itsenäisesti opiskella. Pyrin myös käsittelemään mielikuvituksen käyttöä maahanmuuttajien ammatinvalinnassa. Tarkoitus on, että maahanmuuttajat luovat vision omasta unelma-ammatistaan. Maahanmuuttajilla on resursseja, joita voi käyttää menestyäkseen urallaan. Kulttuurinen pääoma on tiedot, taidot, äly ja asenteet ihmisellä. Sosiaalinen pääoma on verkostot, joita voi laajentaa tai supistaa. Taloudellisella pääomalla voi ostaa kulttuurillista ja sosiaalista pääomaa. Taloudellinen pääoma on henkilön tulot, varallisuus ja rahaan suoraan liittyvä omaisuus. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajien koulutuspolulla ammattiin johtavalla tiellä luomalla visioita tulevasta työstä.

Työelämän jatkuvassa muutoksessa on hyvin tärkeää pitää kiinni työntekijöistä ja vaalia heidän työtyytyväisyyttään. Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen peruspilari ja tätä hyvinvointia lähdetään rakentamaan heti työsuhteen alkaessa. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää esihenkilötyön ja työntekijän työtyytyväisyyden suhdetta. Tutkielman tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiin: Minkälainen on työntekijöiden työtyytyväisyyden kokemus ja mitkä asiat vaikuttivat siihen? Mitkä ovat esihenkilön harjoittamia toimia, jotka tukevat työn-tekijän työtyytyväisyyttä ja mitkä toisaalta heikentävät sitä? Aiemman tutkimuksen mukaan avoimella, kannustavalla ja tunnetaitoisella esihenkilötyöllä on positiivisia vaikutuksia henkilöstön työtyytyväisyyden tunteeseen. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea työntekijää, jotka olivat aloittaneet uuden työsuhteen vuosi sitten. Työntekijät työskentelivät eri organisaatioissa. Haastattelut toteutettiin jokaisen kanssa kahden kesken, joista kaksi oli live-haastatteluita ja yksi Teams-haastattelu. Aineiston analyysissä käytettiin laadullisen tutkimuksen yleisintä analyysimetodia eli sisällönanalyysia. Aineiston analyysissä luokiteltiin aineistosta löydettyjä asiakokonai-suuksia alaluokkiin ja yläluokkiin, mitkä lopulta muodostivat kaksi yhdistävää luokkaa. Tutkielman tulokset osoittivat, että työtyytyväisyys on laaja ilmiö, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Suurimmiksi tekijöiksi, jotka vaikuttavat työtyytyväisyyden kokemukseen, olivat työtehtävät sekä esihenkilö. Tyytyväisillä työntekijöillä oli läheinen sekä avoin suhde esihenkilöönsä. Lisäksi tuen ja palautteen saanti lisäsi työtyytyväisyyden tunnetta. Työtyytyväisyyttä heikentäviä tekijöitä taas olivat liian raskaat tai toisaalta yksipuoliset työtehtävät. Tyytyväisyyttä heikensi myös esihenkilön tarjoaman tuen ja palautteen puuttuminen sekä heikko tunneside esihenkilöön. Työtyytyväisyys ei siis ole stabiili tunne, vaan se voi muuttua pitkin työsuhdetta.

Tämä kirjallisuuskatsaus kuvaa ja analysoi maskuliinisuuksia koulun ja väkivallan konteksteissa valitun tutkimuskirjallisuuden avulla. Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, kuinka maskuliinisuus rakentuu kouluissa ja oppilaiden välisissä suhteissa sekä sitä, kuinka maskuliinisuus ja väkivalta ovat yhteydessä toisiinsa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että miehet tekevät valtaosan väkivaltarikoksista eli väkivalta on jollain lailla yhteydessä mieheyteen ja maskuliinisuuteen. On todettu, että väkivaltaa pidetään miehekkäänä ja sitä glorifioidaan esimerkiksi mediassa. Nuorilla miehillä ja pojilla on myöskin todettu olevan naisia korkeammat itsemurha-, tapaturma- ja syrjäytymisluvut. Näiden tekijöiden voidaan ajatella olevan yhteydessä niin kutsuttuun toksisen maskuliinisuuden malliin. Tästä syystä väkivalta määritelläänkin tutkimuksessa sukupuolistuneeksi väkivallaksi. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat sukupuolentutkimuksen traditioon kytkeytyvät feministiset teoriat ja niihin liittyvät sukupuolen, väkivallan ja maskuliinisuuden käsitteet. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat pohjautuivat jälkistrukturalistiseen feminismiin, jonka mukaan yhteiskunta muovautuu jatkuvasti diskursiivisten ja sosiaalisten käytäntöjen mukaan. Tutkielman menetelmänä toimii kuvaileva kirjallisuuskatsaus integroivalla otteella. Tämän menetelmän tavoitteena on luoda ilmiöstä selkeä kokonaiskuva sekä tarkastella sitä koskevaa kirjallisuutta kriittisellä otteella. Kirjallisuuskatsaus perustuu pääosin suomalaiseen kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Kirjallisuuskatsauksessa tuloksena rakentui näkemys siitä, millainen on hegemonisen eli arvostetun maskuliinisuuden malli koulussa. Hegemonisen maskuliinisuuden mallin piirteitä koulussa ovat esimerkiksi urheilullisuus, halveksuva suhtautuminen kouluun, homofobia ja kovistelu. Hegemoninen maskuliinisuus alistaa ja hierarkisoi muita maskuliinisuuden malleja ja erityisesti feminiinisyyttä. Maskuliinisuuden mallit ovat myöskin yhteydessä intersektionaalisuuteen, sillä maskuliinisuudet jäsentyivät suhteessa etnisyyteen, toimintakykyyn ja yhteiskuntaluokkaan. Väkivallalla on iso rooli oppilaiden välisessä kilvoittelussa, hierarkian jäsentämisessä ja statuksen saavuttamisessa. Toisaalta väkivalta saa myös positiivisia merkityksiä ja sävyjä, sillä väkivaltaa käytetään esimerkiksi leikkitappeluissa, jolloin sen tavoite on osoittaa välittämistä ja kiintymystä. Kouluissa maskuliinisuutta rakensivat opettajat, muu kouluyhteisö, vertaisryhmät ja oppimateriaalit.

Velka vaikuttaa meidän jokaisen elämään. Jokainen on vastuussa vähintään valtionvelasta. Velka läpäisee erilaiset valtasuhteet, joista tutkielmani kannalta keskeisin on hyvinvointivaltion ja sen palveluiden käyttäjien välinen velkasuhde. Yksilö on velkaa valtiolle saamistaan julkisista palveluista, kuten koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Nämä sosiaaliset oikeudet, jotka aiheuttavat valtiolle taloudellista velkaa, muuttuvat yksilön sosiaaliseksi velaksi, ja yksilön velvollisuus on maksaa tätä velkaa takaisin. Velka valtasuhteena liittyy ennen kaikkea talouteen ja rahaan, mutta kiinnostukseni kohdistuu tässä tutkielmassa itse valtasuhteeseen ja siihen liittyvään hallintaan. Tavoitteenani on tarkastella, kuinka velkaa voi lähestyä muiden kuin taloustieteellisten käsitteiden kautta. Tutkielmassa avataan erilaisia tapoja, kuinka velka tuottaa hallintaa ja kuinka velkaa maksetaan takaisin. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Käyttämäni tutkimuskirjallisuus rajautuu enimmäkseen filosofiseen ja sosiologiseen hallinnan tutkimukseen. Tarkastelen velkaantumista, velkaa ja sen takaisinmaksua erilaisten hallintaan liittyvien käsitteiden avulla, kuten minuus ja moraali. Bourdieun pääomat ja elämäntyyli ovat myös työni keskeisiä käsitteitä. Käsitteiden avulla kuvaan, kuinka velan logiikka ohjaa ihmisten elämää. Velka tuottaa hallintaa minuuden ja moraalin kautta. Minuus ja moraali saavat ihmisen uskomaan velkaantuneisuuteensa. Ihminen voi olla kiitollisuudenvelassa valtiolle esimerkiksi saamastaan koulutuksesta tai muista taloudellisista ja sosiaalisista etuuksista. Ihminen voi tuntea myös syyllisyyttä velastaan. Tällöin hän tunnustautuu olevansa velkaantunut. Velvollisuudentunto saa hänet maksamaan velkaansa takaisin. Velkaa maksetaan takaisin vaihtamalla, kerryttämällä ja hyödyntämällä pääomia oikein. Velan takaisinmaksu on kaikkien yhteinen asia, minkä vuoksi velan maksua edellytetään kaikilta ihmisiltä. Velkaantunut ihminen omaksuu tietynlaisen elämäntyylin, jolla hän ilmentää omaa kunnollisuuttaan paitsi valtiolle, myös muille ihmisille. Jokaisella ihmisellä on vapaus valita, kuinka hän toimii. On kuitenkin pakko toimia normien mukaisesti tullakseen hyväksytyksi valtion ja muiden ihmisten silmissä.

Tavoitteet. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoite oli selvittää minäpystyvyyden ja Big Five -persoonallisuuspiirteiden yhteyttä akateemisen suoriutumisen kohdalla. Tutkimuskysymykset olivat: (1) Millainen yhteys minäpystyvyyden, Big Five -persoonallisuuspiirteiden ja akateemisen suoriutumisen välillä oli ja miten sitä tutkittiin artikkeleissa, (2) millaisten kriteerien kautta tutkijat valitsivat tutkittavat Big Five -persoonallisuuspiirteet ja (3) miten tunnollisuuden, avoimuuden ja neuroottisuuden piirre ilmenivät suhteessa minäpystyvyyteen ja akateemiseen suoriutumiseen? Aiemmissa tutkimuksissa minäpystyvyyttä ja persoonallisuuspiirteitä on tarkasteltu erillisinä. Nyt kiinnostus oli suunnattu yhdistyneeseen vaikutukseen. Tämän kaltainen tutkimus oli lähinnä 2010-luvulla syntynyttä. Siten kirjallisuuskatsauksen tutkimukset olivat pioneereja, jotka avasivat uusia pedagogisia sovellusmahdollisuuksia. Menetelmät. Aineiston muodostivat kahdeksan, systemaattisen hakumenetelmän avulla löytynyttä, artikkelia. Menetelmänä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa minäpystyvyyden käsite ja Big Five -persoonallisuuspiirteet muodostivat teoreettisen viitekehyksen. Tulokset ja johtopäätökset. Minäpystyvyyden ja persoonallisuuspiirteiden yhteys akateemisen suoriutumisen kohdalla on monimutkainen. Jokaisessa kirjallisuuskatsauksen tutkimuksessa piirre on syvätason rakenne, jonka päälle muodostui taso, jolla minäpystyvyys operoi. Suosituimmat piirteet ovat tunnollisuus, avoimuus/avoimuus kokemuksille ja neuroottisuus/emotionaalinen vakaus, joiden yhteydessä saatiin tilastollisesti merkitseviä tutkimustuloksia. Tutkimusten johtopäätökset tiivistyvät seitsemään väitteeseen: (1) minäpystyvyys saattoi muuttaa persoonallisuuspiirteen oletettua toimintamekanismia, (2) minäpystyvyyden merkitys kasvoi oppilaan iän myötä piirteen kustannuksella, (3) eri vaiheissa opiskelua minäpystyvyyden voimakkuus merkitsi erilaisia asioita, (4) minäpystyvyys saattoi tehostaa piirteen vaikutusta, (5) persoonallisuuspiirre saattoi tehostaa minäpystyvyyttä, (6) ajanhallinta on merkityksellinen minäpystyvyyden ennustevoimassa ja (7) autonomisuuden motiivi on mahdollisesti merkittävä minäpystyvyyden edellytyksenä.

Tässä kandidaatintutkielmassa on muodostettu teoreettinen viitekehys väkivallattomuutta edistävälle pedagogiikalle aiemman tutkimuksen pohjalta. Tutkimuskysymys on: ”Mitä on väkivallattomuuden pedagogiikka?” Tutkimusaineisto koostui yhteensä seitsemästä vertaisarvioidusta kansainvälisestä tutkimusartikkelista. Tutkimus on toteutettu narratiivisena yleiskatsauksena. Analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Keskeisiä teorioita tutkimuksen taustalla ovat nondualismi, kriittinen teoria, poststrukturalismi, Judith Butlerin teoriat affekteista, etiikasta ja väkivallattomuudesta sekä analyyttinen psykologia. Tutkimustuloksista ilmenee, että väkivaltaan vaikuttavat yksilölliset tekijät ja yhteiskunnalliset rakenteet, mitkä ovat keskinäisriippuvaisia. Väkivallattomuus edellyttää yksilön sisäistä psyykkistä integraatiota, väkivallatonta relationaalisuutta sekä rakenteellista muutosta, joka mahdollistaisi väkivallattomuuden. Tutkimustulosten perusteella väkivallattomuuden pedagogiikan tavoitteena on tukea yksilön sisäistä muutosta ja kasvattaa tietoisuutta väkivaltaa tuottavista normeista ja rakenteista, sekä siitä millaisilla eettisillä ja poliittisilla toimilla näihin voidaan vaikuttaa. Opetuksen tavoitteena on luoda ajattelun lähtökohtia, joiden avulla yksilön on mahdollista vastata monimutkaisiin ja ennalta arvaamattomiin tilanteisiin päivittäisessä elämässä.

COVID-19-pandemian aikana vuonna 2020 monilla työpaikoilla siirryttiin laajamittaiseen etätyöhön. Nopean muutoksen myötä oli tärkeää tutkia etätyöntekijöiden työhyvinvointia, sekä erästä sen keskeistä osa-aluetta: motivaatiota. Motivaatiota voidaan pitää kaiken tekemisen perustana. Erityisen tärkeää se on työnantajien näkökulmasta, sillä motivoituneet työntekijät auttavat yritystä selviämään ja menestymään. Motivaatiota voidaan tarkastella esimerkiksi Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian (2000a; 2000b) kautta, jonka mukaan motivaatio voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: kompetenssin, autonomian sekä yhteisöllisyyden tunteisiin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli perehtyä motivaatioon etätyössä COVID-19-pandemian aikana. Vastaan tutkielmassa seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten siirtyminen etätyöhön COVID-19-pandemian aikana on vaikuttanut koettuun työmotivaation tasoon? 2) Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet työmotivaatioon etätyössä COVID-19-pandemian aikana? Tutkielmani on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui 10 englanninkielistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joista yhdeksän löytyi ProQuest-tietokannasta. Artikkelit analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä korostamalla tekstin kohtia tietyllä värillä riippuen siitä, kumpaan tutkimuskysymykseen teksti vastasi, ja tulokset koostettiin taulukkoon samoin perustein. Lisäksi tulokset on ryhmitelty taulukon sisällä ranskalaisin viivoin sen perusteella, liittyvätkö ne motivaatioon yleisellä tasolla vai itseohjautuvuusteorian mukaisesti autonomian, kompetenssin tai yhteisöllisyyden tunteisiin. Tulosten mukaan työntekijöiden motivaatio oli muuttunut COVID-19-pandemian aikaisessa etätyössä. Erityisesti yhteisöllisyyden tunne oli vähentynyt, kun kokemuksia verrattiin aikaan ennen pandemiaa. Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä listattiin useita erilaisia, joista keskeisiksi nousi esimerkiksi ikä ja yhteisöllisyyden tunne. Tutkielman perusteella voidaan todeta erityisesti yhteisöllisyydellä olevan suuri merkitys motivaation kannalta.

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli tuottaa tietoa kehittävään työntutkimukseen pohjautuvan muutoslaboratorio-kehittämismenetelmän käyttömahdollisuuksista. Tutkimuksessani perehdyin siihen, millaisiin kehittämistarpeisiin muutoslaboratoriointerventiolla voidaan vastata sekä siihen, millaisia teoreettisia käsitteitä muutoslaboratorioiden analyysissa on käytetty ja mitä nämä käsitteet kertovat muutoslaboratoriomenetelmästä. Aiemmassa tutkimuksessa näihin kysymyksiin ei ole perehdytty, vaikka käytännön työelämässä toimiville näillä kysymyksillä voi olla suuri merkitys. Tutkimukseni oli narratiivinen eli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Sen tavoitteena oli erityisesti järjestää eri tutkimusartikkeleista löytyvää fragmentaalista tietoa ehyeksi kokonaisuudeksi. Aineistoni koostui kuudesta, aineistonhakuhetkellä vertaisarvioiduksi artikkeliksi Helka-tietokannassa merkitystä tekstistä, jotka käsittelivät muutoslaboratoriota koulutukseen liittyvissä hankkeissa. Analysoin aineistoni sisältöanalyysin keinoin. Tutkimustulosteni mukaan muutoslaboratoriota voitiin käyttää menestyksekkäästi kehittämisinterventiona silloin, kun kehittämiseen liittyi ristiriitoja. Tutkimustulosteni mukaan muutos-laboratorion osallistujien ei välttämättä tarvinnut edustaa organisaation eri positioita, osallistujamäärä saattoi poiketa muutoslaboratorion "ihanneosallistujamäärästä" ja kehittämisinterventiossa käytetty peiliaineisto edusti monipuolisesti eri aineistolajeja. Myös ongelmat, joiden ratkaisemiseksi muutoslaboratoriota käytettiin, näyttäytyivät monenlaisina. Tutkimustulosteni perusteella muutoslaboratoriota voidaan pitää varsin joustavana kehittämismenetelmänä. On kuitenkin huomioitava, että tutkimustulokseni on saatu koulutukseen liittyvistä muutoslaboratoriohankkeista, joten ne eivät välttämättä ole yleistettävissä kaikkiin muutoslaboratoriohankkeisiin. Jatkossa muutoslaboratoriota koskevassa tutkimuksessa olisi hyvä tutkimustulosten yleistettävyyden tutkimisen lisäksi paneutua toimintajärjestelmän kolmiomallin käyttöön osana muutoslaboratoriota sekä siihen, miten muutoslaboratoriosta voitaisiin kehittää toimiva kehittämismenetelmä myös heille, jotka eivät pysty hahmottamaan graafisia esityksiä.

Syrjäytyminen on todellinen yhteiskunnallinen uhka ja etenkin nuorten sekä nuorten aikuisten syrjäytyminen aiheuttavat huolta. Aihetta on tutkittu paljon ja siitä käydään myös runsaasti julkista keskustelua. Käsitteenä syrjäytyminen on kuitenkin vaikeasti määritettävä, joka hankaloittaa siitä käytävää keskustelua. Tutkimuksessa lähdettiin selvittämään mitä nuoret aikuiset ajattelevat syrjäytymisestä ja sen tekijöistä sekä syrjäytymisestä käytävästä julkisesta keskustelusta. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa avoin puheenvuoro tutkimuksen kohteena oleville nuorille aikuisille ja täten pyrkiä ymmärtämään heidän ajatuksiaan syrjäytymisestä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimukseen haastateltiin neljää 19-24 vuotiasta nuorta aikuista. Tutkimukseen pyrittiin saamaan haastateltavia, jotka olivat halukkaita kertomaan ajatuksistaan syrjäytymiseen liittyen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina ja saatu aineisto analysoitiin teema-analyysilla. Aineiston teemoittelussa käytettiin apuna värikoodausta sekä luettelointia. Aineistosta löydettiin neljä teemaa koskien syrjäytymistä ja sen tekijöitä sekä kaksi teemaa koskien syrjäytymisestä käytävää julkista keskustelua. Tutkimustuloksista selviää, että nuoret aikuiset tiedostavat syrjäytymisen olevan yhteiskunnallinen ongelma. Syrjäytyminen nähtiin ulkopuolisuutena normaaliksi kuvatusta elämästä ja sen painotettiin olevan ensisijaisesti henkilökohtainen tunne omasta ulkopuolisuudesta. Syrjäytymisestä käytävän julkisen keskustelun haastateltavat kokivat ensisijaisesti positiivisena asiana, mutta he esittivät myös kritiikkiä sitä kohtaan. Syrjäytymiskäsite koettiin leimaavana ja haastateltavat kokivat, että medioissa esiintyy liioittelua, joka on esteenä rakentavalle keskustelulle. Tutkimustulosten perusteella aihetta olisi hyvä tutkia lisää, jotta saadaan ymmärrystä siitä, miten syrjäytymisestä on hyvä keskustella julkisuudessa.

Tämän tutkielman tavoite oli pohtia, millainen on minäpystyvyyden ja yläkoulun ilmapiirin välinen yhteys. Minäpystyvyys on Albert Banduran sosio-kognitiiviseen teoriaan sisältyvä käsite, jolla tarkoitetaan, että ihmisen toimintaan ryhtymistä ja sinnikästä ponnistelua ohjaa tunne omasta kyvykkyydestä, jolla on edelleen vaikutusta motivaatioon, hyvinvointiin ja elämänkulkuun. Tutkielman tarkoitus oli tuoda esiin yläkouluikäisen nuoren minäpystyvyyden merkitys, sillä kyseisessä elämänvaiheessa nuori joutuu tekemään ensimmäisiä tärkeitä koulutusvalintojaan. Lisäksi sosiaalisesti tukeva kouluilmapiiri on tärkeä huomioida, kun COVID19-pandemia on lisännyt nuorten yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia. Tutkimusten mukaan nuorten kokemus kouluilmapiiristä koskee heidän havaintojaan koulun ihmissuhteista. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui kolme kansainvälistä tutkimusartikkelia, joissa käsiteltiin kouluilmapiirin ja minäpystyvyyden välistä yhteyttä sekä vaihtelevasti myös muita kouluun tai hyvinvointiin liittyviä muuttujia. Aineistoa analysoitiin erittelemällä sen keskeisimpiä tuloksia. Tutkimusaineisto ei ollut kovin suuri, joten sen antamia tuloksia pohdittiin suhteuttamalla niitä monipuolisesti aihepiiriin liittyvään muuhun ajankohtaiseen tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että nuorten motivaation ja hyvinvoinnin tukemiseksi yläkouluissa tulisi panostaa aikuisten mahdollisuuteen solmia nuoreen sellainen läheinen ja kannustava suhde, joka luo minäpystyvyydelle ja osallisuudelle suotuisan alustan.