Browsing by study line "Lärare i huslig ekonomi"
Now showing items 81-91 of 91
-
(2023)Globaalina sekä kansallisena tavoitteena on vahvistaa hiilineutraalia ruokajärjestelmää ja ekologista ruokavaliota. Kuitenkin ruoan hinta on noussut, joka vaikuttaa mahdollisuuksiin tehdä valintoja. Ruoan valinnan taitoja harjoitellaan koulussa kotitalouden oppitunneilla, sekä kotitalouden opetussuunnitelmaan on kirjattu tavoitteita, jotka ohjaavat terveellisiin valintoihin, ympäristötietoiseen toimintaa sekä vastuulliseen kuluttajuuteen. Lopulliset valinnat raaka-aineista tekee usein opettaja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, mitkä tekijät vaikuttavat kotitalousopettajan raaka-ainevalintoihin suomalaisissa peruskouluissa. Tutkimus toteutettiin sekä kvalitatiivisena, että kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin lokakuussa 2023 sähköisellä kyselylomakkeella Facebookin Kotitalousopettajat-ryhmästä. Kyselyyn vastasi 81 vastaajaa, joista tarkastelun kohteeksi valikoitui 77 koti-talousopettajaa. Aineistosta analysoitiin kvantitatiivisia tunnuslukuja sekä analyysiä täyden-nettiin laadullisella sisällönanalyysillä. Analyysissä vastaukset ryhmiteltiin neljään luokkaan: raha, ympäristövaikutukset, määrä ja muut tekijät. Tutkimuksen vastauksista nähtiin, että kotitalousopettajien raaka-ainevalintoihin vaikuttavat erityisesti hinta, ympäristötietoiset valinnat ja määrä, johon lukeutui muun muassa myynti- sekä pakkauskoko. Lisäksi tulokset osoittivat, että perusopetuksen opetussuunnitelmalla oli vaikutusta raaka-ainevalintoihin, joka näkyi vastauksissa muun muassa raaka-aineiden sekä oppisisältöjen monipuolisuutena, terveellisyytenä ja hävikin minimoimisena. Lisäksi ne opettajat, joiden raaka-ainevalintaa ohjasi vuosittainen raaka-ainebudjetti, toivat esiin, että rajallisen budjetin vuoksi käytännöntyöskentelystä jouduttiin tinkimään, sekä muun muassa kotimaiset marjat ja kala jätettiin valintojen ulkopuolelle. Raaka-ainevalintoihin pohjautuva tutkimus on tärkeää, sillä tulokset antavat tietoa siitä, että opettajat pyrkivät valinnoillaan ympäristöystävällisyyteen, sekä käyttämään monipuolisesti erilaisia raaka-aineita. Kuitenkin käytettävissä olevien varojen vuoksi muun muassa ympäristöystävällisyydestä, sekä eettisyydestä joudutaan tinkimään.
-
(2021)Tavoitteet. Tutkielma tarkastelee ikääntyvien arjen tukemista lähihoitajien koulutuksen ja työn näkökulmasta. Tutkielmassa yhdistettiin kotitaloustieteen tulokulma arkeen sosiaalitieteiden tutkimukseen ikääntyvien tuetusta arjesta sekä lähihoitajan koulutuksen sisältöihin. Tuettu arki ja arjen tukeminen näyttäytyvät aiemmassa tutkimuksessa korostuneesti kehollisiin toimintoihin painottuvina. Hoitotyön asiakkaiden avuntarpeen on havaittu olevan yleensä suuri, eli hoidon piirissä olevan arki kaipaa monipuolista tukea. Kotitaloustieteessä arkea tarkastellaan laaja-alaisesti, jolloin kehollisiin toimintoihin keskittyminen näyttäytyy riittämättömänä arjen tukemisessa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että erityisesti kotihoidossa työskentelevät lähihoitajat kokevat työnsä olevan liian kiireistä, ja toivoisivat aikaa jäävän enemmän myös muuhun kuin välttämättömiin toimiin. Tutkimustehtävänä on kartoittaa, analysoida ja tulkita ikääntyvien tuetun arjen erityispiirteitä lähihoitajien tekemässä hoivatyössä ja lähihoitajan opinnoissa. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla neljää lähihoitajan koulutuksessa ikääntyneiden hoitoa opettavaa opettajaa kahdesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta oppilaitoksesta. Asiantuntijahaastattelut tarjosivat keskeisen näkökulman arjen tukemiseen lähihoitajien tekemässä hoitotyössä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina haastateltavien työpaikoilla. Aineisto litteroitiin ja sitä analysoitiin teemoittelemalla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa, että tuettu arki näyttäytyi kaksitasoisena ikääntyvän asiakkaan ja lähihoitajan arkitodellisuuksien limittyessä toisiinsa hoitotyön arjessa. Haastateltavien oli helpompi osoittaa ikääntyvien arjesta kehollisiin toimintoihin liittyviä seikkoja kuin muita arjen osa-alueita. Opettajat olivat luottavaisia lähihoitajan koulutuksen mahdollisuuksista tarjota kattava tietopohja ja ammattitaito arjen tukemiseen, mutta huolissaan ikääntyvien hoidon ja kuntoutuksen osaamisalan alhaisista osallistujaluvuista. Lähihoitajan tutkinnon yhteiset osat valmistavat hyvin arjen ruumiillisten perustoimintojen tukemiseen, mutta arjen kokonaisuuden hahmottaminen ja ikääntyneen arvostava kohtaaminen edellyttävät osaamisalaopintojen tietopohjaa. Tutkimus osallistuu keskusteluun tuetusta arjesta tärkeänä arjen muotona, joka koskettaa lähes jokaista jossakin elämän vaiheessa ja liittyy keskeisesti yhteiskunnalliseen ikärakenteen kehitykseen.
-
(2021)Nuorisotyöttömyys ja huoli nuorten hyvinvoinnista ovat olleet julkisen keskustelun kohteina jo pitkään. Työttömyyden tiedetään olevan yhteydessä monenlaisiin kielteisiin vaikutuksiin elämän eri osa-alueilla; esimerkiksi yksipuoliseen ruokavalioon ja heikompaan terveydenti-laan työllisiin verrattuna. Pahimmillaan erilaiset ongelmat kasautuvat samoille yksilöille, jolloin työn tai koulutuksen piiriin hakeutumien vaikeutuu entisestään ja riskinä on yhteiskunnasta syrjäytyminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaista ruokakasvatusta vailla työ- ja koulutuspaikkaa olevat nuoret aikuiset ovat saaneet ja miten he näkevät ruokakasvatuksen vaikuttavan heidän tämänhetkisiin ruokatottumuksiinsa. Tutkimuksella halutaan luoda kuvaa myös siitä, minkälaista ruokakasvatusta työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret aikuiset tällä hetkellä kokevat tarvitsevansa. Tutkimus tehtiin eteläsuomalaisen kunnan Starttivalmennukseen osallistuvien nuorten aikuisten keskuudessa. Laadullinen aineisto kerättiin puolistrukturoitua teemahaastattelua menetelmänä käyttäen ja haastattelut litteroitiin tekstiksi sisällönanalyysia varten. Haastatteluun osallistui kuusi 18-22-vuotiasta nuorta aikuista, jotka haastatteluhetkellä olivat olleet vailla työ- ja koulutuspaikkaa puolesta vuodesta kahteen vuoteen ja Starttivalmennuksen asiakkaina kahdesta kuukaudesta vuoteen. Tutkimus osoitti, työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret olivat tietoisia terveyttä edistävän ruokavalion yhteydestä koettuun hyvinvointiin, mutta heillä oli monenlaisia haasteita ja esteitä terveellisten ruokavalintojen tekemiseen liittyen. Erityisesti päivärytmin puuttuminen, heikko taloudellinen tilanne ja kiinnostuksenpuute ruoanvalmistusta kohtaan nähtiin esteinä terveyttä edistävän ruokavalion noudattamiselle.
-
(2022)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata, millaiset valmiudet kotitalousopettajilla on vääristyneen ruokasuhteen omaavien nuorten tukemiseen ja miten he voivat tukea vääristyneen ruokasuhteen omaavia nuoria kotitaloustunneilla. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään ruokasuhdetta ja ruokasuhteen vääristymistä sekä kotitaloustuntien ruokakasvatusta. Vääristyneen ruokasuhteen omaavien nuorten tukemisesta ei ole aiempaa tutkimusta kotitalousopettajien näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada uutta tietoa, jota pystytään hyödyntämään kotitaloustunneilla. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä kotitalousopettajana työskentelevää henkilöä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina Zoom etäyhteyspalvelussa toukokuun 2022 aikana. Kaikilla harkinnanvaraisesti valituilla haastateltavilla oli omakohtaista kokemusta vääristyneen ruokasuhteen omaavista nuorista kotitaloustunneilla. Eniten kokemusta löytyi laihuushäiriötä sairastavista nuorista tytöistä. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää. Tulokset ja johtopäätökset. Kotitalousopettajat kokivat omaavansa melko puutteelliset valmiudet vääristyneen ruokasuhteen omaavien nuorten tukemiseen. Opettajat hyödynsivät moniammatillista yhteistyötä pystyäkseen tarjoamaan nuorille mahdollisimman hyvän tuen ruokasuhteen haasteisiin. Vääristyneen ruokasuhteen omaavien nuorten kohtaamisessa ja tukemisessa koettiin erityisen tärkeänä positiivinen pedagogiikka, myönteinen ilmapiiri ja empaattisuus. Tärkeänä nähtiin, että nuoren ruokaan ja syömiseen liittyvää ahdistusta ei pahenneta väärillä toimintatavoilla. Kotitalousopettajat kartoittivat oppitunneilla mahdollisia ruokasuhteen haasteita pystyäkseen puuttumaan haasteisiin ajoissa. Kotitalousopettajilla on tärkeä rooli ruokakasvatuksen ammattilaisena, joka tukee ja ohjaa nuoria kohti tervettä ruokasuhdetta. Tulevaisuudessa kotitalousopettajille olisi tärkeää tarjota koulutusta vääristyneen ruokasuhteen omaavien nuorten ja terveen ruokasuhteen tukemiseen.
-
”Vältä herkkuja, syö vihanneksia” : Syömishäiriöitä sairastaneiden kokemuksia kotitalousopetuksesta (2022)Syömishäiriöt ovat yhä yleistyvämpiä sairauksia etenkin nuorten piirissä. Syömishäiriön puhkeamiseen vaikuttaa moni asia, mutta erityisesti nykyajan sosiaalisen median kautta lisääntyneet kauneusihanteet ja vääristymät aiheuttavat nuorten kehittyvälle itsetunnolle ja minäkuvalle paljon haasteita. Syömishäiriöt ovat sairauksina vakavia, sekä vaikuttavat kokonaisvaltaiseen terveyteen monella tapaa. Kotitalousopetuksella on merkittävä rooli ruokakasvatukseen liittyen ja sillä pyritään edistämään nuoren terveellistä ruokasuhdetta. Tämän tutkielman tavoitteena oli ottaa selvää, millaisena syömishäiriöitä sairastaneet ovat kokeneet peruskoulun kotitalousopetuksen. Aikaisempaa tutkimusta aiheesta juuri kotitalousopetuksen osalta ei ole, jonka vuoksi tutkielma tuottaa aiheesta uutta ja tärkeää tietoa. Tämä tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmäksi valittiin strukturoitu kyselylomake. Kyselylomake tehtiin Helsingin yliopiston sähköisellä e-lomakkeella ja kyselylomakkeen vastaukset kerättiin Syömishäiriöliiton sosiaalisen median kanavien kautta. Vastaajat olivat sairastaneet syömishäiriötä yläasteen aikana ja muistelivat omaa kotitalousopetuksensa aikaa. Vastauksia kertyi lopulta 99 kappaletta ja saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin jälkeen aineistosta muodostettiin lopulta neljä (4) pääluokkaa, joiden avulla esitettiin tutkimuskysymykseen vastauksia. Syömishäiriöitä sairastaneiden kokemukset kotitalousopetuksesta olivat suurelta osin kielteisiä ja aiheuttaneet syömishäiriöistä kärsiville vaikeita tunnetiloja. Suurin osa kokemuksista käsittelivät asioita, jotka ylläpitivät sairauden haitallisia tapoja tai estivät parantumisen edistymistä. Kielteisten kokemusten lisäksi seasta löytyi myös pieni määrä myönteisiä kokemuksia, jotka olivat edistäneet syömishäiriön parantumista ja helpottaneet sairastaneen kotitalousopetuksessa olemista. Tutkielman avulla tuotettiin arvokasta tietoa syömishäiriöitä sairastaneiden kotitalousopetuksen kokemuksista, mutta aihetta tulee tutkia vielä lisää, jotta opettajilla olisivat tulevaisuudessa parhaat mahdolliset keinot tukea syömishäiriöitä sairastavia nuoria.
-
(2023)Lasten terve syömiskäyttäytyminen lisää hyvinvointia ja ehkäisee monilta terveysongelmilta. Nykyään liikalihavuus on yhteiskunnallinen ongelma ja aiheuttaa suuria kustannuksia. Vanhemmat ovat merkittävässä osassa lasten syömiskäyttäytymisen kehitystä, sillä he ovat läsnä ja rakentavat lapsen ruokaympäristön ensimmäisten vuosien aikana. Vanhemman ruokakasvatustyyli pitää sisällään vanhemman ruokavanhemmuustyylin ja ruokavanhemmuuskäytännöt. Tämän tutkimuksen tavoite on tutkia sitä, millainen merkitys vanhempien ruokakasvatustyyleillä ja -käytännöillä on lapsen syömiskäyttäytymiseen. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa vastataan tutkimuskysymyksiin kokoamalla yhteen aiempien tutkimusten tuloksia. Vanhemman ruokakasvatustyylin ja lapsen syömisen välillä on kaksisuuntainen yhteys, mutta tämä tutkimus tarkastelee erityisesti vanhemman ruokakasvatustyylin merkitystä lapsen syömiskäyttäytymisen kannalta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vanhemman ruokakasvatustyylillä voi olla positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia lapsen syömiskäyttäytymiseen. Tutkimuksessa saatiin selville, että ruokavanhemmuustyyleistä erityisesti demokraattinen tyyli tukee lapsen tervettä syömiskäyttäytymistä. Löydettiin myös ruokavanhemmuuskäytäntöjä, jotka tukevat lapsen syömiskäyttäytymistä, kuten esimerkiksi terveellisen ruokaympäristön luominen, vanhemman toimiminen esimerkkinä lapselle syömisessä ja peitelty valvonta. Olisi myös tärkeää, että vanhempi huomioisi lapsen sisäisiä nälän ja kylläisyyden signaaleja, jotta lapsi oppisi syömään näiden mukaisesti.
-
(2022)Kotityöt ovat yksi arkeen ja arjen toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kotitöiden vaikutukset voivat näyttäytyä niin yleisenä viihtyvyytenä kuin perheen sisäisenä tyytyväisyytenä ja ajoittain ne on mielletty jopa negatiivisiksi pakollisiksi toimiksi. Aiemmat tutkimukset osoittavat kotitöiden jakautumisen taustalla vallitsevat epätasa-arvon kokemukset , jotka näyttäytyvät perheissä etenkin äitien kohdalla liiallisena kuormituksena. Vaikka kotitöiden kuormittavuus on tiedostettu jo pitkään, ei konkreettisia muutoksia näytä juuri syntyneen, jonka vuoksi kotitöiden jakautumisen taustalla vaikuttavia syitä tulee tutkia. Tässä tutkielmassa selvitetään syitä vanhempien välisen kotitöiden jakautumisen taustalla lapsiperheissä. Tutkielman tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka avulla muodostettiin kuvailevat tulokset tutkittavasta ilmiöstä. Kirjallisuusaineiston valintaa ohjasi eksplisiittinen aineistonvalinta, jossa käsiteltävälle aineistolle asetettiin tietyt sisäänottokriteerit. Kirjallisuusaineisto hankittiin Helkasta sekä Google Scholarista. Lopulliseen kirjallisuusaineistoon ja syvempään tarkasteluun valittiin kriteerit täyttävät kuusi (6) julkaisua, joista suurin osa oli suomenkielisiä. Valittujen tutkimusten tuloksista muodostettiin kuvaileva synteesi, jonka avulla vastattiin asetettuun tutkimuskysymykseen. Kotityöt ovat edelleen jakautuneet hyvin selkeästi feminiinisiksi ja maskuliinisiksi miellettyihin töihin. Kotitöiden jakautumisen taustalla vaikuttivat muutos perheestä lapsiperheeksi, stereotyyppiset sukupuoliroolit, ansiotyöt ja -tulot, olemassa olevat resurssit, sekä käytettävissä oleva aika. Merkittävimpänä kotityönjakoa selittävänä tekijänä näyttäytyi sukupuoli ja siihen liitetyt sukupuolistereotypiat. Miehet nähtiin usein perheen elättäjinä, kun taas äidit kantoivat suurempaa vastuuta kotitöistä. Kokonaistyöaikaa tarkastellessa äidin työmäärä oli suurempi verrattuna isään. Tasaisempaa kotityönjakoa näyttää edistävän naisen ansiotyössä käynti, parisuhteessa vallitseva tasa-arvo sekä uusien sukupolvien asennemuutokset koskien sukupuolirooleja. Vallitsevat arvot eivät näyttäydy suorasti tasaisempana kotitöiden jakautumisena, jonka vuoksi todelliseen muutokseen tarvitaan konkreettisia tekoja.
-
(2023)Tavoitteet. Tutkimuksessa tarkastellaan ympäristövastuullisen kulutuskeskustelun suhdetta Herbert Marcusen kriittiseen yhteiskuntateoriaan. Samalla tutkitaan Marcusen kriittisten ajatusten ajankohtaisuutta suhteessa tämän päivän suomalaiseen ympäristövastuulliseen kuluttajuuteen. Havainnollistavana esimerkkinä käytetään markkinatalouden ideologiaa tukevaa viherpesua. Marcuse on argumentoinut, että yksilöt ovat vieraantuneet omista todellisista tarpeistaan ja heidän tarpeensa ovat muokkaantuneet teollistumisen myötä yhdenmukaisiksi markkinataloutta edistävän yhteiskunnan tarpeiden kanssa. Täten on muodostunut yksiulotteinen yhteiskunta ja väärät tarpeet. Aiemmat tutkimukset ovat tulkinneet Marcusen kritiikille ja yksiulotteiselle yhteiskunnalle vastavoimana ympäristövastuullisen kulutuksen. Tämän tutkimuksen näkökulma tähän lähtökohtaan on kriittinen. Tutkimuksessa kuluttajia tulkitaan moniulotteisina ja kotitalouden muodostavina yksikköinä. Kuluttajan ja kotitalouden suhdetta ympäristöön selitetään Bubolz & Sontagin inhimillisen ekologian kautta: keskiössä ovat ihmisen aikaansaamien, käyttämien ja hallitsemien resurssien luova sopeuttaminen, kehittäminen ja niiden suhde eri ympäristöjen kestävyyteen. Menetelmät. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva, integroiva kirjallisuuskatsaus. Tarkoituksena oli kuvata valittua ilmiötä (ympäristövastuullinen kulutus ja viherpesu) kriittisessä valossa käyttäen valmista mallia (kriittinen yhteiskuntateoria) työkaluna. Aineiston hankinnassa käytettiin apuna systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle ominaista mallia, jossa tarkasteluun otettiin monipuolisesti kotimaista ja kansainvälistä aineistoa. Kirjallisuuskatsausta tukemaan suoritettiin pienimuotoinen tapaustutkimus, jonka aikana hankittiin valokuva-aineistoa viherpesuun ja ruskeaan kartonkipakkaukseen liittyvää esimerkkiä varten. Tämän tarkoituksena oli esimerkin kautta konkretisoida valittua teemaa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena kuluttajaa riistävää viherpesua tulkittiin välineenä, joka muodostaa ympäristövastuulliseen kuluttajuuteen sitoutumisesta Marcusen kuvailemia vääriä tarpeita ja vieraantumista. Vieraantumisen estämiseksi ympäristövastuullisen kuluttajan tulee olla kriittinen, tietoinen, tiedostava ja vastuullinen. Tutkimuksen avulla haluttiin korostaa inhimillisen kuluttajan päätösten todellisia vaikutusmahdollisuuksia ilmastokriisin hillitsemiseksi.
-
(2022)Kotitaloustieteen yhtenä tarkastelukohteena on arjen toiminnot, joihin asumiseen liittyvät taidot kuuluvat. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten viihtyisää kotia kuvaillaan vuosina 1929 ja 2019 julkaistuissa Kotiliesi-lehdissä. Esteettisyys on tässä viihtyisää kotia määrittelevänä elementtinä. Sisustaminen toimii esteettisyyden kuvaajana. Näitä tarkastellaan vuosien 1929 ja 2019 Kotiliesi-lehtien kuvista ja artikkeleista. Tutkimuksessa kuvataan molempien aikakausien ajankuvaa ja tarkastellaan eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen aineistona käytettiin Kotiliesi-lehden vuosikertoja vuodelta 1929 ja 2019. Vuoden 1929 lehdistä sisustukseen liittyviä kuvia ja artikkeleita löytyi yhteensä 39 kpl ja vuoden 2019 lehdistä yhteensä 56 kpl, joista varsinaisia sisustusartikkeleita oli 18 kpl. Aineiston analyysin menetelmänä käytettiin sisällön analyysia, hyödyntäen kuvantulkintaa. Vuoden 1929 lehtikuvien ja artikkeleiden yleiskuva oli käytännöllisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta korostava. Sisustuksen elementteinä usein toistuivat räsymatto, viherkasvit ja ryijy. Asumisen tasoerot korostuivat maaseudun ja kaupungin välillä. Vuoden 2019 kuvat ja artikkelit esittelivät pääasiassa valoisia ja harmonisia kodin sisustuksia, joissa huonekalut ja esineet oli harkiten aseteltu ja sävyt sointuivat toisiinsa. Usein kuvissa toistuvia elementtejä oli keittiö, viherkasvit ja leikkokukat, sohva, tv-taso tai lipasto. Yhteistä molempien aikakausien sisustuskuville oli luonnonmateriaalien käyttö, viherkasvit ja leikkokukat, siisteys ja luonnonsävyt sisustuksen väreissä. Vuoden 2019 sisustuskuvista puuttuu vuoden 1929 kuville tyypilliset räsymatto ja ryijy. Vuoden 2019 kuvissa on havaittavissa elintason kohoaminen, sisustus on näyttävämpää, eri materiaaleja on runsaammin käytössä ja tunnettuja sisustusbrändejä on tunnistettavissa.
-
(2022)Tiivistelmä - Referat – Abstract Tutkielman päämääränä on ymmärtää millaisia vaikutuksia perheen yhdessä syömisellä ja yhteisillä ruokailuilla on lapsen hyvinvointiin sekä ruokakäsityksen ja ruokasuhteen positiiviseen kehittymiseen. Koska aihe on hyvin laaja ja tutkimusta tehty paljon, tämä tutkielma käsittelee erityisesti perheen yhteisen ruokailun positiivista merkitystä alakouluikäisten lasten ruokakäyttäytymiseen. Ruokailu on osa arkea ja toistuva toiminto. Toisaalta se on myös hyvin monimutkainen ilmiö, sillä siihen linkittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi perhesuhteet, kommunikointi, sosiaalinen ja fyysinen ruokaympäristö, perheen sosioekonominen asema, perheen arvot, näkemykset, normit sekä vallitseva kulttuuri ja muut yhteisöt. Ruokailu kuitenkin yhdistää ihmisiä ja toimii kohtaamispaikkana arjessa. Vaikka ruokailu on jokaisen henkilökohtainen asia, lapsi on usein huoltajan tai muun kasvattajan vaikutuksen alaisena, jolloin se on myös osaltaan sosiaalista toimintaa. Tutkielma toteutettiin käyttäen tutkimusmetodina kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Menetelmän hyötynä oli sen mahdollisuus tarkastella tutkittavaa ilmiötä laajasti. Tutkimusaineistoksi kerättiin erilaisia tieteellisiä teoksia, artikkeleita ja muita julkaisuja hyödyntämällä hakukone Google Scholaria, Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helkaa sekä kaupunginkirjastojen hakupalvelu Helmetiä. Aineisto koostui monipuolisesti sekä suomalaisista että kansainvälisistä tutkimuksista ja julkaisuista. Lasten ruokakäyttäytymiseen ja ruokasuhteeseen vaikuttivat merkittävästi perheen sisäinen vuorovaikutus ja kommunikointi, joka oli parhaassa tapauksessa lämmintä ja kannustavaa sekä vastavuoroista lapsen ja huoltajan välillä. Yhteisen ruokailun havaittiin olevan otollinen kohtaamispaikka perheen välisessä kommunikoinnissa. Lisäksi ruokakäyttäytyminen oli yhteydessä perheen sosioekonomiseen asemaan, joka oli merkittävässä roolissa etenkin ruokailutottumuksien kehityksessä. Korkeampi sosioekonominen asema ennusti suurempaa vihannesten ja hedelmien käyttöä sekä vähensi epäterveelliseksi miellettyjen elintarvikkeiden kulutusta. Sosiaalinen ruokaympäristö, kuten huoltajien omat ruokailutottumukset, kasvatustyyli ja perheen sisäiset rakenteet sekä fyysinen ruokaympäristö olivat eräitä lapsen ruokailuun vaikuttavia tekijöitä. Kaiken kaikkiaan ruokakäyttäytyminen oli monen eri tekijän summa.
-
(2024)Syöminen on suuressa osassa arkeamme ja se on välttämätöntä arjen toimintojen ja selviytymisen kannalta. Ruoanvalintaan liittyy erilaisia päätöksiä – mitä syödään, kenen kanssa syödään ja miksi syödään. Tämän tutkielman tavoitteena on koota yhteen aiempien tutkimuksien avulla kuva siitä, mitkä tekijät voivat vaikuttaa yksinhuoltajien ruokavalintoihin. Aiemmissa tutkimuksissa on noussut esiin, että muun muassa perherakenteella ja perheen sosioekonomisella asemalla nähdään olevan vaikutusta ruoanvalintaan, joten päädyin rajaamaan aiheen tässä tutkielmassa haavoittuvassa asemassa oleviin yksinhuoltajiin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Sen avulla pyritään kokoamaan laaja kuva käsiteltävästä aiheesta ja ajantasaistamaan tutkimustietoa käsiteltävästä aiheesta. Tutkimuskirjallisuutta etsittiin monipuolisesti eri lähteistä englanniksi ja suomeksi. Tutkimukseen valikoitui kotimaisia ja kansainvälisiä artikkeleita ruoanvalintaan vaikuttavista tekijöistä eri näkökulmista. Tutkimukset antoivat viitteitä siitä, että yksinhuoltajien ruokavalintoihin vaikuttavista tekijöistä keskeisimmät ovat talous, aika ja voimavarat, jotka vaikuttavat valintojen terveellisyyteen. Talouden ollessa tiukoilla, yksinhuoltajat suosivat ruoassa edullisuutta. Tämä taas vaikuttaa terveellisyyteen, sillä yksinhuoltajien on nähty tekevän epäterveellisiä ruokavalintoja taloudellisten resurssien ollessa vähäiset. Lisäksi pienituloiset kuluttavat eniten energiatiheämpiä ruokia. Ajan ja voimavarojen ollessa niukat joudutaan tinkimään erityisesti ruoan terveellisyydestä, kun halutaan suosia arjessa nopeita ja helppoja ruokia ajan ollessa vähäinen. Tutkimuksista käy ilmi, että yksinhuoltajat saattavatkin suosia pikaruokaa helpottaakseen arjen kiireitä ja toisaalta väistääkseen negatiiviset tuntemukset nautintoa tuottavan ruoan äärellä. Tutkielman avulla tuotettiin arvokasta tietoa yksinhuoltajien ruokavalinnoista, jota voidaan hyödyntää yksinhuoltajien tukemisessa kohti tasapainoista arkea ja terveellisiä ruokavalintoja, sillä ruoanvalinnoilla voi olla pitkälle kantava vaikutus yhteiskunnassa muun muassa sairauksien ehkäisyn näkökulmasta.
Now showing items 81-91 of 91