Browsing by Title

Objectives. The aim of this Bachelor’s thesis was to find out what kind of connections are there between pupils’ self-assessment skills and self-regulation skills and to collect information about student’s experiences and perceptions about self-assessment as a part of one’s learning process based on earlier studies in the field. The purpose was to examine the impact of the child’s age on their self-assessment skills and self-regulation skills. Theoretical framework for this study was constructed on Inhelder’s and Piaget’s (1977) theory of cognitive development. According to them, universal stages and features can be found in cognitive development. Every stage of cognitive development is always connected to the previous and following stages. According to Inhelder and Piaget (1977), the cohorts of the target group are on two different stages depending on their age. These stages are concrete operational stage and formal operational stage. Methodology. The study was implemented as a narrative literature review. Target Group consisted of elementary school students aged 9-13 who studied in grades 3-6. The material of this study was collected from the internet using carefully selected keywords in five different data bases. The material consisted of five research articles. One of these articles was published in Finland, two in Australia, one in the Netherlands and one in New Zealand. All these articles were published within five years and they were peer reviewed. Results and conclusions. Pupils’ experiences about self-assessment varied a lot. Some students thought that self-assessment had positive impacts on their learning. Others, on the other hand, felt that self-assessment didn’t have any significant impacts on their learning. With some students the attitude was more like careless. They filled out the self-assessment forms only because they were compulsory tasks. However, studies showed a clear link between pupils’ self-assessment skills and self-regulation skills. Self-assessment appears to be a significant contribution to the development of pupils’ self-regulation. The results point out that pupils can improve their self-regulation skills and raise academic performance through self-assessment. This research showed that pupils have difficulties to understand the structure of a learning process. They were not able to understand different parts of it, for instance self-assessment, and benefits of these individual parts. This might explain why many of these pupils felt that self-assessment didn’t have any significant impacts on their learning.

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisilla työtavoilla ajattelun taitoja voidaan harjoitella sosiaalisen median avulla. Ajattelun taidot määritellään Bloomin uudistetun taksonomian mukaisesti, koska sen nähdään vastaavan Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tapaa määritellä ajattelun taidot laaja-alaisissa osaamiskokonaisuuksissa. Tutkielman tavoitteena on tarjota kasvattajille tietoa siitä, miten sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää entistä enemmän opetuksessa. Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto muodostuu 19 artikkelista, joissa sosiaalista mediaa on käytetty opetuksessa. Aineiston analyysi suoritettiin deduktiivisesti etsimällä aineistosta ajattelua harjoittavia työtapoja, jotka luokiteltiin Bloomin uudistetun taksonomian mukaisesti eri ajattelun tasoille. Tämän jälkeen analyysiyksiköt luokiteltiin vielä induktiivisesti, jotta työtavoista saatiin muodostettua yleiskuvaavia luokkia. Tuloksista selvisi, että ajattelun taitoja pystytään harjoittelemaan monin eri tavoin sosiaalisen median avulla. Projektit havaittiin erinomaiseksi keinoksi harjoitella ajattelun taitoja monipuolisesti. Tuloksista selvisi myös, että samoilla työtavoilla pystyttiin harjoittelemaan eri ajattelun tasoja. Tästä voidaan päätellä opettajan roolin olevan merkittävä ajattelun ohjaamisessa, jotta opiskelija saadaan ohjattua käyttämään hänelle uusia ajattelun taitoja. Tutkimuksesta voidaan päätellä sosiaalisen median olevan toimiva väline ajattelun harjoittelemiseen. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin enemmän täsmätutkimusta aiheesta, jotta saataisiin selville, voisiko sosiaalisen median käytöllä kehittää ajattelun taitoja perinteistä opetusta tehokkaammin. Lisäksi tarvitaan lisätietoa opiskelijoiden käyttökokemuksista.

This research is a literature review about place attachment and othering. The aim was to examine the meaning of place attachment and othering and to investigate the thoughts people have about place attachment based on previous studies. Another aim was to seek possible connections between place attachment and othering. The most important goal for the researcher was to find theory-based support for class teachers to help pupils concerning their feelings about home and place attachment. Diverse academic researches, articles, doctoral dissertations and master´s thesis were used as materials for this literature review. Narrative literature review was utilized as a method to make the review as comprehensive as possible. Most of the material was found from the international field but there is also some material from Finland. Especially in cultural and humanistic geography there has been much research about place attachment and the individual experience around it. A specific place becomes meaningful through individual´s emotions, experiences, relationships and memories. The feeling of belonging to a place (place attachment) is composed between these factors. The meaning of home, close relationships and special memories came to the fore the most. Individual features as age, sex and socio-economic status had also an influence on how the place attachment was formed. Based on this literature review othering happens through place attachment when surroundings as people around us increases inequality.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimuksen tausta, tavoite ja tarkoitus: Tutkimus kohdistui kasvattajien pyrkimykseen tukea lasten vertaissuhteita 3–5-vuotiaiden ryhmässä, toimintakaudella 2020–2021 yhdessä Uudellamaalla sijaitsevassa päiväkodissa. Tutkimuksen tavoite oli kuvata prosessi, jossa kehittämistyöhön sitoutunut tiimi suunnitteli, toteutti ja arvioi pedagogisia keinoja lasten vertaissuhde- ja kaveritaitojen kehittämiseksi. Tarkoituksena oli tehdä näkyväksi ryhmä pedagogisen suunnitteluprosessin eri vaiheet yhden lukuvuoden ajalta. Menetelmät: Pedagogiseen suunnitteluprosessiin osallistui kaksi kahdenhengen päiväkotitiimiä, joista toisessa tiimissä toimin sijaisena. Tutkimus perustuu lähtökohtaisesti tähän tiimin, jossa toimin sijaisena. Tutkimusaineisto koostui pedagogisista dokumenteista, tiimikeskusteluista, havaintopäiväkirjoista ja tiimin tekemistä arvioinneista. Analyysimenetelmänä toimi teoriaperustainen sisällönanalyysi. Pedagogisen suunnitteluprosessin kuvauksen osalta sovellettiin ongelmaperustaisen oppimisen prosessimallia (PBL). Lasten vertaissuhde- ja kaveritaitojen tarkastelussa hyödynnettiin Laaksosen ja Revon (2017) luokittelua vertaissuhdetaitojen osa-alueista. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimus osoitti, että pedagoginen suunnitteluprosessi on tärkeä osa varhaiskasvatuksen ammattilaisten työtä, ja toiminnan hedelmät poimitaan vähin erin matkan varrella. Suunnittelutyön olennaiseksi osaksi osoittautui toiminnan dokumentointi ja arviointi. Tätä tiimi teki pitkin lukuvuotta niin arjen tilanteissa kuin erikseen tiimipalavereissa. Lukukauden (syksy 2020) alussa keskityttiin lasten leikkiin ja ryhmätason toimiin. Näin jokaiselle lapselle haluttiin tuottaa kokemus ryhmään kuulumisesta. Lasten leikkejä havainnoiden ja mukana eläen tiimi lisäsi ymmärrystään lasten välisistä suhteista ja vertaisvuorovaikutuksen etenemisestä. Joka kuukausi tiimi kävi arvioivaa keskustelua tavoitteiden ja toimenpiteiden suhteen. Arviointi ei siis ollut prosessin erillinen vaihe, vaan kulki mukana koko prosessin ajan. Toiminnan dokumentoinnin ja arvioinnin avulla luotiin suuntaviittoja tulevaan ja tarkennettiin pedagogisia keinoja ottaen huomioon lasten taitojen ja kaverisuhteiden kehittyminen sekä arjessa tapahtuneet muutokset (esim. uuden lapsen tuloa ryhmään). Vertaissuhdetaitojen osa-alueista syksyn toiminnassa korostui vuorovaikutukseen liittymisen ja ryhmässä toimimisen taidot, joita tuettiin mm. yhteisleikeillä ja muihin tutustumisella. Myös toisten lasten huomioon ottamisen taidot olivat tuolloin vahvasti esillä. Näiden taitojen kehittämisessä aikuisilla oli tärkeä rooli. Lukuvuoden kuluessa tiimi saattoi arvioida lasten ryhmäytyneen hyvin ja leikkien sujuvan useiden kavereiden kanssa, joskin vuorovaikutuksen ylläpitämisen taitoja harjoitetiin edelleen. Vertaisten tukemisen taidoissa tiimi sai kokea onnistuneensa, kun lapset vahvuus- ja taitokartan avulla oppivat nimeämään ja tunnistamaan toisten vahvuuksia ja saivat myös itse vertaisilta arvostavaa palautetta.

Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet tunteiden merkityksen oppimiseen. Tunteet ovat läsnä korkeakoulukontekstissa ja ne vaikuttavat muun muaassa oppilaiden suoriutumisee. Näitä opiskeluun liitettyjä tunteita kutsutaan akateemisiksi tunteiksi (academic emotions). Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta, miten akateemisia tunteita on tutkittu ja miten tunteista puhutaan nykykirjallisuudessa. Aihe rajattiin koskemaan korkeakoulukontekstia, eli korkeakoulun opiskelijoita sekä opettajia. Tutkielman tavoitteena on muodostaa kokonaiskuvaa siitä, miten akateemisia tunteita on tutkittu ja millä tavoin akateemisten tunteet näyttäytyvät 2010-luvulla tehdyn tutkimuksen valossa. Menetelmät. Tutkielma oli laadullinen ja toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, joka mahdollisti monipuolisen ja laajan sekä tutkimuskysymysten kannalta relevantin tutkimustiedon kokoamisen. Aineiston haku toteutettiin keväällä 2020, ja rajattiin koskemaan 2010-lukua. Tiedonhaussa käytettiin sähköisiä tietokantoja ja aineisto rajattiin koskemaan englanninkielisiä korkeimman sekä johtavan tason vertaisarvioituja julkaisuja. Analyysiin valikoitui kymmenen tutkimusartikkelia, jotka läpäisivät tarkasti määritetyn seulan. Aineistosta tutkittiin akateemisten tunteiden tutkimusmenetelmiä ja kuvauksia ja tuloksia peilattiin aiempiin akateemisia tunteita käsitteleviin tutkimuksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukset lajiteltiin analyysissä kahteen teeman alle: tutkimukset akateemisiin tunteisiin vaikuttavista tekijöistä ja tutkimukset, jotka käsittelivät akateemisten tunteiden vaikutuksia muihin ilmiöihin. Tulokset osoittivat akateemisten tunteiden vastavuoroista suhdetta. Yksilölliset, yhteisölliset sekä tilannesidonnaiset tekijät olivat yhteydessä akateemisen tunteen syntyyn ja akateemisella tunteella oli vaikutus muiden ilmiöiden, kuten suoriutumisen tasoon opinnoissa. Tulokset osoittivat monipuolisten tutkimusmenetelmien hyödyn akateemisten tunteiden tutkimuksessa. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus kokosi tiedon tunteista osana oppimista ja opettamista korkeakoulukontekstissa. Tämä tutkielma antaa ehdotuksia tutkimuksen tekoon akateemisten tunteiden kentällä.

Tavoitteet. Tutkimuskysymykset syntyivät halusta selvittää, onko aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön sekä minäpystyvyyden välillä jokin yhteys. Tutkielmassa pohditaan, miten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö vaikuttaa minäpystyvyyteen. Tämän tutkimuskysymyksen tuloksista nousi esiin toinen tutkimuskysymys, jossa pohditaan, kuinka minäpystyvyyskäsityksiä voidaan vahvistaa oppilailla, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Tutkielman tavoitteena on pohtia, miten esimerkiksi opettaja voi vaikuttaa oppilaan minäpystyvyyden kehittymiseen ja miten esimerkiksi opettajan koulutusta voitaisiin kehittää tässä suhteessa. Menetelmät. Tutkielmaa toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin Helsingin yliopiston kolmesta eri tietokannasta ja aineistoksi valikoitui kahdeksan artikkelia, joissa oli tutkittu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön sekä minäpystyvyyden välisiä suhteita eri ikäisillä oppijoilla. Tulokset ja johtopäätökset. Yksilöillä, joilla oli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö todettiin olevan heikommat minäpystyvyyskäsitykset kuin yksilöillä, joilla tätä häiriötä ei ollut. Huomioitavaa oli, että aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön oireiden määrällä sekä esimerkiksi aiemmilla kokemuksilla oli vaikutusta minäpystyvyyden kehittymiselle. Minäpystyvyyskäsityksiä voitiin kasvattaa esimerkiksi erilaisilla interventioilla ja oikeanlaisella tuella. Tärkeää on tukea oppilaita, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, jo varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmat eivät pääse kasvamaan liian suuriksi. Yksi suurimmista ulkopuolisista tekijöistä minäpystyvyyden kehittymiselle on sosiaalinen tuki.

This study explored literature concerning about pedagogical relationship, its quality and its potential to act as a positive resource in pupil’s school path. Since school is nowadays more complex and teachers encounter different kinds of demands every day, the purpose of this research was to clarify how future teachers can face these challenges. Earlier studies have shown that a warm student-teacher relationship can be a solution to many problems, for example a pupil’s low school performance, disruptive behavior and lack of motivation. Based on these findings this study focuses on a warm student-teacher relationship and its meaning to a pupil’s life. The aim of this study is to investigate from what a warm student-teacher relationship consists of and how the teacher could contribute to the formation of this relationship. The research is a descriptive literature review by nature. Phenomena’s and terms were gathered from relevant literature, and from this material the recipe for the warm student-teacher relationship was formed. The key theories for this study were Herbart’s didactical triangle about fundamental elements of a teaching situation and Pianta’s (2001) Student-Teacher Relationship Scale (STRS) which measures the quality of pedagogical relationship. The results show how meaningful the quality of the pedagogical relationship is for the pupil’s school path, because the pedagogical relationship is much more than just a way to get an education for a child. It is a life experience which has a bigger importance than how or what the teacher teaches. Moreover, the study showed how important it is for teachers to be able to reflect and develop their own teaching. In other words, teaching is a vocation and teacher can’t just “be at work”. Finally, the recipe for a warm student-teacher relationship was constructed from five factors. This recipe included dialogical relationship, teacher’s ability to listen and be present, pedagogical love and pedagogical authority. Teachers and teacher students can utilize the results when reflecting their own pedagogigal behavior and relationships to the pupils.

Objectives. In 2015 more than 30,000 asylum seekers arrived in Finland, exceeding the number of applicants of previous years multiple times. In Finland school-aged asylum seekers are entitled to free basic education. For pupils who have insufficient Finnish or Swedish language skills in order to study in a general education group, preparatory education can be arranged. The students of preparatory education groups are a heterogeneous group of immigrants, from which minor asylum seekers can be seen as the most vulnerable group. The purpose of this thesis is to examine the factors affecting the learning and education of minor asylum seekers and refugees in particular. Methods. The thesis was conducted as a descriptive literature review. Peer-reviewed articles were found in the ERIC database for the review. 8 articles were selected for the analysis. Results and Conclusions. The results of this review were divided into educational, psychological, social and cultural factors affecting the learning and education of minor asylum seekers. The previous school experiences of minor asylum seekers vary. In addition, their parents' previous educational opportunities are likely to be inadequate, creating poor starting points for learning. The pre-migration experiences of asylum seekers can expose them to various mental disorders. In addition, waiting and uncertain future can affect learning, for example, by losing motivation or reducing progress. Minor asylum seekers' education is also affected by the difficulties encountered in peer relationships, which result from the weak language skills, class placements and limited integration opportunities. The assessment of asylum seekers is hampered by incomplete background information and the lack of appropriate assessment tools, which is why it is challenging to recognize their needs. Asylum seekers may experience conflicts in their home and school culture and therefore might refuse from the support and rehabilitation services provided.

Kaupungistuminen muuttaa ihmisten elinpiiriä ja tänä päivänä myös yhä useampi koulu sijaitsee kaukana luonnonympäristöistä. Kehityskulku on huolestuttava, sillä tutkitusti luonnossa vietetty aika on yhteydessä myönteisen luontosuhteen syntymiseen, joka puolestaan ennustaa kestävää elämäntapaa myöhemmin elämässä. Tämä tutkielma keskittyy tarkastelemaan sitä, miten luonnossa tapahtuva opetus voi edistää oppilaan myönteisen luontosuhteen syntymistä. Tutkielman tavoitteena on muodostaa kattava kuva siitä, minkälaisissa luonnonympäristöissä ja minkälaisia oppisisältöjä hyödyntäen luontosuhteen syntymisen kannalta onnistunutta luonto-opetusta voidaan toteuttaa ja minkälaiset opetuksesta riippumattomat tekijät voivat vaikuttaa alakouluikäisten lasten luontosuhteen syntymiseen. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusaineistona käytettiin kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Aineisto rajattiin koskemaan sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimuksia, joiden kohderyhmänä oli alakouluikäisiä oppilaita ja joissa tarkasteltu opetus tapahtui luonnonympäristöissä. Tutkielman aineistoksi valikoitui seitsemän vuosina 2012–2021 julkaistua tutkimusartikkelia. Kirjallisuuskatsaukseen valitun aineiston analyysissa selvisi useita tapoja luonto-opetuksen toteuttamiseksi. Aineistossa opetusta toteutettiin esimerkiksi leirikouluina, projektien ja luontoretkien muodossa sekä koulun muuhun opetukseen integroituna. Toteutustavat pitivät sisällään vaihtelevia aktiviteetteja, kuten luonnon havainnoimista ja raportoimista, pelejä, leikkejä ja erilaisia luovia työtapoja. Oppimisympäristöinä hyödynnettiin vaihtelevia luonnonympäristöjä. Luonto-opetuksen yhteys lasten myönteisen luontosuhteen vahvistumiseen oli kaikissa tarkastelluissa tutkimuksissa selkeästi havaittavissa, mutta esimerkiksi opetuksen kestolla ja toistuvuudella oli vaikutusta ilmiön voimakkuuteen. Analyysissa selvisi myös opetuksesta riippumattomia, luontosuhteen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä, joita on tärkeä ottaa opetuksen suunnittelussa huomioon. Tällaisia ovat esimerkiksi sää ja vuodenaika.

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa millaista tutkimusta on tehty koulukielitaidon arvioinnista alakoulussa ja miten kielitaitoa mitataan ja arvioidaan alakoulussa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on monikielisten oppilaiden koulukielitaidon arviointi ja suomi toisena kielenä -näkökulma. Tutkielmassa sivutaan summatiivista, formatiivista ja diagnostista arvi ointia. Diagnostisen arvioinnin avulla oppilaat jaetaan ryhmiin, formatiivinen arviointi on kan nustavaa ja summatiivinen arviointi tähtää arvosanan antamiseen. Lisäksi kartoitetaan millai sia suomi toisena kielenä -arviointiin sopivia käytänteitä tutkimuksissa esitetään. Aluksi kuva taan lyhyesti koulukielitaidon kehittymistä, arviointia yleisesti sekä kielitaidon arviointia. Menetelmät. Tutkimus toteutetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto on rajattu 2010-luvulla ilmestyneisiin suomen- ja englanninkielisiin tutkimuksiin, katsauksiin, selvityksiin ja pro gradu -tasoisiin tutkielmiin. Tutkimusten tuli liittyä alakouluun ja arviointiin. Hain aineis toa Helkasta, Google Scholarista, Heldasta, Jyväskylän yliopiston tietokannasta JYX Digital Repositorysta sekä Turun yliopiston tietokannasta Volterista. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että tutkimuksia aiheesta löytyi, mutta alakou lua koskeva kriteeri rajasi aineistoa 15 tutkimukseen. Tutkimuksissa käytettiin metodina usein haastattelua sekä kyselyä. Kielellisiä taitoja mittaavissa tutkimuksissa käytettiin lähinnä eri laisia kirjallisia ja sähköisiä testejä. Erityisesti paikallisten opetussuunnitelmien arviointia kos kevat osuudet olivat aineiston mukaan vaihtelevia ja opettajat kaipasivat arviointiin lisää tukea ja ohjeistusta. Millaisia suomi toisena kielenä -arviointiin sopivia testejä tutkimukset esittävät? Tähän kysymykseen liittyvissä tuloksissa nousi esiin sekä uusia että vanhoja arviointikäytän teitä ja -menetelmiä kielitaidon arviointiin, mutta niitä esiteltiin vain pintapuolisesti. Osa tehtä vistä oli vapaasti saatavissa verkossa ja osa vaatii opettajan omaa kehitystyötä. Summatiivista ja formatiivista arviointia tuleekin johtopäätökseni mukaan tutkia lisää sekä yleisellä ta solla että suomi toisena kielenä -näkökulmasta. Laajasti käytettyjen summatiivisten testien päivittämistä tulee tutkia ja päivittää niitä tarvittaessa.