Browsing by Title

Mål. Syftet med avhandlingen är att redogöra för hur jämställd den professionella idrotten är i dag, genom att kartlägga om kvinnor och män på högsta möjliga nivå idrottar på lika villkor och under rättvisa förhållanden, och hur rådande förhållanden kan påverka idrottsutövarnas möjligheter till idrottslig utveckling. Avhandlingens ämne är relevant eftersom jämställdhet är en viktig fråga, varvid meningen är att problematisera och uppmärksamma fenomenet. I teoridelen behandlas väsentliga begrepp, vilka i detta fall är jämställdhet, professionell idrott och utveckling. Utöver det får man ta del idrottens historia vilket kan vara av nytta för läsarens förståelse. I analysdelen granskas idrottslig utveckling i relation till jämställdheten i professionell idrott. Metoder. Studien utfördes i form av en beskrivande litteraturöversikt, där infallsvinkeln var integrerande. Avsikten var att skapa en bred helhetsuppfattning över fenomenet, där den kritiska granskningen togs i beaktande. Analysen gjordes utifrån 10 vetenskapliga artiklar och en rapport, och i resten av studien användes vetenskapliga artiklar, två böcker samt elektroniskt material. Resultat och slutsatser. Resultaten i analysdelen påvisade skillnader i såväl ekonomiska förutsättningar som attityder i omgivningen för kvinnor och män att satsa på sin idrott och bli professionella idrottare. Professionella damidrottares möjligheter till idrottslig utveckling påverkas av rådande omständigheter. En slutsats som kan tas är att idrottsvärlden har kommit en lång bit i jämställdhetsarbetet, men att det fortfarande krävs energi och åtgärder för att komma ända fram.

Changing school is a difficult task. Since classroom teachers are in such a significant role in bringing the change into practice, their experience in the change process is important. Previous studies show that school reforms usually either fail or don’t reach the goals set to them. The purpose of this Bachelor’s Thesis was to bring more understanding to challenges caused by school reforms. The research task is to depict what challenges classroom teachers articulate when talking about their experiences during the national curriculum reform in autumn 2016. The theoretical framework consists of studies about school change and previous school reforms and the typical challenges with them. Also personal challenges with change are addressed by theories about going beyond ones comfort zone and dealing with change. With these theories it is possible to understand more about the complexity and difficulty of school change and find reasons why school reforms fail so often. At the end of the theoretical framework there’s an introduction to the main characteristics of the national curriculum reform that became valid in autumn 2016. The data of this study was collected by interviewing two classroom teachers living in the Helsinki metropolitan area using the method of semi-structured interview. The interviewees were chosen by a pre-survey where they told that they felt like being outside their comfort zone during the curriculum reform. The interviews were transcribed and analyzed using content analysis and comparing the data to previous studies. The found challenges were divided into internal and external challenges. The major challenges were inadequacy of preparation, lack of resources, external demands, lack of realism, dealing with change and skepticism.

Jätehuolto ja jätteiden lajittelu ovat nousseet ajankohtaisiksi yhteiskunnallisiksi aiheiksi lisääntyvän ilmastohuolen kautta. Jätteiden lajittelu on lain ohjaamaa arkista toimintaa, mutta sen osaamiseksi tarvitaan harjoittelua. Jätehuolto onkin osa kotitalouden opetussisältöjä nojaten kestävyyskasvatuksen teemoihin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan millaisia vaatimuksia ja ohjeistuksia kotitalouden fyysisen opetustilan jätehuollolle asetetaan sekä analysoidaan, millaisilla jätehuoltoratkaisuilla kotitalousluokissa pyritään tukemaan arjen jätehuollon taitoja. Tutkimus nojaa arjen hallinnan ja inhimillisen ekologia teorioihin. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin kuvailevan narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tutkimusmenetelmää. Osana tutkimusta toteutettiin myös pienimuotoinen tapaustutkimus, jonka avulla kerättiin kuva-aineistoa konkretisoimaan tutkittavaa ilmiötä. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koottiin käyttämällä avainsanoja, joiden avulla etsittiin kirjoja, tutkimuksia ja artikkeleita hakupalveluista, kuten Google, Google Scholar, Helda, Helmet ja Helka. Tapaustutkimusosuuden kuva-aineisto kerättiin tutkijan kotitalousopettajaverkoston kautta. Tutkimus osoittaa, että kotitalouden opetustilojen jätehuollon järjestämiselle ei ole olemassa ajantasaista ohjeistusta. Jätelain asettamat vaatimukset ovat kaikille samat, mutta suunnitteluohjeistuksen puutteen vuoksi koulujen ratkaisut ovat pitkälti kotitalousopettajan ja, uusien koulujen tilanteissa, suunnittelijoiden päätettävissä. Tämä merkitsee, että toteutukset voivat olla hyvin eritasoisia. Kotitalouden opetustilojen ratkaisuihin tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota, koska ne vaikuttavat siihen, miten jätehuollon taidot siirtyvät koulusta nuorten arkeen. Arjen toiminnalla suuri on merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siksi kotitalouden opetustilojen ratkaisujen tulee tukea opetusta ja motivoida oppilaita jätteiden lajitteluun. Jätteiden lajittelu ei kuitenkaan saisi rajoittua kotitalouden opetukseen vaan se tulisi ottaa huomioon kaikessa koulun toiminnassa. Jätteiden lajittelun taitoa osana kestävää arkea tulisi harjoitella ja kehittää monipuolisesti, jotta taidot juurtuisivat rutiininomaiseksi arjen toiminnaksi.

The aim of this study is to investigate how business leaders and supervisors experience about identifying their own role and what kind of role expectations they experience that their subordinates set to them. I also define concepts of leaders and supervisors. The main concepts that I define are identity, identification, role and role expectations. I also outline about how subordinates can set expectations to leaders and supervisors. This study is qualitative study and I have used content analysis as analysis method. The data is collected through interviews. I interviewed four business leaders who are also supervisors and have subordinates.The main results in this study are that the experience act as leader or superior can explain through power and responsibility. Also belonging part of team can explain experience about social identity. Some of the interviewees emphasized their team being distinct as positive way from others which may refer to need of positive identity. All interviewees experienced that they have grown up into their role and most of them experienced that their role has changed through time. Also most of interviewees experienced that their work role can occur outside work context which may refer about importance of their role. All interviewees experienced that their subordinates set role expectations for them regarding development, clarity, action and responsibility. It is interesting to consider about the question that are those experienced role expectations actually the same as their subordinates think.

Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että johtamistyyli voi vaikuttaa organisaation suorituskykyyn sekä työntekijöiden motivaatioon. Transformationaalisen ja demokraattisen johtamisen on osoitettu tukevan suorituskykyä, kun taas laissez-faire ja autoritäärinen johtaminen voivat vaikuttaa myös päinvastaisesti. Johtamistyylien tutkimuksessa ei ole kuitenkaan aina huomioitu niiden monimutkaisia vaikutuksia työntekijöiden toimintaan tai johtamistyylien välisiä suhteita. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on muodostaa kattava ymmärrys johtamistyyleistä ja niiden vaikutuksista työntekijöiden suoriutumiseen vastaamalla tutkimuskysymykseen ”Miten erilaiset johtamistyylit vaikuttavat työntekijöiden suorituskykyyn?”. Laadullinen kirjallisuuskatsaus suoritettiin hyödyntäen sisällönanalyysia. Tietojen keruu suo- ritettiin Google Scholar -tietokannasta käyttäen hakutermien "leadership style" ja "employee performance" yhdistelmiä otsikoissa. Neljä tutkimusjulkaisua valittiin analyysiin, vertaisarvi- oinnin, julkaisuajankohdan ja abstraktien perusteella. Aineistoa tarkasteltiin sekä teoreetti- sesta että empiirisestä näkökulmasta, mikä edesauttoi ymmärryksen saavuttamisessa johta- mistyylien vaikutuksesta työntekijöiden suorituskykyyn. Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että johtamistyyli on avainasemassa työntekijöiden suorituskykyyn. Transformationaalinen johtaminen edistää työkurinalaisuutta ja suorituskykyä, kun taas demokraattinen johtamistyyli lisää työntekijöiden motivaatiota, työtyytyväisyyttä ja suorituskykyä osallistumisen kautta. Laissez-faire-johtajuus korostaa vapaata työympäristöä ja avointa kommunikaatiota, ja se sai myönteisiä arvioita itseohjautuvilta työntekijöiltä, muttei yltänyt demokraattisen johtajuuden tasolle suorituskyvyn parantamisessa. Transaktionaalisen ja autoritäärisen johtamisen havaittiin usein heikentävän työntekijöiden motivaatiota ja alentavan suorituskykyä. Tutkimukseni osoittaa, että työntekijöiden osallistuminen ja johtajan tuki ovat merkittäviä tekijöitä työntekijöiden suorituskyvyn kannalta. Johtopäätöksenä havaittiin tasapainoisen ja osallistavan johtajuuden tukevan työntekijöiden ammatillista kasvua ja ylläpitävän myönteistä työilmapiiriä. Tutkimusta voidaan mahdollisesti hyödyntää johtajuuden kehittämisessä organisaatioissa.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella oppilaiden, joilla on CP-oireyhtymä, oppimisen ja kehittymisen haasteita sekä miten niihin voidaan vastata pedagogisin keinoin. Tarkastellaan Conductive Education (CE) - menetelmää, joka on kokonaisvaltainen oppimisen ja opettamisen menetelmä erityisesti henkilöille, joilla on neurologispohjainen liikuntavamma. Suomessa pedagoginen ja kuntoutuksellinen vastuu jakautuu kahdelle eri organisaatiolle (terveydenhuolto ja opetustoimi). Se hajauttaa oppilaan tavoitteita ja haastaa tuen toteutumista Tutkittiin, saavutetaanko CE-menetelmällä parempia oppimistuloksia ja mitkä elementit menetelmässä tukivat kohderyhmän oppimista ja kehittymistä. Tutkimustuloksia peilattiin nykyisiin oppimiskäsityksiin sekä aivotutkimuksen näkökulmaan oppimisesta. Esille nostettiin myös vaativan monialaisen tuen näkökulmaa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto koostui kahdeksasta vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista sekä yhdestä väitöskirjasta, jotka valikoituivat mukaan sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla. Aineisto haettiin Helka-kirjaston ja Google Scholarin kokoelmista määritellyillä hakusanoilla. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineistosta muodostettiin analyysirunko, josta kerättiin tutkimuskysymyksiin vastaava tieto. Esiin nousseista tuloksista muodostettiin synteesejä ja tehtiin päätelmiä taustateoriaan peilaten. Tulokset ja johtopäätökset. Tieteellisiä todisteita CE-menetelmän tehokkuudesta tutkimuksen perusteella ei voitu todeta. Konduktori-opettajien sekä käyttäjien kokemusten ja havaintojen perusteella oppilaiden aktiivisuus ja ongelmanratkaisutaidot kuitenkin kehittyivät. Taustateorian perusteella CP-oireyhtymään usein liittyvien oppimisen ja kehittymisen moninaisiin haasteisiin ja liikuntavamman mukanaan tuomiin pedagogisiin haasteisiin CE-menetelmä vastasi hyvin. Nähtäessä oppilaan potentiaali kokonaisvaltaisesti, hänelle osattiin asettaa tarpeeksi korkeat tavoitteet ja siten oppimistuloksetkin olivat hyviä. CE-metodologia antoi konduktori-opettajille keinoja tukea oppilaan tavoitteiden saavuttamista monipuolisesti ja sitä kautta vahvistaa oppijaminäkuvaa ja persoonallisuuden kehittymistä. Katsauksen perusteella voisi pedagogisia käytänteitä opettaa oppilaita, joilla on CP-oireyhtymä, tarkastella. Vaativan monialaisen tuen hyvä tavoite on tuoda oppilaalle tuki omaan ryhmään ja luokan yhteiseen toimintaan. Sen toteutumista tulee henkilökunnan yhteistyön, osaamisen ja yhteisen työotteen osalta edelleen kehittää.

Lasten lukeminen sekä lapsille lukeminen on vähentynyt. Lukukeskuksen (2021) mukaan 63 % vanhemmista kokee lukevansa liian vähän lapsilleen. Tämä on myös huomattu neuvoloissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mistä lapset ja heidän huoltajansa lastenkirjallisuudessa pitävät, ja kohtaavatko nämä mieltymykset toisensa. Aihetta on tärkeää tutkia, jotta voidaan löytää keinoja lisätä lukemista lasten arjessa niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa. Tutkimus toteutettiin vuoden 2021 kesällä ja syksyllä laadullisena tutkimuksena sisällönanalyysiä käyttäen. Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui koronaviruspandemian vuoksi kyselysosiaalisen median kautta jaettuna, johon vastasi 44 huoltajaa ja heidän 4–6-vuotiaat lapsensa. Näistä vastauksista 42 päätyi lopulliseen analyysiin. Lapsia lopullisessa analyysissä on mukana 47, sillä osalla vanhemmista oli useampi lapsi mukana vastaamassa. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta niissä on havaittavissa teemoja, joita voidaan hyödyntää lastenkirjallisuuden valikoinnissa. Tutkimuksen tuloksista selviää, että lapset pitävät klassikkokirjoista, joista myös vanhemmat pitävät. Lisäksi lasten mieleen vaikuttavat olevan televisiosta tutut hahmot. Vanhemmat toivat paljon esille kasvatuksellisia näkökulmia liittyen lastenkirjallisuuteen, ja he vaikuttavat olevan valveutuneita sen suhteen, millaista maailmankuvaa lastenkirjallisuuden kautta lapsille voidaan välittää. Lasten ja vanhempien mieltymykset siis kohtaavat ainakin klassikkokirjojen suhteen. Vanhemmille kirjojen esteettisyys ja lukukokemus lukijana vaikuttavat kasvatuksellisten seikkojen lisäksi lastenkirjallisuuden valintaan, kun taas lasten vastauksista vahvimmin esiin nousi tutut hahmot.

Tutkimuksessani tarkastelen ADHD-diagnosoitujen aikuisten kokemuksia työn sisäisitä työhyvinvointia edistävistä tekijöistä. ADHD on paljon tutkittu häiriö lasten keskuudessa, mutta aikuisilla häiriö on vielä jäänyt huomattavasti vähemmälle huomiolle. Myös aikuisiän ADHD:ta ja ADHD-diagnosoitujen toimimista työelämässä olisi tärkeää tarkastella tarkemmin, sillä sen on yksi yleisimmistä neuropsykiatrisista häiriöistä. Sen on myös todettu aiheuttavan suuria vaikeuksia työelämässä. Työhyvinvointi on merkittävä työssä pysymistä edellyttävä tekijä, ja siihen tulisi panostaa erityisesti aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön omaavien keskuudessa. Tarkastelen tutkimuksessani nimenomaan työn sisäisien osa-alueiden merkitystä työhyvinvoinnille. Nämä osa-alueet ovat työympäristö, työtehtävät, työyhteisö ja esimiehen toiminta. Keräsin aineiston haastattelemalla neljää ADHD-diagnoosin omaavaa aikuista. Keskiössä oli tutkimushenkilöiden kokemukset, ja tutkimusmenetelmänä sovelsin fenomenografiaa. Aineiston analysoin myös käyttäen fenomenografista analyysia. Tulosten mukaan ADHD-diagnosoitujen aikuisten työhyvinvointia tukee joustavatyöympäristö. Työympäristö oli esiintynyt kuitenkin myös kuormittavana tekijänä. Hyvinvointia edistäviä työtehtäviä kuvasti työtehtävien hallittavuus ja työn imu. Työyhteisö taas nähtiin suurena työhyvinvoinnin voimavarana, mutta myös työhyvinvointia kuormittavana tekijänä. Esimiestoiminnan osalta tärkeänä pidettiin työntekijän ja esimiehen kohtaamista, osaamista kehittävää esimiestoimintaa ja luottamusta esimiestä kohtaan. Tutkimukseni ei luo yleistettävää tietoa ADHD-diagnosoitujen aikuisten työhyvinvoinnista, sillä aineistona toimii vain neljän aikuisen haastattelut eikä kaikkia ammattialoja ole saatu tutkimukseen mukaan. Tulokset toivat kuitenkin esille mielenkiintoisia asioita, jotka on syytä huomioida kun työskennellään ADHD-diagnosoitujen kanssa.

Research’s (Eldar 2006) have shown that social skills are connected to physical activity and involving in sports maintains close relationships between people and offers opportunities to create new relationships. Being involved in organized team sports has shown to have positive effects in children’s peer relations. Social skills are a major factor when making friends. This study tries to solve the connection between 5th and 6th graders hobbies and social skills in Viikki, Teacher´s Training School. The research problems were: - Is there a connection between being engaged in team sports and having good social skills? - Does girls rate themselves higher in social skills than boys? The survey was held in Helsinki, Viikki’s Teacher Training school and the answers were collected from 5th and 6th graders. The survey had two sections: Social Skills self-evaluation and hobbies. An-swers were collected from total of 109 students which includes 39,4 % (n=43) fifth graders and 60,6 % (n=66) sixth graders. 51,4 % (n=56) were girls and 48,6 % (n=53) boys. Collected answers were uploaded in SPSS – statistics program which was also used to get results with different methods. The study showed that engaging in team sports does not have a statistical connection to social skills. However it was shown that gender played a part in social skills. Girls got higher scores in social skills than boys.

The aim of this study was to examine how pre-school aged children view the existence and importance of Santa Claus. How they define him and why he’s important to them. Theory used is based on earlier research and literature regarding both the relevance of how believing in mythical creatures affects a child’s development and the importance of cultural heritage, in which Santa Claus plays a significant role. Piaget’s theory on cognitive development and Vygotsky’s cultural historical dialectic theory are the key developmental psychology theories used in this thesis. I have examined Santa Claus not only from a historical and cultural perspective but also give some insight pertaining to his existence, mainly from a filosofical point of view. Despite the fact that Santa Claus plays an important role in children’s lives and is also an integral part of our culture, very few studies on him have been carried out. A study conducted by a group of American scientists Woolley, Boerger, and Markman (2004) which examined factors that influenced preschool-age children’s belief in a novel fantastical entity, proved to be of significance when establishing children’s views on Santa Claus’s existence. The results showed that involving a mix of mundane and magical properties and presenting children with hard evidence, such as presents, was enough for children to believe in his existence. Research was conducted using both small group- and individual focused semi-structured interviews. The twenty children that participated were 6 years old, ten girls and ten boys. Five girls and five boys participated in the individual interviews. For the small group interviews five pairs were randomly picked so that each pair consisted of one girl and one boy. These children were not the same as those who participated in the individual interviews. All were given the option of drawing Santa Claus at Christmas. The analysis method used for analyzing the data was theory guided content analysis. Results showed that the children’s definitions of Santa Claus were that of the Santa Claus portrayed in stories and the media. His importance was based on his role of delivering gifts at Christmas. Piaget’s cognitive development- and Vygotsky’s cultural historical dialectic theory support the results of this study in regards to the role and importance of Santa Claus in a child’s development.