Browsing by Title

Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että johtamistyyli voi vaikuttaa organisaation suorituskykyyn sekä työntekijöiden motivaatioon. Transformationaalisen ja demokraattisen johtamisen on osoitettu tukevan suorituskykyä, kun taas laissez-faire ja autoritäärinen johtaminen voivat vaikuttaa myös päinvastaisesti. Johtamistyylien tutkimuksessa ei ole kuitenkaan aina huomioitu niiden monimutkaisia vaikutuksia työntekijöiden toimintaan tai johtamistyylien välisiä suhteita. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on muodostaa kattava ymmärrys johtamistyyleistä ja niiden vaikutuksista työntekijöiden suoriutumiseen vastaamalla tutkimuskysymykseen ”Miten erilaiset johtamistyylit vaikuttavat työntekijöiden suorituskykyyn?”. Laadullinen kirjallisuuskatsaus suoritettiin hyödyntäen sisällönanalyysia. Tietojen keruu suo- ritettiin Google Scholar -tietokannasta käyttäen hakutermien "leadership style" ja "employee performance" yhdistelmiä otsikoissa. Neljä tutkimusjulkaisua valittiin analyysiin, vertaisarvi- oinnin, julkaisuajankohdan ja abstraktien perusteella. Aineistoa tarkasteltiin sekä teoreetti- sesta että empiirisestä näkökulmasta, mikä edesauttoi ymmärryksen saavuttamisessa johta- mistyylien vaikutuksesta työntekijöiden suorituskykyyn. Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että johtamistyyli on avainasemassa työntekijöiden suorituskykyyn. Transformationaalinen johtaminen edistää työkurinalaisuutta ja suorituskykyä, kun taas demokraattinen johtamistyyli lisää työntekijöiden motivaatiota, työtyytyväisyyttä ja suorituskykyä osallistumisen kautta. Laissez-faire-johtajuus korostaa vapaata työympäristöä ja avointa kommunikaatiota, ja se sai myönteisiä arvioita itseohjautuvilta työntekijöiltä, muttei yltänyt demokraattisen johtajuuden tasolle suorituskyvyn parantamisessa. Transaktionaalisen ja autoritäärisen johtamisen havaittiin usein heikentävän työntekijöiden motivaatiota ja alentavan suorituskykyä. Tutkimukseni osoittaa, että työntekijöiden osallistuminen ja johtajan tuki ovat merkittäviä tekijöitä työntekijöiden suorituskyvyn kannalta. Johtopäätöksenä havaittiin tasapainoisen ja osallistavan johtajuuden tukevan työntekijöiden ammatillista kasvua ja ylläpitävän myönteistä työilmapiiriä. Tutkimusta voidaan mahdollisesti hyödyntää johtajuuden kehittämisessä organisaatioissa.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella oppilaiden, joilla on CP-oireyhtymä, oppimisen ja kehittymisen haasteita sekä miten niihin voidaan vastata pedagogisin keinoin. Tarkastellaan Conductive Education (CE) - menetelmää, joka on kokonaisvaltainen oppimisen ja opettamisen menetelmä erityisesti henkilöille, joilla on neurologispohjainen liikuntavamma. Suomessa pedagoginen ja kuntoutuksellinen vastuu jakautuu kahdelle eri organisaatiolle (terveydenhuolto ja opetustoimi). Se hajauttaa oppilaan tavoitteita ja haastaa tuen toteutumista Tutkittiin, saavutetaanko CE-menetelmällä parempia oppimistuloksia ja mitkä elementit menetelmässä tukivat kohderyhmän oppimista ja kehittymistä. Tutkimustuloksia peilattiin nykyisiin oppimiskäsityksiin sekä aivotutkimuksen näkökulmaan oppimisesta. Esille nostettiin myös vaativan monialaisen tuen näkökulmaa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto koostui kahdeksasta vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista sekä yhdestä väitöskirjasta, jotka valikoituivat mukaan sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla. Aineisto haettiin Helka-kirjaston ja Google Scholarin kokoelmista määritellyillä hakusanoilla. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineistosta muodostettiin analyysirunko, josta kerättiin tutkimuskysymyksiin vastaava tieto. Esiin nousseista tuloksista muodostettiin synteesejä ja tehtiin päätelmiä taustateoriaan peilaten. Tulokset ja johtopäätökset. Tieteellisiä todisteita CE-menetelmän tehokkuudesta tutkimuksen perusteella ei voitu todeta. Konduktori-opettajien sekä käyttäjien kokemusten ja havaintojen perusteella oppilaiden aktiivisuus ja ongelmanratkaisutaidot kuitenkin kehittyivät. Taustateorian perusteella CP-oireyhtymään usein liittyvien oppimisen ja kehittymisen moninaisiin haasteisiin ja liikuntavamman mukanaan tuomiin pedagogisiin haasteisiin CE-menetelmä vastasi hyvin. Nähtäessä oppilaan potentiaali kokonaisvaltaisesti, hänelle osattiin asettaa tarpeeksi korkeat tavoitteet ja siten oppimistuloksetkin olivat hyviä. CE-metodologia antoi konduktori-opettajille keinoja tukea oppilaan tavoitteiden saavuttamista monipuolisesti ja sitä kautta vahvistaa oppijaminäkuvaa ja persoonallisuuden kehittymistä. Katsauksen perusteella voisi pedagogisia käytänteitä opettaa oppilaita, joilla on CP-oireyhtymä, tarkastella. Vaativan monialaisen tuen hyvä tavoite on tuoda oppilaalle tuki omaan ryhmään ja luokan yhteiseen toimintaan. Sen toteutumista tulee henkilökunnan yhteistyön, osaamisen ja yhteisen työotteen osalta edelleen kehittää.

Lasten lukeminen sekä lapsille lukeminen on vähentynyt. Lukukeskuksen (2021) mukaan 63 % vanhemmista kokee lukevansa liian vähän lapsilleen. Tämä on myös huomattu neuvoloissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mistä lapset ja heidän huoltajansa lastenkirjallisuudessa pitävät, ja kohtaavatko nämä mieltymykset toisensa. Aihetta on tärkeää tutkia, jotta voidaan löytää keinoja lisätä lukemista lasten arjessa niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa. Tutkimus toteutettiin vuoden 2021 kesällä ja syksyllä laadullisena tutkimuksena sisällönanalyysiä käyttäen. Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui koronaviruspandemian vuoksi kyselysosiaalisen median kautta jaettuna, johon vastasi 44 huoltajaa ja heidän 4–6-vuotiaat lapsensa. Näistä vastauksista 42 päätyi lopulliseen analyysiin. Lapsia lopullisessa analyysissä on mukana 47, sillä osalla vanhemmista oli useampi lapsi mukana vastaamassa. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta niissä on havaittavissa teemoja, joita voidaan hyödyntää lastenkirjallisuuden valikoinnissa. Tutkimuksen tuloksista selviää, että lapset pitävät klassikkokirjoista, joista myös vanhemmat pitävät. Lisäksi lasten mieleen vaikuttavat olevan televisiosta tutut hahmot. Vanhemmat toivat paljon esille kasvatuksellisia näkökulmia liittyen lastenkirjallisuuteen, ja he vaikuttavat olevan valveutuneita sen suhteen, millaista maailmankuvaa lastenkirjallisuuden kautta lapsille voidaan välittää. Lasten ja vanhempien mieltymykset siis kohtaavat ainakin klassikkokirjojen suhteen. Vanhemmille kirjojen esteettisyys ja lukukokemus lukijana vaikuttavat kasvatuksellisten seikkojen lisäksi lastenkirjallisuuden valintaan, kun taas lasten vastauksista vahvimmin esiin nousi tutut hahmot.

Tutkimuksessani tarkastelen ADHD-diagnosoitujen aikuisten kokemuksia työn sisäisitä työhyvinvointia edistävistä tekijöistä. ADHD on paljon tutkittu häiriö lasten keskuudessa, mutta aikuisilla häiriö on vielä jäänyt huomattavasti vähemmälle huomiolle. Myös aikuisiän ADHD:ta ja ADHD-diagnosoitujen toimimista työelämässä olisi tärkeää tarkastella tarkemmin, sillä sen on yksi yleisimmistä neuropsykiatrisista häiriöistä. Sen on myös todettu aiheuttavan suuria vaikeuksia työelämässä. Työhyvinvointi on merkittävä työssä pysymistä edellyttävä tekijä, ja siihen tulisi panostaa erityisesti aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön omaavien keskuudessa. Tarkastelen tutkimuksessani nimenomaan työn sisäisien osa-alueiden merkitystä työhyvinvoinnille. Nämä osa-alueet ovat työympäristö, työtehtävät, työyhteisö ja esimiehen toiminta. Keräsin aineiston haastattelemalla neljää ADHD-diagnoosin omaavaa aikuista. Keskiössä oli tutkimushenkilöiden kokemukset, ja tutkimusmenetelmänä sovelsin fenomenografiaa. Aineiston analysoin myös käyttäen fenomenografista analyysia. Tulosten mukaan ADHD-diagnosoitujen aikuisten työhyvinvointia tukee joustavatyöympäristö. Työympäristö oli esiintynyt kuitenkin myös kuormittavana tekijänä. Hyvinvointia edistäviä työtehtäviä kuvasti työtehtävien hallittavuus ja työn imu. Työyhteisö taas nähtiin suurena työhyvinvoinnin voimavarana, mutta myös työhyvinvointia kuormittavana tekijänä. Esimiestoiminnan osalta tärkeänä pidettiin työntekijän ja esimiehen kohtaamista, osaamista kehittävää esimiestoimintaa ja luottamusta esimiestä kohtaan. Tutkimukseni ei luo yleistettävää tietoa ADHD-diagnosoitujen aikuisten työhyvinvoinnista, sillä aineistona toimii vain neljän aikuisen haastattelut eikä kaikkia ammattialoja ole saatu tutkimukseen mukaan. Tulokset toivat kuitenkin esille mielenkiintoisia asioita, jotka on syytä huomioida kun työskennellään ADHD-diagnosoitujen kanssa.

Research’s (Eldar 2006) have shown that social skills are connected to physical activity and involving in sports maintains close relationships between people and offers opportunities to create new relationships. Being involved in organized team sports has shown to have positive effects in children’s peer relations. Social skills are a major factor when making friends. This study tries to solve the connection between 5th and 6th graders hobbies and social skills in Viikki, Teacher´s Training School. The research problems were: - Is there a connection between being engaged in team sports and having good social skills? - Does girls rate themselves higher in social skills than boys? The survey was held in Helsinki, Viikki’s Teacher Training school and the answers were collected from 5th and 6th graders. The survey had two sections: Social Skills self-evaluation and hobbies. An-swers were collected from total of 109 students which includes 39,4 % (n=43) fifth graders and 60,6 % (n=66) sixth graders. 51,4 % (n=56) were girls and 48,6 % (n=53) boys. Collected answers were uploaded in SPSS – statistics program which was also used to get results with different methods. The study showed that engaging in team sports does not have a statistical connection to social skills. However it was shown that gender played a part in social skills. Girls got higher scores in social skills than boys.

The aim of this study was to examine how pre-school aged children view the existence and importance of Santa Claus. How they define him and why he’s important to them. Theory used is based on earlier research and literature regarding both the relevance of how believing in mythical creatures affects a child’s development and the importance of cultural heritage, in which Santa Claus plays a significant role. Piaget’s theory on cognitive development and Vygotsky’s cultural historical dialectic theory are the key developmental psychology theories used in this thesis. I have examined Santa Claus not only from a historical and cultural perspective but also give some insight pertaining to his existence, mainly from a filosofical point of view. Despite the fact that Santa Claus plays an important role in children’s lives and is also an integral part of our culture, very few studies on him have been carried out. A study conducted by a group of American scientists Woolley, Boerger, and Markman (2004) which examined factors that influenced preschool-age children’s belief in a novel fantastical entity, proved to be of significance when establishing children’s views on Santa Claus’s existence. The results showed that involving a mix of mundane and magical properties and presenting children with hard evidence, such as presents, was enough for children to believe in his existence. Research was conducted using both small group- and individual focused semi-structured interviews. The twenty children that participated were 6 years old, ten girls and ten boys. Five girls and five boys participated in the individual interviews. For the small group interviews five pairs were randomly picked so that each pair consisted of one girl and one boy. These children were not the same as those who participated in the individual interviews. All were given the option of drawing Santa Claus at Christmas. The analysis method used for analyzing the data was theory guided content analysis. Results showed that the children’s definitions of Santa Claus were that of the Santa Claus portrayed in stories and the media. His importance was based on his role of delivering gifts at Christmas. Piaget’s cognitive development- and Vygotsky’s cultural historical dialectic theory support the results of this study in regards to the role and importance of Santa Claus in a child’s development.

The attitudes towards mathematics grow more and more negative in Finnish children as their studies progress. The attitudes towards mathematics are negative even as compared with attitudes towards mathematics worldwide. The quality of teaching has proven to have an impact on the attitude of students. Flipped learning aims to humanize and individualize the learning process so that the teacher is rather a supporter in the learning process than an information provider. This thesis aims to define the factors influencing the attitudes towards mathematics and explore the components forming these attitudes. In addition, this thesis examines the definition of flipped learning and the ways it can be applied to teaching of mathematics. Additional aim is to gather useful professional information to benefit the future work as a teacher. This thesis is a descriptive literature review formed in Spring 2019. The material was gathered using Helsinki University Library, Helmet Library, Finna Database, ResearchGate Database and Google. The literature was selected on the basis of their relevance in the field of mathematics and educational sciences. This literature review indicates that the attitudes towards mathematics consist of i. a. beliefs, emotions and motivation. They are influenced by the experiences, learning environment and background of the learner. Flipped learning is a learning ideology emphasizing learning at one’s own pace, self-guidance and communal learning. In the context of teaching mathematics, it can be applied for example in the form of using digital devices and encouraging communality in the class room.

In this research I study Bachelor’s of Arts (Education) and Bachelor’s of Social Services own conceptions of their professional core competences and the relation between academically acquired skills and the work standards. The purpose of this study is to find out what are the things the early childhood educators see as their professional core competence in relation to their work in day-care centre and does the education provide the early childhood educators sufficient competence for their daily work. The material for this research was collected by using a survey form that consisted of 37 arguments and two open questions. In the end, 37 forms were returned, 19 of which were answered by Bachelors of Arts (Education) and 18 by Bachelors of Social Services. According to the results of this research, the core competence of Bachelors of Arts (Education) and Bachelors of Social Services is really similar to one another. The open questions about the competence for the daily work brought up instead more differences between the answers. The Bachelors of Arts (Education) had a wish for more special pedagogy education and practical experience for their training programme. The Bachelors of Social Sciences whished instead for pure early childhood education for their training programme.

Objective. In the thesis the learning environments of two Norwegian kindergartens and schools are observed and studied. The Norwegian kindergarten act and education act are opened for discussion. Especially the links between the values presented in the acts with the corresponding field of education are emphasized. Procedure. The data for the thesis was collected by observing two Norwegian kindergartens and schools in the Spring 2016. To support the observation the staff was interviewed. The learning environments of the kindergartens and schools are being analyzed through the theory of Kopko, which discusses the effect of crowding, noise and quality of neighborhood. The construction of social skills in childhood is also viewed through Stig Brorström’s theory of childhood construction. Results and Conclusion. Connections were found between the acts and the kindergartens and schools. The Norwegian kindergarten act and both kindergartens observed emphasize care, play, respect for human and nature, equality, solidarity and creativity. The schools ob-served named Koulu1 and Koulu2 focused on knowledge and skills presented in the Nor-wegian education act. Also equality and solidarity listed in the school act was emphasized with Koulu1. The students should be couraged to solve problems together and share their knowledge. The process of learning is ought to aim at a shared experience, where the skills of an individual are brought to day light and being developed further with the peers.

Drinking coffee is an important part of Finnish food culture. This study is about understanding the development of Finnish coffee culture and why people start to drink coffee. This thesis examines and describes factors that affect the start of one´s coffee drinking. Previous study of the subject has been done by Tuija Saarinen in her work Pannu kuumana: suomalaisia kahvihetkiä. She has collected coffee memories from different heritage archives. Inspired by Saarinen´s work, material for this research has been collected by a narrative method. Narratives are written about how Finnish people have started to drink coffee. Material for this study are narratives written by Finns. These narratives were collected by email. They were written by correspondents, independently and without monitoring. There are ten narratives. Material was analysed by finding and categorizing factors that have affected the start of one´s coffee drinking. Two kinds of factors were found affecting the start of coffee drinking. First coffee has an energizing effect which was found beneficial in every day life. This factor was mentioned in four of the ten narratives. Second factor was coffees social dimension. Social motivators to start drinking coffee were found in every single narrative. Sources for this social motivation were family, friends and work community. Energizing and social factors of starting one´s coffee drinking do not exclude each other. However, the social dimensions of coffee drinking appear to be the main factor why Finnish people start to drink coffee.