Browsing by Title

Tämän kandidaatintutkielman aiheena on moninaisten perheiden representaatio 2020–luvun kuvakirjallisuudessa. Tavoitteena on selvittää, millaisista jäsenistä perhe koostuu, miten perheeseen kuulumista ilmaistaan sekä miten moninaiset perheet on esitetty. Teoreettinen viitekehys koostuu perheen määrittelystä, representaation merkityksestä sekä lasten- ja kuvakirjallisuuden avaamisesta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lastenkirjallisuudessa näkyvällä moninaisuudella on merkitystä lapsen samaistumisen kokemusten kannalta. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena teoriaohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen. Teoriaohjaava sisällönanalyysi soveltui tähän tutkimukseen, sillä se mahdollisti aiempien tutkimusten hyödyntämisen analyysissä. Tutkimusaineistoksi valikoitui kuvakirja Sulon ja Elsin uudet naapurit (2021). Aineiston valinnassa huomioitiin sen saatavuus, tunnettavuus sekä ajankohtaisuus. Aineistoa analysoitiin multimodaalista näkökulmaa käyttäen. Tutkimustulosten mukaan aineistossa esiintyi yhdeksän perhetyyppiä: sateenkaariperhe, uusperhe, maahanmuuttajaperhe, adoptioperhe, vammaisen vanhemman perhe, biologinen ydinperhe, lapseton perhe sekä yksinhuoltajaperhe. Multimodaalinen analyysi osoitti, että tässä aineistossa moninaisuutta näkyi paljon niin verbaalisesti kuin visuaalisesti. Lisäksi kuvakirjassa esiintyi erilaisia perheeseen kuulumista ilmaisevia tekijöitä, jotka jaottelin neljään pääluokkaan: perhesanat, tunteiden ilmaisu, yhteinen toiminta sekä asuinpaikka. Tutkimuksessa todettiin myös, että perheiden representaatiot olivat osakseen yksipuolisia ja stereotypioita vahvistavia, joka tukee aiempien tutkimuksien tuloksia. Tämä tutkimus osoittaa, että 2020–luvun kuvakirjallisuudessa, ainakin tämän kirjan osalta, perhe nähdään moninaisena ja ainutlaatuisena. Tutkielman tulosten avulla voidaan tarjota varhaiskasvatuksen ammattilaisille tietoa monipuolisen representaation tärkeydestä ja perheiden moninaisuudesta.

Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, millaisin syin kielikylpyopetusta on perusteltu maailmalla ja Suomessa. Kielikylvyllä tarkoitan tässä tutkielmassa kaikkia maailmalla esiintyviä kielikylvyn muotoja, joilla kielikylpyopetusta toteutetaan. Kielikylpy on mielenkiintoinen aiheena, sillä sitä on tutkittu verrattain vähän Suomessa, vaikka maailmalla tehdyt tutkimukset kannustaisivat myös aiheen tutkimiseen Suomessa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja tutkimuskirjallisuus koostui selvityksistä ja artikkeleista. Tutkimuskirjallisuudesta ilmeni, että Suomessa kielikylpyä koskevaa tutkimusta ei juuri ole tehty, vaan kirjallisuus on laajasti kielikylyopetuksen levinneisyyden kartoittamista sekä kielikylvyn opetusmenetelmistä kertovaa. Ulkomailla kielikylpyä on tutkittu enemmän ja sen tutkimus on monimuotoisempaa. Tutkimuskirjallisuus keskittyy kuitenkin erityisesti kielikylvyn oppimistuloksiin ja oppilaiden parantuneeseen kognitiiviseen osaamiseen. Tutkimuskirjallisuuden perusteella kielikylpyopetusta on perusteltu eniten positiivisilla oppimistuloksilla ja oppilaiden kognitiivisilla eduilla, mutta myös kielikylpyoppilaiden vanhempien kiinnostuksella ja tyytyväisyydellä. Lisäksi tutkimuskirjallisuudesta nousi perusteluksi myös muuttuva ja rikastuva kieliympäristöllä sekä kansainvälistyminen.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on muodostaa käsitys siitä, millaisena suomalainen vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmaa on käsitetty opetussuunnitelmatutkimuksessa. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, näkyykö opetussuunnitelmassa piirteitä saksalaisesta Bildung-opetussuunnitelmatraditiosta. Opetussuunnitelmatutkimukselle haastavia piirteitä ovat opetussuunnitelmakäsitteen määrittely, tutkimusmetodien valinta sekä koululaitoksen sidonnaisuus ympäröivään yhteiskuntaan, politiikkaan ja kulttuuriin. Opettajan autonomia ja itsenäinen harkintavalta on ollut keskeisessä roolissa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, ja opetussuunnitelma on antanut opettajalle paljon vapauksia määritellä omaa opetustaan. Suomalainen opetussuunnitelmatutkimus on ollut kiinnostunut opetussuunnitelman laatimiseen vaikuttavista tekijöistä, sekä opetussuunnitelman käytännön toimeenpanosta. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on saada käsitys siitä, miten aihepiiriä on aiemmin tutkittu ja millainen tutkittavan aiheen teoreettinen viitekehys on. Tarkoituksena ei ole muodostaa uutta tietoa, vaan selvittää, mitä on aiemmin tutkittu. Tutkimuksen tarkastelun kohteena olevat tutkimusartikkelit haettiin tietokannoista määriteltyjä haku- ja poissulkumenetelmiä käyttäen. Hakumenetelmien avulla löydettyjä ja tarkempaan analyysiin valittuja artikkeleita tarkasteltiin tutkimuksen teoreettista taustaa vasten. Vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelma käsitettiin eri tavoin. Osa tutkimusartikkeleista käsitti opetussuunnitelman olevan koulun kontrollin väline, kun taas osa näkee opetussuunnitelman tulkinnalle keskeiseksi piirteeksi koulun arjen huomioimisen. Myös opetussuunnitelmakäsitteen epämääräinen luonne nousi keskeiseksi pohdinnan aiheeksi. Kyseiset käsitykset opetussuunnitelmasta ovat olleet keskeisiä näkemyksiä jo pitkään opetussuunnitelmateoreettisessa keskustelussa, joskin samalla on huomioitava kulttuurin ja muun yhteiskunnan vaikutus opetussuunnitelman käsittämisessä opetussuunnitelmatutkimuksen kentällä. Bildung-tradition piirteitä oli havaittavissa opetussuunnitelmaa käsittelevissä tutkimusartikkeleissa. Opettajan autonomian merkitystä korostettiin, ja opettajalla nähtiin olevan merkittävä rooli opetussuunnitelman toteuttajana koulun arjessa. Opettajan katsottiin olevan tärkeässä asemassa opetussuunnitelman toteuttamisessa.

In my review (bachelor thesis) I am presenting J.N. Vickers theory about Quiet eye. In the beginning I am go through how we use eye fixations in a everyday life. According to stuides people are pointing their eyes only for targets which re relevant for the upcoming task. At the same time the amount of fixations are strived to keep low. Vision has shown also to lead usually in action after two second after the eye fixation. The Quiet eye is the final fixation or tracking gaze on a location or object that is within 3ᵒ of visual angle for a minimum of 100ms. Quiet eye is mainly studied and has still be used in sport science. The most used research frame is to study difference in eye fixations periods and location between experts and novisers, success and unsuccess sportperformaning and before and after quiet eye training. In my review I also present fractioned reaction time paradigm and internal model. I try to create an overall picture about how and why The Quiet eye theory could actually worked and how the models could explain the differences between the different study groups. My goal is to give to the reader a general view about the quiet eye, the theories and literature behind it.

Tarkastelen tutkimuksessani, millä tavoin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) ohjeistukset huomioivat lapsen kielellisen kehityksen tarpeita. Kieli vaikuttaa yksilön elämään monella eri tapaa. Se on välineemme kommunikoida toistemme kanssa ja välittää tietoa muille. Nykymaailmassa tarvitsemme sitä myös opintiellämme koulussa. Ei ole siis yhdentekevää, mihin suuntaan yksilön kielellinen kehitys kulkeutuu. Varhaislapsuus on merkittävää aikaa kehityksessämme, joten kotona tapahtuvan kasvatuksen lisäksi myös varhaiskasvatuksen laadulla on vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen. Suomessa varhaiskasvattajien työtä ohjailee Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, johon on kirjattu ohjeistukset siitä, kuinka varhaiskasvatusta tulisi suunnitella, toteuttaa ja arvioida. Tässä tutkimuksessa selvitän, millä tavoin vuoden 2018 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ohjeistuksia hyödyntämällä voidaan edistää lapsen kielellistä kehitystä. Tutkimus suoritettiin laadullisena sisällönanalyysina, jonka aineistona toimi vuoden 2018 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden Opetushallituksen internetsivuilta löytyvä verkkojulkaisu. Saatujen tulosten valossa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) ohjeistuksia noudattamalla lapsen kielellistä kehitystä voidaan tukea hyvin kokonaisvaltaisesti. Kielellistä kehitystä voitiin tukea kognitiivisten taitojen kehittämisen, vuorovaikutussuhteiden, oppimisympäristön, fyysisen kasvun edistämisen sekä henkilökunnan ja lapsen huoltajien välillä olevan kasvatuskumppanuuden kautta. Kielellisen kehityksen kannalta kyse ei ole siis organisoidusti järjestetystä kielen opettamisesta, vaan lähes jokaisessa arkielämän hetkessä tapahtuvasta ilmiöstä. Ymmärtämällä kielellistä kehitystä tukevia tekijöitä paremmin, pystymme myös kehittämään varhaiskasvatusta siten, että jokainen lapsi saisi parhainta mahdollista tukea omalle kielelliselle kehitykselleen.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoitus on vertailla katsomusaineiden opetuksen järjestelyitä Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Katsomusaineiden opetuksen järjestelyiden haasteiden ja siitä joh-tuvien eriävien mielipiteiden takia on tärkeää tuoda keskusteluun vertailukohtia. Tutkielman tutkimusongelmana ovat ”Miten katsomusaineiden opetus on järjestetty Suomessa, Ruotsis-sa ja Norjassa?” ja ”Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia opetuksen sisällöissä on?”. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, koska tuloksien tulkinnan avuksi haluttiin esittää tietoa nykytilasta, sekä nykytilaan johtaneista syistä. Aineisto koostui julkais-tuista artikkeleista, joissa käsitellään Ruotsin ja Norjan katsomusaineiden opetusjärjestelyitä. Molempiin tutkimusongelmiin vastattiin kuvailemalla aineistosta esille tulleita tuloksia, ja näitä verrattiin teoriaosuudessa esitettyihin tietoihin. Ensimmäistä tutkimusongelmaa käsiteltäessä tuodaan esille myös opetuksen haasteita ja ongelmia kohdemaissa. Tulokset kuvataan laa-jasti ja niiden avulla muodostetaan selkeä yleiskuva katsomusaineiden opetusjärjestelyistä. Tulokset ja johtopäätökset. Katsomusaineiden opetuksen järjestelyt erosivat toisistaan Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Ruotsissa ja Norjassa opetus järjestettiin yhteisenä oppiaineena kaikille, kun Suomessa ope-tus järjestettiin erillisenä opetuksena oppilaiden katsomuksesta riippuen. Maiden opetuksen sisällöissä on paljon yhtäläisyyksiä. Opetuksessa käsitellään uskontoja, kulttuuria ja etiikkaa. Sisällöllisinä eroavaisuuksina opetuksessa on painotuseroja eri aiheita kohtaan. Opetusta voidaan järjestää perustellusti eritavoin erilaisia opetusmalleja käyttäen. Kunkin maan ope-tuksen järjestelyt eivät ole ongelmattomia.

Tavoitteet. Lapsi kasvaa keskellä uskonnollista, katsomuksellista ja kulttuurista moninaisuutta. Usein erityisesti uskontoja lähestytään päiväkodeissa arjen haasteina ja rajoitteina toimintaan. (Hujala & Turja, 2020, luku 11.) Kulttuurinen moninaisuus, erilaiset uskonnot sekä katsomukset nähdään paitsi rikkautena monissa päiväkodeissa, nähdään ne myös rajoitteina (Haapsalo ym., 2017, s. 145). Tutkimuksellani haluan herättää varhaiskasvatuksen opettajat pohtimaan syitä, mitkä estävät tai vaikeuttavat katsomuskasvatuksen toteuttamista. Varsinkin juuri aloittava varhaiskasvatuksen opettaja voi olla epävarma siitä, miten eri katsomuksia lähestytään ja opetetaan lapsiryhmässä. Tämän vuoksi pyrin tuottamaan tietoa tavoista toteuttaa katsomuskasvatusta. Tutkimukseni tarkoituksena oli kerätä varhaiskasvatuksen opettajilta tietoa siitä, miten katsomuskasvatusta toteutettiin lapsiryhmissä. Tutkimukseni toinen tarkoitus oli kartoittaa syitä siihen, mitkä estivät tai vaikeuttivat katsomuskasvatuksen toteuttamista. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten katsomuskasvatusta toteutetaan varhaiskasvatuksen arjessa? 2. Mitkä syyt estävät tai vaikeuttavat katsomuskasvatuksen toteuttamista? Menetelmät. Tutkimukseni aineiston muodostin haastattelemalla kymmentä varhaiskasvatuksen opettajaa Vantaalla toimivissa päiväkodeissa. Aineiston keruumenetelmänä käytin laadullista puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluista saamani aineiston analysoin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni mukaan merkittävin tapa toteuttaa katsomuskasvatusta oli keskustelu lasten kanssa. Toiseksi merkittävin tapa oli ryhmän katsomuksiin tutustuminen. Muita tapoja olivat muut kuin päiväkodin järjestämät tilaisuudet, valmiit materiaalit katsomuskasvatuksen toteuttamiseen, päiväkodin järjestämät tilaisuudet sekä vanhempien apu. Merkittävin syy, mikä esti tai vaikeutti katsomuskasvatuksen toteuttamista varhaiskasvatuksen arjessa tutkimukseni mukaan, olivat kasvattajista johtuvat syyt. Toiseksi merkittävin syy oli vanhemmista johtuvat syyt. Kolmas syy oli resursseihin liittyvät syyt.

Tavoitteet. Katsomusopetuksen toteuttaminen on paljon keskustelua herättävä ja poliittisestikin ajankohtainen aihe, etenkin Suomessa. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisia asioita identiteetin kehittymisen ja katsomusopetuksen yhteydestä on havaittu. Tutkielmassa kartoitettiin minkälaiset tekijät katsomusopetuksen toteutuksessa ovat yhteydessä oppilaan identiteetin kehittymiseen, niin positiivisesti kuin negatiivisesti. Tutkielma keskittyy oppilaan identiteetin kehittymiseen koulun katsomusopetuksen kontekstissa. Menetelmät. Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Sen aineisto kerättiin systemaattisesti Web of Science -tietokannasta hakulausekkeella ”religious AND education AND identity AND school” ja rajaten julkaisuvuosiin 2009–2024. Aineistoon valikoitui kahdeksan tutkimusartikkelia, joissa kaikista tarkasteltiin koulussa toteutettavaa katsomusopetusta ja oppilaan identiteetin kehittymistä. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua, jonka avulla tutkimuskysymykseen vastaavat tulokset jaettiin viiteen kategoriaan. Kategorioita muodostettiin sekä teorialähtöisesti identiteetin kehittymisen ulottuvuuksien (Waterman, 2015) pohjalta että aineistolähtöisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Katsomusopetuksen havaittiin olevan yhteydessä oppilaan identiteetin kehittymiseen monella tapaa, niin positiivisesti kuin negatiivisesti. Oppilaan omaa katsomusta vastaamaton toiseuttava katsomusopetus oli negatiivisesti yhteydessä hänen identiteettinsä kehittymiseen. Kuuluvuuden tunne, kokemus turvallisesta ja kysymyksille avoimesta tilasta sekä opettajan lämminhenkisyys olivat positiivisesti yhteydessä oppilaan identiteetin kehittymiseen. Suurin osa aineiston tutkimuksista oli laadullisia tutkimuksia suhteellisen pienillä otoksilla eivätkä siis tajonneet laajasti yleistettävää, vaan kuvailevaa tietoa aiheesta.

This is a qualitative study, applied with a phenomenographic view, where I observe Worldview Education in Early Childhood Education. The function of the study is to find out, what kind of perceptions do university educated kindergarten teachers have on Worldview Education. My objective was to build a general view on Worldview Education in kindergartens by researching the fundamental cultural and social aspects that effect it and also by researching the documents that regulate Early Childhood Education. In gathering the material, I used a half-structured interview. The results I got from the interviews, I compared in respect of my theoretical framework and on the previous results. My research questions are: 1. How do kindergarten teachers comprehend Early Childhood Education as a Worldview Education concept? 2. What kind of meaning does Worldview Education have on a child’s general growth and development in the opinion of kindergarten teachers? 3. What kind of a role do the kindergarten teachers feel they have as executors of Worldview Education? Based on the answers there formed three categories which proved the problem in the concept of multicultural, as in the kindergarten teachers view, the meaning of the concept was thought to be “others” beside the Christian religion. Conversations with the children were seen significant especially in the aspect of broadening the children’s worldview, foundation of safety and in the aspect of tolerance. The central challenge in the view of Worldview Education arose the uncertainty in respect of execution and the negative attitudes or secular mindsets that teachers encounter in the work environment. Significant result also was the possibility of delegating Worldview Education to employees of the Christian church. The findings of the research revealed the need of additional education for the kindergarten teachers, in cultural and worldview know-how, and the sensitivity in respect of them. On the other hand, the ambiguousness of the documents guiding early childhood education and the freedom concerning kindergartens operating procedure, has presumably had an increasing effect on the vast amount of different policies on worldview education.

Tiivistelmä - Referat - Abstract The Study of Educational Activities in a Shopping Center Environment has been built on examining new environments and forms of youth work in the context of youth education. As youth work moves to premises managed by commercial actors, it is important to stick to the ethics and goals of youth work. The research question “What is mall youth work?” Was based on examining mall youth work at the level of goals, activities, and educational context. As a second question, I looked at the key experiences of young people in shopping center youth work. The hypothesis of the study was that youth work is a youth education activity and the educational nature of the activity is also reflected in the shopping center environment, as well as the youth experiences of youth work in the shopping center and its surrounding areas. The study was conducted by combining ethnographic observation and interviews. The interviews were based on a semi-structured interview, but in the methodological spirit of ethnography, the interviews were able to live and redirect research into new careers. The material consisted of a field diary and interview responses. The field diary acted as a mirror in analyzing the interviewees' responses. The interviews were transcribed and the young people's experiences were themed under the headlines. A key finding of the study is that shopping mall youth work is a new type of educational activity for young people, and that the young people's experience of youth work in and around the mall supports this observation. The themes of trust, security and interference emerged as key issues in young people's experiences. According to the study, the work in the mall and its surrounding areas is based on a dialogic educational interaction where long-term working, familiarity and shared reality build a confidential and secure educational relationship that also allows for interventions that may impair youth growth and development.