Browsing by Title

Pedagogiikka on osa varhaiskasvatuksen jokaista hetkeä. Tämä tutkielma keskittyi pedagogiikan toteuttamiseen päiväkodin päiväuni- ja päivälepotilanteissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että pedagogisten menetelmien käyttö vaikuttaa päivälepotilanteiden onnistumiseen sekä lasten rauhoittumiseen ja unensaantiin (ks. Vesalainen, 2013; Staton ym., 2015). Tämän tutkimuksen tehtävänä oli kuvata ja analysoida sitä, mitä on laadukas unipedagogiikka ja millä tavoilla sitä on mahdollista toteuttaa päiväkodissa. Aihetta käsiteltiin varhaiskasvatuksen opettajan näkökulmasta, koska tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa ja menetelmiä varhaiskasvatuksen opettajan työhön päiväkodissa. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä on laadukas unipedagogiikka? Millä tavoilla laadukasta unipedagogiikkaa voidaan toteuttaa päiväkodissa? Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, tarkemmin narratiivinen yleiskatsaus. Tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston hankintaa. Aineisto kerättiin e-Thesis, Helka, Arto, Finna ja Google Scholar -tietokantojen avulla. Tutkimusaineisto koostui tutkimusartikkeleista, väitöskirjasta, pro gradu -tutkielmista, Opetushallituksen julkaisuista, julkisyhteisön selvityksistä sekä tutkimuskirjallisuudesta, yhteensä 24 eri julkaisusta. Aineiston analyysimenetelmänä oli kuvaileva synteesi, joka perustui sisällönanalyysiin. Laadukas unipedagogiikka on kasvattajatiimin toteuttamaa, suunniteltua ja tarkoituksenmukaista pedagogiikkaa, jolla edistetään lasten rauhoittumista ja unensaantia päivälepohetkellä päiväkodissa (ks. Vesalainen, 2013). Sen toteutuksen lähtökohtana on pedagogisen toiminnan struktuuri ja toiminnan suunnittelu. Laadukkaan unipedagogiikan toteutuksessa ratkaisevan tärkeässä asemassa on tiimi, jonka jäsenet tekevät yhteistyötä keskenään. Laadukkaalla unipedagogiikalla myös päivälevon siirtymiin saadaan sujuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta lepohetken lisäksi. Päivälepotilanteessa laadukkaan unipedagogiikan tärkeimpiä mahdollistajia ovat uniaikataulujen säännöllisyys, toiminnan struktuurin yhteneväisyys ja selkeys, lepohetken oikea ajoitus, lasten unen riittävä kesto sekä toimintaympäristöt. Toimintaympäristöt voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen, toiminnalliseen, sosiaaliseen, pedagogiseen sekä kulttuuriseen toimintaympäristöön.

In this study the significances of the high-quality early childhood education in the group under of the three-year-old are examined. The objective of the study was to clarify why the high-quality early childhood education is important in the group under of the three-year-old. In the study it is clarified in addition to this which methods the kindergarten teacher guarantees high-quality early childhood education in in the group of the small. The central starting point for the study is the fact that the small child only benefits from the early childhood education when it is of high quality. In the study the kindergarten teachers' views on why the quality of the early childhood education is important for the kindergarten smallest kids. The material was collected with theme interviews as the bottom of which a semi-structured interview body served. The interviewee was altogether three kindergarten teachers who worked in the group under of the three-year-old. The material was analysed on a aineistolähtöinen content analysis. Theme wholenesses which had risen and answered the research problems of the study were collected in the material forth with its help. The research results showed that the kindergarten teachers considered the professional skill of the teacher important. The kindergarten teachers also emphasised the help brought by the education, to act as the team in charge. Every one of the interviewees emphasised that the high-quality early childhood education creates the foundation for the child's future years and for human relations. The kindergarten teachers considered important the fact also that the school year should be whole under three-year-old so that it would support the ability under of the three-year-old to create the permanent human relations and vertaissuhde and the staff's and the children's turnover's minor. The Pienryhmätoiminta was seen important in the high-quality early childhood education under of the three-year-old. This way it was possible for the teachers to observe and to support the children more individually than in the situations of the whole group. Also the cooperation with the parents was seen extremely important. It was stated that the kindergarten teachers were responsible for the maintaining of the interaction so that the confidential cooperation would function between a parent and the varhaiskasvattaja. The study shows that the high-quality early childhood education is important in the group under of the three-year-old. With the help of the quality it is concentrated on the skills of the social and of the an age levels of the children, on the learning and on the individual needs. The kindergarten teachers regarded as to guarantee high-quality early childhood education under of the three-year-old in the group that they need the support of a team, leader and parents for the carrying out of it.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, analysoida ja tulkita, miten valtakunnallisessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) määritellyt laaja-alaisen oppimisen taidot näkyvät kahden 3–5-vuotiaiden ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmassa. Kiinnostus ryhmä-vasujen tarkastelulle on syntynyt työelämän kokemuksista. Laaja-alaisen osaamisen käsite on melko tuore, ja se on liitetty varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmää ohjaaviin asiakirjoihin vasta 2010-luvulla. Tutkimus toteutettiin pedagogisten asiakirjojen analyysillä. Tutkimusaineistoksi valittiin Var-haiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) sekä kaksi 3–5-vuotiaiden päiväkotiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmat. Asiakirjoja tarkasteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, mutta tutkimuksen vertailussa on havaittavissa myös teorialähtöisiä piirteitä. Tutkimuksessa havaittiin, että ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmassa laaja-alaisen osaa-misen taidot ovat taustalla, mutta eivät välttämättä suoraan nähtävissä. Tutkimustulokset osoittavat, että laaja-alainen osaaminen on määritelty varhaiskasvatussuunnitelman perus-teissa näkyvien varhaiskasvatuksen tehtävien kautta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta myös, että laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueet näkyvät eri määrin ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteissa.

Objective. The objective of this study was to analyse the difference between the explana-tion models given for ADHD in two different disciplines, medicine and sociology. With my research questions guiding me I studied how ADHD is defined in the two disciplines, how the explanation models differ from each other and complement each other, and further how the awareness of these models is applicable to the context of basic education. Earlier studies have reported that the two disciplines have very different views on the etiol-ogy of ADHD and on the need to diagnose the disorder. Medicine sees ADHD as a neuro-psychiatric disorder and classifies it as a disease, where the diagnosis is made through the evaluation of the three core symptoms – inattention, hyperactivity and impulsivity. In the field of sociology on the other hand the diagnosis is questioned through medicalization cri-tique, and seen as medicalization of human behaviour. Methodology. The study was carried out as a literature review, where the explanation models of the two disciplines were first studied separately, and then discussed, compared and further applied to the context of basic education, with the help of the concept of multicausality. Results and conclusions. The study found, that the chosen disciplines had very differing views on ADHD. Medicine based the definition of the disorder mainly on biology and ge-netics, with the aim to heal the patient, while sociology viewed it as a social construct, even questioning the need for the existence of the diagnosis. In the field of education the diagnosis does not affect the process of identifying special needs of students, or offering them the support they are entitled to. Therefore the knowledge of different explanation models broadens the understanding of teachers in order to give their students appropriate support. It can also help teachers learn, how multifaceted the phenomenon of ADHD is.

Tavoitteet. Suru ilmiönä on yhteiskunnassa jäänyt välttelyn ja vaimentamisen kohteeksi. Pienen lapsen suruun läheisen menettämisen seurauksena on keskitytty hyvin vähän, ja tutkimukset lapsen surusta ovat jääneet vähäisiksi. Tutkimukseni tavoitteena oli tutkia, millaisena varhaiskasvatusikäisen lapsen suru esiintyy suruoppaissa ja onko oppaiden välillä eroavaisuuksia lapsen surun kuvailuissa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullista tutkimusstrategiaa. Aineisto koostui viidestä lapsen surua käsittelevästä suruoppaasta, joista kolme oli suomenkielisiä ja kaksi englanninkielisiä. Oppaat oli pyritty valikoimaan niin, että ne olisivat helposti saatavia ja yleisesti käytettävissä olevia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Oppaat kuvailivat lapsen surua linkittäen siihen erilaisia reaktioita. Oppaat painottivat erityisesti eri tunteita, käyttäytymisreaktioita sekä surun näkymättömyyttä.Kaikissa oppaissa oli kuvailuja surun ilmaisusta leikissä, surun aiheuttamista fyysisistä kehon reaktioista sekä lapsen itsesyytöksistä kuolemasta. Lisäksi oppaista nousi esille surua vaikeuttavat seikat, surun pääsyn salliminen ja estäminen, menetyksen kohtaaminen ja surun käsittely. Kaikissa oppaissa esiintyi surukuvailuja kaikenikäisiä lapsia koskevina. Neljässä oppaassa lapsen surua kuvailtiin jakamalla sen myös ikäluokkiin. Ainoastaan yksi opas erosi tämän suhteen kuvaillen lapsen surua ilman tarkkaa jaottelua ikäluokkiin. Kahden oppaan välillä esiintyi eroavaisuus siinä, että toisen mukaan lapselta pääosin uupuu kokemusta surun käsittelystä. Vastakohtana toinen opas esitti, että lapsen elämänkokemus saattoi toimia apuna surun käsittelyssä, jos hän oli kokenut aiempia traumoja. Kaikissa oppaissa lapsen surun yhteyteen liitettiin myös kuoleman ymmärtäminen, jonka pääosin katsottiin yhdistyvän lapsen ikätasoon.

Tutkielman tehtävänä oli selvittää, minkälaiseksi erään vakuutusyhtiön lähiesihenkilöt ovat kokeneet etäjohtamisen ja minkälaisia kokemuksia heillä on siitä. Tarkoituksena oli tarkastella lähiesihenkilöiden kokemuksia etäjohtamisesta ja löytyykö heidän kokemuksistaan haasteita esihenkilötyön saralla. Tutkimuskysymykset ovat: Minkälaisia kokemuksia lähiesihenkilöillä on etäjohtamisesta? Minkälaisia haasteita lisääntyneen etäjohtamisen myötä on ilmennyt? Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostuu kolmen eräässä vakuutusyhtiössä työskentelevän lähiesihenkilön haastattelusta. Informantteja haastateltiin yksilöhaastatteluina lokakuun 2021 aikana ja haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti fenomenologista menetelmää mukaillen ja teemoittelua hyödyntäen. Tutkielmassa kävi ilmi, että informanttien mukaan etäjohtamisen myötä on ilmennyt erinäisiä haasteita. Päähavaintona tutkielmassa oli se, kuinka suurin osa kokemuksista ja koetuista haasteista liittyi suoraan tai välillisesti viestintään. Kokemukset läsnäolon osoittamisesta teknologian välityksellä ja yksilön vastuun korostumisesta entisestään olivat keskeisiä haastatteluista esiin nousseita seikkoja. Koska tutkielman haastatteluaineisto koostuu vain kolmen informantin haastatteluista, eivät tutkielman tulokset ole yleistettävissä. Tarkoituksena olikin tarkastella lähiesihenkilöiden kokemuksia juuri tässä kyseisessä kontekstissa.

The goal of this bachelor’s thesis was to understand what giftedness is and especially how giftedness and creativity are related to each other. Another goal of this thesis was to increase the amount of Finnish literature within the area. The chosen research questions were: “how does giftedness and creativity present themselves in the chosen articles?” and “how can giftedness and creativity be supported?” The questions were chosen as these after reviewing relevant theoretical framework of the area, in order to be able to make conclusions from already existing research. This bachelors’ thesis was done by a literature review. In the beginning four relevant theories were explained to gain an understanding of the theoretical framework within the subject (Tannenbaum, Renzulli, Amabile and Dweck). Then five academic research articles were chosen and analyzed with the research questions in mind. The articles have been gathered using academic search websites such as EBSCOhost, Google Scholar and University of Helsinkis’ own Helka portal. In addition references have been found from University of Helsinkis’ Kaisa-library and with the help of this thesis’ supervisor Risto Hotulainen. The research articles have been analyzed so, that relevant areas to the research questions have been taken to account. One of main findings of the research was the differences between intelligence and creativity as well as the differences between academic giftedness and creative giftedness. The environmental role in the support of giftedness and creative rose also from the data. The entire research shows, that giftedness and creativity are connected and that creativity is a part within giftedness.

Tässä tutkielmassa tutkittiin alakoulun yhteiskuntaopin oppikirjoissa esitettyjä kuvauksia laista ja yksilönvapauksista, ja erityisesti sitä, miten oppikirjat oikeuttavat nykyisen lakijärjestelmän olemassaolon. Filosofian ja historian viitekehyksen avulla tavoitteena oli analysoida, esitetäänkö oikeusjärjestelmää ja modernia valtion mallia kriittisesti vai itsestäänselvyytenä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että yhteiskuntaopin kirjoissa yhteiskunnallinen tieto ja instituutiot esitetään pääosin muuttumattomana, eikä yhteiskunnan ajallisuuden ulottuvuutta käsitellä laajasti. Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina, ja aineisto koostui kolmesta alakoulun yhteiskuntaopin kirjasarjasta: Vaikuttaja, Forum ja Me Nyt. Lakien oikeutuksia kerättiin aineistolähtöisesti oppikirjojen lainsäädäntöä vastaavista aihekokonaisuuksista, ja havaintoja tulkittiin hyödyntämällä Graeberin ja Wengrown (2021) esittämää vaihtoehtoista vapauden mallia. Oppikirjojen havaittiin esittävän lakien ja sääntöjen oikeutukseksi turvallisuuden ja hyvinvoinnin puolustaminen. Turvallisuuteen liitettiin perusoikeuksien kuten tasa-arvon puolustaminen, mutta erityisesti Vaikuttaja-sarjassa painotettiin valvonnan merkitystä, mikä kuvastaa epäluottamusta ihmisiin. Kaikissa kirjoissa todettiin, että lakeja tulee aina noudattaa, mikä on vastakkain Graeberin ja Wengrown (2021) vapauden käsitystä, jossa ihmisellä tulisi aina mahdollisuus olla tottelematta auktoriteetteja. Tutkimuksella havainnollistettiin poikkitieteellisen viitekehyksen hyödyntämistä tutkittaessa yhteiskuntaoppia, joka itsessään rakentuu monesta eri taustatieteestä. Aiemmissa tutkimuksissa havaittu kuva vahvistui, eli yhteiskuntaopin kirjoissa kannustetaan oppilaita yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, mutta erilaisten yhteiskuntamallien pohdintaan ei kirjoissa kannusteta.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada uutta aikaisempaan, tutkimukseen perustuvaa tietoa siitä, miten lampaan villan ominaisuudet ja kehräämisen vaiheet vaikuttavat langan laatuun. Tutkimuksessa selviteltiin myös sitä, miten villan ominaisuudet vaikuttavat langan laatuun ja tämän vuoksi työskentelyvaiheet ja työskentelyvälineet eroteliin ja ne rajattiin villan käsittelyyn kohdistuviin välineisiin ja työskentelyvaiheisiin. Aikaisempia tutkimuksia löytyy kohdistuen villan laatuun, sekä käsin kehräämisen työskentelyvaiheisiin. Laadukasta lankaa käsin kehrätessä on tiedettävä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat lopputulokseen, jotta niihin voi itse vaikuttaa mahdollisimman paljon. Katsauksen aineisto koostui 11 tutkimuksesta, jotka rajattiin asettamalla kriteerit ja sulkemalla pois kriteerien ulkopuolelle jäävät tutkimukset. Valittujen tutkimuksien tutkimustuloksia tarkasteltiin, etsien vastauksia tutkimuskysymyksiin. Aineiston tutkimustuloksista etsittiin vastauksia siihen, miten sekä kehräämisen työskentelyvaiheet ja -välineet että villan ominaisuudet vaikuttavat langan laatuun. Tutkimustuloksista nousi tekijöitä, jotka vaikuttavat kehräämiseen ja sitä kautta langan laatuun, näitä ovat: kuidun paksuus, pituus ja hienous sekä kuidun esivalmistelut, värttinän kehrä ja muoto, värttinän paino, hitausmomentti, kierteet suhteessa villakuidun paksuuteen ja pituuteen sekä kehrääjän kokemus ja taidot. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena havaittiin, että langan laatuun vaikuttavia päätekijöitä on kolme. Ensimmäinen langan laatuun vaikuttava tekijä on kehrääjän kokemus ja taidot, toinen kehräämiseen käytetty väline, joka tutkimuksessa oli värttinä ja kolmas tekijä on kuitu.

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan, millaisilla diskursseilla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintaa rakennetaan uutisartikkeleissa. Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän uusin muutos, hyvinvointialueuudistus astui voimaan 1.1.2023. Tämä muuttaa paljon sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ja on tärkeä tutkimusaihe. Uudistus onkin ollut paljon uutisoitu aihe kuluneen vuoden aikana. Tutkimukseni pohjaa sosiaaliseen konstruktionismin teoreettiseen viitekehykseen ja oletukseen, siitä että kielellä on aktiivinen rooli todellisuuden muokkaajana sekä rakentajana. Aiempi tutkimus suomalaisesta sosiaali- ja terveysjärjestelmästä osoittaa, että suomalaista julkista terveydenhuoltoa on pyritty lukuisin erilaisin uudistuksin parantamaan. Suuren yhteiskunnallisen järjestelmän muutoksen ohessa medialla on selkeä rooli keskustelun tuottamisessa ja todellisuuden tuottajana. Tutkimuksessani tarkastelen tulkitsevan diskurssianalyysin kautta sitä, miten median uutisartikkelien tuottamat diskurssit rakentavat ja luovat todellisuutta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminnasta. Aineistoni koostui niin Helsingin Sanomien, Ylen kuin Länsiväylän uutisartikkeleista, joissa kerrottiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueesta ja sen toiminnasta. Tutkimustulokseni osoittivat kolme diskurssia. Hallitun siirtymän diskurssi, joka keskittyy kuvaamaan hyvinvointialueen pyrkimyksiä hallita ja johdattaa sote-palveluiden siirtymää kunnilta alueelle. Se vahvistaa viestiä sujuvasta siirtymästä, vaikka samalla ilmenee myös epävarmuutta ja riskejä. Media asiakkaan äänenä diskurssi puolestaan korostaa median roolia kriittisten kysymysten esittäjänä ja asiakaskeskeisen näkökulman tuojana. Media tuo esiin pitkäaikaiset haasteet ja odotukset sote-palvelujen suhteen, samalla tarjoten mahdollisuuden johdolle ja asiantuntijoille vastata. Viimeinen diskurssi onnistumisen tahtotila välittää uskoa parempaan tulevaisuuteen ja korostaa hyvinvointialueen halua kehittää ja katsoa eteenpäin. Se kuvastaa toiminnan alkumetreillä olevaa vaihetta ja toiveita onnistumisista. Muutoksen hetkellä, varsinaisen tutkimustiedon ja datan puuttuessa media määrittelee pitkälti sitä, miten hyvinvointialueista puhutaan ja millaista keskustelua sen ympärillä käydään.