Browsing by Title
Now showing items 3282-3301 of 3696
-
(2019)Objectives. The purpose of the study was to figure out thoughts about everyday management and coping. The study was participated by students who feel that they are studying wrong profession based on their own feelings and internal experience Research question was: “In what ways studying wrong profession effects on your self-management and coping with study-related stress?”. Research discusses themes included to around research question, like mood, housekeeping and coping with study-related stress. Methods. Research is qualitative and it’s participated by academy-level students, who feel that they are studying wrong profession. Students, who participated the research, study both in university and university of applied sciences, and field of studies varies. Research executed as an electronic form in e-form service of University of Helsinki. Form had six questions and students were able to give open answers to all questions. Results and conclusion. It is clear from research, that students experience low internal motivation toward the studies, which therefore increases stress and anxiety in students. Because of the low internal motivation, commitment to studying was minor. Common to the students was that meaning of free time has increased notably and future was expressed more anxious than earlier. Factors related to housekeeping were either relieved or become more difficult, depending if student used his/her time to housekeeping while avoiding studies. Every participant believes that more suitable field of studies could affect positively on their mood and self-management.
-
(2023)Lasten vaarallisista leikeistä ei ole juurikaan suomenkielistä tutkimusta. Vaaralliset leikit voidaan määritellä jännittäviksi ja haastaviksi leikeiksi, joissa on mahdollisuus fyysisiin vahinkoihin. Kansainvälisissä tutkimuksissa ilmiö näyttäytyy nimellä ”risky play”. Tutkimusaiheesta löytyy paljon kansainvälistä tutkimusta, mutta kotimaista tutkimusta ei ole ilmeisesti tehty. Vaarallisten leikkien ilmiötä on tutkinut etenkin Ellen Beate Hansen Sandseter norjalaisessa varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tässä tutkimuksessa perehdyn siis lasten vaarallisten leikkien ilmiöön. Tutkimustehtävänäni on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä ja käsityksiä näistä lasten vaarallisista leikeistä. Perehdyn myös siihen, millaisia riskejä näyttäytyy lasten ulkoleikeissä, jotka kuuluvat osaksi lasten vaarallisia leikkejä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Aineistonanalyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua, mutta tutkimuksessani oli teoriaohjaavan sisällönanalyysin elementtejä. Aiemmat tieteelliset tutkimukset vaikuttavat tutkimukseni taustalla ohjaten tutkimustani tiettyyn suuntaan. Tutkimustani varten haastattelin kahta varhaiskasvatuksen opettajaa. Haastateltavat poikkesivat toisistaan työpaikkojensa, eli päiväkotien, erilaisuutensa takia. Päiväkotien lähi- ja oppimisympäristöt, painotteisuudet ja sijainnit poikkesivat toisistaan merkittävästi. Haastattelut toteutettiin kasvotusten puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastateltavat kuvasivat lasten ulkoleikeissä esiintyvän monenlaisia riskejä. Osa riskeistä oli tuttuja Sandseterin (2007) tekemästä tutkimuksesta, jossa hän käsitteellistää lasten vaaralliset leikit yhteen. Haastateltavat kuvasivat myös riskejä, joita Sandseter (2007) ei ollut kategorisoinut. Suhtautumistapoja lasten vaarallisiin leikkeihin oli useita. Suhtautumistavat vaihtelivat paljolti siitä, mistä riskistä keskusteltiin. Haastateltavien puheessa yleisin suhtautumistapa oli ratkaiseva ja mahdollistava suhtautumistapa. Lasten vaaralliset leikit ja niihin liittyvät riskit nähtiin luonnollisina osina varhaiskasvatusta ja lasten elämää. Niiden nähtiin tuottavan enemmin positiivisia, kuin negatiivisia vaikutuksia. Erilaisten pedagogisten menetelmien ja ratkaisujen avulla lasten vaaralliset leikit pystytään mahdollistamaan varhaiskasvatuksessa.
-
(2022)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata, millaiset valmiudet kotitalousopettajilla on vääristyneen ruokasuhteen omaavien nuorten tukemiseen ja miten he voivat tukea vääristyneen ruokasuhteen omaavia nuoria kotitaloustunneilla. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään ruokasuhdetta ja ruokasuhteen vääristymistä sekä kotitaloustuntien ruokakasvatusta. Vääristyneen ruokasuhteen omaavien nuorten tukemisesta ei ole aiempaa tutkimusta kotitalousopettajien näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada uutta tietoa, jota pystytään hyödyntämään kotitaloustunneilla. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä kotitalousopettajana työskentelevää henkilöä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina Zoom etäyhteyspalvelussa toukokuun 2022 aikana. Kaikilla harkinnanvaraisesti valituilla haastateltavilla oli omakohtaista kokemusta vääristyneen ruokasuhteen omaavista nuorista kotitaloustunneilla. Eniten kokemusta löytyi laihuushäiriötä sairastavista nuorista tytöistä. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää. Tulokset ja johtopäätökset. Kotitalousopettajat kokivat omaavansa melko puutteelliset valmiudet vääristyneen ruokasuhteen omaavien nuorten tukemiseen. Opettajat hyödynsivät moniammatillista yhteistyötä pystyäkseen tarjoamaan nuorille mahdollisimman hyvän tuen ruokasuhteen haasteisiin. Vääristyneen ruokasuhteen omaavien nuorten kohtaamisessa ja tukemisessa koettiin erityisen tärkeänä positiivinen pedagogiikka, myönteinen ilmapiiri ja empaattisuus. Tärkeänä nähtiin, että nuoren ruokaan ja syömiseen liittyvää ahdistusta ei pahenneta väärillä toimintatavoilla. Kotitalousopettajat kartoittivat oppitunneilla mahdollisia ruokasuhteen haasteita pystyäkseen puuttumaan haasteisiin ajoissa. Kotitalousopettajilla on tärkeä rooli ruokakasvatuksen ammattilaisena, joka tukee ja ohjaa nuoria kohti tervettä ruokasuhdetta. Tulevaisuudessa kotitalousopettajille olisi tärkeää tarjota koulutusta vääristyneen ruokasuhteen omaavien nuorten ja terveen ruokasuhteen tukemiseen.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tarkoitus oli analysoida verkkokaupasta ostavan kuluttajan osto-käyttäytymistä. Tutkimuksessani halusin saada selville, mihin asioihin kuluttajat kiin-nittävät huomionsa tehdessään vaateostoksen verkkokaupasta ja mikä oli tärkein va-lintakriteeri ostopäätöksen syntymisessä. Halusin myös selvittää, vaikuttaako kuluttajan tausta valintaan. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se toteutettiin ääneenajattelumenetelmällä. Haastatteluun valittiin harkinnanvaraisella otannalla neljä kuluttajaa, jotka tekivät kuvitteellisen ostostapahtuman verkkokaupasta syksyllä 2017. Kuluttajista kahdella oli vaatetusalan tausta ja kahdella kuluttajista oli myös kokemusta verkko-ostosten tekemisestä. Kuluttajien oli tarkoitus ajatella ääneen, mitä asioita verkkokaupan tuotteista heillä nousi mieleen ostosten teon yhteydessä. Analysoin tutkimusaineistoa aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, sekä kvantifioin tuloksia, jotta saisin tilastoa kuluttajien eroista. Tutkimukseen osallistuvat henkilöt kiinnittivät taustasta huolimatta eniten huomiota vaatteen leikkaukseen ja toiminnallisuuteen. Haastateltavien tausta korostui hieman materiaalin huomioimisessa, jolloin he, joilla oli vaatetusalan taustaa, tutkivat myös osittain materiaalitietoja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuluttajat kiinnittävät huomiota melko samoihin asioihin, joskin vaatetusalan perehtyneisyys saattaa hieman vaikuttaa vaatteen materiaalin huomioimiseen.
-
(2016)The focus of this bachelor’s thesis was on the stage costumes in Alphonse Mucha’s 1890’s theater posters. The aim of the study was to find out the background and stories behind the costumes – what kind of costumes did Alphonse Mucha portray in his posters and what sort of messages do they carry. The main question in the study is as follows: what kind of stage costumes did Alphonse Mucha portray in his poster designs for actress Sarah Bernhardt. Five theater posters by Alphonse Mucha made up the research material in the study: Gismonda, La Dame aux Camélias, La Samaritaine, Médée and La Tosca. The approach was semiotic and the main method used in the study was the Product Essence Analysis developed by Luutonen (1997). Instead of actual products, the focus here was on pictures of products, i.e. the stage costumes. The first step of the analysis is the first impression, followed by depth study of the object. The third step is interpretation which combines knowledge gained in the first two steps to further understand the subject. The Product Essence Analysis offered some conclusions on the stage costumes in Mucha’s posters. All the costumes held typical characteristics of the costumes and dresses of the plays’ eras. Therefore, the Art Nouveau style present at the time the posters were designed is mainly seen in the style of the posters themselves, not in the costumes they portray. The study shed fairly little light to the background of any of the specific costumes in the posters. However, previous studies and photographs of Bernhardt in costume suggest that in many cases the actual costumes worn by Bernhardt on stage were an inspiration to the costumes in Mucha’s posters. And vice versa, some of Mucha’s designs have provided inspiration to costumes and jewelry later seen on stage. This suggests a strong connection between the designs in Mucha’s posters and the actual stage costumes.
-
(2023)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia teemoja haastateltavat henkilöt nostavat esille lastenvaatteista ja pukeutumisesta. Pukeutumisen lisäksi käsittelen tutkimuksessa muotia käsitteenä. Nuorten pukeutumista ja siihen liittyviä ilmiöitä on tutkittu jonkun verran, mutta lasten ja erityisesti varhaiskasvatusikäisten hyvin vähän. Rutanen kollegoineen (2019) on tutkinut vaatteita ja pukeutumista suomalaisen varhaiskasvatuksen kautta. Nuorten pukeutumista taas on tutkinut esimerkiksi Tolonen (2001), joka syventyy nuorten kulttuureihin ylipäätään. Pukeutumisella ja vaatteilla on kulttuurisidonnaisia merkityksiä, ja niiden yhtenä tarkoituksena voidaan ajatella olevan esimerkiksi sääoloilta suojautuminen. Myös sukupuoliroolit ja sukupuolten merkitys nyky-yhteiskunnassa liittyvät pukeutumiseen merkittävästi. Käytin tutkimusmenetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimushenkilöinä oli 6- vuotias lapsi, toinen hänen huoltajistaan (äiti) sekä sosionomitaustainen varhaiskasvatuksen opettaja. Pidin kolme erillistä haastattelua, joissa kävimme keskustelun omaisesti läpi pukeutumiseen ja vaatteisiin liittyviä teemoja. Tässä tapaustutkimuksessa käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Haastatteluvastaukset analysoin tarkastelemalla keskeisiä teemoja kolmesta eri näkökulmasta. Litteroituani aineiston jaottelin tulokset neljään eri alaluokkaan. Kes- keisiksi teemoiksi jokaisessa haastattelussa nousivat erityisesti käytännöllisyys ja mukavuus, sääolot ja merkkivaatteet tai muut merkit kuten eläinhahmot vaatteissa. Tutkimuksessa nousi esille kolmesta eri näkökulmasta samankaltaisia teemoja lastenvaatteista ja pukeutumisesta. Tutkimuksen mukaan lapselle oli tärkeintä, että vaate tuntui pehmeältä tai hyvältä ihoa vasten ja se minkä värinen vaate oli. Vanhemmalle taas vaatteen pitkäkestoisuus ja monipuolisuus olivat tärkeämpiä, kun taas opettajalle se, miten vaatteet toimivat varhaiskasvatuksen arjessa. Tämän tutkimuksen tulokset eivät käy sellaisenaan yleistämään käsittelemiäni teemoja lastenvaatteista ja pukeutumisesta, mutta tarjoavat tärkeän näkökulman tuodessaan myös lapsen omaa ääntä kuuluviin häntä koskevassa keskustelussa. Lasten pukeutumista tulisi tutkia lisää, erityisesti lasten näkökulmasta, jotta lasten ääni tulisi paremmin kuuluviin heitä koskevassa keskustelussa ja tutkimuksessa.
-
(2016)The purpose of this study was to examine parents’ and pre-school personnel’s points of view and expectations on communication, where these expectations meet or do not meet and how both can contribute to a positive communication environment. The theoretical frame focuses on a review of what is expected for good communication, different communication levels, which models and recommendations and tools pre-schools have at their disposal. The study was qualitative and based on group interviews. Two different pre-schools, with personnel and parents, participated in the study. Three group interviews were made: two with the pre-school personnel and one with the parents. All in all, ten informants participated in the study: six from the personnel and four parents. My research approach is phenomenological-hermeneutic. The results show that both, personnel and parents, were very satisfied with the communication in both pre-schools, and therefore, this study could provide valuable guidelines when building a good communication environment. What was proven to be important, and what both, personnel and parents, expected of the communication, was that the communication should involve: open channels, reciprocity, fairness, taking the initiative to discuss the matter, contacting, easiness, flexibility, regularity, objective, honesty and activeness. The different communication channels were considered important to build and to maintain a good communication environment, as well as how these communication channels were used.
-
(2023)Mål. Musik inverkar positivt på våra sociala, språkliga och kognitiva funktioner. Vi lär oss verbalt material bättre i sångform än i talad form, vilket är en orsak till att vi kunde använda mer av det informella lärande i undervisningen i grundskolan. Lärande stöds med hjälp av musikalisk verksamhet - ju tidigare musikaliskt ingripande desto snabbare utveckling av våra förmågor. Därför bör vi se närmare på hur lärande med hjälp av musik sker i skolan. Syftet med den här studien har varit att kartlägga vilka finlandssvenska barnsånger som kan användas som undervisningsmaterial i den allmänna undervisningen i ämnena svenska och litteratur, matematik samt omgivningslära i grundskolan för årskurserna 1–6. Med avhandlingen vill jag utöka kunskapen kring användningen av musik i undervisningen i grundskolan. Metoder. Avhandlingen är utförd som en kvalitativ studie där materialet analyserades med hjälp av metoden innehållsanalys. Materialet bestod av 222 barnsånger av tre finlandssvenska band; Arne Alligator & Djungeltrumman, Robin Hund & Hans glada orkester och Sås & Kopp. Materialet analyserades och kategoriserades i enlighet med på förhand bestämda kriterier och de centrala innehållen i läroplanen för ämnena svenska och litteratur, matematik samt omgivningslära. Resultaten visualiserades med hjälp av tabeller. Resultat och slutsatser. Resultaten i avhandlingen visar att det finns material i den finlandssvenska barnmusiken som kan kopplas till läroplanens centrala innehåll. Flest barnsånger kan kopplas ihop med ämnena svenska och litteratur och omgivningslära, eftersom de ämnesspecifika centrala innehållen tangerar vanliga teman för barnsånger. För matematikens del resulterade analysen i få sånger, vilket förblir ett område som kunde erövras av finlandssvensk barnmusik.
-
(2023)Mål. Barn och ungas deltagande i tävlingsidrott har minskat under de senaste åren, vilket ut-gjort ett stort problem inom idrottsvärlden. Tidigare forskning har lagt ett större fokus på or-saker till barn och ungas dropout ur idrott, än på de bakomliggande orsaker till att barn och unga väljer att upprätthålla sin idrottshobby. Motivationsteorier relevanta i denna avhandling är Självbestämmandeteorin, Cognitive Evaluation Theory, Achievement Goal Theory och Competence Motivation Theory. Avhandlingens syfte är att utgående från aktuell forskning ta reda på vilka bakomliggande faktorer uppmuntrar barn och unga till att upprätthålla sin tävlingsidrottshobby. Vidare behandlas implikationer för tränare och andra professionella, med målsättningen att lyfta upp handlingssätt för att skapa träningsmiljöer som stöder både de ungas motivation inom idrotten och deras helhetsmässiga välmående och utveckling. Metoder. Studien utfördes som en systematisk litteraturanalys, med avsikten att genom kritiskt granskande av tidigare forskning, bilda en helhetsuppfattning om ämnet samt eventuell ny information ur forskningsfrågans synvinkel. Materialet som används i analysen bestod av nio vetenskapliga artiklar, som behandlade temat ur synvinklarna tävlings- och hobbyidrott, individuell- och lagsport, samt dropout, upprätthållning och påbörjande av en idrottshobby. Resultat och slutsatser. Resultatet av analysen visar att de största bakomliggande motivationsfaktorerna för upprätthållande av tävlingsidrott är socialt stöd och samhörighet, att ha roligt och känna nöje, upplevd kompetens, autonomi samt inre motivation och ett task-orienterat motivationsklimat. Dessa faktorer stöds även av motivationsteorier. En tränings-miljö som stöder social samhörighet och individens sociala välmående, samt uppmuntrar till tävlan mot sig själv med ett större fokus på personlig utveckling än resultat i jämförelse med medtävlande, är enligt denna analys den mest optimala för att stöda den ungas motivation och välmående.
-
(2022)Mål. Den nationella läskunnighetsstrategin har som mål att göra Finland till världens mest multilitterata land år 2030. I takt med dagens samhällsutveckling räcker det inte längre med grundläggande läs- och skrivfärdigheter, utan mer specialiserade och avancerade färdigheter krävs. Tidigare undersökningar och utvärderingar visar däremot på försämrade resultat och en ökande polarisering i elevernas litteracitet. Eleverna har svårt att producera olika textgenrer och förstå vad som förväntas av texterna. Avhandlingens syfte är att utreda hur elevernas ämnesspecifika skrivförmåga kan utvecklas genom explicit skrivundervisning och genrepedagogiska metoder i grundskolans lägre klasser. Avhandlingen bidrar också med exempel på hur lärare kan tillämpa dessa metoder i sin undervisning. Metoder. Avhandlingen är utförd som en integrativ litteraturstudie, där tio empiriska forskningsartiklar som berör olika aspekter av explicit skrivundervisning har fungerat som forskningsmaterial. Alla forskningsartiklar är referentgranskade och utvalda efter en omfattande sökprocess bestående av flera varv för att garantera en bred överblick av temat. Som analysmetod användes kvalitativ innehållsanalys där sammanlagt åtta olika teman identifierades som besvarade forskningsfrågorna. Resultat och slutsatser. Resultaten visar att explicit skrivundervisning förbättrar alla elevers skrivande oavsett skolstadium och att särskilt elever i grundskolans lägre årskurser gynnas. Eleverna förbättrade sin ämneskunskap, genrekompetens och ämnesspråk. Explicit skrivundervisning bidrog till att utjämna prestationsskillnader mellan elever, ökade engagemanget för skrivandet samt gav eleverna ett metaspråk. Lärarna tillämpade explicit skrivundervisning på varierande sätt, där arbete med modelltexter var vanligast och produktion av en gemensam text i klass det som man förhöll sig mest kritisk till. Resultaten visar att implementering av ämnesspecifik skrivundervisning genom explicita och genrepedagogiska metoder kan vara en väg som bidrar till att utveckla den eftersträvansvärda multilitteraciteten hos eleverna.
-
(2018)The aim of the study was to find out what persons with low-incomes eat and how healthy their diet is. Anu Raijas wrote an article to a social policy journal, in which she wondered if all can afford to eat healthy and responsibly. Previous studies have shown that economic factors influence the choice of diet. Following to a healthy diet is more common among highly educated people, but other socio-economic groups are increasingly paying attention to the wholesomeness of food. In addition to the meager dietary content, I was interested in how they get the food in their homes and whether the amount was adequate. My study was carried out through analysing narratives. The data was collected in 2006 by Isola, Larivaara and Mikkonen as a writing competition "Everyday Experience in Poverty". My data was analysed through qualitative content analysis and a descriptive quantitative analysis. My research showed that diet for the poor can be insufficient, one-sided and at times there is shortage. Sometimes, the low-income people had no choice but to receive food aid, steal or to collect waste food from the dumpster. In addition, some of the respondents diversified their diets by picking berries and mushrooms, fishing or growing some of their vegetables themselves. Based on the data, the diet of low-income people did not look very healthy.
-
(2020)Kaunokirjallisuuden lukeminen tarjoaa lapselle mahdollisuuksia ymmärtää sekä itseään että häntä ympäröivää maailmaa. Lastenkirjallisuuden eri muodot virkistävät lapsen ajatusmaailmaa, ruokkivat mielikuvitusta ja vaikuttavat lapsen asenteiden, arvojen ja maailmankuvan rakentumiseen. Lastenkirjoissa seikkailevat hahmot kokevat usein realistisia asioita, joihin lukijan on mahdollista samaistua. Parhaimmillaan lastenkirjat voivatkin toimia vertaistukena lapselle, joka on kokenut rankkoja asioita elämässään. Vaikka tämän päivän lastenkirjoissa käsitelläänkin avoimesti monia vaikeita asioita, vaikuttaa niissä vallitsevan kuitenkin idylli, johon vähävaraisuuden aiheuttamat haasteet eivät sovi. Vähävaraisuuden teemaa ei monista uusista lastenkirjoista löydy, ja aihetta käsittelevien kotimaisten lastenkirjojen etsiskelyyn saakin käyttää runsaasti aikaa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella vähävaraisuuden kuvausta lastenkirjallisuu-dessa. Aiemmat ulkomaiset tutkimukset vähävaraisuuden kuvaamisesta lapsille suunnatussa kirjallisuudessa ovat osoittaneet, että vähävaraisuuteen ja kodittomuuteen liittyviä teemoja kuvataan lastenkirjoissa moninaisesti ja mahdollisimman autenttisesti. Tutkijat pitävät myös ensisijaisen tärkeänä sitä, että lapsille on tarjolla aihetta käsitteleviä teoksia, joihin lapsi voi peilata omia kokemuksiaan ja oppia ymmärtämään erilaisuutta. Tutkielma toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyyttistä lähilukua, jossa analysoitiin kahta kaunokirjallista teosta, jotka olivat Tuula Kallioniemen Kaksoisolennot (2018) ja Mimmu Tihisen Pieni Numero (2019). Tarkastelemissani kahdessa lastenkirjassa vähävaraisuuden teemaa käsitellään monin eri keinoin. Kallioniemen Kaksoisolennoissa teema tulee ilmi merkittävimmin kerjäläispoika Mihain rankkojen kotimaan muistojen ja varakkaan perheen pojan Steffen ennakkoluuloisuuden kautta. Tihisen Pienessä Numerossa vähävaraisuutta kuvataan kulttuurisesti moninaisen Metsäkankaan lähiön, Petunian perheen ja tytön vaatetuksen kautta. Molemmissa teoksissa vähävaraisuuteen liittyviä haasteita kuvataan todentuntuisesti ja hienotunteisesti.
-
(2016)The goal of this thesis is to disclose the conceptions that young adults, who are on a gap year, have of their own strengths. In addition, this research examines how useful these strengths are perceived on different parts of life, and how does recognizing one’s own strengths affect planning their future. The theory part defines the concept of strength and the different processes that lead to the introduction of one’s strengths. The part also presents previous researches about the positive effects of recognizing one’s strengths. The material consists of interviews of three young adults, who are on a gap year. The method used for the interviews was theme interview and the method for the analysis of the data was content analysis. The interviewees seemed to have quite clear conceptions of their own strengths. They emphasized on specific core strengths, that appeared on different parts of their lives. The interviewees strengths were seen as permanent. The strengths were also seen as something the interviewees can utilize at work, free time as well as at school. Though, school was not seen as a place where strengths are at their fullest or where the development of one’s strengths would be supported. The material showed up three different means, how understanding one’s strengths affect planning their future. The strengths were seen as signposts of future, factors that support dreaming and as necessary tools in future.
-
(2021)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli esitellä vahvuusperustaisen opetuksen teoreettiset pääpiirteet nojautuen positiiviseen psykologiaan ja ennen kaikkea positiiviseen pedagogiikkaan, joihin kyseinen pedagoginen suuntaus kytkeytyy. Tutkin varhaiskasvatuksen opettajien järjestämää vahvuusperustaisen opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia ja siihen liittyviä pedagogisia toimintapoja. Lisäksi tutkin heidän näkemyksiään vahvuusperustaisen opetuksen vaikutuksista alle kolmevuotiaan lapsen kehitykseen. Tähän päivään asti positiivista pedagogiikkaa on tutkittu pitkälti koulumaailmassa, mutta varhaiskasvatuksen kentällä etenkin pienten lasten kohdalla tutkimustyö on jäänyt vähäisemmäksi. Tutkimustehtäväksi olenkin asettanut kysymykset: Minkälaista vahvuusperustaisen opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia varhaiskasvatuksen kuvaavat järjestävänsä alle kolmevuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä? Millä tavoin varhainen vahvuusperustainen opetus vaikuttaa alle kolmevuotiaan lapsen kehitykseen varhaiskasvatuksen opettajien näkemysten mukaan? Menetelmät. Tutkimukseni oli luonteeltaan laadullinen, johon kokosin aineiston kyselylomakkeen avulla. Lomakkeeseen vastanneita oli yhteensä kahdeksan ja he kaikki toimivat varhaiskasvatuksen opettajina alle kolmevuotiaiden lasten ryhmissä. Aineistoa tarkastelin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, jossa tarkastelun pääkohteena olivat vahvuusperustaisen opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä varhaiskasvatuksen opettajien näkemykset vahvuusperustaisen opetuksen vaikutuksista alle kolmevuotian lapsen kehitykseen. Jokainen tarkastelun kohde luokiteltiin ala- ja yläluokkiin ja yhteen kokoavaan pääluokkaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkimustulosten perusteella alle kolmevuotiaiden lasten ryhmissä työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien järjestämän vahvuusperustaisen opetuksen lähtökohtana oli lapsen hyvinvointi. Lasten vahvuudet huomiotiin suunnittelussa muun muassa pienryhmäjakoa ja mallioppimisen hyödyntämistä varten. Varhaiskasvatuksen opettajat käyttivät erilaisia pedagogisia toimintatapoja edistääkseen lapsen tietoisuutta omista vahvuuksistaan, kuten sanoittamista. Lapsiryhmässä esiintyviä vahvuuksia huomioitiin yhteisesti, mikä loi myönteistä ilmapiiriä ryhmissä. Vahvuusperustaisen opetuksen arviointia tehtiin yhteistyössä oman tiimin ja lasten vanhempien kanssa. Osassa ryhmistä vahvuusperustaista arviointia ei tehty ollenkaan tai vain tarvittaessa. Varhaiskasvatuksen opettajat näkivät vahvuusperustaisen opetuksen olevan yhteydessä sekä varhaisen minäkehityksen että positiivisen elämänsuunnan rakentumiseen.
-
(2019)This thesis aims to treat what kind of organized activities there are in Finnish Waldorf kindergartens. My research is based on five content areas, which are mentioned in the Finnish National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2016. My goal is to find out how these content areas are emphasized in the Waldorf kindergarten`s activities. I also seek to find out what kind of activities are typical to these kindergartens and what sort of differences and similarities there are between Waldorf kindergartens activities and content areas of National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2016. I used qualitative and quantitative content analysis in my thesis. I took a closer look at nine Finnish Waldorf kindergarten`s and one Finnish organic kindergarten`s Facebook-pages. Facebook publications, which I analyzed, were published between August 2017 and May 2018. Excluding one kindergarten all kindergartens were maintained by non-profit organizations. The organic kindergarten is run by a limited corporation. I did the analysis mainly based on publications texts. Pictures and videos were used for supplementary material. All analyzed publications showed organized activities. Based on my thesis it seems that Waldorf kindergartens provide activities for all content areas. However, there were differences on how much each content area occurs. Visual expression, environmental education, physical activity and food education came up the most. Some parts of the content areas did not occur at all and some parts occurred only in some of the kindergartens. Activities related to ethical thinking, different religions and philosophies, technology or health and safety did not occur in all kindergartens. Analyzed publications did not mention media education at all.
-
(2022)Tavoitteet. Aikuisen on tärkeä osata tunnistaa milloin lapsi tarvitsee aikuisen tukea tai jopa ammattiapua. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, mikä aikuisen rooli on lapsille suunnatuissa kuvakirjoissa. Tutkin kirjoja, joissa käsitellään lapsen kohtaamia kriisitilanteita tai aiheita, joiden voi nähdä olevan lapselle vaikeita kohdata tai käsitellä. Vaikeita aiheita valitsemissani kuvakirjoissa ovat sisaruksen kuolema sairauden uuvuttamana, sisaruksen itsemurha, vanhempien ero sekä vanhemman poislähtö. Otin aineistooni myös kirjan, missä kuvataan selektiivistä mutismia, minkä voi luokitella reagointitavaksi vaikeaan asiaan. Menetelmät. Tutkimustehtäväni on tarkastella ja analysoida viittä suomalaista kuvakirjaa, jotka käsittelevät jotain lapselle vaikeaa aihetta tai vaikean aiheen käsittelytapaa. Tutkin ensin, ketkä ovat vaikean asian äärellä lapsen tukena. Varsinainen kiinnostuksen kohteeni on se, mikä aikuisen rooli on vaikeiden asioiden käsittelyssä. Analyysi on toteutettu aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Muodostin analyysissani ylä-, ala-, sekä pääluokkia, joiden avulla sain vastaukset tutkimuskysymyksiini. Otin kuvat huomioon sisällönanalyysissani. Halusin tutkia, tuleeko kuvissa esille jotain sellaista, mitä ei tekstissä mainia. Tulokset ja johtopäätökset. Lapsi sai tukea jokaisessa viidessä kuvakirjassa joltain aikuiselta. Aikuisia olivat vanhemmat, vanhemman uusi puoliso, isovanhemmat, kasvattajat, hoitohenkilökunta. Lapsi sai kahdessa kuvakirjassa tukea myös mielikuvitukselliselta hahmolta. Tuloksissa korostui aikuisen rooli tukijana sekä poissaolevana. Varsinkin kuvakirjoissa, joissa käsiteltiin sisaruksen kuolemaa, vanhemman rooli poissaolevana nousi esiin. Kirjojen kuvituksessa korostui fyysisen tuen antaminen lapselle. Tuloksissa yllätti se, että lasten tunteista ei puhuttu juuri ollenkaan lapsen ja aikuisen välillä.
-
(2019)This bachelor’s thesis examines how from University of Helsinki newly graduated kindergarten teachers' experience their own abilities as music educators. Purpose of this study was to clarify how teachers feel about their own abilities as music educators and how they feel the music pedagogy course in university have helped them in the actual work life. The study also finds out how kindergarten teachers use music in their everyday work. In the theoretical framework of this study music is examined as a part of child’s development. The theory studies different stages of musical development and shows what kind of benefits music can give to child’s holistic development. The governing documents, such as Curriculum for Early Childhood Education and Act on Early Childhood Education and Care are explored in the light of music education. Literature will also focus on how kindergarten teachers act as music educators in early childhood education and how individual child’s musical development can be supported by adults. Lastly the theoretical framework includes an overview of what music pedagogy course for kindergarten teachers at the University of Helsinki contains. The study was carried out as a qualitative research. The research material was collected from the responses of the online questionnaire and a total number of respondents in this survey was 8 (N=8). As an analytical method in this study has been used thematic content-based content analysis. The results of the study revealed that kindergarten teachers use music in their work by traditional methods, but not very diversely or systematically. Kindergarten teachers experienced that their best abilities as music educators were their features, talent and learned skills. Teachers mentioned that the poor knowledge obtained from the music course and the lack of their musical skills were the reasons for their weak abilities as music educators. Results also showed that teachers’ musical needs in work life and the abilities obtained from the music pedagogy course in university were conflicted. Based on the results obtained, it is considered whether the musi-cal activity that emerged from the research questions was sufficiently goal-directed. The results were also mirrored to the theory of this thesis. The contradiction between the skills obtained from the degree and the needs of working life and the development proposals that solved it are critically considered.
-
Vaikutelman hallinnan käyttöön liittyvät tekijät työhaastattelussa - Integroiva kirjallisuuskatsaus (2024)Ihminen pyrkii esiintymään edukseen kaikilla elämänsä osa-alueilla erilaisten sosiaalisten tai aineellisten etujen saavuttamiseksi. Tätä edukseen esiintymistä kutsutaan vaikutelman hallinnaksi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikutelman hallintaa käytetään erityisen paljon työhaastattelussa, ja sen käyttö vaikuttaa haastatteluarviointiin sekä palkkauspäätökseen. Työhaastattelussa menestyminen ei kuitenkaan aina korreloi positiivisesti myöhemmän työsuorituksen kanssa, joten palkatuksi ei välttämättä tule pätevin työnhakija, vaan henkilö, joka on taitavimmin käyttänyt vaikutelman hallinnan taktiikoita. Tässä tutkielmassa tarkastelen sitä, mitkä eri tekijät vaikuttavat vaikutelman hallinnan taktiikoiden käyttöön työhaastattelutilanteessa. Tutkielmani teoreettinen viitekehys rakentuu sosiologi Erving Goffmanin sosiaalisen vuorovaikutuksen mallin sekä siihen liittyvän vaikutelman hallinnan käsitteen ympärille. Toteutin tutkielman integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka on tutkimusmenetelmänä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen yksi suuntaus, ja jonka tavoitteena on kuvata tutkittavaa ilmiötä mahdollisimman monipuolisesti ja laajasti. Aineistoksi valitsin yhdeksän vertaisarvioitua englanninkielistä tutkimusartikkelia, jotka käsittelevät vaikutelman hallinnan käyttöä työhaastattelun tai rekrytoinnin kontekstissa. Analysoin artikkelit aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin pohjalta tunnisin kolme tekijää, jotka ovat yhteydessä vaikutelman hallinnan käyttöön työhaastattelutilanteessa: hakijan ominaisuudet, tilannetekijät sekä työhön liittyvät tekijät. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että tunnistetuista tekijöistä erityisesti hakijan ominaisuudet ja tilannetekijät vaikuttavat työnhakijan vaikutelman hallinnan käyttöön. Hakijan ominaisuuksista korostuivat erityisen usein tunnollisuus, ekstroversio, kilpailuhenkisen maailmankuva, persoonallisuuden synkkä kolmikko, sekä rehellisyys-nöyryys. Tilannetekijöistä puolestaan korostuivat haastatteluahdistus sekä kysymystyyppi.
-
(2020)Demokratia tarvitsee aktiivisia kansalaisia, joilta löytyy riittävät valmiudet ja tahto muuttaa maailmaa. Suomalainen yhteiskuntatiedollinen opetus ja nuorten heikko vaikuttamisosallistuneisuus on herättänyt paljon keskustelua. Nuorten yhteiskunnallisten asenteiden ongelmiin pyrittiin osittain vastaamaan opetussuunnitelmauudistuksella, minkä myötä yhteiskuntaoppia alettiin opettaa myös alakouluissa. Oppimateriaaleilla on usein suuri merkitys opetuksen toteutuksessa ja niiden tulisi mukailla opetuksen tavoitteita. Työni tarkoituksena on selvittää, kuinka opetussuunnitelman yhteiskuntatiedolliset tavoitteet toteutuvat alakoulun yhteiskuntaopin oppikirjasarjassa. Tarkasteluni kohdistuu demokraattisen vaikuttamisen ja osallisuuden teemoihin. Toteutin tutkimukseni laadullisena sisällönanalyysina, jonka tarkoituksena on luoda tutkittavasta ilmiöstä tiivis kuvaus sekä kytkeä tulokset ilmiön laajempaan asiayhteyteen ja aiempiin tutkimuksiin. Aineistona toimi alakoulun yhteiskuntaopin Forum -kirjasarja sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -asiakirja. Tämän lisäksi hyödynsin aiempaa tutkimustietoa tutkielmani perustana. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että oppikirjat mukailevat pääosin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita, mutta myös kehitettävää löytyy. Oppiaineen yhteiskuntaan sosiaalistavat tavoitteet olivat oppikirjojen sisällöissä suuressa roolissa. Oppiaineen kriittisyyteen kasvattava rooli jäi puolestaan kirjoissa pienemmäksi. Vaikuttamismahdollisuuksia oli esitetty laajasti, mutta useimmat niistä olivat lapsen tulevaisuuteen kohdistuvia. Kirjojen instituutioita korostava tietopainotteisuus on osaltaan pienentänyt oppiaineen kriittisyyteen kasvattavaa roolia. Näin ollen yhteiskunta näyttäytyy lapsille muuttamattomana ja yhteiskunnan todelliset areenat sellaisina, joille pääsee vasta aikuisena. Työtapoihin liittyvät tavoitteet toteutuivat kirjoissa keskustelutehtävien muodossa.
Now showing items 3282-3301 of 3696