Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Lönnholm, May (2017)
    Children's literature conveys gender-related societal norms and thus it is important to reflect on the books that are read to children from a gender point of view. This bachelor’s thesis examines how gender is depicted in recently published Finnish-Swedish picture books aimed at 1-5-year-old children. The focus is on the portrayal of adult characters. The study addresses the following research questions: From a gender point of view, how are adults depicted in these books? Are the gender-related positions that are offered normative or norm breaking? Six Finnish-Swedish picture books published in 2015 were analysed using a hermeneutical approach. The results indicate a multi-faceted and complex portrayal of gender. There are similarities as well as differences between female, male and gender-neutral characters. Both normative and norm-breaking gender-related positions are offered. As the books also include characters who break gender stereotypes, Finnish-Swedish picture books may be a good choice from a gender point of view. Nevertheless, certain books are more stereotypical than others and thus the Finnish-Swedish picture books that are read to children should be chosen with care.
  • Salmiheimo, Niko (2020)
    Avhandlingens syfte är att undersöka genusperspektivet i barnsånger, vilka könsmässiga modeller de ger barn samt hur de kan stöda verksamheten i småbarnspedagogikens strävan till en genussensitiv pedagogik. Avhandlingen är en kvalitativ studie som analyserar sångtexters innehåll och samhällets syn på kön ur ett genusperspektiv med utgångspunkt i begreppen stereotypisk och normbrytande. Sångtexterna beskriver könsrollerna både stereotypiskt och som normbrytande och visar tydligt hur synen på könen har förändrats i barnsångers innehåll över tid och hur sångerna avspeglar det rådande samhället. Musikstunder är en central verksamhetsform inom småbarnspedagogiken och sånger med normbrytande karaktärer spelar en viktig roll i barns utveckling. Betydelsen ligger i hur man använder sig av musik och sånger inom småbarnspedagogiken för att ge barn möjligheten att vara sig själva och skapa den egna könsidentiteten.
  • Leivonmäki, Sofia (2020)
    Syftet med denna studie är att få en klarare bild hurdana sånger olika sångböcker innehåller, speciellt med tanke på genus och könsstereotyper: innehåller sångerna stereotyper och ifall de innehåller, hurdana och på vilket sätt framträder de? Syftet är också att ta reda på om det skett en förändring i stereotyper över tid. Studien är en kvalitativ analys med hermeneutisk ansats. Materialet består av fyra olika sångböcker från Finland och Sverige, alla publicerade mellan 1995 och 2016. Studiens resultat visar på att det skett en förändring över tid när man granskar böckerna ur ett genusperspektiv men alla sångböckerna innehåller stereotyper. Överlag finns det ändå överraskande lite könsstereotyper jämfört med antalet sånger per bok
  • Molander, Jessica (2022)
    Mål. Den finländska småbarnspedagogiken präglas numera av oroligheter och problematik. Branschen har genomgått flera reformer under de senaste tio åren, och konsekvenserna av dessa har delvis påverkat daghemspersonalens arbetstillfredsställelse negativt. Enligt forskning upplever personalen att de inte har förutsättningar att driva verksamhet av god kvalitet. För att problemen ska kunna åtgärdas, krävs mera förståelse för vilka faktorer som skapar dessa ofördelaktiga omständigheter. Syftet med denna studie är att avtäcka sådana faktorer som forskning inte hittills har identifierat, genom att analysera inofficiella virtuella dokument. Metoder. Studien genomfördes som en induktiv innehållsanalys, och som material användes åtta kommentarstrådar i samband med artiklar på Facebook, en diskussionstråd på www.vauva.fi och fyra tidningsinsändare. Den induktiva analysmetoden innebar att jag lät texten framkalla och skapa olika teman och kategorier om ämnet, varefter jag komprimerade innehållet till sex olika kategorier och analyserade det explicita och implicita innehållet i dem. Orsaken till mitt metodval var att jag ville undersöka mera råa och ocensurerade dokument i en inofficiell kontext, som inte var producerade som föremål för forskning Resultat och slutsatser. Ur resultaten framgick att personalen upplever den ökade byråkratin och lärarnas arbete utanför gruppen som belastande. De negativa attityderna gentemot lärarnas arbete skapar missnöje i synnerhet bland barnskötare, samt motsättningar och meningsskiljaktigheter mellan yrkesgrupperna. Branschen upplevs inte heller vara uppskattad, vilket enligt deltagare kommuniceras genom nedskärningar, tvivelaktiga rekryteringsprinciper och låg lön. På en personlig nivå kan både uppskattande och nedvärderande attityder till yrket avskiljas. Stora gruppstorlekar kombinerat med misslyckad inklusion och personalbrist upplevs också belastande. Nutida uppfostringsstilar kritiseras därtill och anges som en orsak till de ogynnsamma arbetsförhållandena. Många är ändå av den åsikten att arbetet med barn är så motiverande och belönande, att de orkar fortsätta med det trots utmaningarna. Resultaten står väldigt långt i enlighet med tidigare forskning, men ger somliga teman vidare dimensioner och avtäcker även ytterligare perspektiv på personalens tillfredsställelse.
  • Harjama, Heli (2019)
    The purpose of the study is to examine the potential of formative interventions to support the formation of transformative agency oriented to transformation of global structures into equity. The theoretical framework is composed of the construction the theory of cultural-historical activity theory in the case of the formation of transformative agency. In this study, local work activity is scrutinised as an expression of state of global structures from the point of view of the pedagogy of oppressed. The research is carried out as a literature review using pieces of scientific literature as data. The Data contains descriptions of the Change Laboratory Method, the “The Art of Conflict Transformation and Peacebuilding” Method as well as the Cultural Circle Method. The result of the study is a hypothesis on the obstacles the formation of transformative agency faces in local work activities, that reflect the state of global structures, as well as an assessment of the possibilities offered by the Change Laboratory Method, “The Art of Conflict Transformation and Peacebuilding” Method, and the Cultural Circle Method to support the formation of transformative agency oriented to transformation of global structures into equity. The research results suggest that the theory of cultural-historical activity theory and the pedagogy of oppressed are valid theoretical frameworks for reviewing the formation of transformative agency oriented to transformation of global structures into equity. Specifically, the Change Laboratory method seems promising to support the formation of transformative agency oriented to transformation of global structures into equity, in local work activities.
  • Stenlund, Saida (2018)
    The purpose of this study was to find out what kind of social support was provided in the discussion forum among graduate students. The target of this study was the online converstations between graduate students in the Gradutakuu discussion forum. There are far too many students who have not graduated because of the unfinished thesis so it is important to find answers how to support the students better in their thesis writing process. It is in everyone's interest that the students will get their thesis done and graduate. This study is a case study and qualitative contents analysis was used in a inductive way to code the messages. The data was gathered from the online discussion forum. The main result of the study was that the social support given on the discussion forum between the students was mainly emotional. Esteem support had the second biggest role in the supportative expression followed by informational support. Every message at the discussion forum included at least one expression of emotional support. The results indicate that the discussion forum was an alternative platform for students to reach for support for their thesis writing process, especially what it comes to emotional support. It may be that the students did not get enough support through the formal thesis writing guidance and because of that they ended up looking for an alternative support from the discussion forum. The results suggest that in the thesis guidance there should be paid more attention to the role of emotional support.
  • Saari, Wilma (2023)
    Mål. Syftet med studien är att undersöka vilken påverkan gruppdynamiken har i en organisationsutveckling och i en organisation som helhet. Forskningsfrågan för denna studie är: vilken roll spelar en god gruppdynamik för organisationens utveckling. Teoridelen i studien beskriver relevanta begrepp och diskuterar teoretiska perspektiv på gruppdynamiken. Även två modeller; Firo-modellen och Tuckmans grupputvecklingsmodell förklaras. Analysdelen i studien analyserar artiklarna som besvarar min forskningsfråga. Metoder. Denna studie var en systematiskt orienterad litteraturöversikt. Genom sökorden som beskrivs nedan har jag hittat det material som jag använt mig av. Databaserna som använts är Google Scholar, Helka, Hanna, Finna. Jag har använt mig av 9 vetenskapliga forskningar i min analysdel. Resultat och slutsatser. Resultaten i denna studie var att gruppdynamiken spelar en mycket stor roll inom en organisationsutveckling och i organisationen som helhet. Utifrån resultaten kan man dra slutsatsen att det krävs att gruppdynamiken fungerar, om man vill kunna utveckla nya tjänster, produkter eller utveckla organisationen överlag. En god gruppdynamik har stor inverkan på organisationen och främjar bland annat samarbete, välbefinnandet och kulturen i organisationen.
  • Brunberg, Alex (2021)
    Mål. Syftet med studien var att undersöka hur gruppindelning enligt kön påverkar gymnastikundervisningen, samt vilka för- och nackdelar det finns med samundervisning i gymnastikämnet. Gruppindelningar i gymnastikämnet har varit ett aktuellt tema redan en längre tid, med fokus på hur man kan göra gymnastikundervisningen så jämställd som möjligt. Vikten av jämställdhet har ökat under de senaste åren vilket syns också i den nuvarande läroplanen för den grundläggande utbildningen (2014). Tidigare studier har visat att trots den nuvarande läroplanens starka fokus på jämställdhet finns det en del problem att lösa än idag. Tidigare studier har också visat att samundervisning enbart för sig inte är en lösning för jämställdhetsproblemen, utan att vidare åtgärder krävs. Metoder. Studien har utförts som en systematisk litteraturstudie. Informationen och materialet som använts i studien har jag samlat från digitala databaser och urvalet har gjorts med studiens syfte i åtanke. Artiklarna som använts i studien är från Finland, Sverige, Storbritannien och Spanien, och är publicerade under åren 1996–2020. Vid analysen av materialet har jag systematisk granskat artiklarna för att finna relevant information som stöder min studie. Resultat och slutsatser. Resultaten visade att gruppindelningen kan ha en stor påverkan på gymnastikundervisningen, speciellt gällande hur elever upplever den. Pojkar och flickor har visat olika motivations- och aktivitetsnivåer beroende på om undervisningsgruppen varit homogen eller heterogen. Klimatet under lektionerna har också visat sig bero på gruppens könsdelning. Samundervisning i gymnastik har visat fördelar i att utmana elever på ett sätt som särundervisning inte kan. Resultaten visade att samundervisning är ett ypperligt sätt att lära de olika könen att fungera tillsammans och lära sig respektera varandra. Däremot visade det sig att samundervisning kan öka diskriminering och försämra elevers motivations- och aktivitetsnivåer, speciellt då det gällde flickor.
  • Rönnberg, Ella (2021)
    Mål. Denna avhandling har som syfte att undersöka gruppmentorskap som stöd för nyutexaminerade lärare under induktionsfasen i arbetslivet, det vill säga under de första åren i arbetslivet efter avslutad lärarutbildning. Avhandlingen undersöker hur gruppmentorskap inverkar på nyutexaminerade lärares professionella, sociala och personliga utveckling. Den teoretiska bakgrunden i avhandlingen baserar sig på relevant teori kring studiens syfte och tar således fasta på läraryrket i Finland, induktionsfasen inom läraryrket, potentiella utmaningar i läraryrket, utmaningar för nyutexaminerade lärares utveckling samt mentorskap. Metoder. Syftet undersöktes genom en litteraturstudie där tidigare utförda studier analyserades. Målet med denna metod var en omfattande analys av fenomenet med möjlighet till kritisk granskning i diskussionen. Materialet som användes i analysen bestod av nio vetenskapliga artiklar publicerade på engelska mellan åren 2013-2020 och hittades genom databaserna Helka, EBSCO och Google Scholar med hjälp av kontrollerade sökord. Resultat och slutsatser. Resultaten av studien visade att gruppmentorskap är en passande metod för att ge nya lärare stöd under induktionsfasen som visade sig ha positiva effekter på nya lärares utveckling. Trots några negativa konsekvenser av gruppmentorskap hade gruppmentorskap flera positiva effekter på nya lärares professionella, sociala och personliga utveckling. Resultaten visade även att gruppmentorskap var en viktig form av stöd för att öka nya lärares välmående samt för att öka de nya lärarnas vilja till kvarstannade i branschen.
  • Tapanainen, Lotta (2021)
    Tavoitteet. Tässä kandidaatin tutkielmassa selvitetään Suomeen muuttaneiden italialaisten ruokatottumuksia ja niiden muuttumista Suomessa asuttuna aikana. Ruokatottumukset ovat tapoja ja toimintaa ruoan ympärillä, mihin lukeutuvat esimerkiksi raaka-aineiden valinta, ruo-anvalmistus ja ateriointi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä haastateltavien ruokatottumukset ovat muuttuneet, mistä ruokatottumuksista he ovat pitäneet kiinni ja mitkä tekijät selittävät näitä muutoksia ja muuttumattomuutta. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Suomessa asuvaa italia-laista. Haastattelut toteutettiin yksilöteemahaastatteluina maaliskuussa 2020. Kerätty haas-tatteluaineisto analysoitiin teemoittamalla. Tulokset ja johtopäätökset. Haastateltujen ruokatottumukset olivat muuttuneet Suomessa asuttuna aikana. Muutoksia oli tapahtunut etenkin käytetyissä raaka-aineissa, valmistetuissa ruoissa, aikataulussa, perinteissä sekä sosiaalisissa suhteissa ruokatottumusten ympärillä. Vahvimmin muutoksia selittivät raaka-aineiden saatavuus, laatu ja hinta sekä muuttuneet perhesuhteet. Syyt muuttumattomuuden taustalla liittyivät etenkin makuun, tottumuksiin ja muistoihin, perinteisiin sekä ruokatottumuksiin kohdistuviin asenteisiin.
  • Tervonen, Aki (2022)
    Tavoitteet. Tutkimuksessa valotetaan haastavaan käyttäytymiseen sekä positiiviseen psykologiaan ja pedagogiikkaan liittyvää teoriaa. Tutkimuksen päätehtävä on tutkia miten – jos mitenkään – positiivisen pedagogiikan interventiot vaikuttavat haastavaan käyttäytymiseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että haastavan käyttäytymisen taustalla on vaikeutta vastata odotuksiin ja näiden vaikeuksien kommunikointia. Positiivinen pedagogiikka on ja sen sovellukset ovat pohjanneet paljon muun muassa luonteen vahvuuksiin. Tutkimuksen on tarkoitus tutkia interventioihin sisältyvien vahvuuksien opettamisen ja itsemääräämisteorian mukaisten elementtien vaikutusta haastavaan käyttäytymiseen. Tutkimuskysymykset ovat: Onko olemassa olevilla positiivisen psykologian interventioilla mahdollista vaikuttaa haastavaan käyttäytymiseen? Miten interventiot voisivat vaikuttaa haastavaan käyttäytymiseen? Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Soveltuvia interventioita koskevia artikkeleita etsittiin ERIC (ProQuest), Academic Search Complete (EBSCO) sekä ScienceDirect / Elsevier tietokannoista. Alkutarkasteluun artikkeleita valikoitui 19, joista lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi. Tulokset ja johtopäätökset. Positiivisen pedagogiikan interventioiden tarkoitus on yleensä vaikuttaa hyvinvointiin – hyvin moninaisilla mittareilla tuloksia arvioiden. Lähellekään aina niiden vaikutuksia haastavaan käyttäytymiseen ei tarkasteltu. Luonteen vahvuuksiin ja itsemääräämisteoriaan pohjaavilla interventioilla on kuitenkin mahdollista vaikuttaa käyttäytymiseen positiivisesti.
  • Montonen, Vilma (2018)
    The aim of this study is to generate more knowledge and awareness, on how kindergarten teachers can prevent children with challenging behavior from being stigmatized in peer groups. Challenging behavior is defined based on theoretical information of studies relating to children with self-regulation issues. Studies show that self-regulatory issues can cause challenging behavior in kindergarten. This may cause rejection from the other members in their peer group. A child can be stigmatized in their peer group, because of their abnormal behavior. This study aims to find tangible ways in which a teacher can prevent stigmatization due to self-regulatory issues that manifest in challenging behavior. The second study is intended to create awareness on how the role of the kindergarten teacher is present in preventing stigmatization. The study was conducted using qualitative research methods and the methodological premise was phenomenological. The data was gathered by three theme interviews with kindergarten teachers from the Helsinki region. The interviews were transcribed, and the material was analyzed using a qualitative content analysis. The results of the study revealed that the teachers interviewed for the study, felt that the role of the teacher has a significant role in the stigmatization and the prevention of children. The importance of safe interaction between an adult and a child with challenging behavior was prevalent in the interview answers. The kindergarten teachers emphasized the importance of identifying the strengths of a child and using them in daily activities in order to prevent stigmatization. Open discussion among the children, was also seen as a way to reduce stigmatization. It was also deemed important to have consistent ways of operating. A significant factor in the prevention of stigmatization was the acknowledgment of the problem from the teachers. Thorough planning was also seen as a way to prevent the stigmatization of children with challenging behavior.
  • Turunen, Vera (2023)
    Aiemmat tutkimukset osoittavat, että haastavan käytöksen ehkäisyllä ja kohtaamisella on merkittävä vaikutus oppilaan myöhempään elämään. Haastava käytös myös koetaan yh-deksi opetustyön vaikeimmista osa-alueista. Tämän opinnäytteen tavoitteena on koota yhteen tutkimustuloksia, jotka käsittelevät vuorovaikutuksen keinoja sekä niihin vaikuttavia tekijöitä opettajan työssä. Opinnäytetyö on rakennettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen aineistona on 10 artikkelia, jotka käsittelevät oppilaan haastavaa käytöstä sekä työrauhaa ja opettaja-oppilassuhdetta. Merkittävänä haastavan käytöksen ehkäisijänä on opettaja-oppilassuhde. Opettaja-oppilassuhde perustuu laadukkaaseen vuorovaikutukseen, joka on sävyltään lämmintä ja asiallista. Opettaja-oppilassuhteessa on tärkeää huomioida oppilaan ja opettajan roolien erilaisuudesta johtuva jännittyneisyys. Kun opettaja kohtaa haastavaa käytöstä, on siinä kyse näiden jännitteiden pohjana olevasta vallan asymmetrisyydestä. Oppilas pyrkii haastavalla käytöksellään ohjaamaan luokkahuoneen valtarakenteita. Opettajan on tärkeää pyrkiä säilyttämään valta itsellään, ylläpitäen silti oppilaan arvokkuuden ja kunnioituksen. Opettajan on tarpeellista säännöllisin väliajoin reflektoida omaa osaansa vuorovaikutuksen johtajana. Opettajan oma itseluottamus, tunnetaidot, historia ja jaksaminen välittyvät vuorovaikutukseen. Samaan aikaan opettajan on hyvä tiedostaa omien ajatustensa voima, sillä niillä on merkittävä vaikutus vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen keinot, joilla opettaja kohtaa ja uudelleenohjaa oppilaan käytöstä, jaetaan kahteen osaan: nonverbaalisiin ja verbaalisiin keinoihin. Nonverbaalisten keinojen etuna on usein se, että niiden käytöllä opettaja ei itse tule häirinneeksi oppituntia. Verbaalisiin keinoihin tulee turvautua sitten, kun nonverbaaliset keinot eivät enää tehoa. Haastava käytös ja konfliktitilanteet eivät ole pelkästään negatiivinen ilmiö, eikä niitä tule nähdä sellaisena. Konfliktien aikana sekä oppilas että opettaja oppivat monitasoisesti itsestään, toisistaan ja vuorovaikutuksesta.
  • Räty, Cia (2017)
    This thesis is a literature review, the goal of which is to determine what impact a teacher’s positive interaction can do to pre-emptively stop a disruptive student. My goal is to present how interactions are defined in literature and to find what actions teachers can take to encourage a positive interaction. Previous studies have shown that teachers find interactions with disruptively behaving students to be challenging. My goal with this thesis is to gain methods with which to face students who behave disruptively. Teachers are in daily contact with different kind of students in various kinds of social interactions. It is of paramount importance that teachers can operate in challenging situations. Students should be interacted with as individuals, considering each student’s unique needs. The purpose of the thesis is to find information that could help fellow teachers in challenging situations. This thesis was done using a descriptive literature review method. As part of the thesis, disruptive behavior and medically diagnosed behavioral issues were mapped and defined within the literature. In addition, interactions were defined as part of the literature and what meaning it has between teachers and students’ interactions and how it can pre-emptively stop disruptive behavior. Finnish and foreign literature was used as sources. ​​ As a finding of this thesis, it was determined that​​​ by genuinely and individually interacting with a student, it was possible to decrease the amount of disruptive behavior. Positive interactions are made possible by the teachers own sensitivity in detecting the student’s feelings and by relaying the feeling of caring of the student. Dialogue and being present are vital during interactions. Interactions can be defined as a central event in educational situations, to which unfortunately there might not always be enough time.
  • Seppänen, Joni (2023)
    Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, millaisina opettajat kokevat kodin ja koulun yhteistyöhön liittyviä haasteita. Lisäksi tavoitteena oli koota toimintamalleja haastaviin tilanteisiin. Toimivan kodin ja koulun yhteistyön on katsottu aiemmassa tutkimuksessa vaikuttavan yksinomaan positiivisesti lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin. Näkemyksiä asioiden hoitamisesta ja ratkaisemisesta osapuolilla voi olla lukuisia, ja ne voivat ajautua keskenään ristiriitaan, minkä vuoksi haasteiden tunnistaminen auttaa opettajaa myös ratkaisuiden löytämisessä. Työssä tarkastellaan myös joidenkin kotien ja koulun kulttuuristen normistojen välillä vallitsevan epäsymmetrian vaikutusta opettajien tekemiin tulkintoihin vanhemmista. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona oli 19 kodin ja koulun yhteistyötä opettajan tai vanhempien näkökulmasta tarkastelevaa tieteellistä ja vertaisarvioitua artikkelia. Tutkimusten maita olivat Suomi, Norja, Tanska, Yhdysvallat, Englanti ja Kreikka. Täydensin tuloksia kolmella kasvatusalaan liittyvällä sekä yhdellä oikeusoppineen todellisia tapauksia sisältävällä kirjalla. Teemoittelin aineistostani tutkimusongelmaani löytyneet vastaukset kategorioittain ja koostin niistä visuaaliset esitykset. Peilasin tuloksiani tutkielmassa kuvaamaani teoriaan sekä lähtökohtiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset jakautuivat kodin ja koulun yhteistyössä ilmeneviin opettajien kokemiin haasteisiin ja niiden ratkaisumalleihin. Haasteiksi jäsentyivät mm. koulun vähäiset resurssit, osapuolten väliset väärinymmärrykset ja erimielisyydet, kiireisinä tai välinpitämättöminä näyttäytyvät vanhemmat sekä viestintä sensitiivisistä asioista. Ratkaisumalleiksi jäsentyivät yleiset vuorovaikutuksen periaatteet, kuten luottamus, avoimuus, selkeys, onnistumisiin keskittyminen, virheiden myöntäminen, mutta myös erilaiset tukitoimiin kehitetyt interventiot. Symbolisen väkivallan tunnistaminen vanhempien toiminnan tulkitsemisessa osoittautui tärkeäksi taidoksi opettajalle. Tuloksissa saadut huomiot helpottavat opettajaa jäsentämään ja reflektoimaan toimintaansa yhteistyössä kodin kanssa ja saavuttamaan vaikeissakin tilanteissa häneltä virkahenkilönä odotettavan asiallisen käytöksen.
  • Korolainen, Anni (2019)
    Tutkielmani tarkoitus on kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, miten perusopetuksessa toimiva opettaja voi työssään tunnistaa oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa ilmenevän koulukiusaamisen, sekä kiusaamisen kohteena olevan oppilaan. Aihe on tärkeä, sillä monet tutkimukset ovat osoittaneet, että koulukiusaamisen tunnistaminen on haasteellista opettajille. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena käyttäen lähteinä aihetta käsitteleviä aiempia tutkimuksia. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 17 lähdettä, jotka sisältävät sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä käyttäneitä tutkimuksia. Kirjallisuuskatsaukseni perusteella voin todeta, että opettajilla on puutteellinen käsitys siitä, mitä kiusaaminen on sekä siitä, kuinka yleistä se on. Kirjallisuuden perusteella koulukiusaamisen voi tunnistaa parhaiten seuraamalla oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja kyselemällä oppilailta kiusaamisesta. Katsaukseni osoittaa, että koulukiusaamiseen ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti ja että epäsuorasta sekä vaikeasti havaittavasti kiusaamisesta on liian vähän tietoa sekä opettajilla että oppilailla. Opettajien tiedetään tunnistavan suoran kiusaamisen paremmin ja usein opettajat puuttuvat vain siihen kiusaamiseen, joka on erityisen näkyvää. Kirjallisuuskatsaukseni osoitti, että koulukiusatuksi voi joutua kuka tahansa oppilaista. Usein kiusatut ovat vailla ystäviä ja muun ryhmän suosiota. Kiusatuilla oppilailla on yleensä muita alhaisempi itsetunto, ja he ovat usein luonteeltaan introvertteja. Kiusatuilla on hyvin erilaisia tapoja reagoida kiusaamiseen. Koulukiusatut saattavat esimerkiksi vältellä koulussa käyntiä. Usein kiusattu ei kykene puolustamaan itseään kiusaamistilanteessa. Koulukiusaamisen tiedetään lisäävän riskiä myös mielenterveyden heikkenemiseen. Esimerkiksi masentuneisuuden tiedetään olevan yleistä koulukiusaamisen uhreilla. Onkin erityisen tärkeää löytää keinoja kiusaamisen ja kiusattujen tunnistamiseen, jotta koulukiusaamiseen voitaisiin paremmin puuttua.
  • Saharinen, Elli (2020)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia feministisen pedagogiikan esittämiä näkökulmia opettajuuteen ja opettajankoulutukseen. Tutkimuksessa kysyttiin millaisia käsitteitä ja feministiseen pedagogiikkaan liitetään ja myös millaisia käytännön näkökulmia ja ohjeita sen toteutukseen annetaan. Feministisen pedagogiikan historia osoittaa ja sen eri suuntaukset ovat osoittaneet, että niihin liitettäviä näkökulmia on runsaasti. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena kolmeen viimeisen kymmenen vuoden aikana kirjotettuun kotimaiseen opettajille tai opettajankoulutukseen suunnattuun oppaaseen, oppikirjaan tai artikkelikokoelmaan. Tarkoituksena oli tuoda näkyväksi millainen käsitteiden ja näkökulmien määrä feministiseen pedagogiikkaan liitetään ja kuvailla millaisia käytännön näkökulmia ja ohjeita suhteessa opettajuuteen ja opettajankoulutukseen annetaan. Aineiston jäsentämisen apuna käytettiin sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta nousi esille runsas määrä feministiseen pedagogiikkaan liitettyjä käsitteitä ja näkökulmia. Lisäksi opettajille ja opettajankoulutukselle annetut käytännön näkökulmat ja ohjeet liittyivät moneen eri tekijään ja diskurssiin. Opettajilla on useita tilanteita, joissa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä tulisi pohtia ja toteuttaa. Esille nousi myös tarvetta päivittää opettajankoulutusta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymysten, sekä vallan teeman reflektion suhteen.
  • Salo, Katja (2023)
    Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää yleisiä oppilaan pedagogista tuen tarpeen havaitsemiseen vaikuttavia tekijöitä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että luokanopettaja on keskeisessä asemassa kaikilla kolmiportaisen tuen tasoilla (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) havaitsemassa oppilaan mahdollista tuen tarvetta. Kiinnostuksen kohteena ovat sekä ilmiöt, jotka tukevat luokanopettajaa tuen tarpeen havaitsemisessa, että tuen tarpeen havaitsemista mahdollisesti haittaavat tekijät. Pedagogisella tuella tarkoitan oppilaan suunnitelmallista tukemista ja ohjaamista opetustilanteissa moninaisin, oppilaan tarvitsemin keinoin. Jotta pedagoginen tuki voidaan oppilaalle suunnitella, on oppilaan mahdolliset tuen tarpeet havaittava. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Haastattelin tutkimukseeni yhtä luokanopettajaa, metodina teemahaastattelu. Haastatteluaineistoa tarkastelin induktiivisella sisällönanalyysillä. Vuotta myöhemmin keskustelin saman opettajan kanssa analysointini tuloksista aineistoa samalla täydentäen. Aineistosta nousi esiin kuusi pedagogisen tuen tarpeen havaitsemiseen liittyvää luokkaa. 1)Opettajan ammattitaito nousi merkitykselliseksi oppilaan tuen tarvetta havainnoidessa, mutta esiin tuli myös 2)oppilaan työskentelyyn liittyvät havainnot, kuten hidas eteneminen tehtävissä ja käyttäytyminen. Oppilaiden huomiota herättävä 3)käytös sekä auttaa että estää opettajaa havaitsemaan tuen tarvetta. 4)Luokan ilmapiiri, sosiaaliset suhteet luokkayhteisössä sekä 5)opettajan ja oppilaan temperamentteihin liittyvät tekijät ovat myös osallisena tuen tarpeen havaitsemisessa. Oppilaan kehittämät selviytymisstrategiat, heikko 6)psyykkinen vointi, elämäntilanteesta johtuva psyykkinen rasitus tai epävakaat kotiolot nousivat keskustelussa haasteiksi pedagogisen tuen tarpeen havaitsemiseen. Jokaiseen analysoituun luokkaan liittyy sekä pedagogisen tuen tarpeen havaitsemista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Kaikkia analyysiluokkia yhdistävänä tekijänä ilmeni oppilaan tuntemus ja opettajan ammattitaito.
  • Naski, Malin (2019)
    The purpose of this study is to explore how educators view sustainable development and visual arts, and how these phenomena are incorporated into practice in early childhood education. This study is a qualitative study in which sustainability in early childhood education and visual arts are studied through a social constructivist and posthumanistic perspective. Method of enquiry is focus group interview. Educators where of the opinion that visual art activities using physical tools are important, but that the addition of digital art adds a new dimension to visual arts. Visual art activities were present in the practice of the educators both as planned activities and as spontaneous child-initiated artmaking. To make artmaking more ecologic educators taught children to use materials sparingly, or to make artwork that could be documented digitally, freeing the material for reuse. Using recycled material was seen both as a solution to making artmaking sustainable and as problematic. Children were taught a sustainable lifestyle and empowered by learning methods to work for sustainable development.
  • Kotka, Emma (2021)
    Mål. Syftet med studien är att få en överblick över vilken roll läroämnet hälsokunskap skulle kunna ha i förebyggandet av psykisk ohälsa. Studien eftersträvar också att skapa förståelse för hurdant behov av förebyggande arbete som finns i Finland. Målsättningen var även att få en översikt över hur finländare mår psykiskt i dagens läge. Metoder. Undersökningen genomförs som en beskrivande litteraturstudie med en narrativ analys. Studien grundar sig på åtta olika artiklar och rapporter över psykisk hälsa i förhållande till skolan. För att få resultat på mina forskningsfrågor läste jag systematiskt igenom artiklarna som grund för min analys. Resultat och slutsatser. Skolan kan spela en väldigt viktig roll då det kommer till att främja den psykiska hälsan, vilket kan påverka elevernas liv långt in i framtiden. Den psykiska hälsan har försämrats relativt drastiskt senaste åren, vilket innebär att ett större fokus på förebyggande arbetet behövs.