Browsing by Title
Now showing items 860-879 of 3776
-
(2019)The attitudes towards mathematics grow more and more negative in Finnish children as their studies progress. The attitudes towards mathematics are negative even as compared with attitudes towards mathematics worldwide. The quality of teaching has proven to have an impact on the attitude of students. Flipped learning aims to humanize and individualize the learning process so that the teacher is rather a supporter in the learning process than an information provider. This thesis aims to define the factors influencing the attitudes towards mathematics and explore the components forming these attitudes. In addition, this thesis examines the definition of flipped learning and the ways it can be applied to teaching of mathematics. Additional aim is to gather useful professional information to benefit the future work as a teacher. This thesis is a descriptive literature review formed in Spring 2019. The material was gathered using Helsinki University Library, Helmet Library, Finna Database, ResearchGate Database and Google. The literature was selected on the basis of their relevance in the field of mathematics and educational sciences. This literature review indicates that the attitudes towards mathematics consist of i. a. beliefs, emotions and motivation. They are influenced by the experiences, learning environment and background of the learner. Flipped learning is a learning ideology emphasizing learning at one’s own pace, self-guidance and communal learning. In the context of teaching mathematics, it can be applied for example in the form of using digital devices and encouraging communality in the class room.
-
(2019)Aim of the study. Flipping can mean two pedagogical approaches, the flipped classroom or the flipped learning. In flipped classroom method students are introduced to content at ho-me and the exercises happens at school. When flipped classroom is a method, flipped learning is more like a ideology of learning. In flipped learning teacher is actually flipping many of the traditional pedagogical assumptions about teaching and learning. The aim of this bachelor thesis is to identify and recognice different ideologies and values behind flipped learning and it’s pedagogical model. This bachelor thesis is based on the pedagogical model of flipped learning by Toivola & Silfverberg (2014) and the book “Flipped Learning” (2017) by Toivola, Peura & Humaloja. Flipping has been popular around the world in recent years among teachers who are trying to change the traditional learning culture and that is why I found its backround theories and values important to research. Methods. I started the analysing process by identifying themes from the data. Soon I reali zed that ideological features are too hard to find just by theming. Finally I found discourse analysis as my research approach. Discourses and ideologies are often linked together, as discourses are the manners of speaking, that constructs the social reality and ideologies. Results and conclusions. As a result of this thesis, four discourses with idelogigial features and values behind the pedagogical model of flipped learning were identified. The discourses were the discourse of individuality, the discourse of learning commiunity, the discourse of flipped learning as a human learning and the discourse of digitalization. The discourses also link closely to each other. The humane belief about childrens ability to learn was strong in these discourses, but I also identified values that are based on neoliberalism.
-
(2016)In this research I study Bachelor’s of Arts (Education) and Bachelor’s of Social Services own conceptions of their professional core competences and the relation between academically acquired skills and the work standards. The purpose of this study is to find out what are the things the early childhood educators see as their professional core competence in relation to their work in day-care centre and does the education provide the early childhood educators sufficient competence for their daily work. The material for this research was collected by using a survey form that consisted of 37 arguments and two open questions. In the end, 37 forms were returned, 19 of which were answered by Bachelors of Arts (Education) and 18 by Bachelors of Social Services. According to the results of this research, the core competence of Bachelors of Arts (Education) and Bachelors of Social Services is really similar to one another. The open questions about the competence for the daily work brought up instead more differences between the answers. The Bachelors of Arts (Education) had a wish for more special pedagogy education and practical experience for their training programme. The Bachelors of Social Sciences whished instead for pure early childhood education for their training programme.
-
(2019)Tämän tutkimuksen tavoite on selvittää kahden maahanmuuttajataustaisen nuoren näkemyksiä perheen vaikutuksesta koulutuksen toisen asteen nivelvaiheissa, sekä toisen asteen koulutuk-sen aikana. Tutkimuskysymykset ovat syntyneet mielenkiinnosta selvittää perheen vaikutusta maahanmuuttajataustaisen nuoren koulupolkuun. Tutkimus on laadullinen sisällön analyysi, jon-ka tutkimuskysymykset ovat muotoutuneet lopulliseen muotoonsa yhdessä MUN KAVERI- hankkeen vetäjien, sekä kandiryhmän ohjaajan kanssa. Aiemmat tutkimukset ovat osittaneet, että maahanmuuttajataustaiset nuoret kohtaavat paljon erilaisia haasteita suomalaisessa koulu-tusjärjestelmässä. Samoin tutkimukset ovat myös osoittaneet, että vanhempien sosioekonomi-sella taustalla on suuri vaikutus nuorten koulussa pärjäämiseen. Tässä tutkimuksessa haluankin selvittää, että millä tavalla perhe ja vanhemmat vaikuttavat nuoren koulussa suoriutumiseen ja motivaatioon. Tutkimus aineistona toimi kahden saman maahanmuuttajataustaisen nuoren haastattelut vuosil-ta 2015, kun he olivat 9. luokalla, sekä vuodelta 2018. kun he olivat toisen asteen kolmannella vuodella. Haastattelut oli kerätty osana TRANSIT- hanketta, jonka vetäjiltä sain valmiiksi litte-roidun haastattelumateriaalin. Haastattelumateriaalin sain valmiiksi anonymisoituna eli siitä oli poistettu kaikki tiedot, josta haastateltavat voisi tunnistaa. En ole siis haastateltavia tavannut, en-kä tiedä edes heidän nimiään. Aineiston analysoin koodaamalla ja teemoittelemalla tutkimusky-symyksiini liittyvät kohdat haastattelumateriaalista. Nuorten näkemys vanhempien suhtautumisesta koulunkäyntiin oli positiivinen tai neutraali. Mo-lemmat ilmensivät kiintymystä ja kertoivat vanhempien tukevan heitä. Toisella haastateltavalla esiintyi myös hieman negatiivisesti tulkittavia käytösmalleja koskien nykyistä tilannettaan ja näissä keskusteluissa toinen vanhemmista nousi esille. Yhteistyö ja nuorten tukeminen opinnois-sa toisella asteella vaikuttaisivat positiivisesti koulun arkeen, sekä sen loppuun saattamiseen.
-
(2016)Objective. In the thesis the learning environments of two Norwegian kindergartens and schools are observed and studied. The Norwegian kindergarten act and education act are opened for discussion. Especially the links between the values presented in the acts with the corresponding field of education are emphasized. Procedure. The data for the thesis was collected by observing two Norwegian kindergartens and schools in the Spring 2016. To support the observation the staff was interviewed. The learning environments of the kindergartens and schools are being analyzed through the theory of Kopko, which discusses the effect of crowding, noise and quality of neighborhood. The construction of social skills in childhood is also viewed through Stig Brorström’s theory of childhood construction. Results and Conclusion. Connections were found between the acts and the kindergartens and schools. The Norwegian kindergarten act and both kindergartens observed emphasize care, play, respect for human and nature, equality, solidarity and creativity. The schools ob-served named Koulu1 and Koulu2 focused on knowledge and skills presented in the Nor-wegian education act. Also equality and solidarity listed in the school act was emphasized with Koulu1. The students should be couraged to solve problems together and share their knowledge. The process of learning is ought to aim at a shared experience, where the skills of an individual are brought to day light and being developed further with the peers.
-
(2020)Tavoitteet: Tutkimuksen tarkoitus on perehtyä William Shakespearen Romeo ja Julia-elokuvan puvustukseen ja nostaa esiin puvustukseen vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään elokuvan puvustuksen erilaisuuksia kahden riitaantuneen suvun välillä. Lähtökohtaisena oletuksena oli, että puvut poikkeavat toisistaan. Tutkimuksessa pyritään löytämään näihin kahteen puvustukseen vaikuttaneita tekijöitä. Menetelmät: Tutkimustrategiana oli tapaustutkimus, joka kohdistui Baz Luhrmannin ohjaamaan William Shakeskeparen Romeo ja Julia (1996)-elokuvan puvustukseen. Aineiston koonnin menetelmänä toimivat valmiit dokumentit, ja tutkimuksen aineistona käytettiin elokuvaa sekä elokuvan DVD-lisämateriaaleja. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset: Sukujen puvustuksien erilaisuudet näkyivät paitojen erilaisuutena, väreissä, materiaaleissa, asusteissa, piirteissä ja heille luodussa tyylissä ja merkityksissä. Johtopäätöksenä on, että suvuilla on toiseen sukuun nähden hyvin erilainen oma tyylinsä pukeutua. Sukujen puvuista löytyi myös yhtäläisyyksiä, kuten uskonnollisia kuvia, joita oli molempien sukujen vaatteissa. Sukujen puvustuksiin elokuvassa vaikuttivat pukusuunnittelija, ohjaaja sekä muut elokuvantekijät, elokuvan kokonaisilme, tyyli, käsikirjoitus, miljöö, kuvauksen aikakausi sekä puvustuksen keino sanattomana viestijänä. Elokuvapuvustus rakentuu yhteistyönä ja se on monien tekijöiden summa.
-
(2019)Drinking coffee is an important part of Finnish food culture. This study is about understanding the development of Finnish coffee culture and why people start to drink coffee. This thesis examines and describes factors that affect the start of one´s coffee drinking. Previous study of the subject has been done by Tuija Saarinen in her work Pannu kuumana: suomalaisia kahvihetkiä. She has collected coffee memories from different heritage archives. Inspired by Saarinen´s work, material for this research has been collected by a narrative method. Narratives are written about how Finnish people have started to drink coffee. Material for this study are narratives written by Finns. These narratives were collected by email. They were written by correspondents, independently and without monitoring. There are ten narratives. Material was analysed by finding and categorizing factors that have affected the start of one´s coffee drinking. Two kinds of factors were found affecting the start of coffee drinking. First coffee has an energizing effect which was found beneficial in every day life. This factor was mentioned in four of the ten narratives. Second factor was coffees social dimension. Social motivators to start drinking coffee were found in every single narrative. Sources for this social motivation were family, friends and work community. Energizing and social factors of starting one´s coffee drinking do not exclude each other. However, the social dimensions of coffee drinking appear to be the main factor why Finnish people start to drink coffee.
-
(2018)The aim of my study is to find out what kind of significants is given to bags made of sealed coffee packages. Do these significant have an impact how willing people are to use coffee package bags? Coffee bags crafts are reasonably common in Finland, but still there isn’t much research about the issue. The only research found was Tuula Nissinen’s study (2015) about coffee bag crafts as a hobby. In her study the perspective is the significance of the hobby for the crafters. Material of this study was collected by interviewing four women with the theme interviews and using help of semi-structured individual interviews. The results were analyzed linearly with means by the qualitative content analysis by classifying and connecting. The methodological approach of the study is semiotics, in which the people's ideas are examined around the appearing phenomena. As the result of this study appeared, that bags made of sealed coffee packages aroused strong opinions. One interviewee considered her bag beautiful, practical and strong. The others thought that the appearance was ugly and cheap, and furthermore the style was appropriate for elderly people. The way, that coffee package bags were crafted, had an influence on the appearance. That affected the semiotic meanings of the product and the interest to use the coffee package bags. Therefore the appearance of the upcycled products should be improved by design, because materials from a recycled sources are more environmentally friendly than from virgin sources
-
(2016)Mental health problems are a major cause for working incapacity in Finland. The new elementary school curriculum raises mental health skills in a bigger role in schools than ever before. This thesis is about Finland's Mental Health organization’s training called “Hyvää mieltä yhdessä”. The training aims to help teachers teach mental health skills in school. The purpose of this thesis is to describe teachers’ realizations of the training. The data consisted of 151 teachers’ feedback from the training during the term 2015-2016. In this thesis studied the open question “What was your most important realizations during the training day?” The answers were analyzed with a data based content analysis method. The data collected highlights teachers’ realizations about mental health and factors that affect it as well as its significance in general and in education. Teachers had realizations for example concerning the role of the mental health skills in the new elementary school curriculum. In conclusion, teachers need more information about mental health and its promotion. The “Hyvää mieltä yhdessä” -training seems to answer to this need. On the grounds of the results, teachers’ training helps to carry out the new curriculum’s goals towards mental health because the training served practical tips for teaching mental health skills. This thesis illustrates how difficult it is to carry out the new curriculum’s abstract goals without teacher’s training.
-
(2020)Sosiaalinen media on isossa roolissa nuorten elämässä. Mediakasvatuksen yhtenä tärkeänä tehtävänä on opettaa nuori tarkastelemaan erilaisia mediasisältöjä kriittisesti. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on tutkia erään hyvinvointi-, terveys- ja kauneustuotteita myyvän verkostomarkkinointiyrityksen jälleenmyyjien Instagram-profiilien sisältöjä narratiivisen tapaustutkimuksen keinoin. Myös nuoret törmäävät verkostomarkkinointiin sosiaalisessa mediassa, joten tämä tutkimus antaa arvokasta tietoa siitä, mitä heidän tulisi verkostomarkkinoinnista tietää. Tutkimuksessa haetaan vastauksia siihen, miten jälleemyyjät kasvattavat uskottavuuttaan sosiaalisessa mediassa, ilmeneekö heidän Instagram-julkaisuissaan verkostomarkkinointiin liitettyjä eettisiä ongelmia ja näyttääkö siltä, että jälleenmyyjiä motivoivat samanlaiset tekijät kuin muita sisällöntuottajia. Tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia narratiivisen tapaustutkimuksen avulla. Tutkimuksen aineisto muodostui yhteensä viidestäkymmenestä Instagram julkaisusta, jotka kerättiin kymmenestä eri profiilista. Aineisto kerättiin Instagramista aihetunnisteiden avulla selailemalla. Tutkimusta tehdessä Instagramista käytettiin selainversiota. Teoreettisen viitekehyksen perusteella sisällöntuottajia motivoivat tekijät voidaan jakaa yksilöllisiin ja yhteisöllisiin tekijöihin. Myös aineiston analyysi on jaettu yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä ilmentäviin narratiiveihin. Tulosten perusteella jälleenmyyjiä motivoivat samat tekijät kuin sisällöntuottajia, kuten esimerkiksi yhteisöllisyys. Nämä tekijät ilmenivät aineistossa tavalla, josta on mahdollista löytää yhtäläisyyksiä myös verkostomarkkinointiin liitettyjen eettisten ongelmien kanssa. Motivaatiotekijät ja eettiset ongelmat kulkevat näin ollen pitkälti käsikädessä. Lisäksi tulokset paljastivat, että ainakin sosiaalisessa mediassa jälleenmyyjät tuntuvat markkinoivan tuotteiden sijaan jotain muuta, kuten yhteisöllisyyttä tai ystävyyttä.
-
(2020)Tutkielman tarkoituksena on toteuttaa kirjallisuuskatsaus, jossa konkreettisten esimerkkien avulla kootaan yhteen tietoa siitä, kuinka liikuntavammaisen oppilaan itsenäisyyttä ja aktiivisuutta on mahdollista edistää alakoulun perusopetuksessa. Tutkielmassa käsitellään myös liikuntavammaisen oppilaan aktiivisuutta ja itsenäisyyttä heikentäviä asioita. Teoriaosuudessa perehdytään liikuntavammaisuuden yleisimpiin syihin, liikuntavammaisten oppilaiden koulunkäynnin historiaan, nykyiseen opetussuunnitelmaan sekä inkluusion ja integraation käsitteisiin. Lähtökohtana tutkielmassa ovat sellaiset oppilaat, jotka käyttävät liikkumisen apuvälinettä (esimerkiksi pyörätuoli) päivittäin, mutta tulokset ovat käytettävissä myös sellaisessa tilanteessa, jossa liikuntavamma on väliaikainen esimerkiksi tapaturman seurauksena. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Lähdeaineisto rajattiin vuosien 2000-2020 välille. Lähteissä on mukana myös muutamia aikarajauksen ulkopuolelle jääviä teoksia, joiden käyttöä perustellaan metodiluvussa. Aineisto kerättiin vuoden 2020 alkuvuoden aikana. Hakutulosten etsinnässä käytettiin kuutta eri hakupalvelua, jotka on esitelty metodiluvussa. Lähdekirjallisuuden perusteella merkityksellisimpiä tapoja lisätä liikuntavammaisen oppilaan aktiivisuutta ja itsenäisyyttä koulupäivän aikana on viisi: oppimisympäristön ja toimintakulttuurin kehittäminen, koulunkäyntiavustaja, apuvälineiden käyttö sekä kuntoutus osana koulupäivää. Pedagogisena näkökulmana tutkielmassa on konduktiivinen kasvatus. Oppimisympäristöllä ja toimintakulttuurilla on liikuntavammaiselle oppilaalle iso merkitys. Samanlainen paikka tai tilanne näyttäytyy erilaisena liikuntavammaiselle, kuin vammattomalle oppilaalle. Toimintakulttuurin kehittämisessä tärkeää on hyvä vuorovaikutus, erilaisuuden hyväksyminen ja sen opettaminen koulun aikuisille, sekä oppilaille. Koulunkäyntiavustajan ammattitaidolla sekä apuvälineiden oikeanlaisella ja turvallisella käytöllä on tärkeä vaikutus koulupäivän sujuvuuteen. Huomiota tulee kiinnittää myös sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja siihen kannustamiseen. Kuntoutus osana koulupäivää tukee niin liikuntavammaisen oppilaan viihtyvyyttä koulussa kuin oppimistuloksiakin. Konduktiivisen pedagogiikan periaatteiden mukaan on mahdollista tukea sekä oppilaan fyysistä että henkistä toimijuutta. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen (esimerkiksi tarkoituksenmukainen työskentelyasento) vaikuttaa positiivisesti niin oppimistuloksiin, itsensä arvostamiseen kuin sosiaaliseen vuorovaikutukseenkin.
-
(2016)Objective of the study. Inclusion is a way of thinking which aims at equality and equal opportunities to participate in both school and society on a larger scale. Teaching should be arranged by paying attention to pupils’ individuality and equality. This also applies to physical education. Differentiating means making participation and individual progress of every pupil possible and it can be used in teaching to take everyone’s needs into account. The aim of this study was to examine and describe the ways of differentiation in physical education and the benefits and challenges of inclusive physical education. The purpose is to raise awareness of the effects of inclusive physical education and awareness of teachers’ ability to respond to the needs of a heterogeneous group of pupils in physical education. Methods. This study was carried out as a qualitative study using phenomenological-hermeneutical approach. The data was collected by interviewing three primary school teachers in February 2016. The interview consisted of open-ended questions and they emphasized the teachers’ conceptions of differentiation in physical education and inclusive physical education. The data was analysed by using content analysis. Results and conclusions. According to the teachers, differentiation means making the participation of every pupil possible and paying attention to individual needs. Frequently mentioned ways of differentiation were different kinds of groupings, alternative tasks, adapting the tasks using equipment and changing the rules and special needs assistants. According to the teachers, inclusion means equality and teaching according to pupil’s individual skills. Cooperation and participation, improvement in attitudes, stronger self-esteem for a pupil with special needs and better social-emotional skills were mentioned as benefits of inclusion. Challenges caused by inclusion were difficulties in planning, insufficiency of professional skills, lack of resources and motivating all of the pupils. The results can be utilized when planning physical education that suits everyone and takes the needs of a heterogeneous group into account.
-
(2020)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä sinnikkyyden luonteenvahvuudesta, miten he määrittelevät sinnikkyyden vahvuuden ja mitä merkityksiä he sille antavat. Tarkoituksena oli myös selvittää, pitävätkö varhaiskasvatuksen opettajat sinnikkyyttä opetettavissa olevana taitona ja kokevatko he tukevansa lapsen sinnikkyyden kehittymistä. Sinnikkyys on yksi 24 luonteenvahvuudesta. Aiempien tutkimusten mukaan luonteenvahvuuksien ajatellaan olevan opittavissa ja opetettavissa olevia taitoja. Sinnikkyys on päämäärätietoisuutta ja päättäväisyyttä pitäytyä toiminnassa silloinkin, kun kohdataan haasteita tai epäonnistumisia. Sen avulla tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Sinnikkyyden on tutkimuksissa havaittu vaikuttavan positiivisesti oppimiseen, sekä olevan yhteydessä menestymiseen. Aiempien tutkimusten mukaan sinnikkyyden voidaan ajatella sisältävän myös intohimoa ja siitä juontuvaa sisäistä motivaatiota toimintaa kohtaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vastaavatko varhaiskasvatuksen opettajien käsitykset sinnikkyydestä luonteenvahvuusluokittelun ja aiempien tutkimusten määritelmiä sekä tukevatko he työssään lasten sinnikkyyttä vahvuusopetuksen näkökulmia vastaavilla tavoilla. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea varhaiskasvatuksen opettajaa teemahaastattelun menetelmää käyttäen. Haastateltavilta ei edellytetty perehtyneisyyttä luonteenvahvuusluokitteluun tai vahvuusopetukseen, mutta yksi haastateltavista oli aiheeseen jossain määrin perehtynyt. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Varhaiskasvatuksen opettajien näkemykset sinnikkyyden luonteenvahvuudesta vastasivat monelta osin luonteenvahvuusluokittelun ja aiempien tutkimusten määritelmiä. Varhaiskasvatuksen opettajat pitivät sinnikkyyttä opetettavissa olevana taitona, kokivat tukevansa lasten sinnikkyyden kehittymistä sekä pitivät sinnikkyyden vahvistamista tärkeänä. Näkemykset sinnikkyydestä jäävät kuitenkin jossain määrin kapeiksi, intohimon tai sisäisen motivaation merkitys ei noussut merkittävästi esille. Perehtyneisyyden luonteenvahvuusopetukseen voi nähdä laajentavan käsityksiä sinnikkyydestä sekä sen tukemisesta.
-
(2016)The purpose of this Bachelor’s Thesis was to depict loneliness experienced by university students who moved to the capital area in the beginning of their studies as diversely as possible. The research tries to achieve deeper understanding of the multidimensional phenomenon through eyes of the university students, who moved to the capital area. The research was implemented by collecting free-form essays or essays based on support questions from the university students, who moved to the capital area. Data were collected from members of the student organizations and nations of University of Helsinki and the student organizations of Aalto University. Data were procured both via e-mails and electronic forms. 36 responses were received, and 27 of those were included in this research. Limited data were analyzed with data based content analysis method. In the essays of the university students the clearest causes for loneliness were the exiguity of social relationships and external factors. Most writers described that loneliness experiences were related to scarce social contacts and the different culture of the new place. It can be concluded, that university students highlight multidimensionally different things of loneliness in the beginning of the studies, but the data show that the meaning of few social relationships is essential in the experience of loneliness. The impression of individualistic culture presented in social debate may complicate the help seeking because of the ideal of this culture. However, the data seems to suggest that most of the young adults moving to new places need specifically social support from their equals and intimates during the critical phase of their life in the beginning of studies.
-
(2022)Keliakian vaikutukset fyysiseen terveyteen ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta sairauden psyykkiset ja sosiaaliset seuraukset ovat jääneet Suomessa tehdyn tutkimuksen osalta vähemmälle huomiolle. Tutkielman tavoitteena on ymmärtää millaisina keliaakikot kokevat sosiaaliset ruokailutilanteet osana arkeaan. Aiemmat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet keliakian aiheuttavan haasteita elämän sosiaalisen toiminnan alueille erityisesti tilanteissa, joissa ruokailuhetket sijoittuvat kodin ulkopuolelle. Edeltävät tutkimukset ovat havainneet sosiaalisten ruokailutilanteiden toimivan keliaakikoille merkittävinä terveydellisinä riskeinä, joissa keliaakikoiden kohtaama sosiaalinen paine saattaa johtaa sosiaalisten ruokailutilanteiden välttämiseen tai omasta ruokavaliosta poikkeamiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Facebookin Keliakia-ryhmästä. Aineiston runsaan määrän vuoksi tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin vain 50–59-vuotiaiden (n=49) keliaakikoiden kokemukset. Aineiston analyysi tapahtui teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jonka seurauksena aineistosta nostettiin esiin kolme luokkaa, joiden avulla vastataan tutkimuskysymykseen. Keliaakikoiden kokemukset arjen sosiaalista ruokailutilanteista näyttäytyivät moninaisina. Keliaakikoiden kokemusten mukaan omaan tilanteeseen sopeutuminen sekä muilta ihmisiltä saatu positiivinen tukiverkosto olivat yhteydessä mielekkäämpiin arjen sosiaalisiin ruokailutilanteisiin. Kielteisempiin kokemuksiin myötävaikuttivat puolestaan vähäinen sosiaalinen tuki sekä muiden ihmisten tietämättömyys keliakiasta. Tietämättömyyden seurauksena keliaakikot kohtaavat vähättelyä sekä sairaudelle välttämättömän gluteenittoman ruokavalion kyseenalaistamista, jotka johtavat keliaakikoiden sosiaaliseen leimautumiseen ja sosiaalisten ruokailutilanteiden välttämiseen. Kielteisiä tuntemuksia sekä epävarmuutta arjen yhdessä syömiseen aiheuttivat erityisesti kodin ulkopuoliset sosiaaliset ruokailutilanteet. Tämä tutkielma tuotti arvokasta tietoa keliaakikoiden kokemuksista arjen sosiaalisista ruokailutilanteista osoittamalla keliaakikoiden kohtaamat haasteet ja yhdenmukaisen kohtelun puutteet, jotka olisivat suurilta osin korjattavissa keliakiatietoisuuden lisäämisellä.
-
(2021)Tavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittavat toteuttamaan tunnekasvatusta osana laadukasta opetusta ja kasvatusta (OPH, 2018; OPH, 2014). Tunnetaidot ennustavat myöhempää akateemista menestystä, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja täysvaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista (Denham, ym., 2012; Kokkonen, 2010, s.99; Figueroa-Sánchez, 2008). Rautamiehen, Koivulan ja Vähäsantasen (2018) tutkimuksen mukaan voimakkaiden tunteiden, kuten ikävän kestäminen, on yksi tärkeimmistä tunnetaidoista, joita lasten tulisi oppia. Lasten kuvakirjat ovat yksi väline tunnetaitojen opetteluun (Laine & Aho, 2005, s.70; Heikkilä-Halttunen, 2018, s.49–50). 2000- luvulla lasten kuvakirjoja ilmestyy enemmän kuin koskaan ja suosituiksi kuvakirjoiksi ovat nousseet erilaiset tunnetaitokirjat (Heikkilä-Halttunen, 2018, s.138). Tämä tutkimus kuvaa, analysoi ja tulkitsee, kuinka ikävä ilmenee kuvakirjojen kuvissa ja teksteissä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka ikävää kuvataan kirjoissa, mitkä eri tekijät aiheuttavat ikävää ja millaisia keinoja ikävän käsittelyyn tarjotaan. Menetelmät. Tutkimuskirjoiksi valikoitui tällä hetkellä suosiossa olevat kirjat, jotka käsittelevät ikävää keskenään eri tavalla. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa analysoidaan kolmea lasten kuvakirjaa. Kirjoista kaksi on tavallisia lasten kuvakirjoja ja yksi tunnetaitokirjaksi luokiteltu tunnekasvatuksen täsmäkirja. Vastauksia tutkimuskysymyksiin etsittiin sisällönanalyysillä sekä kuvia tulkitsemalla. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikkien kirjojen teksteissä ikävää kuvattiin hahmojen ajatuksissa ja sanoissa. Kuvissa ikävää kuvattiin hahmojen ilmeissä ja eleissä. Ikävää aiheuttivat läheinen henkilö, koti-ikävä sekä esine. Ikävän käsittelyn keinoja tarjottiin runsaasti kaikissa kolmessa kirjassa. Keskustelu itsensä tai toisen kanssa, aikuisen tarjoama tuki, kirjeen lähettäminen tai lukeminen sekä kotiin palaaminen olivat keinoja, jotka auttoivat ikävästä selviämiseen. Tunnetaitokirjaksi luokitellussa kirjassa esiintyi vähemmän aikuisen tukea ja ikävää kuvataan ja sanoitetaan kattavammin. Tavalliset lasten kuvakirjat jättävät enemmän tilaa lukijan omalle tulkinnalle. Kaikki kirjat ovat samaistuttavia lukijalle ja harjaannuttavat monipuolisesti tunnetaitoja. Niin tavalliset lasten kuvakirjat kuin tunnetaitokirjaksi luokiteltu kirjakin soveltuvat pedagogisiksi välineiksi tunnekasvatukseen.
-
(2016)The purpose of this study was to examine how a music teacher can build an informal lear- ning environment by using popular music pedagogy in a rock band playing by using 5.–6. grades music book as its’ material. First, I separated the rock band material from music books. Then I analysed the keys and the chords used in the songs. Finally I described how the basics of the rock band instruments are being taught in the books. The theory that is used in this study is based on a constructive learning, an informal learning and a popular music pedagogy. This study was a qualitative research where the corpus was described in using both qualita- tive and quantitative methods. The corpus of the research consisted of two series of music books: ”Musiikin mestarit 5–6” by Otava and ”SOI 5–6” by WSOY. Both book series consis- ted music books for the pupil and for the teacher. The rock band material represents approximately 25 percent of the contents of the music books. Every band instrument had special material regarding basic playing techniques. D- major was the most used key in both series. The next frequently used key in ”Musiikin mes- tarit 5–6” music book was C-major. Correspondingly, ”SOI 5–6” music book had exactly equal amount of A-minor and G-major keys after D-major. The most frequently used chords in rock band material were D, G, C, A, G7, A7, Am, Dm and Em. This study confirmed the view that teacher may build a learning environment by using music books. Learning may happen informally. However, the classroom as a formal learning envi- ronment must include suitable material that meet the needs of rock band playing. Finally, This study pointed out that teacher should use his/her pedagogic understanding when eva- luating suitable material for rock band playing to use.
-
(2019)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia monikkoäitien omakohtaisia kertomuksia arjesta omien kaksosten kanssa ja heidän arjessa jaksamistaan. Selvitän myös monikkoäitien arjessa jaksamisen voimavaroja. Tutkimus on luonteeltaan kerronnallinen eli narratiivinen tutkimus. Tarkoituksena on päästä aidosti sisälle monikkoäitien arkeen ja elämään ja tuoda esille monikkoperheiden haasteita ja monikkoarjen iloja ja rikkauksia. Narratiivisen tutkimuksen avulla lukija pääsee syvälle monikkoäitien maailmaan ja näkee kuin monikkoäidin silmin monikkouden haasteet ja rikkaudet. Menetelmät. Tutkimukselle asetetut tutkimuskysymykset olivat: Miten monikkoäidit kokivat monikkoraskauden, synnytyksen ja millaisia tunteita tieto kaksosista aluksi herätti? Miten monikkoäidit ovat kokeneet monikkoäitiyden ja sen tuomat haasteet ja rikkaudet? Millaista tukea monikkoäidit ovat saaneet arjessa jaksamiseensa? Tutkimukseen osallistuneet äidit ovat kaikki kaksosten äitejä ja monikkolapset ovat kaikki 2016 syntyneitä kaksosia ja samalla perheen ainoita lapsia. Tutkimusaineisto koostuu viiden monikkoäidin omakohtaisesta kertomuksesta. Monikkoäidit löysin internetin monikkoäitien vertaistukiryhmän kautta. Aineiston analyysin toteutin narratiivisen analyysin keinoin, jonka avulla syntyi viisi uutta ydinkertomusta monikkoäitien kertomusten pohjalta. Tulokset ja johtopäätökset. Monikkoäidit kuvasivat arkeaan hyvin kiireisenä ja väsymys ja arjen kuormittavuus olivat äideille tuttuja asioita. Valtaosassa kertomuksista välittyi aito ilo, kiitollisuus ja rakkaus kaksosiaan kohtaan. Valtaosa äideistä kertoi nauttivansa omien kaksostensa kehityksen ja kasvun seuraamisesta ja kuinka kaksi lasta tulevat niin hyvin toimeen keskenään. Tutkimus osoitti, että suureksi arjen voimavaraksi koettiin perheen vahva tukiverkosto sekä hyvin toimiva parisuhde, jossa toista tuetaan ja keskustellaan avoimesti asioista. Suurinosa monikkoäideistä kokee oman hyvinvointinsa hyvänä.
-
(2016)Peruskoulun opetussuunnitelmassa 2014 on painotettu koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen, kuten lähiluonnon, hyödyntämistä. Opetuksen yhtenä laaja-alaisista tavoitteista on lapsen luontosuhteen vahvistaminen osana kasvatusta kestävään kehitykseen. Suomessa oppitunteja pidetään ulkona vielä verrattain vähän ja tutkimustietoa aiheesta tarvitaan. Tämän tutkielman tarkoituksena on tuottaa lapsinäkökulmaista ymmärrystä koululaisen suhteesta koulumetsäksi nimitettyyn luonnonympäristöön. Lopulliset tutkimuskysymykset määrittyivät aineistolähtöisesti erään uusmaalaisen neljännen luokan oppilaiden tuottaman aineiston pohjalta. Oppilaille esitettiin avoin kysymys: ”Mitä haluaisit kertoa koulun lähimetsästä tutkijalle?”. Oppilaat valokuvasivat metsää ja kertoivat kuvistaan. Kerrotuttamisen menetelmä perustuu ajatukseen, että lapsen tietoon pääsee parhaiten käsiksi antamalla hänen itse kertoa siitä. Aineistosta nousi tämän tutkielman keskiöön kahden lapsen kertomukset ja niissä välittyvä suhde koulumetsään. Analysoin näitä narratiiveja teoriaohjaavasti Marketta Kytän kehittämän, lapsiystävällisen ympäristön arviointiin tarkoitetun melukylämallin avulla. Kytän melukylämalli osoittautui käyttökelpoiseksi välineeksi lapsen ympäristösuhteen jäsentäjänä koulumetsän kontekstissa. Keskeinen erottava tekijä tavassa, jolla koulumetsästä kerrottiin, oli kertomisen konteksti sekä potentiaalisten toimintamahdollisuuksien eli tarjoumien aktualisoituminen. Tutkielma lisää ymmärrystä koulumetsässä toimimiseen liittyvistä piiloisista tekijöistä, jotka mahdollisesti asettavat rajoitteita lapsen mahdollisuuksiin rakentaa suhdettaan luonnonympäristöön. Mikäli tavoitteena pidetään läheisen ja henkilökohtaisesti merkittävän luontosuhteen vahvistamista, tarvitsevat myös koululaiset mahdollisuuksia vapaaseen leikkiin ja muuhun lapsesta itsestään lähtevään toimintaan, jossa heillä on parhaat mahdollisuudet havaita, ottaa käyttöön ja muovata luonnonympäristön tarjoamia toimintamahdollisuuksia.
-
(2016)Kaksikielisten lasten määrä kasvaa jatkuvasti Suomessa, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Suurimmalle osalle kaksikielisistä lapsista kahden kielen omaksuminen sujuu ongelmitta, mutta joukossa on myös lapsia, joiden kielelliset taidot eivät kehity kummallakaan kielellä. Tällöin kyse voi olla kielellisestä erityisvaikeudesta. Kaksikielisten lasten kielellisen erityisvaikeuden arvioiminen voi olla haastavaa, sillä kaksikielisyyden ominaispiirteitä huomioivia arviointimenetelmiä ei juurikaan ole saatavilla, eikä kaksikielisten lasten kielenkehitystä ole mielekästä verrata pelkästään yksikielisten lasten kielenkehitykseen. Perinteisen testauksen rinnalle kaksikielisille lapsille on ehdotettu dynaamista arviointia, joka perustuu oppimisen kapasiteetin arvioimiseen, sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään lapsen osaamistasoon testaushetkellä. Tutkielmassa perehdytään dynaamiseen arviointiin ja sen mahdollisuuksiin kaksikielisten lasten arviointimenetelmänä. Aineisto kerättiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen tammi- ja helmi-kuussa 2016. Hakulauseke muodostettiin termien dynaaminen arviointi, kaksikielinen, lapsi ja kielellinen erityisvaikeus englanninkielisistä vastineista ja aineistohakuun käytettiin EBSCO:n Academic Search Complete-tietokantaa sekä ProQuestin Linguistics and Language Behavior Abstracts (LLBA)-tietokantaa. Aineistohaku rajattiin 2000-luvulla tehtyihin artikkeleihin, minkä lisäksi aineiston tuli olla vertaisarvioitua, sen tuli sisältää kaikki hakulausekkeen termit ja siitä tuli olla kokoteksti saatavissa. Haku tuotti yhdeksän artikkelia, joista neljä olivat samoja mo-lemmissa tietokannoissa. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui viisi artikkelia. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että dynaamista arviointia käytettiin erityisesti testaus-opetus-uudelleentestausmenetelmällä ja sen avulla oli mahdollista erotella hyvällä tarkkuudella kielellinen erityisvaikeus normaalista kaksikielisestä kielenkehityksestä. Aineiston vähäisen määrän takia saatua tulosta ei kuitenkaan ole mahdollista yleistää. Tulos on kuitenkin yhte-neväinen aiemman yksikielisillä lapsilla tehdyn dynaamisen arvioinnin menetelmällä toteutetun tutkimuksen kanssa
Now showing items 860-879 of 3776