Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Soininen, Laura (2020)
    Pedagogiikka on osa varhaiskasvatuksen jokaista hetkeä. Tämä tutkielma keskittyi pedagogiikan toteuttamiseen päiväkodin päiväuni- ja päivälepotilanteissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että pedagogisten menetelmien käyttö vaikuttaa päivälepotilanteiden onnistumiseen sekä lasten rauhoittumiseen ja unensaantiin (ks. Vesalainen, 2013; Staton ym., 2015). Tämän tutkimuksen tehtävänä oli kuvata ja analysoida sitä, mitä on laadukas unipedagogiikka ja millä tavoilla sitä on mahdollista toteuttaa päiväkodissa. Aihetta käsiteltiin varhaiskasvatuksen opettajan näkökulmasta, koska tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa ja menetelmiä varhaiskasvatuksen opettajan työhön päiväkodissa. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä on laadukas unipedagogiikka? Millä tavoilla laadukasta unipedagogiikkaa voidaan toteuttaa päiväkodissa? Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, tarkemmin narratiivinen yleiskatsaus. Tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston hankintaa. Aineisto kerättiin e-Thesis, Helka, Arto, Finna ja Google Scholar -tietokantojen avulla. Tutkimusaineisto koostui tutkimusartikkeleista, väitöskirjasta, pro gradu -tutkielmista, Opetushallituksen julkaisuista, julkisyhteisön selvityksistä sekä tutkimuskirjallisuudesta, yhteensä 24 eri julkaisusta. Aineiston analyysimenetelmänä oli kuvaileva synteesi, joka perustui sisällönanalyysiin. Laadukas unipedagogiikka on kasvattajatiimin toteuttamaa, suunniteltua ja tarkoituksenmukaista pedagogiikkaa, jolla edistetään lasten rauhoittumista ja unensaantia päivälepohetkellä päiväkodissa (ks. Vesalainen, 2013). Sen toteutuksen lähtökohtana on pedagogisen toiminnan struktuuri ja toiminnan suunnittelu. Laadukkaan unipedagogiikan toteutuksessa ratkaisevan tärkeässä asemassa on tiimi, jonka jäsenet tekevät yhteistyötä keskenään. Laadukkaalla unipedagogiikalla myös päivälevon siirtymiin saadaan sujuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta lepohetken lisäksi. Päivälepotilanteessa laadukkaan unipedagogiikan tärkeimpiä mahdollistajia ovat uniaikataulujen säännöllisyys, toiminnan struktuurin yhteneväisyys ja selkeys, lepohetken oikea ajoitus, lasten unen riittävä kesto sekä toimintaympäristöt. Toimintaympäristöt voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen, toiminnalliseen, sosiaaliseen, pedagogiseen sekä kulttuuriseen toimintaympäristöön.
  • Lehtisaari-Pousar, Saala (2021)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä elementeistä laadukas verkko-opetus käsityö oppiaineessa koostuu sekä mitä tulevan käsityön opettajan täytyy ottaa huomioon suunnitellessaan verkko-oppimateriaalia. Käsityötieteen opetuksen siirryttyä keväällä 2020 etäopetukseen, verkko-oppimateriaalin ja -opetuksen laadun vaihtelusta sain idean kandidaa-tin tutkielmaani. Verkko-oppimateriaalin laatukriteerit koskevat materiaalin saatavuutta, käytettävyyttä, toimivuutta sekä tuotantoa. Menetelmät. Kandidaatin tutkielmani menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka aiemman tutkimustiedon pohjalta etsi vastauksia tutkimuskysymyksiini. Aiempia tutkimuksia verkko-opetuksesta sekä verkko-oppimateriaalin tuottamisesta löytyi paljon. Aineisto koostui tieteellisistä artikkeleista ja tutkimuksista sekä Helsingin yliopiston käsityötieteen pro gradu –tutkielmista, jotka käsittelivät käsityötaitoon ja -opetukseen suunniteltuja verkko-oppimateriaaleja etäopetukseen sekä itseopiskelumateriaaliksi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että laadukas verkko-opetus vaatii suunnittelua, aikaa, monenlaista digitaalista osaamista, pedagogisia menetelmiä sekä opettajalle teknistä tukea sekä laitteita opetuksen järjestämiseen. Verkko-opettajalla on monia eri rooleja ja niistä tärkeimmiksi ovat nousseet kannustaminen, innostaminen ja mahdollistaminen. Verkko-oppimateriaalin suunnittelussa on huomioitava laadunkriteerit sekä tuotetun materiaalin monipuolisuus, käytettävyys, toimivuus sekä saatavuus. Viimeisimpien tutkimusten mukaan verkkovuorovaikutus ja palauteen antaminen ovat nousseet oppimisen mielekkyyden kannalta tärkeimmäksi pandemian aikana.
  • Tarja, Sinisalo (2017)
    In this study the significances of the high-quality early childhood education in the group under of the three-year-old are examined. The objective of the study was to clarify why the high-quality early childhood education is important in the group under of the three-year-old. In the study it is clarified in addition to this which methods the kindergarten teacher guarantees high-quality early childhood education in in the group of the small. The central starting point for the study is the fact that the small child only benefits from the early childhood education when it is of high quality. In the study the kindergarten teachers' views on why the quality of the early childhood education is important for the kindergarten smallest kids. The material was collected with theme interviews as the bottom of which a semi-structured interview body served. The interviewee was altogether three kindergarten teachers who worked in the group under of the three-year-old. The material was analysed on a aineistolähtöinen content analysis. Theme wholenesses which had risen and answered the research problems of the study were collected in the material forth with its help. The research results showed that the kindergarten teachers considered the professional skill of the teacher important. The kindergarten teachers also emphasised the help brought by the education, to act as the team in charge. Every one of the interviewees emphasised that the high-quality early childhood education creates the foundation for the child's future years and for human relations. The kindergarten teachers considered important the fact also that the school year should be whole under three-year-old so that it would support the ability under of the three-year-old to create the permanent human relations and vertaissuhde and the staff's and the children's turnover's minor. The Pienryhmätoiminta was seen important in the high-quality early childhood education under of the three-year-old. This way it was possible for the teachers to observe and to support the children more individually than in the situations of the whole group. Also the cooperation with the parents was seen extremely important. It was stated that the kindergarten teachers were responsible for the maintaining of the interaction so that the confidential cooperation would function between a parent and the varhaiskasvattaja. The study shows that the high-quality early childhood education is important in the group under of the three-year-old. With the help of the quality it is concentrated on the skills of the social and of the an age levels of the children, on the learning and on the individual needs. The kindergarten teachers regarded as to guarantee high-quality early childhood education under of the three-year-old in the group that they need the support of a team, leader and parents for the carrying out of it.
  • Malkamäki, Taija (2023)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, analysoida ja tulkita, miten valtakunnallisessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) määritellyt laaja-alaisen oppimisen taidot näkyvät kahden 3–5-vuotiaiden ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmassa. Kiinnostus ryhmä-vasujen tarkastelulle on syntynyt työelämän kokemuksista. Laaja-alaisen osaamisen käsite on melko tuore, ja se on liitetty varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmää ohjaaviin asiakirjoihin vasta 2010-luvulla. Tutkimus toteutettiin pedagogisten asiakirjojen analyysillä. Tutkimusaineistoksi valittiin Var-haiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) sekä kaksi 3–5-vuotiaiden päiväkotiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmat. Asiakirjoja tarkasteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, mutta tutkimuksen vertailussa on havaittavissa myös teorialähtöisiä piirteitä. Tutkimuksessa havaittiin, että ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmassa laaja-alaisen osaa-misen taidot ovat taustalla, mutta eivät välttämättä suoraan nähtävissä. Tutkimustulokset osoittavat, että laaja-alainen osaaminen on määritelty varhaiskasvatussuunnitelman perus-teissa näkyvien varhaiskasvatuksen tehtävien kautta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta myös, että laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueet näkyvät eri määrin ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteissa.
  • Rantavaara, Mia (2021)
    Tutkimuksen aiheena on laaja-alaisten oppimistavoitteiden toteutuminen monialaisessa oppi-miskokonaisuudessa. Laaja-alaisia oppimistavoitteita on opetussuunnitelmassa (2014) seitsemän ja ne kuuluvat jokaisen oppiaineen opetustavoitteisiin. On todettu toimivaksi tavaksi sisällyttää nämä opit koulussa toteutettaviin monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on etsiä, mitä laaja-alaisia oppimistavoitteita toteutuu, sekä millainen vaikutus monialaisella oppimiskokonaisuudella on käsityön opetusta kohtaan. Kyseessä on tapaustutkimus Helsingin kaupungin peruskoulun 8. luokkalaisten jokavuotisesta ilmiöopetuksesta, jossa oppilaat tuottavat näytelmän. Tämä tutkimus on keskittynyt vuoden 2020 ilmiöopetuksen puvustus- ja rekvisiittaryhmään. Tutkimusaineistona toimi avoin haastattelu sekä kirjalliset dokumentit. Haastateltavia henkilöitä oli kaksi: puvustus- ja rekvisiittaryhmän vastuuopettajana toiminut käsityönopettaja sekä koulun rehtori. Aineiston perusteella puvustus- ja rekvisiittaryhmän prosessista löytyi neljä valtakunnallisen opetussuunnitelman (2014) laaja-alaista oppimistavoitetta: L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutustaidot ja ilmaisu, L3 itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä L6 työelämäntaidot ja yrittäjyys. Haastatteluista kävi ilmi, että vaikka ilmiöopetus on koulussa jokavuotinen, se muodostuu aina uudella tavalla riippuen oppilaista ja heidän välisestä ryhmädynamiikastansa. Käsityönopetuksessa ilmiöopetus koettiin laajentavan oppilaiden taitoja, rohkaisevan työntekoon sekä vahvistavan heidän itsetuntoaan.
  • Pettersson, Catarina (2017)
    Objective. The objective of this study was to analyse the difference between the explana-tion models given for ADHD in two different disciplines, medicine and sociology. With my research questions guiding me I studied how ADHD is defined in the two disciplines, how the explanation models differ from each other and complement each other, and further how the awareness of these models is applicable to the context of basic education. Earlier studies have reported that the two disciplines have very different views on the etiol-ogy of ADHD and on the need to diagnose the disorder. Medicine sees ADHD as a neuro-psychiatric disorder and classifies it as a disease, where the diagnosis is made through the evaluation of the three core symptoms – inattention, hyperactivity and impulsivity. In the field of sociology on the other hand the diagnosis is questioned through medicalization cri-tique, and seen as medicalization of human behaviour. Methodology. The study was carried out as a literature review, where the explanation models of the two disciplines were first studied separately, and then discussed, compared and further applied to the context of basic education, with the help of the concept of multicausality. Results and conclusions. The study found, that the chosen disciplines had very differing views on ADHD. Medicine based the definition of the disorder mainly on biology and ge-netics, with the aim to heal the patient, while sociology viewed it as a social construct, even questioning the need for the existence of the diagnosis. In the field of education the diagnosis does not affect the process of identifying special needs of students, or offering them the support they are entitled to. Therefore the knowledge of different explanation models broadens the understanding of teachers in order to give their students appropriate support. It can also help teachers learn, how multifaceted the phenomenon of ADHD is.
  • Mervi, Syväranta (2020)
    Tavoitteet. Aiemmissa tutkimuksissa on kuvattu useita eri malleja liittyen varhaiskasvatuksen laatujohtamiseen, laadunhallintaan tai laadunarviointiin. Uusin varhaiskasvatuksen laatumalli on Karvin varhaiskasvatuksen laatukriteeristö. Laatumalleissa on yhteisiä tekijöitä, kuten strategian luominen, asiakastarpeiden selvittäminen ja täyttäminen, prosessien kehittäminen, sekä tiimien ja työyhteisön osaamisen kehittäminen. Tässä tutkimuksessa aiemmista malleista muodostettiin neljä varhaiskasvatuksen laatujohtamisen näkökulmaa. Näkökulmat ovat strategia-, asiakas-, laatu-, ja työyhteisönäkökulma. Tutkimuksessa kuvattiin, millä tavalla nämä näkökulmat toteutuvat kolmessa päiväkodissa Espoossa, jossa on tehty laatutyötä varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja siinä oli mukana kolme espoolaista päiväkotia, joiden johtajia haastattelin vuosina 2011-2012, kun aloitin proseminaarityöni. Haastattelutyyppinä oli puolistrukturoitu haastattelu. Aineiston analyysissa käytin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuspäiväkodeilla oli yksikön strategia, eli yksikön varhaiskasvatussuunnitelma, ja niissä tehtiin strategista suunnittelua, kuten vuosisuunnitelmia. Päiväkodeissa kiinnitettiin huomiota ulkoisiin ja sisäisiin asiakkaisiin, sekä heidän tarpeidensa täyttämiseen. Päiväkodeissa kehitettiin erityisesti kasvatusprosessia, mutta myös johtoprosessia. Kehittämisessä käytettiin laatutyökaluja, kuten asiakastyytyväisyyskyselyjä ja snadit stepit -menetelmää. Päiväkodeissa oli tiimejä, joista tärkeimpänä lapsiryhmän oma tiimi. Myös johtajilla oli alueen johtotiimit ja laajennetut johtotiimit. Tiimit nähtiin työnsä kehittäjinä ja varhaiskasvatuksen laadun tekijöinä, ja ammattitaitoa kehittävään koulutukseen osallistuttiin, jotta varhaiskasvatus olisi laadukasta. Tutkimuspäiväkotien laatujohtaminen vuosina 2011-2012 sisältää samoja osatekijöitä kuin laatujohtaminen ja laadunarviointi nykyään. Kehitystäkin on tapahtunut: Karvin uusi, valtakunnallinen varhaiskasvatuksen laatukriteeristö on yksityiskohtaisempi kuin useat aiemmat varhaiskasvatuksen laatumallit. Nykytilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että varhaiskasvatuksen laadun määritelmä on kiinni ajassa, ja varhaiskasvatuksen laatua seurataan ja kehitetään, koska resurssit eivät ainakaan lisäänny – usein päinvastoin – ja erilaiset asiakastarpeet kasvavat.
  • Zaharova, Anna-Maria (2022)
    Tavoitteet. Suru ilmiönä on yhteiskunnassa jäänyt välttelyn ja vaimentamisen kohteeksi. Pienen lapsen suruun läheisen menettämisen seurauksena on keskitytty hyvin vähän, ja tutkimukset lapsen surusta ovat jääneet vähäisiksi. Tutkimukseni tavoitteena oli tutkia, millaisena varhaiskasvatusikäisen lapsen suru esiintyy suruoppaissa ja onko oppaiden välillä eroavaisuuksia lapsen surun kuvailuissa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullista tutkimusstrategiaa. Aineisto koostui viidestä lapsen surua käsittelevästä suruoppaasta, joista kolme oli suomenkielisiä ja kaksi englanninkielisiä. Oppaat oli pyritty valikoimaan niin, että ne olisivat helposti saatavia ja yleisesti käytettävissä olevia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Oppaat kuvailivat lapsen surua linkittäen siihen erilaisia reaktioita. Oppaat painottivat erityisesti eri tunteita, käyttäytymisreaktioita sekä surun näkymättömyyttä.Kaikissa oppaissa oli kuvailuja surun ilmaisusta leikissä, surun aiheuttamista fyysisistä kehon reaktioista sekä lapsen itsesyytöksistä kuolemasta. Lisäksi oppaista nousi esille surua vaikeuttavat seikat, surun pääsyn salliminen ja estäminen, menetyksen kohtaaminen ja surun käsittely. Kaikissa oppaissa esiintyi surukuvailuja kaikenikäisiä lapsia koskevina. Neljässä oppaassa lapsen surua kuvailtiin jakamalla sen myös ikäluokkiin. Ainoastaan yksi opas erosi tämän suhteen kuvaillen lapsen surua ilman tarkkaa jaottelua ikäluokkiin. Kahden oppaan välillä esiintyi eroavaisuus siinä, että toisen mukaan lapselta pääosin uupuu kokemusta surun käsittelystä. Vastakohtana toinen opas esitti, että lapsen elämänkokemus saattoi toimia apuna surun käsittelyssä, jos hän oli kokenut aiempia traumoja. Kaikissa oppaissa lapsen surun yhteyteen liitettiin myös kuoleman ymmärtäminen, jonka pääosin katsottiin yhdistyvän lapsen ikätasoon.
  • Mäkeläinen, Miisa (2019)
    Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli määritellä luovuus käyttäen runkona E. Paul Torrancen vuonna 1965 esittelemää mallia, jonka mukaan luovuuden voi jakaa neljän elementin mukaan. Nämä elementit ovat yksilö, prosessi, produkti ja ympäristö. Lisäksi käytin muita tieteellisiä tutkimuksia ja teorioita luovuudesta, täydentämään kyseistä mallia. Tutkimuksen pyrkimyksenä on hahmottaa ja määritellä luovuutta niin, että se on helposti ymmärrettävissä kasvatustieteen kontekstissa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää keinoja, joilla koulun on mahdollista tukea lapsen luovuutta. Toteutin kandidaatintutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytin sekä suomalaisia, että ulkomaisia tieteellisiä tutkimuksia. Tutkimuksia hain lähinnä Helka-kirjaston hakupalvelusta, Googlesta sekä Google-Scholarista. Tutkimus- ja teoriakirjallisuuden perusteella luovuus näyttäytyy kompleksisena ilmiönä, jonka yksiselitteinen määrittely on haastavaa. Saadakseen monipuolisen kuvan, on luovuutta lähestyttävä usealta eri suunnalta ja sen tutkimus vaatii poikkitieteellisyyttä. Tutkimuksen perusteella on ympäristöllä suuri merkitys oppilaiden luovuuden tukemisessa. Luovuutta tukeva ympäristö kannustaa omaperäisyyteen, yrittämiseen ja vapauteen. Luovuutta tukeva ympäristö sallii virheet eikä rankaise epäonnistumisesta, vaan kannustaa yrittämään uudelleen. Lisäksi on tärkeää, että oppilailla on riittävästi autonomiaa vaikuttaa omaan oppimiseensa. Ympäristön muunneltavuus ja riittävä määrä materiaaleja ovat myös ominaisia elementtejä luovuutta tukevalle ympäristölle.
  • Romberg, Lotta (2021)
    Tutkielman tehtävänä oli selvittää, minkälaiseksi erään vakuutusyhtiön lähiesihenkilöt ovat kokeneet etäjohtamisen ja minkälaisia kokemuksia heillä on siitä. Tarkoituksena oli tarkastella lähiesihenkilöiden kokemuksia etäjohtamisesta ja löytyykö heidän kokemuksistaan haasteita esihenkilötyön saralla. Tutkimuskysymykset ovat: Minkälaisia kokemuksia lähiesihenkilöillä on etäjohtamisesta? Minkälaisia haasteita lisääntyneen etäjohtamisen myötä on ilmennyt? Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostuu kolmen eräässä vakuutusyhtiössä työskentelevän lähiesihenkilön haastattelusta. Informantteja haastateltiin yksilöhaastatteluina lokakuun 2021 aikana ja haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti fenomenologista menetelmää mukaillen ja teemoittelua hyödyntäen. Tutkielmassa kävi ilmi, että informanttien mukaan etäjohtamisen myötä on ilmennyt erinäisiä haasteita. Päähavaintona tutkielmassa oli se, kuinka suurin osa kokemuksista ja koetuista haasteista liittyi suoraan tai välillisesti viestintään. Kokemukset läsnäolon osoittamisesta teknologian välityksellä ja yksilön vastuun korostumisesta entisestään olivat keskeisiä haastatteluista esiin nousseita seikkoja. Koska tutkielman haastatteluaineisto koostuu vain kolmen informantin haastatteluista, eivät tutkielman tulokset ole yleistettävissä. Tarkoituksena olikin tarkastella lähiesihenkilöiden kokemuksia juuri tässä kyseisessä kontekstissa.
  • Järvenpää, Sampsa (2018)
    The goal of this bachelor’s thesis was to understand what giftedness is and especially how giftedness and creativity are related to each other. Another goal of this thesis was to increase the amount of Finnish literature within the area. The chosen research questions were: “how does giftedness and creativity present themselves in the chosen articles?” and “how can giftedness and creativity be supported?” The questions were chosen as these after reviewing relevant theoretical framework of the area, in order to be able to make conclusions from already existing research. This bachelors’ thesis was done by a literature review. In the beginning four relevant theories were explained to gain an understanding of the theoretical framework within the subject (Tannenbaum, Renzulli, Amabile and Dweck). Then five academic research articles were chosen and analyzed with the research questions in mind. The articles have been gathered using academic search websites such as EBSCOhost, Google Scholar and University of Helsinkis’ own Helka portal. In addition references have been found from University of Helsinkis’ Kaisa-library and with the help of this thesis’ supervisor Risto Hotulainen. The research articles have been analyzed so, that relevant areas to the research questions have been taken to account. One of main findings of the research was the differences between intelligence and creativity as well as the differences between academic giftedness and creative giftedness. The environmental role in the support of giftedness and creative rose also from the data. The entire research shows, that giftedness and creativity are connected and that creativity is a part within giftedness.
  • Klemetti, Kira (2022)
    Kirjallisuus on merkittävä osa varhaiskasvatuksen oppimisympäristöä ja se tarjoaa monipuolisen keinon käsitellä erilaisia teemoja ja ilmiöitä lasten kanssa. Nykyisessä varhaiskasvatuslaissa sekä sen pohjalta laaditussa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa sukupuolisensitiivisyys on keskeinen teema. Sukupuolikäsitykset ja -odotukset alkavat muodostua jo varhaiskasvatusiässä, minkä vuoksi varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjänä sekä sukupuolistereotypioiden purkajana. Tämän tutkimuksen keskiössä on kirjojen käyttäminen sukupuolisensitiivisen kasvatuksen välineenä. Tavoitteena on tarkastella, tarjoavatko tämän hetken lainatuimmat lastenkirjat moninaisia sukupuolimalleja lukijoilleen. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja sen aineisto koostuu viidestä lastenkirjasta, jotka ovat peräisin Helmet-kirjastojen vuoden 2020 lainatuimpien lastenkirjojen listalta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, jolla tulkittiin niin teosten tekstejä kuin kuvia. Tutkimuksessa analysointi perustettiin kirjojen hahmojen ulkoisiin piirteisiin sekä heidän ympärilleen rakennettuun väri- ja tavaramaailmaan. Tutkimustulokset osoittivat, että sukupuolta ilmennetään lastenkirjoissa yhä varsin stereotyyppisesti ja kapeasti. Sukupuolia tunnistetaan kirjoissa kaksi, eikä moninaista sukupuoli-identiteettiä tuotu ilmi aineistossa lainkaan. Hahmojen kuvauksissa korostettiin perinteisesti maskuliiniseksi tai feminiiniseksi miellettyjä ominaisuuksia, värejä ja tavaroita. Tämän tutkimuksen valossa todellisuus sukupuolen moninaisuudesta ei vielä ulotu tavan kuvakirjoihin. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta tämä merkitsee erityistä tarvetta sukupuolitietoiselle kasvatusotteelle pedagogisissa lukuhetkissä sekä fyysisen oppimisympäristön suunnittelussa. Tukeakseen jokaisen lapsen identiteetinkehitystä, on tärkeää esitellä ja tarkastella kriittisesti lasten kulttuuria sukupuolen moninaisuus huomioiden.
  • Antila, Heidi (2019)
    The aim of the study is to examine the importance and quality of the teacher-student relationship and especially the warm and caring type of relationship between a teacher and a student. The study reviews in which ways a teacher may support the formation of a warm and caring teacher-student relationship and how the teacher may steer the growth and learning of students through warm and caring interaction. The research question is to clarify how the quality of the teacher-student relationship is connected to the socio-emotional skill development, school engagement and performance of a student. The objective is to focus on what kind of a meaning the warm and caring type of teacher-student relationship has. The study was conducted by utilizing a descriptive literature review methodology. The data consisted of Finnish and foreign scientific literature. The study indicates why it is important for teachers to be aware of the influence of the warm and caring type of teacher-student relationship. With the help of literature related to the topic, it can be proved that within the school context the quality of the teacher-student relationship is significant for the student, when viewed from various perspectives. The study presents that the teacher-student relationship has an influence on the student’s school path and emotions in different teaching situations. Sufficient support provided at the right time may, at its best, create the prerequisites for the student’s welfare and performance later in life. The research results indicate that a warm and caring type of teacher-student relationship is a significant factor in the development of a student’s socio-emotional skills and school engagement. Although several studies have demonstrated the significance of the relationship with an adult within the development of a child, this topic is yet lacking attention in schools and thus the teacher-student relationship should be considered more and earlier for example in teacher education.
  • Kanervamäki, Katri (2022)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada uutta aikaisempaan, tutkimukseen perustuvaa tietoa siitä, miten lampaan villan ominaisuudet ja kehräämisen vaiheet vaikuttavat langan laatuun. Tutkimuksessa selviteltiin myös sitä, miten villan ominaisuudet vaikuttavat langan laatuun ja tämän vuoksi työskentelyvaiheet ja työskentelyvälineet eroteliin ja ne rajattiin villan käsittelyyn kohdistuviin välineisiin ja työskentelyvaiheisiin. Aikaisempia tutkimuksia löytyy kohdistuen villan laatuun, sekä käsin kehräämisen työskentelyvaiheisiin. Laadukasta lankaa käsin kehrätessä on tiedettävä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat lopputulokseen, jotta niihin voi itse vaikuttaa mahdollisimman paljon. Katsauksen aineisto koostui 11 tutkimuksesta, jotka rajattiin asettamalla kriteerit ja sulkemalla pois kriteerien ulkopuolelle jäävät tutkimukset. Valittujen tutkimuksien tutkimustuloksia tarkasteltiin, etsien vastauksia tutkimuskysymyksiin. Aineiston tutkimustuloksista etsittiin vastauksia siihen, miten sekä kehräämisen työskentelyvaiheet ja -välineet että villan ominaisuudet vaikuttavat langan laatuun. Tutkimustuloksista nousi tekijöitä, jotka vaikuttavat kehräämiseen ja sitä kautta langan laatuun, näitä ovat: kuidun paksuus, pituus ja hienous sekä kuidun esivalmistelut, värttinän kehrä ja muoto, värttinän paino, hitausmomentti, kierteet suhteessa villakuidun paksuuteen ja pituuteen sekä kehrääjän kokemus ja taidot. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena havaittiin, että langan laatuun vaikuttavia päätekijöitä on kolme. Ensimmäinen langan laatuun vaikuttava tekijä on kehrääjän kokemus ja taidot, toinen kehräämiseen käytetty väline, joka tutkimuksessa oli värttinä ja kolmas tekijä on kuitu.
  • Tavares-Dias, Andrea (2023)
    In recent years, language awareness (LA) has gained prominence as a fundamental concept in education, often intertwined with the complexities of multilingualism in contemporary educational settings. This research presents a systematic literature review aimed at investigating the concept of LA within the context of early foreign language learning. Drawing upon the theoretical framework proposed by James and Garrett (1995), encompassing the performance, cognitive, social, affective, and power domains, the study seeks to assess the current state of LA research within the context of foreign language learning in Early Childhood Education and Care (ECEC). Employing a deductive content analysis approach as a structured framework, this research focuses on two primary objectives. Firstly, it conducts an in-depth exploration of the scope and depth of LA research within early foreign language learning. Secondly, it comprehensively explores the pedagogical strategies employed to foster LA in ECEC. The analysis relied on a corpus of seven relevant articles obtained from searches in ERIC and JECER databases. The study's findings reveal the prevalence of affective and social LA domains in ECEC settings, with a strong association to the beliefs and attitudes of ECEC teachers concerning linguistic diversity. Furthermore, the results shed light on the potential for teachers to develop LA pedagogies that cultivate dynamic multilingual learning environments. This potential is intrinsically tied to the pivotal role of fostering collaboration between home and ECEC, acting as a catalyst for the promotion of multilingualism within ECEC settings.
  • Manninen, Meri (2023)
    Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan, millaisilla diskursseilla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintaa rakennetaan uutisartikkeleissa. Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän uusin muutos, hyvinvointialueuudistus astui voimaan 1.1.2023. Tämä muuttaa paljon sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ja on tärkeä tutkimusaihe. Uudistus onkin ollut paljon uutisoitu aihe kuluneen vuoden aikana. Tutkimukseni pohjaa sosiaaliseen konstruktionismin teoreettiseen viitekehykseen ja oletukseen, siitä että kielellä on aktiivinen rooli todellisuuden muokkaajana sekä rakentajana. Aiempi tutkimus suomalaisesta sosiaali- ja terveysjärjestelmästä osoittaa, että suomalaista julkista terveydenhuoltoa on pyritty lukuisin erilaisin uudistuksin parantamaan. Suuren yhteiskunnallisen järjestelmän muutoksen ohessa medialla on selkeä rooli keskustelun tuottamisessa ja todellisuuden tuottajana. Tutkimuksessani tarkastelen tulkitsevan diskurssianalyysin kautta sitä, miten median uutisartikkelien tuottamat diskurssit rakentavat ja luovat todellisuutta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminnasta. Aineistoni koostui niin Helsingin Sanomien, Ylen kuin Länsiväylän uutisartikkeleista, joissa kerrottiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueesta ja sen toiminnasta. Tutkimustulokseni osoittivat kolme diskurssia. Hallitun siirtymän diskurssi, joka keskittyy kuvaamaan hyvinvointialueen pyrkimyksiä hallita ja johdattaa sote-palveluiden siirtymää kunnilta alueelle. Se vahvistaa viestiä sujuvasta siirtymästä, vaikka samalla ilmenee myös epävarmuutta ja riskejä. Media asiakkaan äänenä diskurssi puolestaan korostaa median roolia kriittisten kysymysten esittäjänä ja asiakaskeskeisen näkökulman tuojana. Media tuo esiin pitkäaikaiset haasteet ja odotukset sote-palvelujen suhteen, samalla tarjoten mahdollisuuden johdolle ja asiantuntijoille vastata. Viimeinen diskurssi onnistumisen tahtotila välittää uskoa parempaan tulevaisuuteen ja korostaa hyvinvointialueen halua kehittää ja katsoa eteenpäin. Se kuvastaa toiminnan alkumetreillä olevaa vaihetta ja toiveita onnistumisista. Muutoksen hetkellä, varsinaisen tutkimustiedon ja datan puuttuessa media määrittelee pitkälti sitä, miten hyvinvointialueista puhutaan ja millaista keskustelua sen ympärillä käydään.
  • Erätuli, Susanna (2020)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tässä kandidaatintutkielmassa järjestetään koottuun muotoon tietoa lapsen spiritualiteetista, sekä etsitään keinoja lapsen henkisen ja hengellisen herkkyyden tukemiseksi. Henkisyys on jokaisen lapsen oikeus. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lapsella on luontainen taipumus spiritualiteettiin, mutta taipumusta tulee tukea. Jo hyvin pienillä lapsilla on suuria elämänkysymyksiä. Kuka olen? Minne kuulun? Mikä on elämäni tarkoitus? Spirituaalinen hyvinvointi on yhdistetty myös toipumiskykyyn – sen johdosta on helpompi kestää elämän haasteet. Henkisyys on vahvuus, joka pitää sisällään myös herkkyyttä. Siinä on kyse sisäänpäin katsomisesta ja merkitysten löytämisestä. Se antaa suuntaa elämälle ja opettaa kohtaamaan toiset ihmiset ja elämän kunnioittavasti. Ihmiskuntana hyödymme viisaudesta ja hengen hedelmistä. Nykyään puhutaan yhä useammin spiritualiteetista uskonnollisuuden sijaan – se häivyttää uskontojen eroja. Ihminen voi olla spirituaalinen olematta uskonnollinen. Tutkielmassa tutkittiin minkälaista lapsen spiritualiteetti on ja miten sitä on aiemmissa tutkimuksissa jäsennetty. Tulkittiin, minkälainen vahvuus tai voimavara lapsen spirituaalinen herkkyys on ja analysoitiin, millä tavoin lapsen spirituaalista hyvinvointia on mahdollista tukea. Menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistona oli 22 tieteellistä, vertaisarvioitua artikkelia, jotka ilmestyivät vuosien 2009-2019 aikana International Journal of Children’s Spirituality -lehdessä. Aineistoon kuului useita teoreettisia tutkimuksia. Empiiriset tutkimukset käsittelivät 3-15 -vuotiaiden spiritualiteettia ja sen tukemista lasten tavanomaisissa elämänpiireissä. Lapsen spiritualiteetti oli aineistossa ainutkertaista ja tuoretta ja liittyi todellisen minän ja identiteetin rakentumiseen, sekä spirituaalisiin tiloihin (henkisiin ja fyysisiin). Lapsen hengellinen herkkyys oli tulosten mukaan vahvuus, josta on iloa sekä itselle että ympäröivälle yhteisölle. Tutkimuksessa taulukoitiin yli 50 konkreettista keinoa hengellisen herkkyyden tukemiseksi, sekä löydettiin spirituaalista hyvinvointia edistäviä vuorovaikutustapoja ja useita jatkotutkimusaiheita. Aikuisen ja lapsen välisellä vuorovaikutuksella on suuri merkitys lapsen hengellisen herkkyyden tukemisessa ja ilmaisussa.
  • Laaksonen, Mikko (2019)
    Goals. This study is based on already published studies and the results are also given based to them. Enhancing a child’s self-esteem is part of education and parenting. This study searches answers how to enhance child’s self-esteem and what kind of meanings it gets. Phenomenon is approached from educators or parents point of view. The aim of this study is to give as many-sided picture of the phenomenon as possible and also bring the knowledge from the recent studies. The study also tries to bring the theory and research material together. Methods. This study is a descriptive literature review. The research material is based on 15 academic articles. All of the articles addressed enhancing child’s self-esteem. The data was analysed by thematising text fragments that addressed the topic of enhancing child’s self-esteem. It was also brought to knowledge that what kind of meanings does enhancing child’s self-esteem get when it comes to his or her future. Results and conclusions. The most important result of this study is the unanimous findings concerning about the importance of enhancing child’s self-esteem. Ways to enhance child’s self-esteem are found widely from all of the dimensions that Michele Borba presents. The research material tells that it is important to enhance child’s self-esteem already in childhood. The results tell that a good self-esteem predicts success in social relationships and worklife. It also prevents children from depression.
  • Raunio, Anna Marika (2021)
    Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena on saada kattava kuva lasten itsetunnosta ja siihen vahvistavasti sekä heikentävästi vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuskysymykseni ovat: miten lasten itsetunto on määritelty viimeaikaisessa aihetta käsittelevässä tutkimuksessa, miten lasten itsetuntoa on mitattu, minkälaisia lapsen itsetuntoa vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä on raportoitu olevan sekä minkälai-nen lapsen itsetuntoa vahvistava vuorovaikutussuhde on. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat itsetun-to ja vuorovaikutussuhde. Työni teoreettinen tausta, jota vasten peilaan tuloksia, rakentuu Borban itsetuntoteoriasta sekä Ahon ja Heinon (2000) teoksesta: Itsetunnon vahventaminen päiväkodissa, joka osittain pohjautuu Borban itsetuntoteoriaan. Menetelmät. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla rakennan yleiskuvaa lapsen itsetunnosta pe-rustuen uusimpiin (alkaen vuodesta 2000) tieteellisiin julkaisuihin. Tutkielmani aineiston valintaa ohjaa sisäänottokriteereinä julkaisuvuosi, vertaisarviointi, itsetunnon vahvistamisen näkökulma ja tutkimuksiin osallistuneiden lasten ikä. Metodina käytän sisällönanalyysia tarkoituksena aineiston systemaattinen analyysi tutkimuskysymyksieni mukaan. Valitsin kirjallisuuskatsaukseeni aihetta kattavasti käsittelevän kotimaisen väitöskirjan ja viisi kansainvälistä tieteellistä tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tarkastelluissa tutkimuksissa itsetunto määritellään olevan osa lapsen minäkäsitystä sekä sisältävän itsearvostuksen ja itseluottamuksen. Kuvailevan kirjallisuuskatsauk-sen tulokset vahvistavat Borban itsetuntoteorian osa-alueiden merkityksen lapsen itsetunnon raken-tumiselle. Aineiston tuloksissa esiintyy eri konteksteissa luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen, turvallisen kiintymyssuhteen ja vertaisryhmän hyväksynnän vahvistava vaikutus lapsen itsetunnolle. Tuloksissa ilmenee myös aikuisen myönteisen läsnä- ja saatavilla olon merkitys sekä oikea-aikaisen, kontekstisidonnaisen ja käytännönläheisen kehun ja keskustelun vaikutus lapsen itsearvi-ointitaitojen ja itsetunnolle vahvistamiselle.
  • Alasuutari, Nea (2017)
    Goals. The purpose of this research was to find out views on a child’s self-esteem and ways of supporting it, from graduating kindergarten teachers from the university of Helsinki. The views on a child’s self-esteem, the studies done on it and the significance of early childhood education training formed the research problems. As a future early childhood educator, I found the topic to be worthy of studying because of its importance in a child’s life. The strengthening of a child’s self-esteem and positive self-image is one of the most important missions of early childhood education. A strong self-esteem has been linked to for example satisfaction with life, selfappreciation and self-confidence. The experiences in childhood and adolescence create the base for self-esteem, therefore kindergarten teachers and other early childhood educators have great responsibility and a big task upon them. Methodology. The research was carried out by using a qualitative research method. The material was gathered with a questionnaire. 19 students of early childhood education from the university of Helsinki participated in the research. The material was analyzed by using qualitative material analysis. Results and conclusions. According to this research, kindergarten teachers graduating from the university of Helsinki believe that the self-esteem of a child and supporting it is a very important matter. The respondents mostly comprehended self-esteem as self-appreciation. Many answers highlighted encouragement and praise as ways of supporting positive self-esteem. The experience of succeeding, the supporting of positive relationships with peers and individual attention were also seen as important ways of supporting self-esteem. The respondents were divided by their thoughts about if their education and training provided by the university of Helsinki was broad enough for the respondents to support children’s self-esteem sufficiently.