Browsing by Title
Now showing items 2228-2247 of 3766
-
(2020)Kansainvälisillä organisaatioilla on kasvava vaikutus Suomen koulutukseen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on yksi merkittävimmistä Suomen koulutukseen vai-kuttavista kansainvälisistä organisaatioista. OECD:n painoarvo koulutusasioissa tunnuste-taan globaalisti. Järjestöllä on ollut esimerkiksi keskeinen rooli koulutuksen kansainvälisen vertailtavuuden kehittämisessä. Tämän tutkielma arvioi OECD:n vaikutusta Suomen koulutusasioihin. Tutkielmassa selvitettiin, miten OECD on vaikuttanut Suomen koulutusasioihin ja koulutuspolitiikkaan ja miten Suomessa on reagoitu OECD:n toimiin. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin sitä, mitä vaikutuskanavia OECD:n vaikutukselle Suomen koulutusasioihin ja koulutuspolitiikkaan tunnistetaan tutkimuskirjallisuudessa. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka kautta aineistoksi valikoitui viisi tutkimusta. Tutkielmaan valikoitujen tutkimusten tuli olla vertaisarvioituja ja tieteellisessä julkaisussa julkaistuja. OECD:n vaikutus Suomen koulutusasioihin näkyi siinä, miten koulutusta on Suomessa kehitetty eri osa-alueilla OECD:n näkemykset huomioiden. Vaikutus havaittiin myös koulutusta koskevissa diskursseissa. OECD:n olennaisimmiksi vaikutuskanaviksi koulutusasioissa havaittiin PISA-tutkimukset (Programme for International Students Assessment) sekä maakohtaiset ja teemakohtaiset raportit. Tutkielman perusteella OECD:lla on ollut vaikutus Suomen koulutuksen ja koulutuspolitiikan kehitykseen. Aihepiiriä koskevaa tutkimusta voisi jatkojalostaa kansainvälisen vertailun suuntaan, niin että Suomen lisäksi OECD:n vaikutuksia arvioitaisiin muissa järjestön jäsenmaissa. Lisäksi OECD:n vaikutuksia voisi tutkia rajatummilla koulutuksen osa-alueilla kuten erityispedagogiikassa.
-
(2021)Vuosituhannen vaihteen jälkeen työhyvinvointia on alettu tarkastella yhä enemmän voimavarakeskeisyyteen sekä positiiviseen psykologiaan nojaten. Muutoksen myötä työn imun käsite on tullut keskeiseksi työhyvinvoinnin saralla. Tämän opinnäytetyön keskeisinä käsitteinä olivat työhyvinvointi, työuupumus sekä työn imu ja sen kolme eri ulottuvuutta eli tarmokkuus, omistautuneisuus sekä uppoutuneisuus. Kolme pääasiallista tutkimuskysymystä olivat siten: 1) Missä määrin Ohjaamon työntekijät kokevat työn imua ja sen eri ulottuvuuksia? 2) Millä tavoin työuupumusta aiheuttavat ja työhyvinvointia edistävät tekijät ovat yhteydessä Ohjaamon työntekijöiden työn imuun? 3) Minkälaisia haasteita Ohjaamon työntekijät näkevät työssään työn imun kannalta, sekä miten he kokevat voitavan kehittää mahdollisuuksia kokea työn imua? Tämä tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselyn keskeisenä menetelmänä hyödynnettiin Hollannissa kehitettyä ja maailmalla asemansa vakiinnuttanutta työn imun mittaamiseen tarkoitettua Utrecht Work Scale Engagement -työkalua (UWES). Lisäksi kyselylomake sisälsi väittämiä ja kysymyksiä, joilla pyrittiin selvittämään mitkä eri tekijät ovat positiivisesti tai negatiivisesti yhteydessä Ohjaamon työntekijöiden työn imuun. Viimeisenä kyselylomakkeessa esitettiin avoimia kysymyksiä koskien vastaajien näkemyksiä työn imun kokemisen haasteista sekä siitä, kuinka työn imua voisi edistää. Kyselyssä saadut tulokset osoittivat Ohjaamon työntekijöiden kokeman työn imun olevan aiemmissa työn imua koskevissa tutkimuksissa havaittua hieman korkeampi. Samalla kuten aiemmissa työn imun tutkimuksissa, myös tässä tutkimuksessa uppoutuneisuuden kokemukset osoittautuivat harvinaisemmiksi kuin tarmokkuuden ja omistautuneisuuden. Työ hyvinvointia edistävät tekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi positiivisessa yhteydessä työn imuun ja työuupumusta aiheuttavat tekijät taas negatiivisessa. Avointen kysymysten vastaukset nostivat esiin paljon jo entuudestaan työn imuun haasteisiin ja mahdollisuuksiin liittyviä teemoja, minkä voidaan nähdä lujittaneen työn imua käsitteenä.
-
(2017)Goals. The goal of this study was to examine what the concept of computational thinking means and what kind of skills are required to learn it. Further objectives were to explore the essence of coding and the main principals of teaching it when the target group was children under school age. The study maps teaching methods for coding and computational thinking suitable in early childhood education. The learning goals in official early childhood documents are examined to identify those information and communication technology skills that can be covered when teaching coding. Method. The study was carried out as a narrative literature review. The objective was to gain a general picture of the role of coding in the early childhood education. Initial sources were found by scanning books and articles in the educational sector. The search for further information was guided by the findings in the initial material. The search was ended when no additionally significant information was found. Results and conclusions. Computational thinking is based on mathematical, logical and creative thinking. The goal is to learn to think and formulate complicated problems in a way that allows a computer to solve them. It is possible to teach computational thinking and coding in early childhood. Teaching has to be concrete and related to a child’s experiences. Group work and teacher’s guidance are of significant value in learning. Coding can be taught by using traditional games, codable toys and electronic devices. The main barriers which prevented implementing coding in preschool education were the lack of teaching methods and inadequate computational skills of teachers. The age or interest of children was less relevant.
-
(2019)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten ohjelmointi- ja robotiikkakilpailuihin osallistumisen yhteyttä 2000-luvun taitojen kehittymiseen. Ohjelmointi- ja robotiikkakilpailut ovat Suomessakin suosiota kasvattava kilpailukonsepti, jossa lapset harjoittelevat ohjelmoin-tia opetusrobottien (educational robotics) avulla suorittaen tehtäviä ja esitellen aikaansaan-noksiaan. Suomalaisista kilpailuista ei ole vielä lainkaan tutkimusta, eikä ulkomaisessakaan tutkimuksessa ole juuri koottu kilpailujen vaikutuksia näiden taitojen näkökulmasta. 2000-luvun taidot, joita kutsutaan myös esimerkiksi tulevaisuuden taidoiksi tai tulevaisuuden osaamiseksi, ovat laaja-alaisia, koululaisten tulevaisuudessaan tarvitsemia avaintaitoja. 2000-luvun taidoille ei ole vakiintunutta määritelmää, mutta usein sen osataidoiksi nimetään esimerkiksi ongelmanratkaisutaidot, kommunikaatiotaidot ja luovuus. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin internetin tietokannoista ja hakukoneista löytyneitä, pääosin luotettavilta julkaisijoilta peräisin olevia lähteitä. Ongelmanratkaisutaitoja sekä sosiaalisia ja kulttuurisia taitoja, ku-ten kommunikaatiota ja yhteistyötä oli tutkittu kilpailukontekstissa kaikkein eniten. Joitain määritelmään kuuluneita taitoja, kuten oppimaan oppimista oli tutkittu vain vähän tai ei ollen-kaan. Aineistoni tutkimusten tutkimusmenetelmät ohjaavat tarkastelemaan koettua oppimista objektiivisen oppimisen arvioinnin kustannuksella. Vaikuttaa siltä, että erityisesti ongelman-ratkaisutaitojen ja sosiaalisten taitojen koetaan kehittyvän osallistumisen myötä. Myös esi-merkiksi tieto- ja viestintätekniikan taitojen ja luovuuden koetaan kehittyvän jossain määrin. Jatkotutkimuksissa olisi tarkoituksenmukaista käyttää tiedonkeruussa menetelmiä, joiden avulla voidaan painottaa todellisen oppimisen mittaamista koetun oppimisen sijaan.
-
(2022)Ohjelmointiosaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti yhteiskunnassamme. Tämän takia meidän on tärkeää antaa jo varhaiskasvatusikäisille lapsille valmiuksia ymmärtää ympäristöämme ohjelmoitujen ympäristöjen ja taitojen maailmassa. Ohjelmointiosaamisesta on vähän tutkimusta entuudestaan, joten tätä aihekokonaisuutta on tärkeä tutkia. Tutkimukseni tavoitteena oli kuvata, analysoida ja tulkita, millaisena ohjelmointiosaaminen varhaiskasvatuksessa näyttäytyy. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa siitä, miten ohjelmointiosaamista varhaiskasvatuksessa harjoitellaan, mitä opettajat tunnistavat ohjelmointiosaamisen hyödyiksi ja mitkä nähdään ohjelmointiosaamisen kehityskohteiksi. Tutkimus on tapaustutkimus, johon osallistui neljä pääkaupunkiseudun päiväkodeissa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Opettajat osallistuivat Innoplay-hankkeeseen vuosina 2018–2021. Hankkeen aikana opettajat käyttivät keksimisen pedagogiikkaa eheyttävässä toiminnassa omissa ryhmissään. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastatteluina ja sen analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimus osoitti, että ohjelmointiosaamista hyödynnetään tutkimukseen osallistuneiden opettajien varhaiskasvatusryhmissä. Ohjelmointiosaaminen toiminnassa jakautui ohjelmoinnilliseen ajatteluun sekä tutkivaan työskentelyyn ja ohjelmoitujen ympäristöjen tuntemiseen. Opettajat nostivat esiin monia erilaisia hyötyjä ohjelmointiosaamisen hyödyntämisestä varhaiskasvatuksessa, mutta tutkimustuloksista nousi myös esiin kehityskohteita, joita olivat esimerkiksi ohjelmointiosaamisen käsitteiden epäselvyys, oman osaamisen tärkeys, digitaalisen opetusteknologian haasteet sekä tuki ja koulutukset. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan ymmärtää ohjelmointiosaamisen monipuolisuus. Tutkimustulosten avulla varhaiskasvatuksen opettajat saavat eväitä ohjelmointiosaamisen ymmärtämiseen monipuolisena ja teoreettisempana. Tätä tutkimusta voidaan pitää pohjana esimerkiksi sille, miten ohjelmointiosaaminen voisi juurtua paremmin varhaiskasvatukseen.
-
(2020)Ohjelmoinnin suosio ja tarpeellisuus on lisääntynyt teknologian kehittyessä. Ohjelmointi lisättiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 ja sitä on opetettu kouluissa syksystä 2016 lähtien. Tutkielmani avulla pyrin selvittämään miten opetussuunnitelma ohjeistaa ohjelmoinnin opetuksessa ja miksi ohjelmointi ylipäätään lisättiin osaksi opetussuunnitelmaa. Tutkin myös minkälaisia haasteita opettajat ja koulut ovat kohdanneet ohjelmoinnin opetuksen alettua. Tutkimuskysymykseni ovat: Mitä opetussuunnitelma sanoo ohjelmoinnista? Miksi ohjelmointi lisättiin opetussuunnitelmaan? Minkälaisia haasteita ohjelmoinnin lisäys opetussuunnitelmaan aiheuttaa kouluissa? Tutkimukseni on rakenteeltaan kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen aineisto kerättiin erinäisistä kotimaisista ja ulkomaisista tutkimuksista sekä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Tutkimukseni aiheen ajankohtaisuuden takia käytin tutkimuksessani vain ajankohtaisia ja täten relevantteja lähteitä. Tutkimukseni perusteella voin todeta opetussuunnitelman tarjoavan opettajille paljon vapautta ohjelmoinnin opetuksessa ja opetussuunnitelman painottavan ohjelmoinnin opiskelua erityisesti matematiikan yhteydessä. Ohjelmointi lisättiin opetussuunnitelmaan lisääntyvän tietotekniikan ja digitalisaation aiheuttamien trendien myötä. Ohjelmoinnin lisääminen peruskoulun opetukseen on kansainvälinen opetuksen trendi. Ohjelmoinnin opiskelulla on myös todettuja hyötyjä, kuten oppilaiden algoritmisen ajattelun kehittyminen ja tiettyjen oppiaineiden opintojen tukeminen.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimuksen tehtävänä on kartoittaa, miten ohjelmoitavia teknologioita hyödynnetään peruskoulun suunnitteluprojekteissa, ja millaisia haasteita niiden kanssa on kohdattu. Suunnitteluprojekteilla tarkoitetaan yleensä monialaisia projekteja, joissa oppilaat tuottavat konkreettisen ratkaisun johonkin ongelmaan, esimerkiksi arjen ongelmaan, teknologiakasvatuksen teemoja hyödyntämällä. Ohjelmointi ja suunnittelu kuuluvat nykyään opetussuunnitelmaan esimerkiksi käsityöoppiaineen kautta, ja tällaiset projektit ovat yksi mahdollinen keino toteuttaa teknologiakasvatusta. Projekteissa on hyödynnetty usein LCD-mallin mukaista yhteissuunnittelua, jossa oppilaat työskentelivät ryhminä ja etenivät keksintötehtävissä melko itsenäisesti. LCD-mallilla ("Learning by Collaborative Design") tarkoittaa yhteissuunnittelua, jossa edetään yhteistyötä eri työvaiheissa korostaen suunnittelusta kohti valmista tuotetta. Ohjelmoitavilla teknologioilla tuotoksiin on saatu toiminnallisuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia teknologioita projekteissa käytännössä on käytetty, ja pyritään tunnistamaan ongelmakohtia niiden kanssa toimiessa. Menetelmät. Tutkimusaineisto koottiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena Helkasta ja Google Scholarista. Aineiston valinnassa rajauksena oli peruskouluikäisiin keskittyvät tutkimukset. Relevantteja tutkimuksia löytyi 10 kappaletta. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta kävi ilmi, että teknologioita hyödynnettiin melko monipuolisesti. Haasteita kohdattiin erityisesti toimivuuden vaatiman osaamisen kanssa, ja osassa tutkimuksissa keksinnöt eivät lopulta hyödyntäneet toivotusti teknologioita. Tämä nivoutuu opettajien osaamiseen ja aikataulupaineisiin, joissa ilmenneet ongelmat rajoittivat tutkimuksissa teknologioiden tuomia mahdollisuuksia. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa yksi oppilasryhmä yritti ohjelmoida wc-istuinta, joka lentää käyttäjän luokse tilauksesta, mutta kun opettajat eivät puuttuneet teknisesti mahdottomaan ideaan, oppilasryhmä ei saanut mitään valmista aikaiseksi. Teknologioiden kanssa toimiessa on pyrittävä takaamaan, että oppilaat saavat riittävästi apua ja ohjausta, jotta teknologioista hyödytään mahdollisimman paljon.
-
(2018)Earlier studies have shown that not all of the university degrees make an expert. Students more likely grow into expertise through work experience. University students strive to develop their professional expertise in trainee programmes, where they have a possibility to suit the theory to action. During the internship it is possible to accumulate skills that may not be possible to learn just through university studies. From this point of view, I examine the views of four law students on their on-the-job learning as well as the development of their professional expertise and competence during the internship. My material consists of four semi-structured theme interviews. All of my interviewees worked during the interviews as an associate trainee in the same company. In my research, I examine what factors, according to the trainees' views have influenced the growth and development of their competence during the traineeship and also how they could improve the growth and development during the peri-od. The method that I have used in my research is content analysis. My research results are presented in subchapters that are based on to categories that I constructed through content analysis. The categories were influence of the work environment, colleagues’ influence, influence of development discussions and the influence of feedback to development of professional expertise. In my results I also examine the factors that were seen as conductive to the development of professional expertise and competence. From my results can be seen that trainees’ understandings about the factor that influence to on-the-job learning, were quite similar to each other. My results show that the most important factor for the trainees’ development of professional expertise was community support and the trust in themselves and their learning potential. Working with more experienced and professional employee was also seen to improve the growth of learning during the internship. The positive and creative feedback from the work community was also seen as a positive factor.
-
(2022)Tutkimuksessani tarkastelen monikielisten perheiden kokemuksia monikielisyyden tukemisesta esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Esiopetuksen opetussuunnitelman ja var-haiskasvatussuunnitelman perusteet (OPH, 2014; 2018) ovat alalla toimivia ammattilaisia velvoittavia asiakirjoja. Näissä asiakirjoissa on ohjeistettu, miten monikielisyyttä tulisi ryhmissä tukea ja miten toimia kielitietoisesti sekä tukea lasten kielitietoisuuden kehitystä. Tässä tutkimuksessa selvitän sitä, miten asiakirjoihin kirjatut velvoitteet toteutuvat vanhempien kokemuksissa. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat asiakkaat, eli perheet. Tut-kimustehtäväni on selvittää, miten monikieliset perheet kokevat, että heidän monikieliset lap-sensa ja perheensä on kohdattu ja huomioitu sekä minkälaista tukea he ovat saaneet moni-kielisyyteensä esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa ja minkälaiset menetelmät he koke-vat hyviksi. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineiston keruun toteutin haastatte-lemalla neljää monikielisen perheen vanhempaa eri puolilta Suomea. Haastattelut toteutin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tämä mahdollisti joustavuuden haastattelutilanteessa, molemmin puoliset tarkentavat kysymykset ja keskustelun ennalta asettamieni teemojen ympärillä. Haastattelut toteutin etäyhteyksin ja tallensin ne Zoom-sovelluksella. Tallennus mahdollisti haastattelujen litteroinnin myöhempää, tarkempaa analysointia varten. Analyysi-menetelmäksi valitsin teoriaohjaavan sisällönanalyysin. Analysoimani teemat jakaantuivat tutkimuskysymysteni mukaisesti. Tutkimustulokset osoittivat, että monikielisyyden tuki ei ole monipuolista kaikissa ryhmissä ja vanhemmat ovat osittain tyytymättömiä tuen toteutumiseen. Poikkeuksen teki englanninkie-linen yksikkö. Esiopetuksen opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman perustei-den (OPH, 2014, 2018) jalkautusta on jatkettava sekä lisäkoulutusta ja ohjausta annettava, jotta henkilökunnan tietoisuuden tasoa voidaan lisätä. Haastateltavien vastaukset olivat osit-tain ristiriitaisia, sillä vaikka he olivat pääsääntöisesti tyytymättömiä monikielisyyden näkymi-seen ja tukemiseen ryhmissä, nimesivät he kuitenkin tukitoimia, joita henkilökunta ryhmissä jo toteutti. Tukitoimia ryhmissä tulisi monipuolistaa ja ottaa osaksi arkea sekä toimintaa ja näin tehdä monikielisyyttä näkyvämmäksi sekä normalisoida sitä.
-
(2023)Tavoitteet. OKR eli Objectives & Key Results -malli on organisaatioissa käytetty tavoitejohtamisen malli, jonka käyttöönoton pilotoinnin Kela aloitti vuonna 2022. Monimutkaisen muutoksen johtamismalli on muutosjohtamisen viitekehys, joka soveltuu hyvin OKR-mallin käyttöönoton läpiviemiseen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisten tekijöiden nähtiin edistävän ja vaikeuttavan Kelan OKR-käyttöönottoa, miten tekijät olivat yhteydessä monimutkaisen muutoksen johtamismalliin ja millaisia hyötyjä OKR-mallin käyttöönotolla koettiin olevan. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkielmana, ja siinä teemahaastateltiin viittä henkilöä. Haastateltavat työskentelivät Kelassa eri rooleissa ja eri tiimeissä, mutta heitä yhdisti se, että he olivat kukin jollain tavalla vastuussa OKR-mallin käyttöönoton edistämisestä joko omassa tai valmennettavassa tiimissä. Tuloksien analysoinnissa hyödynnettiin sekä aineisto- että teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. OKR-mallin käyttöönoton kannalta keskeisintä oli, että käyttöönotolle oli tiimissä sitoutunut omistaja, käyttöönotto oli mukautettu tiimille sopivaan toteutustahtiin ja käytössä oli systemaattisia rakenteita tukemassa mallin käyttöä. Tekijät olivat yhteydessä monimutkaisen muutoksen johtamismallissa esitettyihin tilanteisiin. OKR-mallin koettiin tiimeissä parantavan priorisointia, edistävän tavoitteita tehokkaammin, kehittävän jatkuvaa oppimista, tekevän raportoinnin ja tavoitteiden seuraamisen helpommaksi sekä kannustavan luovuuteen. Tuloksien pohjalta voidaan sanoa, että OKR-mallin käyttö kasvattaa organisaatioiden muutoskyvykkyyttä.
-
(2024)Kotitalouksien kulutusta on tutkittu tavallisesti kotitalouden yhteisenä yksikkönä. Kotitalouksien sisäisen rahankäytön tutkimus on etenkin Suomessa ollut vähäistä. Tämän vuoksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten pariskunnat ja kahden aikuisen lapsiperheet hoitavat raha-asioitaan. Lisäksi tarkastellaan raha-asioiden hoitamista hyvinvoinnin näkökulmasta keskittymällä yhteisten raha-asioiden hoitamiseen liittyvään tyytyväisyyteen ja rahaan liittyviin riitoihin. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin marraskuussa 2023 sähköisellä kyselylomakkeella sosiaalisen median palvelun, Facebookin Miesten ja naisten K18 -ryhmästä. Kyselyyn vastasi 114 osallistujaa, joista tarkastelun kohteeksi valikoitui 105 vastausta. Aineisto analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysillä sekä määrällisesti taulukoimalla. Tutkimustulokset osoittavat, että yhteisiä raha-asioita hoidetaan moninaisilla tavoilla. Raha-asioiden hoitamisen tavat olivat luokiteltavissa Pahlin (1989) mallin mukaisesti yhteisesti hallinnoituun, osittain yhteisesti hallinnoituun sekä itsenäisesti hallinnoituun rahanjaon malliin. Rahanjaon hallintatavasta riippumatta kommunikaatio ja isoista hankinnoista päättäminen yhdessä puolison kanssa koettiin tärkeänä. Raha-asioiden hoitamiseen oltiin pääasiassa tyytyväisiä ja tyytyväisyyttä edisti hyvä kommunikaatio puolison kanssa. Yleisimmät syyt rahasta riitelyyn olivat rahan riittävyys sekä rahankäyttö. Rahankäytössä riitoja aiheuttivat erilaiset rahankäyttötavat sekä pakollisten kulujen hoitaminen. Tulokset pääasiassa vahvistavat aiempia tutkimustuloksia rahanjakoon sekä rahariitoihin liittyen sekä syventävät tietoa eri rahan hallinnointitavoista. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä kotitalouksien sisäinen rahanhallinta vaikuttaa parisuhteiden ja perheiden hyvinvointiin. Erityisesti raha-asioiden hoitamiseen ja hyvinvointiin keskittyvää jatkotutkimusta tarvitaan, esimerkiksi yhteisten raha-asioiden tyytyväisyyttä lisäävistä tekijöistä sekä kotitalouksien sisäisistä elintasoeroista.
-
(2021)Normaliteetin käsite on nyky-yhteiskunnassa yhä kapeampi. Lääketieteen suureteorian mukaan ADHD määritellään varsin ongelmakeskeisesti: se on yksilön toiminnanohjausta rajoittava 'häiriö', ja 'riskitekijä', joka altistaa useille kielteisille elämänkuluille. Vaikka tutkijoiden keskuudessa ei ole päästy yksimielisyyteen ADHD:n etiologiasta, vaikuttaa lääketieteen määritelmä 'yksilön aivotoiminnan häiriöstä' kaikkialla. Viitekehyksenä tässä integroivassa kirjallisuuskatsauksessa käytän sosiaalista konstruktionismia, eli mielenkiintoni kohdistuu ADHD:sta käytettyyn kieleen. Koska sosiaalisessa konstruktionismissa todellisuus - myös normaalius ja poikkeavuus - rakentuu käyttämämme kielen kautta, ei koskaan ole samantekevää, millaista kieltä ja sanavalintoja käytetään. Diagnoosit rakentavat identiteettiä, ja lääketieteellinen ADHD-puhe näkyy kotona, kouluissa, työpaikoilla. Koska tarkkaavaisuushäiriötä koskevaa tutkimusta muusta kuin lääketieteellisestä näkökulmasta on suhteellisen vähän, ja tieteenalojen välillä kiistellään, onko ADHD:n tausta geeneissä vai ympäristössä, on kriittinen, selitysmalleja vertaileva ote paikallaan. Tässä poikkitieteellisessä kirjallisuuskatsauksessa integroin tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriön monitieteelliset selitysmallit. Kuvaan, arvioin ja vertailen ADHD-diagnoosin neurobiologisia, psykososiaalisia ja sosiologisia selitysmalleja ja niiden tutkimuskirjallisuudessa käyttämää retoriikkaa konstruktionistisesti, eli todellisuutta ylläpitävinä hierarkkisina tasoina. Kriittisen yhteiskuntatieteellisen vammaistutkimuksen postmoderniin ja poststrukturalistiseen viitekehykseen kiinnittyen tarkastelen ADHD-diagnoosin vammauttavien sosiaalisten kategorioiden diskursiivista tuottamista ADHD:ta koskevassa tutkimuskirjallisuudessa. Tutkimuskysymykseni on: millaisia normaalin ja poikkeavuuden diskursseja esiintyy ADHD:ta koskevassa tutkimuskirjallisuudessa? Koska kullakin tieteenalalla on ADHD:sta oma, tutkimusperinteellensä uskollinen käsitys, valikoitui tutkimusmenetelmäksi aineiston poikkitieteelliseen tarkasteluun integroiva kirjallisuuskatsaus. Integroiva ote sallii erilaisista metodologisista lähtökohdista tehdyt tutkimukset aineistokseen. Tutkimuskysymykseeni vastaamiseksi olen rajannut aineiston koskemaan kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta, jonka lähdekieli on joko englanti, suomi tai ruotsi. Julkaisuilta olen edellyttänyt tiettyä tieteellistä relevanssia, ja kohdistanut tarkastelun ADHD:ta koskeviin väitöskirjoihin, yhteen meta-analyysiin, sekä lääketieteen, psykologian ja sosiologian tutkimusartikkeleihin, jotka on esitetty kunkin tieteenalan arvostetuissa akateemisissa lehdissä tai painetuissa kokoelmateoksissa. Integroivassa analyysissä olen soveltanut aiempien tutkimusten osoittamaa jakoa ADHD:n neurobiologisiin, psykososiaalisiin ja sosiologisiin selitysmalleihin, joita olen puolestaan tulkinnut sosiaalisen konstruktionismin periaatteita noudattaen. Näin olen muodostanut kokonaiskuvan ADHD:sta tutkimuskirjallisuudessa käytetystä kielestä. Integroivan kirjallisuuskatsauksen tulokset esitän taulukossa. Rajakäyntiä normaalin ja poikkeavan välillä tuotettiin tarkkaamattomuus ja ylivilkkaushäiriötä koskevassa tutkimuskirjallisuudessa kolmen diskurssin kautta: 1. 'Oireyhtymä' -valtadiskurssi (ADHD lääketieteellisenä tosiasiana), 3. 'Hoidettavissa' -kehitysdiskurssi (ADHD kuntoutettavana ominaisuutena) sekä 3. 'Tarkkailla ja rangaista' -kriitikkodiskurssi (ADHD sosiaalisen kontrollin välineenä). Tulokset osoittavat, että ADHD-diagnoosiin liittyvä kieli ja määritelmät tutkimuskirjallisuudessa poikkeavat tieteenalojen välillä ratkaisevasti toisistaan, ja diagnoosin todellinen etiologia on edelleen selvittämättä. Tieteenaloja integroiva, kriittinen poikkitieteellinen katsaus osoittaa, että eri tieteenalojen ADHDdiagnoosia koskevat nyanssit, olettamukset ja kontekstit poikkeavat merkittävästi toisistaan. Tarkkaamattomuutta ja ylivilkkautta selittävien neurobiologisten ja psykososiaalisten tutkimusperinteiden välillä ei tulosten perusteella ole ristiriitaa, mutta ympäristöä painottavat sosiologiset selitysmallit on lääketieteen teoriassa sivuutettu. Myöskään ADHD-diagnosoitujen omia kokemuksia diagnoosistaan ja sen tuottamasta rajakäynnistä normaaliin ja poikkeavaan ei juuri ole tutkittu, vaikka aiemmat tutkimukset osoittavat, että diagnosoitujen omat kokemukset poikkeavat sekä vanhempien että ammattihenkilöiden heille tarjoamista vammauttavista sosiaalisista kategorioista. Tulokset tukevat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että ADHD-diagnoosia koskeva tutkimuskirjallisuus pohjautuu pääasiassa lääketieteen valtadiskurssiin, ja vammauttavaan retoriikkaan. Osa tutkimuskirjallisuudesta kuitenkin vastustaa suurteoriaa, ja korostaa yhteiskunnallisempia selitysmalleja. Tällöin ADHD ei ole häiriö, vaan yhteiskunnan tuottama poikkeavuuden määritelmä niille, jotka eivät syystä tai toisesta toimi normatiivisten tavoitteiden mukaisesti. Myös johtavat geenitutkijat itse huomauttavat, että lääketieteen valtateoria geenien ylivallasta on ADHD:n selittäjänä puutteellinen, eikä yksin selitä häiriön syntyä. Konstruktionistisesta näkökulmasta jokaisen tieteenalan on sallittua, jopa tarpeellista tuottaa ADHD:sta oman ymmärryksensä, koska se on sosiaalisesti rakennettu suhteellinen käsite, jonka merkitykset vaihtelevat ajan, paikan ja määrittelijöiden mukaan. Yksi tieteenala on kuitenkin riittämätön selittämään ADHD:n syntyä, ja ilmiön tutkimus vaatii nykyistä laajempaa yhteistyötä biologian, psykologian ja sosiologian välillä. Koska neurobiologinen selitysmalli selvästi hallitsee tutkimuskenttää, on mielestäni perusteltua problematisoida, haastaa ja täydentää ADHD-käsitettä, retoriikkaa ja diagnoosia koskevia käytäntöjä. Kriittinen integroiva tutkimus ADHD-diagnoosin toiseuttavasta ja vammauttavasta retoriikasta on tarkkaamattomuus- ja ylivilkkaushäiriön yleistyneen diagnosoinnin kannalta ajankohtainen. 40 vuotta jatkunut, ADHD:n syitä kartoittava tutkimus ei tutkimuskirjallisuudessa ole johtanut juuri yhteenkään teoriaan, joka ylittäisi yhden tieteenalan rajat. Jokaisen tieteen havainto voi kuitenkin olla merkittävä askel kohti ADHD:n kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä.
-
(2016)Aims. Systems Intelligence is aimed at improving functions of primarily one’s social systems. It is essential for System Intelligence that person is able to see themselves as part of the system and is able to regulate their own behaviour in different systems. There has been found similarities between System Intelligence and features of a good teacher, since a teacher is required to have various sub-skills of Systems Intelligence, such as the ability to operate over the long term and the ability to reflect on their own thoughts. The aim of this study is to find out how System Intelligent special education students are and is it affected by their age, educational background or their teaching experience. In addition, the aim is to clarify whether the yearlong studies in special education improve their Systems Intelligence. Methods. The research of System Intelligence of special education students was based on Systems Intelligence questionnaire answered by 88 special education students. The Systems Intelligence questionnaire was based on self-assessment. The data analysis was based on factor analysis. Factors described sub-skills of Systems Intelligence and were found in the questionnaire. The effects on Systems Intelligence in yearlong studies in special education were searched by replicate measurement, which was answered by 30 students. The analysis of replicate measurements was based on individual change of points, rather than the changes between the groups. Because of the small sample, it was decided to use the Wilcoxon sign test on analysis. Results and conclusions. Age was found to have a statistically significant effect on System Intelligence of special education students. Educational background or teaching experience were not found to have such an effect. In addition, the studies of special education were found to have positive effects on the Systems Intelligence and the result was statistically significant.
-
(2020)The Bachelor’s thesis surveys the challenges that Finnish as second language -speaking (S2) learners face in the learning process. The text seeks to reveal which elements influence language learning in general, and especially in Finnish context. The research questions arose out of the need to classify and analyse S2 research field into a clear entirety. S2 research has been conducted for decades, but with the rise of immigration and the need for learning, it has grown significantly over the last decade. The thesis was executed as a descriptive literature review, reviewing at the literature and articles written on the subject. The material was mainly collected from electronic databases during the autumn of 2019, the method of analysis being concept analysis. The study revealed that the formalistic teaching tradition that has long prevailed in Finland has, for a good reason, diversified as functional teaching has come into vogue. Functional language teaching aims to teach language skills as functionally and practically as possible so that new things are taught according to a genuine need for expression. However, as new methods become enthusiastic, one should not forget that the traditional concept of learning is also necessary. In addition to just using language, learning is also based on a cognitive, individual, mental process. The study also showed that the learner’s lexico, meaning vocabulary control, played a key role in learning a language. Most important, however, is that the language learning feels meaningful, necessary and desirable from the learner’s point of view. The study strongly demonstrated the complexity, comprehensiveness of language learning, as well as the inevitable interaction with the learner’s personal life. The language learning is an interactive equation whose individuality ensures that a fully optimal learning model is hardly to be found. Thus, language development is present in every aspect of the life of its learner. It is opening and, at worst, closing doors. In Finland as elsewhere, language has a gatekeeper responsibility in social communities, as well as in citizen applications and in studying. According to the thesis, language is best learned through interaction with native speakers, so community access and social acceptance are critical for the S2 learner.
-
(2021)Vuoden 2019 lopussa leviämään lähtenyt COVID-19 sai pandemian määritelmän maaliskuussa 2020 ja tämän myötä etätöihin siirtymistä suositeltiin Suomessa kaikille, joilla oli tähän työnsä puolesta mahdollisuus. Suomen kerrottiinkin olevan Työterveyslaitoksen (2020) mukaan Euroopan kärjessä etätöiden tekemisessä yli miljoonan työntekijän siirryttyä koronavirustilanteen vuoksi etätöihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pandemia-aikana nopeasti lisääntyneen etätyön vaikutuksia työhyvinvointiin asiantuntijatyössä. Aiemmat työhyvinvoinnin tutkimukset ovat osoittaneet, että työhyvinvointi voidaan nähdä fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin kattavana kokonaisuutena. Tämä tutkimus perustuu nämä osa-alueet huomioivaan Maslowin (1954) tarvehierarkiaan työelämään ja erityisesti työhyvinvointiin sovellettuna. Vaikka motivaatioteoriana tunnettua Maslowin (1954) tarvehierarkiaa ei alun perin ole tarkoitettu käytettäväksi työelämäkontekstissa, on se vakiinnuttanut asemansa etenkin työmotivaatioon liittyvässä tutkimuksessa ja sitä on sovellettu myös työhyvinvoinnin tutkimuksessa. Tutkimusongelmaan pyrittiin vastaamaan puolistrukturoidulla haastattelulla kerätyllä aineistolla. Aineisto kerättiin sähköpostitse viideltä (N=5) pääkaupunkiseudulla kolmessa eri organisaatiossa työskentelevältä, asiantuntijatyötä tekevältä henkilöltä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jota analysoitiin sisällönanalyysilla Maslowin (1954) tarvehierarkiaan perustuvien työhyvinvoinnin portaiden avulla. Tutkimuksen tulosten mukaan etätyön nopean lisääntymisen positiivisin vaikutus havaittiin fyysisessä hyvinvoinnissa. Tätä selitti ajankäytön vapautuminen ja työaikojen joustavuus. Negatiivisin vaikutus puolestaan havaittiin sosiaalisessa ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, sillä yhteisöllisyyden ja arvostuksen kokemukset köyhtyivät kommunikaation vähennyttyä etätyössä merkittävästi. Etätyön nopealla lisääntymisellä voidaan siis todeta tämän tutkimuksen pohjalta olevan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Negatiivisia vaikutuksia selittää muun muassa ilmiön äkillisyys ja sen vuoksi riittämättömiksi jääneet suunnittelutoimenpiteet mahdollisimman toimivan etätyöhön siirtymisen mahdollistamiseksi. Ilmiö tuo esiin myös ihmisten yksilölliset erot etätyöhön sopeutumisessa.
-
(2023)Tidigare forskning inom differentiering betonar tre olika kategorier av differentieringsmetoder: differentiering av process, innehåll och produkt. Syftet med forskningen var att identifiera och presentera olika differentieringsmetoder som kan tillämpas inom främmandespråksundervisning i årskurs 1–6, speciellt metoder som lämpar sig till elever med språkliga inlärningssvårigheter samt särskilt begåvade elever. Forskningen samlar konkreta undervisningsmetoder som lärare i främmande språk kan använda i sitt klassrum. Min forskning var en beskrivande litteraturöversikt där mitt forskningsmaterial bestod av 9 artiklar och bokkapitel om konkreta differentieringsmetoder, speciellt inom främmandespråksundervisning i årskurs 1–6. Allt forskningsmaterial finns tillgängligt online. Materialet genomgick en tematisk innehållsanalys där jag identifierade tre olika teman som jag grupperade resultaten enligt (se Bilaga 1). Jag identifierade ett flertal konkreta differentieringsmetoder som kan tillämpas i främmandespråksundervisningen i årskurs 1–6 i mitt forskningsmaterial, såsom differentierade läxor, lärostationer i klassrummet samt uppgifter på olika nivåer. Dock är det väsentligt att ta i beaktande att alla differentieringsmetoder inte fungerar lika väl med alla elever och läraren bör därför med jämna mellanrum bedöma effektiviteten av metoderna och göra ändringar vid behov.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Aiempi tutkimus (ks. Molander, 2020) on osoittanut, että korkeakoulujen hakukuvastojen perusteella on mahdollista muodostaa käsitys opiskelijan ideaalityypistä, joka on valkoinen, nuori, iloinen ja fyysisesti terve nainen. Näin ollen representaatio jää hyvin kapeaksi. Samaan aikaan korkeakoulutusta pyritään kehittämään saavutettavammaksi, jotta yhä useampi nuori aikuinen opiskelisi korkeakoulussa. Tässä kandidaatintutkielmassa mielenkiinto kohdistuu siihen, millaisia samaistumisen ja kuulumisen mahdollisuuksia potentiaaliset hakijat löytävät korkeakoulujen markkinointimateriaaleista, millaisia ovat kuvastojen välittämät käsitykset opinnoista, kuinka kattavaa kuvastojen representaatio heidän mielestään on ja kuinka sitä voisi kehittää. Näin ollen tämän tutkielman tavoitteena on täydentää ymmärrystä korkeakoulujen markkinointimateriaaleissa esiintyvästä ideaalityypistä tuomalla keskusteluun korkeakouluopintoihin tähtäävien nuorten ääni. Menetelmät. Tutkielma on laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmea 18–29-vuotiasta nuorta aikuista, joista jokainen on kiinnostunut hakeutumaan korkeakoulutukseen jollakin aikavälillä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun ja photo elicitation -menetelmän yhdistelmää hyödyntämällä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tulokset ja johtopäätökset. Nuoret kiinnittivät huomiota markkinointimateriaalien kuvastoissa esiintyvien ihmisten ulkoisten ominaisuuksien lisäksi näiden kyvykkyyteen, toimintatapoihin ja asennoitumiseen. Näiden luonnehdintojen perusteella hahmottuu opiskelijan henkinen ideaalityyppi, joka pärjää, haluaa muuttaa maailmaa ja jaksaa ahkeroida tavoitteidensa saavuttamiseksi. Henkiset ominaisuudet kietoutuvat yhteen esimerkiksi perhetaustan kanssa: kuvat viestivät korkeakoulutuksen olevan luonteva ja suvussa kulkeva valinta opiskelijan ideaalityypille. Lisäksi opiskelijayhteisö on nuorille merkityksellinen osa korkeakouluopintoja, ja kuvissa esiintyvät ryhmät voivat tuntua samaistuttavilta. Kuvat eivät kuitenkaan viesti selkeästi mitä korkeakouluopinnoissa käytännössä tehdään. Representaation kehittämiskohteina voidaan nimetä esimerkiksi pukeutumistyylien monipuolistaminen, ikäjakauman laajentaminen sekä eri vähemmistöryhmien laajempi representaatio.
-
(2017)The purpose of this study is to find out how overparenting appears in young adults´ student life and how overparenting affects on young adults´ success in studying. Previous studies have showed that parental involvement has a positive effect on child´s development. However, there is a growing evidence that there is a type of intensive parenting which has a negative effect on child´s transformation from child to independent adult. This type of phenomena is often referred to overparenting or helicopter parenting. Studies have shown that overparenting has a negative effect on child´s motivation and well-being. I carried out my research as a systematic literature review. I chose this method because I wanted to have a narrow academic-related picture of my subject. Scientific articles of my literature review needed to fulfill the criteria that I defined for quality. The content was analyzed by a qualitaive content analysis. Based on my literature review, overparenting appears to emerge as a high level of parental involvement in adult child´s life. Parents role as a guidance and knownledge of is being emphasized from parent-child relationship. In addition, helicopter parents were constantly trying to solve their adult child´s problems. Therefore a young adult cannot develope skills that are important in problem solving and independent thinking. These skills are crucial for succeeding in academic studies. There was also evidence that helicopter parenting had a negative effect on child´s self-efficacy.
-
(2020)Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia toimintatapoja varhaiskasvatuksen opettajat toteuttavat kiusaamistilanteissa sekä niiden ehkäisemisessä. Tutkimuksessa selvitän, miten varhainen puuttuminen toteutuu opettajien työssä, eli millaisten toimintatapojen avulla tuetaan lapsen turvallista kasvua ja kehitystä päiväkodeissa. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisia toimintatapoja varhaiskasvatuksen opettajat toteuttavat kiusaamistilanteissa päiväkodissa? 2. Millä tavoin varhaiskasvatuksen opettajat ennaltaehkäisevät kiusaamista päiväkodissa? Menetelmät. Valitsin tutkimusmenetelmäkseni laadullisen tutkimuksen, sillä sen avulla kykenin selvittämään haastatteluihin osallistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien henkilökohtaiset toimintatavat kiusaamistilanteissa ja niiden ehkäisemiseksi mahdollisimman kattavasti. Aineistonkeruumenetelmäni oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka mahdollisti joustavan ja avoimen keskusteluyhteyden haastattelijan ja haastateltavan välille. Jokainen haastatteluun osallistunut varhaiskasvatuksen opettaja oli työskennellyt varhaiskasvatuksen kentällä vähintään kymmenen vuoden ajan. Tutkimusaineiston analyysin toteutin aineistolähtöisesti teemoitellen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset korostavat varhaisen puuttumisen merkitystä kiusaamisen ehkäisemisessä varhaiskasvatuksen opettajan työssä. Havainnoimalla lapsiryhmää jatkuvasti, pystytään puuttumaan välittömästi mahdolliseen kiusaamiseen. Aikuisen jatkuvan läsnäolon avulla tuetaan lasten vapaata leikkiä ja siinä ilmeneviä haastavia konfliktitilanteita. Kiusaamista ehkäistään vahvasti tukemalla lapsen sosiaalisia taitoja ja panostamalla aikuisen ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Myös yhteistyö vanhempien kanssa ja pedagogisen toiminnan suunnittelu nousevat merkittäviksi toimintatavoiksi. Luottamuksen merkitys kaikissa kiusaamisen ehkäisemisen toimintatavoissa todettiin olevan korvaamaton.
-
(2018)Youngsters leave their childhood home and move to their own apartment in the age of 18–20 in Finland. This is quite early compared to the rest of European countries. Independency and getting a job or going to study are the major reasons for youngsters to move out. Immigration has been growing in Finland and the children of people from the first great immigration wave in the 90’s are now in the age when they start to think about independency and moving out. These young, second generation immigrants and their housing have not been studied much. In this study the purpose is to examine the thoughts of young people with immigrant background. Specially about housing and independent living and when and why these youngsters think is an adequate age to move out. The data for the study was collected with interviews which is typical for qualitative research. Five 20–24 years old people with an immigrant background were interviewed, two of them were men and three of them were women. The interviewees were found partly from the researchers circle of acquaintances and partly from a vocational school. Interviews were recorded and transcribed. A theory-based content analysis was used. The interviewees did not describe the ideal apartment in detail. Only a sauna was mentioned in more than half of the interviews. A grocery store within walking distance and a good public transportation are important to youngsters with an immigrant background. Youngsters with an immigrant background have almost the same reasons for moving out as Finnish youngsters. The major reasons are independency and a need for their own space. The interviewees thought that an adequate age to move out is around 18–20 years even some of them still lived with their parents.
Now showing items 2228-2247 of 3766