Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Salo, Juuso (2020)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää filosofiaa lapsille (P4C) -menetelmien vaikutusta kouluikäisten lasten sosioemotionaalisiin taitoihin. Aikaisempi tutkimus aiheesta antaa viitteitä siitä, että P4C-pohjaisilla interventio-ohjelmilla on positiivisia vaikutuksia lasten sosioemotionaalisiin kykyihin, joiden harjaannuttamista voidaan pitää lähes välttämättömänä lapsen normaalin sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen kannalta. P4C-menetelmiä, jotka pyrkivät oppilaiden välisen dialogin sekä ajattelutaitojen kehittämiseen niin kriittisen, luovan kuin välittävän ajattelun osalta, on hyödynnetty ympäri maailman, myös Suomessa. P4C:n maailmanlaajuisen suosion takia sen mahdollista vaikutusta lasten kognitiivisiin ja ei-kognitiivisiin kykyihin voi pitää tärkeänä ja ajankohtaisena tutkimuskohteena. Suoritin tutkimukseni integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoksi valikoitui viisi kansainvälistä tutkimusartikkelia. Tutkimukseen valikoituneet artikkelit käsittelivät P4C-menetelmiä hyödyntävien, eri pituisten interventioiden vaikutusta 5-15 vuotiaiden lasten kognitiivisiin ja ei-kognitiivisiin taitoihin. Jaottelin tutkimusaineistoni analyysissa käsitteet sekä sosiaalisiin että emotionaalisiin kykyihin, joita käsittelin tutkimuksessani myös yhdessä termillä sosioemotionaaliset taidot. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että P4C-menetelmiä hyödyntävillä interventioilla on vaihtelevia, mutta enimmäkseen lievästi positiivisia vaikutuksia lasten sosioemotionaalisiin taitoihin. Vaihtelevia tuloksia selittänee muun muassa suuret kokoerot tutkimusten otoksissa sekä erilaiset mittarit. Sosioemotionaalisten taitojen objektiivista mittaamista hankaloittaa myös niiden luonne vaikeasti havainnoitavina ja mitattavina kykyinä, verrattuna puhtaasti kognitiivisiin kykyihin. Tuloksista voi kuitenkin saada selviä viitteitä P4C-pohjaisten interventioiden hyödyistä lasten sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen kannalta. Aihe kaipaa lisätutkimusta ja parempaa jatkotutkimusta varten tarvitaan tarkempia mittareita, isompia otoksia ja lisäresursseja pidempiin interventiojaksoihin.
  • Heikkinen, Oona (2017)
    Hunting is a part of Finnish culture, even though less people hunt for a living. Growing numbers of female hunters have been receiving media attention over the past years. The purpose of this Bachelor’s thesis is to describe the presentation of a hunting female living in the Helsinki Metropolitan area and what are the factors behind the hobby. An objective is also to determine whether the hunting females living in the Helsinki Metropolitan area face attitudes or prejudices in their hobby due to gender or place of residence, and whether the female hunters feel that the Helsinki Metropolitan area creates special characteristics for the hobby regarding other hunting females elsewhere in Finland. Survey research was implemented using a questionnaire which was undertaken by 62 hunting females living in the Helsinki Metropolitan area. Questionnaire included 30 questions, of which 29 were structured and 1 open. Some of the questions were attached with an open question. Questionnaire was distributed via Facebook groups Jahditar, Haulikkohelmet, Helsingin Erä-Ämmät, Metsästyskaverit, Metsästäjät, and Ellit erätulilla. The structured questions of the questionnaire were analyzed qualitatively and by using Excel programs as help. Open questions were analysed by utilizing content analysis guiding the theory. Tables, figures and argumentation by quantitative relations were used in presenting the results. According to the research, hunting hobby seems to be an interesting hobby for the participants. Most typically, one went to hunt together with a partner or a friends. Nature, hunting with dogs and wild game as nourishment rose as most important factors for a hunting hobby. 87% of the female hunters of Helsinki Metropolitan area which participated in the research saw that they had encountered some amount of prejudice towards their hobby due to their gender, from people who did not hunt. Encountering prejudice from male hunters was rarer, but not unusual. 73% of the respondents also saw that they had encountered prejudice as hunters due to their place of residence. 63% of the respondents also saw that Helsinki Metropolitan area brought some special characteristics in to the hunting hobby regarding other hunting females elsewhere in Finland.
  • Hynönen, Kirsikka (2020)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten ekososiaalisen sivistyksen osa-alueet ja päämäärät näkyvät vuoden 2018 valtakunnallisissa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Teoriapohjana käytetään ekososiaalista sivistystä sekä kestävyystietoista kasvatusta käsitteleviä julkaisuja. Ekososiaalinen sivistys käsitteenä määritellään tarkasti mm. Salosen tekstien pohjalta, jotta varhaiskasvatussuunnitelman perusteita on mahdollista vertailla siihen. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina, jossa on piirteitä myös diskurssianalyysista. Tutkimusaineistona käytettiin vuoden 2018 valtakunnallista Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet –asiakirjaa. Varhaiskasvatussuunnitelmaa analysoitiin vertaamalla sitä teoriapohjassa esiteltyihin ekososiaalisen sivistyksen tekijöihin. Analyysi tehtiin läpilukemalla asiakirjaa sekä hakusanojen avulla, ja arvioimalla asiakirjan diskursiivista luonnetta. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatussuunnitelmasta oli löydettävissä samoja arvoja ja päämääriä kuin ekososiaalisessa sivistyskäsityksessä. Erityisesti ihmistenvälisyys ja systeeminen maailmansuhde olivat yhteisiä arvoja. Ekologinen ja sosiaalinen kestävyys mainittiin VASU:ssa välttämättömiksi. Kuitenkin luonnon elinehtoisuus, kohtuullisuus ja vastuullisuus jäivät VASU:ssa pienemmälle huomiolle. Vaikka arvot olivat osittain samoja, oli niiden hierarkkisessa asemassa ja painotuksissa eroja. Jatkotutkimuksissa olisi tärkeä tarkastella tavoitteiden todellista toteutumista varhaiskasvatuksen kentällä.
  • Väisänen, Tiina (2023)
    Tavoitteet: Tämän kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetun tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten leikkiin pääsyn toteutumista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arjessa sekä kasvattajien sensitiivistä asennetta moninaisuutta ja lasten omaehtoisten leikkien tukemista kohtaan. Opetussuunnitelmien mukaan toimintakulttuuria tulee kehittää inkluusion periaatteiden mukaisesti huomioiden moninaisuuden toteutuminen ja jokaisen lapsen oikeus olla osallisena ryhmän toiminnassa, mutta miten tulee toimia, jotta ”Pääsenkö mukaan?” -fraasi toteutuisi yhdenvertaisesti jokaisen lapsen kohdalla. Menetelmät: Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi, osittain erityyppistä, eri kieli- ja kulttuuri-taustaisten lasten kielen ja leikin tukemista koskevaa tutkimusta. Tutkimuksia analysoitiin huomioiden niiden yhtäläisyyksiä ja erilaisia näkökulmia keskeisten käsitteiden ja tutkimus-kysymysten kontekstissa sekä tuoden esille vuoropuhelua tutkimusten kesken. Viitekehyksenä käytettiin varhaiskasvatuslakiin, opetussuunnitelmiin sekä lähdekirjallisuuteen pohjautuvaa teoriaa monikulttuurisuudesta ja kielestä, lasten osallisuudesta, leikistä ja sen tukemisesta sekä kasvattajien leikkipedagogisesta osaamisesta. Tutkittua tietoa tuotiin esille edustavasti ja johdonmukaisesti mutta myös kriittisesti perustellen. Tulokset ja johtopäätökset: Kaikissa kirjallisuuskatsaukseen kuuluvissa tutkimuksissa korostui kasvattajien keskeinen rooli lasten osallisuuden ja leikin tukijoina ja kulttuurisen moninaisuuden edistäjinä. Vertaisvuorovaikutuksen kautta lapset voivat ilmaista itseään, olla osallisena ja samalla oppia uutta. Tutkimuksessa tuli esille monia konkreettisia tapoja ohjata leikki-tilanteita laaja-alaisesti oppimisen eri osa-alueet huomioiden. Toiminnan suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta sekä leikkipedagogiikan johtamista ja omaksumista pidettiin tärkeinä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kasvattajat ovat tietoisia inklusiivisesta toimintatavasta ja leikin tukemisen tärkeydestä, mutta toimintakulttuurin muutos ei aina näy kaikessa ja kaikkialla. Kentällä tulee tehdä paljon työtä, jotta kulttuurinen moninaisuus nähtäisiin aidosti uutena normaalina ja jokainen lapsi kieli- ja kulttuuritaustastaan huolimatta pääsisi mukaan.
  • Veijonaho, Salla (2018)
    The main aim was to define how sustainable development is seen in a local curriculum. The local curriculum includes subjects and hours to study. It also includes valued and recognised values, knowledge and ideas of learning. The curriculum embodies the paradigms and beliefs of the present society. On the other hand, it can also be the key for the change in the paradigms and beliefs. Sustainable development is a multidimensional construct. It is specified with dimensions of ecological, economic and social in this research. Sustainable development actualizes through prevalent paradigms in micro layer. In this case the crucial concepts are human related and relational paradigms. The meanings of sustainable development given by the curriculum have crucial impact to students’ paradigms and that way also to the process of building a sustainable future. This research takes part to dialogues of environmental and educational politics. This research is a case study. The subjects of the study are the general and subject specific parts of Kempele’s curriculum of comprehensive school. The study materials were analysed by using theory oriented content analysis and quantitative content differentiation. Analysis based on frames of ten dimensions founded on previous studies. The study materials were classified by using the frames. Technology had the main role in the curriculum. The importance of technology was unquestionable which is a typical feature of the human related paradigm. The subjects related to the dimensions of group identity and to the role of economic appear clearly in the curriculum. The frames’ dimension of view of growth and progress and the dimension of power between human and nature didn’t show in the material. For 1st and 2nd grades’ students, sustainable development was presented through biophilia. In the upper grades, the concept of sustainable development got multidimensional. Overall, sustainable development was presented superficial in the curriculum. That is a sight either of inner corruption of sustainable development or of the concept not been properly internalized in Kempele. School, teachers and the study books might have a bigger role as the determiners of sustainable development.
  • Peräneva, Lina (2023)
    Tavoitteet. Kuva-analyysimenetelmät ovat vakiintunut osa taidetutkimusta. Näiden avulla voimme syventää tietoamme kuvan sisällöstä, menetelmistä ja sen symbolisesta merkityksestä. Tämän tutkimuksen tarkoitus on syventää olemassa olevaa tietoa Arja Mattilan tuotannosta ja erityisesti soveltaa taidetutkimuksessa käytettävää kuva-analyysimenetelmää painokankaan tutkimisen. Tutkimuksessa haluan selvittää mitä merkityksiä suosittu painokangaskuosi voi pitää sisällään ja miten kuva-analyysin avulla voidaan syventää tietoamme painokankaasta. Menetelmät. Analyysi perustuu Piercen (1894) kuva-analyysimenetelmään ja hänen teoriaan kolmesta havainnoinnin tasosta, joiden avulla syvennetään tutkimusta ensihavainnon, perehtymisen ja tulkinnan kautta. Tätä kuva-analyysi menetelmää on käytetty aikaisemmin lähinnä taiteen, kuten maalausten, tutkimukseen, mutta myös käsityöttuotteiden analyysiin. Aineisto koostuu kahdesta kuvasta, josta toinen esittää analysoitavaa kuosia ja toinen on lehdistökuva, jossa kuosia on käytetty valmiissa tuotteessa. Tämän lisäksi kuvailen uustuotannon tuotteita verrattuna alkupäiseen tuotantoon. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa, että kuva-analyysimenetelmää voidaan käyttää myös painokankaan tutkimukseen. Sen avulla voimme syventää ymmärrystämme painokankaan kuosista sekä sen tuotantoon ja suunnitteluun. Analyysin perusteella pystyin identifioimaan painokankaan kuvaraportin, sen osakuviot, niiden suhteen toisiinsa ja painoraportin sommittelu jatkuvaksi kuvioksi. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että pelkän kuvion perusteella painomenetelmää tai kaikkia käyttöalueita ei voi varmasti identifioida. Taustaperehtymisen avulla voi kuitenkin määritellä mahdolliset menetelmät ja todennäköistä on, että kankaan hallitseva taustaväri on painettu rotaatiopainannalla valkoiselle kankaalle eli ns. negatiivipaino. Analyysin avulla symbolisia merkityksiä pystyttiin identifioimaan sekä värin että kuvion suhteen. Tulkintani mukaan molemmat viittaavat rakkauteen ja lämpöön ja niiden yhdistelmä luo lämpimän ja dynaamisen ilmeen, joka on voinut johtaa kangas kuosin suureen suosioon. Pienet heleät sydämet ja voimakas väri toivat uutta kontrastia aikaisempien vuosikymmenien tummaan ja isokuosiseen kangastarjontaan. Kuva-analyysi toimi erittäin hyvin aineiston avaamiseen ja jatkotutkimuksien identifiointiin.
  • Eskelinen, Vesa (2017)
    The purpose of this Bachelor’s Thesis is to examine how class teachers experience primary school’s curriculum emphasis and its effects to the operational culture of the school. My interest is also to examine how teachers feel about implementing emphasised teaching in their jobs. According to studies the aims of the curriculum can often be in contradiction with the teaching practices and the curriculum remains as an administerial document which has no influence on customary practices. The focus of this Bachelor’s Thesis is to research teachers’ views about implementing emphasised curriculum and their thoughts about how the aims are accomplished. Moreover, the research is interested of teachers’ opinions on nature and science emphasised curriculum and their views about its usefulness. The research methods for this thesis were qualitative and the approach was phenomenological hermeneutical. The material for the research was collected with semi-structured theme interviews. Two class teachers were interviewed for the purposes of the research. Content analysis was used for data analysis. The study shows that class teachers are experiencing emphasised curriculum to steer their teaching and creating an operational culture which encourages them to use diverse teaching methods. Although arranging classes in nature and using diverse teaching methods were often mentioned heavier than regular classroom teaching teachers considered it worth the effort. The interviewed teachers considered outdoor teaching impacting positively to group work skills, deeper understanding and activating pupils. It was also considered to affect positively to the motivation of pupils. Besides all the practical benefits the interviewed teachers found important to pass on the values of sustainable development and to help pupils to create a connection with nature.
  • Salminen, Hanna-Maria (2021)
    Päiväkodin aloittaminen on suuri muutos pienelle lapselle ja tämän perheelle (Munter, 2001a). Lapsi siirtyy oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja joutuu sopeutumaan uuteen ympäristöön, uusiin sääntöihin ja rutiineihin sekä uuteen ihmisten yhteisöön (Fabian, 2006). Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia millaiselta näyttää lapsen siirtymä koti hoidosta päiväkotiin kahdessa lasten kuvakirjassa. Tutkimuksessa on kiinnostuttu siitä, millaisia päiväkodin aloittamiseen liittyviä ja päiväkotiin soputumista tukevia käytänteitä kirjoissa esiintyy. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää, miten kirjailija rakentaa kuulumisen tunnetta kirjan päähenkilöille. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimusaineistona oli kaksi lasten kuvakirjaa, Sanna Pelliccionin Onni-poika menee päiväkotiin ja Katri Kirkkopellon ja Mervi Wäreen Oona ja Eetu – Päivä hoidossa. Tutkimuksessa havaittiin, että päiväkodin aloittamiseen liittyviä käytänteitä esiintyi kirjoissa vaihtelevasti. Tämä johtunee siitä syystä, että tarinat alkoivat lapsen päiväkotiuran eri vaiheista. Päiväkotiin sopeutumisen käytänteitä puolestaan esiintyi runsaasti, aineistosta nousi vahvasti esiin rutiinit, vertaissuhteet ja sensitiivisen aikuisen läheisyys sopeutumisen helpottajina. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kuulumisen tunnetta rakennettiin päähenkilöille kolmen yhteen kietoutuneen ulottuvuuden kautta. Aineiston pohjalta oli huomattavissa, että kuulumista rakennettiin pääsääntöisesti materiaalisen ja relationaalisen ulottuvuuden kautta.
  • Virta, Heidi (2017)
    Objectives. The aim of the research was to expand the awareness of the leadership and quality of small children pedagogy. The research provides information on how the heads form the awareness of small children pedagogy, early childhood researches and development, as well as on how they lead structures and activities of early childhood education. The aim of the research was to stimulate discussion and reflection on the point of view of small children pedagogical leadership. This particular leadership area has received little attention in the society. Methods. The research was conducted using qualitative methods. The target group consisted of 14 heads of day care units at the same administrative region in the City of Helsinki. The heads received an electronic questionnaire in March 2016. They described positive points of view and views with needs to develop what they saw in the small children´s group environment. The heads described views to build awareness and to develop skills and thoughts about needs and ways to develop small children pedagogy. Material derived from the research were analysed using qualitative methods. Results and conclusions. The results of the research reveal how the heads form awareness of the leadership of small children pedagogy, how they sustain their skills and what are their thoughts on developing the small children pedagogy. In conclusion, the research reveals how important the adults are in terms of the sensitivity represent and the sensitivity to observe and modify the emotional, social and physical situations in operation when needed. High quality pedagogy requires functional structures to face in professional co-operating. Kindergarten teachers are in a significant position to develop and sustain pedagogy in operation. The results can be adapted to develop the leadership of early childhood education. National basics of early childhood education plan were adopted in October 2016. The new local early childhood education plans will be introduced the 1st of August 2017. The effects of the change in small children pedagogy were not yet to be estimated as the research was carried out.
  • Sahin, Sofia (2022)
    Päiväkotien resurssipulasta ja työoloista on viime aikoina käyty enenevissä määrin julkista keskustelua. Päättäjät, professorit ja sosiaalisen median vaikuttajat ovat ottaneet kantaa päiväkotien tilanteeseen, ja nostaneet esille huolensa esimerkiksi resurssipulaan ja suuriin ryhmäkokoihin liittyen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kyselytutkimuksen keinoin päiväkotiympäristössä vallitsevia olosuhteita aistiympäristön näkökulmasta. Aistiympäristöllä viittaan tässä tutkielmassa meluisuuteen, valaistukseen, lämpötilaan sekä hajuun. Tavoitteena on tuoda päivänvaloon päiväkotiympäristöissä vallitsevia olosuhteita, ja kuulla alalla työskentelevien näkemyksiä ongelmien ratkaisemiseksi. Tarkastelussa on etenkin melu, jonka tiedetään olevan kiireen lisäksi suurin kuormitustekijä päiväkotityöntekijöiden keskuudessa. Olosuhteiden lisäksi tässä tutkielmassa tutkitaan myös päiväkodin työntekijöillä esiintyvää oireilua sekä meluherkkyyttä. Tiedetään, että melu, kiire ja suuret ryhmäkoot ovat suurimpia kuormitustekijöitä päiväkotityössä. Suurilla ryhmäkoilla on mitä luultavammin melua lisäävä vaikutus, mikä voi johtaa terveysvaikutuksiin niin lapsilla kuin aikuisillakin. Erään Suomessa toteutetun päiväkotitutkimuksen yhteydessä on esimerkiksi selvinnyt, että aikuisilla melualtistus on yhteydessä väsymykseen, päänsärkyyn, ja sillä voi olla myös yhteyttä äänen käytön ongelmiin. Pitkään jatkuessaan äänen käytön oireet voivat johtaa pysyviin ja vakaviin terveysongelmiin. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena osana laajempaa tutkimushanketta. Mukana oli 15 eteläsuomalaista päiväkotiryhmää ja otoskooksi saatiin 43 vastaajaa. Tulokset osoittavat, että toiminnasta aiheutuva melu koetaan suurimpana olosuhdehaittana päiväkotiympäristöissä, ja melun pääasiallisena lähteenä pidetään suurten lapsiryhmien toimintaa pienissä tiloissa. Melun vähentämiskeinoista oleellisimpina pidetään pienempiä ryhmäkokoja, pienryhmätyöskentelyä sekä toiminnan huolellista suunnittelua. Yli puolet olivat kokeneet viimeisen vuoden aikana päänsärkyä sekä väsymystä. Päiväkotityöntekijöillä esiintyi huomattava määrä äänen tuottoon liittyviä oireita, joita on tulevaisuudessa syytä tutkia tarkemmin. Puolet meluhaitasta raportoineista vastaajista koki oireiden johtuvan melusta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toiminnasta aiheutuva melu on päiväkotien ensisijainen olosuhdehaitta, jonka vähentämiseksi tehokkaimmat keinot ovat lapsiryhmien pienentäminen sekä tilojen kehittäminen. Tilojen toiminnallisuuteen, akustiikkaan ja riittävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota oppimisympäristöjä kehitettäessä.
  • Havisalmi, Jolanda (2019)
    The purpose of this study was to describe early childhood educator’s views on play as a learning environment. Recent studies have supported the importance of play in the early childhood education but yet it seems that there is not enough time for play in practice. In the context of Finnish early childhood education, the significant role of play is highlighted in the curricula and in the educator’s beliefs and values. However, according to several studies, these values are often difficult to implement in practice. The research questions were what kind of views educator’s has on play as a learning environment, how educators support play and argue its importance and does the educator’s perspectives differ by educational background. The participants were two early childhood teachers and two nurses who were working in preschool at the same kindergarten. Research material was collected by theme interviews and the data was analyzed utilizing phenomenography. In phenomenography, the goal is to find variation between people’s perceptions. Three main categories and six more detailed subcategories were formed as a result of the analysis. The first main category “educator’s views of play as a learning environment” included four subcategories: “the definition of play from educator’s perspective”, “playful teaching”, “play as a socioemotional learning environment” and “play as a central learning environment”. The second main category “different ways to support play” contained subcategories “supporting the fluency of play” and “enriching play”. In addition, there was one main category “challenges” which described the challenges that seemed to prevent educators from supporting play. According to the findings of this study, there were three different educator’s roles in play: mediator, safety monitor and observer.
  • Ihatsu-Mäkelä, Tanja (2021)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä päiväkodin johtajan roolista muutosvaiheen johtajana. Tutkimuskysymykseni hakevat vastausta kysymyksiin millaiset päiväkodin johtajan toimet edistävät muutosprosessia ja muutosten jalkautumista käytäntöön sekä mitkä tekijät estävät muutosprosessin etenemistä ja muutosten jalkautumista käytäntöön? Uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) on astunut voiman 1.9.2018. Muutoksen kohteena on henkilöstörakenne ja toiminnan sisällöllinen toteuttaminen. Sisällölliset muutokset liittyvät jo aiemmin voimaan tulleiden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (OPH, 2016) velvoittavaan toteuttamiseen. Lain siirtymäaika on vuoteen 2030 asti, jonka kuluessa henkilöstörakenteeseen liittyvät tavoitteet on saavutettava. Siirtymäaika on pitkä, joka osaltaan mahdollistaa muutoksen suunnitelmallisen ja harkitun läpiviemisen. Päiväkodin johtajuuteen liittyvä tutkimus on lisääntynyt 2000 luvulla. Muutoksen johtaminen on näissä tutkimuksissa yleisesti nähty olevan johtamisen erityinen kehittämishaaste. Menetelmät. Tutkimukseni oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Aineistona oli Merja Korhosen tapaustutkimus `Käytäntöshokki´ Mutalan päiväkodin toimintatavan muutosprosessista vuosilta 1987–88. Tapaustutkimus liittyy 1980 luvulla käytyyn kriittiseen keskusteluun päivähoidon kehittämisestä ja Sosiaalihallituksen tilaamasta selvityksestä `Voisiko jotain olla toisin lasten päivähoidossa? ´. Teoria, jonka valossa aineistoa tutkin oli Kotterin (1996) kahdeksan askeleen muutosjohtamisen malli. Poimin aineistosta kohtia, joista välittyi muutoksen etenemiseen liittyviä haasteita ja tarkastelin niitä Kotterin (1996) kahdeksan askeleen muutosprosessin johtamisen mallin kautta. Peilasin kohtia tällä hetkellä käynnissä olevaa henkilöstörakenteen ja toimintatapojen muutosprosessia vasten. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessani nousi oletetusti esille, että muutos on prosessi, jonka eteneminen tarvitsee sekä aikaa, että suunnitelmallista johtamista. Henkilöstö on varhaiskasvatuksen toteuttamisen suurin ja vaikuttavin resurssi (Hujala, Heikka, Halttunen, 2017) jonka johtaminen onnistuneen muutosprosessin läpi toteuttaa uuden varhaiskasvatuslain (540/2018) tavoitteet, joka painottaa lapsen etua, varhaiskasvatuksen laatua sekä henkilöstön koulutusta. (Finlex, 2018.) Muutoksen liian nopea läpivienti estää toiminnan juurtumisen osaksi toimintakulttuuria, henkilöstön sitoutumisen muutokseen ja voi johtaa vanhoihin toimintamalleihin palaamista, jolloin pitkän aikavälin tavoitteet ja muutos jää saavuttamatta. Johtajan rooli muutoksen eteenpäinviemisessä, työhyvinvoinnin ylläpitämisessä sekä muutokseen sitoutumisessa on ratkaiseva, jotta tavoitteet jalkautuvat osaksi käytännön toimintaa ja osaksi toimintakulttuuria.
  • Raitanen, Essi (2016)
    In my reseach I represent, how is nearby environment been utilized of early childhood and pre-school education in various disciplines in teaching. My aim is also to get knowledge about what kind of places kindergarter teachers prefer in their own day care center nearby environment and what authors effect their moving in nearby environment. There were used qualitative reseach method in this reseach and material collection method were theme interview. Reseach material were collect from day care centers which are located in city of Helsinki. There were interviewed two kindergartes teachers and two preschool teachers in reseach. Pre-school teachers and kindergarten teachers told, that the weather doesn’t matter that they are however moving in nearby environment. They pay attention especially safety when they are moving in nearby environment. Three of four teachers mostly visited place in nearby environment were forest. Just one teacher mostly visited place was seashore, because there is not forest near the day care center. Teachers had difficulties to name science which they are using when they are teaching in nearby environment. I also found out in my reseach that pre-school teachers utilized nearby environment more than kindergarten teachers. Ofcourse it is easier with older kids and kids different needs. It was shown that also teachers work experience had an influence to nearby environments utilization. Day care center location seem to have influence on how different learning surroundigs were used. Expeditions to some places in nearby environment were restricted because of what they cost. Childrens parents were pleased that child were taken on trips from day care centers. Families different cultural backgrounds restricted some childrens church visits.
  • Laihanen, Matias (2021)
    Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kuinka paljon päiväkodeissa tehtiin luontoretkiä ja onko niistä hyötyä 3-6-vuotiaiden lasten motorisen kehityksen kannalta. Teoriaosuudessa tarkastelin luonnon merkitystä lapsen yleisen kehityksen kannalta, jon-ka jälkeen pohdin luonnon tarjoamia mahdollisuuksia oppimisympäristönä, ja lopuksi vie-lä avasin hieman luonnon vaikutuksia motoriseen kehitykseen ja perehdyin aiheen aikai-sempiin tutkimuksiin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu että luonnon monimuotoi-suudella on vaikutusta lasten motoriseen kehitykseen. Menetelmät. Keräsin tutkittavan aineiston Facebookissa julkaistussa kyselylomakkeessa, johon 3-6-vuotiaiden kanssa työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat tai opettajiksi opiskelevat vastasivat. Vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 37 kappaletta, joista 31 päätyi otannaksi. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä tutkimuksessa selvisi, että päiväkodit, jotka eivät luo-kittele itseään luontopäiväkodeiksi viettävät keskimäärin vain 40 minuuttia päivässä luonnossa. Tutkin myös onko luontoretkistä hyötyä lasten motorisen kehityksen kannalta, mutta siltä osin tutkimukseni tulokset olivat ristiriidassa aikaisempien tutkimusten kanssa, sillä tutkimuksessani luontoretkillä tai niiden vähyydellä ei ollut hyötyä tai haittaa lasten motorisen kehityksen kannalta. Tuloksiin on voinut vaikuttaa monta eri seikkaa, suurim-pana kuitenkin pieni otanta, jolloin jo yksittäisillä vastauksilla on voinut olla merkittävä vaikutus lopputulokseen.
  • Virtanen, Suvi (2016)
    The purpose of this study is to find out how the staff of a day care center feel about the importance of outdoor activities in children’s growth and learning and what kind of goals have the staff set for outdoor time and how the goals can be seen coming to life within the ordinary weekdays. Outdoor time is not only an important part of the day for children at a day care center, but it is also important for learning, because outdoor activities support the development of a child. Often the outdoor activities consist of children running around and playing with each other while the staff is chatting with each other while having their backs to the children. Earlier research has shown that only 2,8% of outdoor activities during the morning are supervised while 22% of it consists of free play without intervening adults. The ultimate goal of this study is to find out how the staff feel about and how they see outdoor time as and to have a look at the true meaning of outdoor activities in early childhood education. The study also tries to find out how and if the orientations of the national early childhood education plan (2005) show up in the opinions of the staff. The study has been conducted as a quantitative research study in which a webform has been used as a method for gaining material. The material has been gathered during April 2016. The webform was answered by 17 staff members of day care centers. The material was analysed by setting the answers in themes, which consisted of similarities and also differences within the answers. According to the results the staff considered outdoor time as an opportunity for children to practice social skills and unwind their imagination, and not so much as an opportunity for the staff to carry out well planned and goal orientated learning. The role of the adults was seen more as taking care of the safety of the children, attending to the kids and supervise activities.
  • Simola, Saija (2022)
    Päiväkoti on yleisin varhaiskasvatusmuoto Suomessa. Päiväkodin valinta on vanhemmille suuri päätös, johon vaikuttaa niin käytännön asiat kuin tunteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä perusteella vanhemmat valitsevat päiväkodin lapsilleen. Lisäksi haluttiin selvittää mitkä taustatekijät vaikuttivat päiväkodin valintaan. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää tavoittaako ja vaikuttaako palveluohjaus vanhempien valintaan. Kuntien velvollisuutena on järjestää vanhemmille varhaiskasvatuksen palveluohjausta. Parhaimmillaan palveluohjaus vastaa vanhempien tarpeita ja toiveita. Niiden ymmärtämisellä voidaan parantaa palveluohjauksen laatua ja tavoittaa vanhemmat entistä paremmin. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena sähköisellä kyselylomakkeella suomalaisen moni-kansallisen yrityksen työntekijöille ja heidän puolisoilleen. Kysely kohdennettiin sellaisille vanhemmille, joiden lapsi oli joko menossa tai oli jo valitussa päiväkodissa. Kysely toteutettiin suomen- ja englanninkielisenä. Aineiston analysointi tehtiin ristiintaulukoimalla Khiin neliö -testiä käyttäen. Analysointi toteutettiin SPSS-ohjelmalla. Päiväkodin valintaan vaikutti useimmiten päiväkodin sijainti, joka on noussut esiin myös muissa tutkimuksissa. Sijainti koettiin myös erittäin tärkeäksi valintaan vaikuttaneeksi tekijäksi. Lisäksi päiväkodin kieli vaikutti valintaan usein, mutta sitä ei koettu yhtä tärkeäksi tekijäksi. Tärkeimmiksi valintaan vaikuttaneiksi tekijöiksi koettiin sijainnin lisäksi ystävien suositukset, sisarusten saaminen samaan päiväkotiin sekä muut yksilölliset tekijät. Nämä tekijät vaikuttivat kuitenkin harvemman valintaan. Päiväkodin valintaan vaikuttaa niin käytännölliset puolet, kuten sijainti, mutta myös henkilökohtaisesti tärkeät asiat, kuten ystävien suositukset ja yksilölliset tekijät. Vain pieni osa vastaajista oli käyttänyt palveluohjausta ja vain joka neljäs oli siitä edes tietoinen. Kaikki palveluohjausta käyttäneet vanhemmat olivat muun kuin Suomen kansalaisia. Palveluohjauksen tietoisuutta tulisi lisätä, jotta se tavoittaisi vanhemmat paremmin ja voisi tukea vanhempia heidän valinnassaan.
  • Tyynelä, Jenni (2019)
    Viime vuosina on todettu lasten fyysisen aktiivisuuden vähentyneen. Tutkimustietoa etenkin alle kouluikäisistä lapsista on kuitenkin verrattain vähän. Tämä tutkimus on tehty siksi, että tiedonsaanti alle kouluikäisten fyysisestä aktiivisuudesta on koettu repaleiseksi. Tässä tutkimuksessa kerättiin ja koottiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tietoa päiväkodin ympäristön merkityksestä esiopetusikäisten lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui fyysisen aktiivisuuden käsitteestä ja sen merkityksestä lapsen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle sekä esiopetuksen oppimisympäristön käsitteestä, jota aukaistiin jakamalla ympäris-tökäsite fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen. Tutkimus pyrkii selvittämään miten päiväkodin ympäristö vaikuttaa esiopetusikäisten lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Tämä tutkimus toteutettiin tekemällä systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jota ohjasivat tarkat hyväk-symisen sekä poissulkemisen kriteerit. Systemaattinen tiedonhaku eri tietokannoista tuotti tulokseksi kahdeksan tieteellistä tutkimusta, jotka analysoitiin käyttäen apuna teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysiä ohjasi teoria oppimisympäristön kolmesta (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) ulottuvuudesta. Tutkimustuloksissa korostuivat päiväkodin fyysisen ja sosiaalisen ympäristön vaikutus esiopetusikäisten fyysiseen aktiivisuuteen. Fyysiseen aktiivisuuteen vaikutti päiväkodin fyysinen ympäristö, johon kuuluivat välineet, rakenteet sekä ilmasto. Erityisesti välineiden vaikutus fyysistä aktiivisuutta lisäävänä tekijänä korostui. Päiväkodin henkilökunta ja huoltajat sekä leikit ja aktiviteetit muodostivat sosiaalisen ympäristön. Päiväkodin henkilökunta joko lisäsi tai vähensi esiopetusikäis-ten fyysistä aktiivisuutta, kun taas vapaa leikki sekä leikkiminen ulkona selkeästi lisäsivät fyysistä aktiivisuutta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että päiväkodin ympäristö on merkittävässä asemassa lasten fyysisen aktiivisuuden edistäjänä tai vähentäjänä. Riittävät ja liikkumaan innostavat välineet, aktiivisuuteen kannustava henkilökunta sekä vapaa leikki tai ulkoilu lisäävät voivat lisätä esiopetusikäisten fyysistä aktiivisuutta, kun taas passiivisuuteen innostavat välineet ja henkilökunta sekä sisäleikit voivat vähentää sitä.
  • Arisalo, Nina (2020)
    Tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa päiväkotien yhteistyöstä urheiluseurojen kanssa sekä kuinka tämä yhteistyö vaikuttaa lasten liikkumiseen päiväkodissa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) päiväkoteja velvoitetaan tekemään yhteistyötä liikunnasta ja urheilusta vastaavien tahojen kanssa, mutta toteutetaanko tätä yhteistyötä sen mukaisesti? Tutkielmassa tuodaan esiin päiväkodeissa ja urheiluseuroissa vallitsevia asenteita ja käsityksiä yhteistyön tekemisestä, sekä kuinka yhteistyö on vaikuttanut tai voi vaikuttaa lasten liikkumiseen. Tutkielma toteutettiin laadullisesti haastattelututkimuksena. Haastateltaviksi valikoitui kahdesta eri päiväkodista neljä varhaiskasvatuksen opettajaa sekä kahdesta urheiluseurasta kaksi yhteyshenkilöä. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Päiväkotien ja urheiluseurojen yhteistyö oli monipuolista, mutta yhteistyö riippui paljon lapsiryhmän kasvattajista sekä yhteistyön kohteena olevasta urheiluseurasta. Yhteistyön tekemisen perusteena nähtiin useimmiten olevan lasten hyvinvointi ja kehitys niin päiväkotien kuin urheiluseurojenkin mukaan. Yhteistyön tekemisen hyödyt lapsille nähtiin olevan innostuksen syntyminen liikkumista ja liikuntaa kohtaan, oppimiskokemukset ja kehittyminen sekä merkitys vapaa-ajan liikkumiselle, kuten uuden vapaa-ajan harrastuksen syntyminen. Yhteistyön tekemättömyyden perusteena koettiin olevan resurssien puute niin päiväkodeissa kuin urheiluseuroissakin sekä yhteistyön kannalta oleellisen selkeän järjestelmän puute. Myös yhteydenoton päiväkotien ja urheiluseurojen välillä koettiin olevan syynä siihen, miksi yhteistyötä ei tehdä. Yhteistyön tekemisen aloittamisessa koettiin siis olevan haasteita, mutta kaikki haastateltavat uskoivat sen olevan mahdollista tulevaisuudessa, jos eivät sitä vielä tehneet.
  • Nurminen, Moona (2023)
    Lepohetket ovat olennainen osa päiväkodin arkea. Lepohetkien tarkoituksena on tarjota lapselle levollinen hetki päivän keskelle. Aiemmat tutkimukset osoittavat, kuinka merkityksellistä riittä-vä lepo ja uni on lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Päiväkodin toiminta perustuu peda-gogiikalle, jossa lasten yksilöllisten tarpeiden huomioiminen tulisi olla etusijalla. Tästä huoli-matta lepohetket jäävät vähemmälle huomiolle pedagogiikkaa suunnitellessa. Lepokäytänteisiin vaikuttavat päiväkodin struktuurit ja rutiinit, oppimisympäristöt sekä pedagogiset toimet lepo-hetkien aikana. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tutkia, millaisia päiväkotien le-pokäytänteitä on löydettävissä aihetta käsittelevistä tutkimuksista ja millaisia haasteita niihin liit-tyy. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valitsin kuusi vertaisarvi-oitua kansainvälistä tutkimusartikkelia, jotka ovat sekä empiirisiä tutkimuksia että kirjallisuus-katsauksia. Kaikki artikkelit olivat englanninkielisiä ja aikaväliltä 2014–2020. Artikkelit löytyi-vät EBSCO, ERIC ja SCOPUS - tietokannoista. Aineiston analyysimenetelmänä toimi aineisto-lähtöinen sisällönanalyysi, jossa aineistosta nostetaan tutkimuskysymysten kannalta esiin kes-keisimmät asiat ja ilmiöt. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi toteutettiin aineiston teemoittelulla. Teemoittelussa on kyse laadullisen aineiston pilkkomisesta ja ryhmittelystä aihepiirien mukaan. Tutkielmaan valituista tutkimusartikkeleista oli löydettävissä moninaisia lepokäytänteitä, joista pakolliset lepohetket nousivat yleiseksi toimintatavaksi. Lepohetket sijoittuivat usein keskelle päivää ja kestivät puolesta tunnista jopa kolmeen tuntiin. Käytettävissä olevat tilat vaikuttivat le-pohetkien järjestämiseen ja aiheuttivat haasteita joustavien käytänteiden toteuttamiselle. Erilaisia lepohetkien aikana tapahtuvia toimintoja löytyi useita. Yleisimpiä toimintoja olivat kirjojen lu-keminen, rauhallisen musiikin kuuntelu ja erilaiset hiljaiset aktiviteetit. Haasteiksi koettiin ai-kuislähtöinen aikatauluttaminen, lasten erilaiset levon ja unen tarpeet sekä perheiden toiveet.
  • Emilia, Jordan (2021)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Lasten fyysisen aktiivisuden määrästä ollaan huolestuneita ja varhaiskasvatuksen liikuntaolosuhteiden on huomattu vaihtelevan suuresti. Fyysisellä aktiivisuudella sekä liikuntaolosuhteilla on merkitystä lasten motorisiin taitoihin, joilla on seurauksia lapsen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkökulmia motoristen perustaitojen harjoitteluun ohjatun toiminnan aikana sekä vapaan toiminnan aikana päiväkodin sisätiloissa. Tarkoituksena on erityisesti tutkia, miten motoristen perustaitojen harjoittelu toteutuu ohjatun toiminnan aikana ja tukevatko liikuntatuokioiden sisällöt perustaitojen harjoittelua. Toisena tutkimuskohteena ovat päivänkodin sisätilojen liikuntaolosuhteet, kuten ympäristöt ja asenteet, ja kuinka ne mahdollistavat motoristen perustaitojen harjoittelua vapaan toiminnan aikana. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineiston keruussa hyödynnettiin kyselylomaketta. Tutkimukseen osallistuminen tapahtui varhaiskasvatuksen ammattilaisten omasta aloitteesta ja vastauksia saatiin yhteensä 47 kappaletta. Aineiston analyysinä toimi sisällönanalyysi ja tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita vastaajien näkemyksistä liittyen motoristen perustaitojen harjoitteluun. Tutkimusasetelmana toimi fenomenografia. Motoristen perustaitojen harjoittelu toteutui ohjatun toiminnan aikana liikuntatuokioiden sisällöissä. Liikuntatuokioiden määrät rajoittuvat kuitenkin suurimmassa osassa vastauksia vain yhteen kertaan viikossa. Motoristen perustaitojen harjoittelu mahdollistui myös vapaan toiminnan aikana, mutta sitä saattoivat rajoittaa ahtaat sisätilat, tilat, joissa turvallisuusehdot eivät täyty sekä aikuisen asenteet tai aikuisten liian vähäinen lukumäärä. Suurimmassa osassa vastauksia liikkumiseen tarkoitetut välineet olivat saatavilla ryhmätilassa. Joissakin vastauksissa välineiden käyttöä rajasi se, etteivät ne olleet ryhmässä lasten saatavilla. Tämän tutkimuksen perusteella perustaitojen harjoittelu on mahdollista suurimassa osassa vastauksia. Merkittävää on muokata ympäristöjä ja muuttaa asenteita, jos motoristen perustaitojen harjoittelu ei toteudu.