Browsing by Title
Now showing items 2698-2717 of 3766
-
(2022)Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tuoda esiin, kuinka J.K Rowlingin kirjassa Harry Potter and the Philosopher’s stone (1997) kirjoitetaan rahasta, köyhyydestä ja huono-osaisuudesta. Tarkoituksena oli selvittää, onko kirjassa käydyt keskustelut rahasta samanlaisia kuin lasten todelliset keskustelut aiheesta. Tätä tutkittiin vertaamalla kirjassa käytyä keskustelua köyhyystutkimuksen tuloksiin. Tätä kautta analysoitiin samalla myös kirjan samaistuttavuutta lapsille. Tutkimuskysymykset tässä tutkimuksessa olivat: 1. Miten rahaan ja köyhyyteen liittyvät teemat tuodaan esille kirjassa? 2. Millä tavalla lapsi voi samaistua kirjan keskusteluun rahasta ja köyhyydestä? Tämä tutkimus oli aineistolähtöinen analyysi. Aineiston analyysi tapahtui tekstin läpikäynnillä, jonka jälkeen aineisto pelkistetiin ja ryhmiteltiin. Tutkittavasta teoksesta etsittiin ensin kaikki rahaan, köyhyyteen ja huono-osaisuuteen viittaavat maininnat, jotka jaettiin sitten eri kategorioihin. Nämä kategoriat olivat: rahan käyttö, tavarat ja resurssit sekä köyhyyden maininta kiusaamistilanteissa. Tutkimustulokset osoittavat, että tutkittavassa kirjassa käyty keskustelu rahasta on osittain samanlaista kuin todellisuudessa. Köyhyys nähtiin useimmiten olevan yhteydessä lapsen perheeseen, köyhyyden merkkejä olivat muun muassa vanhat vaatteet ja köyhyyttä hävettiin. Osa kirjan rahaan liittyvistä maininnoista puolestaan eivät vastaa lasten todellisia käsityksiä aiheesta. Kirjan päähenkilö näkee oman rahatilanteensa erillisenä muun perheensä rahatilanteesta ja hänellä on rahankäytön suhteen enemmän valtaa kuin lapsilla tavallisesti on. Lisäksi kiusaamistilanteissa mainittu köyhyys ei täysin vastannut tutkimuksessa esille nostettuja tekijöitä. Tulosten perusteella voitiin näin ollen osoittaa lasten voivan samaistua joihinkin kirjassa käytyihin keskusteluihin rahasta ja köyhyydestä.
-
(2023)Kestävään tulevaisuuteen liittyvä arvotietoisuus on lisääntynyt viime vuosina yhteiskunnallisesti. Varhaiskasvatuksessa henkilöstöä ohjaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet asiakirja, jonka arvoperustassa ihmisenä kasvaminen, ihmisoikeudet ja kestävä elämäntapa liitetään ekososiaaliseen sivistykseen. Ekososiaalisen sivistyskäsityksen ilmenemistä varhaiskasvatuksen opettajan ajattelussa ei ole tutkittu. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksessa ja työssä tulisi olla nykyistä enemmän keskustelua työhön vaikuttavista arvoista ja eettisistä periaatteista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan vaikuttavuutta varhaiskasvatuksen opettajan toimintaan sekä ekososiaalisen sivistyskäsityksen esiintymistä tämän ajan varhaiskasvatuksen opettajan ajattelussa. Lisäksi tutkittiin varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä arvokeskustelun johtamisesta varhaiskasvatustiimissä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää varhaiskasvatuksen opettajaa etäyhteydellä. Haastateltavat saivat etukäteen haastattelurungon nähtäväksi ja haastattelu toteutettiin soveltaen teemahaastattelun periaatteita. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen analyysin avulla, täydentäen sitä teoriasidonnaisella analyysillä. Analyysin kohteena oli haastateltavien vastaukset, mutta niihin haettiin yhteyksiä ja näkökulmia varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan ja ekososiaalisen sivistyskäsityksen kautta. Tutkimustuloksia analysoitiin ekososiaalista sivistyskäsitystä ohjaavien arvojen kautta. Tutkimustulokset osoittivat, että opettaja voi suhtautua arvoperustaan sitä huomioiden tai sitä mitätöiden. Esiin tuli, että arvokeskustelun menestyksellinen johtaminen varhaiskasvatustiimissä edellyttää varhaiskasvatuksen opettajalta vahvaa pedagogista johtajuutta. Ekososiaalisista sivistyskäsitystä ilmentävää ajattelua oli löydettävissä varhaiskasvatuksen opettajien vastauksissa. Tuloksia on mahdollista hyödyntää arvokeskustelujen avaamisessa varhaiskasvatustiimeissä sekä arvopohdinnoissa varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksessa.
-
(2018)The latest nationwide curriculum of comprehensive school came into effect in 2016. Both the new curriculum and student-centered learning that has recently been highlighted have created a need for putting different kinds of reforms into action in schools. One of these reforms is developing new built learning environments. New built learning environments can occur in the volume of both individual classrooms and entire school buildings. The purpose of this bachelor’s thesis is to take a closer look to what these new built learning environments are and what kind of reasons have been stated to support the need for their development. In addition, this thesis is aiming to find out which characteristics of built environment promote or on the contrary do not promote learning. This bachelor’s thesis was carried out as a literary survey. The data was collected from databases on the internet and libraries and it was analyzed through the research questions. The term new built learning environments refers to any physical learning spaces that differ from traditional, inflexible and teacher-centered arrangements. Spaces of this kind can be built in classrooms, but some schools have also developed larger learning centers or commons. Amongst other things, student-centered approach, constructivism and the latest curriculum can be listed as the causes of developing new built learning environments. In addition to these, the developing is influenced by practical factors such as the school finances. According to the results of this literary review, new built learning environments are found motivating for students and supportive towards the idea of learning and the practised pedagogy. The study found out that despite positive user experiences there is very little research on the effects of built learning environment on learning. Especially the effects of new built learning environments lack scientific knowledge. However, according to the used literature for example sufficient lightning and good quality of indoor air promote learning. Other factors that affect learning had been considered very little in the reliability of the used studies.
-
(2018)The purpose of this descriptive literature review was to gather information of how family background, gender and education policy guides individual to higher education institution. The choice of education can be considered either as an individual choice or as a selection. Even if the individual has a clear idea of their own interests and desires, making the choice is not always dependent on these starting points. The choice of education therefore is not an individualistic process but is defined and guided by many social systems and limitations. In this descriptive literature review I make analysis and gather information about previous studies and results, which are important in this study. The function of this study is not to find or develop new information, but try to create wide understanding about the issue. The results of this descriptive literature review showed that family background, gender and education policy are big influencers to educational choices. This study showed also, that especially different dimensions of family background, like socioeconomic status, parents’ education and income level have a strong correlation with higher education. In addition, the role of gender appeared especially in the educational choices. Also the education policy can be said to have a strong influence as it determines the circumstances and situations according to which an individual needs to make the choices.
-
(2023)Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, kuinka Ramadan näkyy kotitalousopetuksessa. Teemaa lähestytään erityisesti kotitalousopettaja näkökulmasta keskittyen siihen, kuinka opettajat suunnittelevat ja toteuttavat kotitalouden opetusta Ramadanin aikana, tuoko Ramadan mukanaan haasteita tai mahdollisuuksia kotitalousopetukseen ja kaipaavatko kotitalousopettajat tukea paastonaikaiseen opetukseen. Aiemmat tutkimukset aiheeseen liittyen ovat keskittyneet muun muassa monikulttuurisuuteen tai uskontojen vaikutukseen kotitalousopetuksessa, joten tämä työ tarjoaa uuden näkökulman keskittyen Ramadaniin. Tutkielma toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin pääkaupunkiseudun kotitalousopettajilta haastatteluin. Osallistujista (n=5) neljä vastasi sähköpostitse ja yksi kasvotusten. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Tulokset osoittavat, että osa opettajista ei tee erityisjärjestelyitä kotitalousopetukseen Ramadanin tai paaston aikana, mutta tunneilla aikaansaannokset kuten leivonnaiset voi jokaisessa koulussa pakata halutessaan mukaan kotiin. Opettajien kokemat Ramadaniin liittyvät haasteet kotitalousopetuksessa vaihtelivat koulujen välillä, mahdollisuuksiksi mainittiin erityisesti Ramadania noudattavien oppilaiden mahdollisuus käydä aiheesta avointa keskustelua. Ramadaniin liittyvien käytäntöjen tutkiminen kotitalousopetuksessa auttaa ymmärtämään opetusta moninaisuuden tukemisen näkökulmasta. Jatkotutkimuksena aihetta olisi tärkeää tutkia myös Ramadania noudattavien oppilaiden näkökulmasta.
-
(2018)The purpose of this thesis was to study racism in Finland in the 21st century. The goal was to find out young people`s experiences about racism at school and in their free time and also to examine their attitudes about discussing racism. I also wanted to study antiracist strategies for people involved in antiracism work. Previous Finnish researches about these subjects focus on children`s and young people`s experiences about racism, everyday racism in the youth relations and antiracist education. The thesis is a systematic literary review which includes five peer reviewed articles published in different scientific journals. For my literary review I chose recently published acrticles that talk about racism and antiracism education. The key selection criteria was that the young people were included in the research and their opinions were heard and it was possible to find antiracist strategies for the people involved in antiracism work that they should implement in their work. The research results showed that the majority of the youth with multicultural background have personal experiences of racism: harassment, discrimination, isolation, verbal and physical violence. The need to talk about racism is great and majority of them are interested about taking part in civic action against racism. The youth are requesting that there would be discussions about racism at schools and in the youth activities. Antiracist strategies were discovered in this study. Teachers should learn how to recognize, question and deconstruct structures of power in the schools social interaction situations and speak against discrimination at school and elsewhere. When discussing racism it is necessary to think about the goals and the questions before the conversation and connect history to present. It is important to discuss about the hierarchies of power, share personal experiences and think about different antiracist strategies. Categorizing people should be questioned. In youth work they should listen young people`s wishes about the arranged activities and they should consider positive discrimination for the young people with multicultural background..
-
(2021)Rasismin tunnistaminen sen kaikilla tasoilla opetuksessa sekä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on ollut tärkeä ja ajankohtainen yhteiskunnallinen kysymys. Yhteiskunnallinen keskustelu on koskenut erityisesti antirasistisen kasvatuksen ja koulutuksen toteuttamista kouluissa ja oppilaitoksissa. Tämän tutkielman tavoitteena oli luoda kokonaiskuva valitun kirjallisuuden pohjalta siitä, miten rasismi tunnistetaan suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Näkökulmana oli erityisesti rasismin kokemukset ja kokemuksissa ilmenevät rasismin muodot sekä niiden tunnistaminen. Tutkielman tutkimuskysymys on 1) Millä tavoin lähdeaineistossa kuvataan rasismia ja rasismin kokemuksia kouluissa ja oppilaitoksissa? Tämä tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja sen aineisto koostui artikkeleista, pro gradusta, väitöskirjoista sekä tutkimuksista, jotka käsittelevät rasismia ja sen kokemuksia kouluissa ja oppilaitoksissa. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua, jonka avulla aineiston tutkimuskysymystä käsittelevistä osista muodostettiin kolme pääteemaa. Teemoittelun analyysin keinoin aineistosta nousi kolme pääteemaa rasismin kokemuksille: julkinen rasismi, piilorasismi sekä rakenteellinen rasismi. Aineistosta löytyi runsaasti kuvailua rasismin kokemuksista oppilaiden ja opiskelijoiden näkökulmasta, kun taas opettajien havaintoja rasismista oli aineistossa selvästi vähemmän. Opiskelijat nimesivät kaikkiin kolmeen teemaan kuuluvia rasismin kokemuksia, ja he kuvasivat esimerkkejä erilaisista tilanteista koulun arjessa. Opettajat taas tunnistivat rasismia vähemmän kuin opiskelijat, ja opettajien tunnistama rasismin muoto oli pääosin rakenteellista rasismia. Opettajien oli siis vaikea tunnistaa kouluissa tapahtuvaa julki- ja piilorasismia. Näin ollen kirjallisuuskatsauksen tulos perustelee antirasistisen koulutuksen tarvetta suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa.
-
(2020)The aim of this Bachelor's thesis was to search, what kind of relation between racism and mental health there is to be found in the previous studies conducted in the Nordic countries. It has been shown in the previous research literature, that there is a connection between racism and mental health. In Finland, the research on the topic is scarce. Hence the geographical focus is on the Nordic countries as a whole. The theoretical background is derived from the post-colonial per-spective, where it is necessary to take the colonial history in account, as it has been entangled to all areas of life. My theoretical standpoint is in the intersection of Frantz Fanon's thoughts on co-lonialism's relation to mental health, and Sara Ahmed's phenomenology of whiteness. This thesis was conducted as a narrative literature review. My research material consisted of 11 peer reviewed articles collected from the EBSCOhost-database. I did my analysis using theoreti-cally oriented content analysis, as the theories guided the frame of the analysis. Content analysis worked as tool for categorising the material. I created categories derived from the theoretical perspectives. In addition, I used colour codes and concept map in order for me to understand the relations and exceptions. Racism and mental health were conceptualised in many different ways, but in spite of the inco-herent conclusions, the relation between racism and mental health was clear. The results indicated that experiencing everyday racism was common. This in turn shows that whiteness is intertwined to the roots of our societies. The results suggested that immigrants with Somalian background did perceive more experiences of racism, whereas they reported relatively less mental health re-lated symptoms. This could be explained with the Eurocentrism and colonial history of Western mental health. Derived from the results it could be stated, that the Nordic welfare states are not safe for all, and this has alarming consequences for the wellbeing of non-white people. In order to change this, it is crucial to make structural societal changes and to dismantle the neutrality of whiteness.
-
(2023)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten rasismista keskustellaan ja miten sitä käsitellään suomalaisessa korkeakoulukontekstissa ja erityisesti opettajankoulu-tuksessa aiemman tutkimuksen perusteella. Korkeakoulukontekstilla tutkimukses-sa perehdyttiin yleisesti suomalaiseen yliopistoinstituutioon ja kasvatustieteelli-seen tiedekuntaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin miten rasismia oli tutkittu ja käsitel-ty, miten rasismia tunnistettiin ja millaisin käsittein rasismista puhuttiin sekä minkä-laista koulutusta rasismiin liittyen oli annettu korkeakoulutuksen kentällä. Kasva-tustieteen parissa rasismia on tutkittu paljon alemmilla koulutustasoilla, kuten pe-ruskoulussa kun taas rasismin tutkimus korkeakoulutuksessa on jäänyt vähäisem-mälle huomiolle. Viime vuosina opiskelijat ja media ovat nostaneet esille kasvavis-sa määrissä esiin yliopiston toimintaympäristössä esiintyvää rasismia ja syrjiviä käytänteitä, joiden käsittely on ollut puutteellista. Rasismiin liittyvät kannanotot se-kä samalla tutkimusten vähäisyys kertovat aiheen ajankohtaisuudesta ja tärkey-destä. Tutkimuksessa tuodaan esiin korkeakoulutuksen parissa vallitsevia arkisia ja tieteellisiä käytänteitä, joita kasvatusalan ammattilaiset välittävät tulevan ammat-tinsa työympäristöihin. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusmetodiltaan katsaus on integroiva. Aineistoa tarkasteltiin sisällönanalyysin menetelmällä. Tut-kimuksella rakennettiin kattavaa kokonaiskuvaa siitä, millä tavoin rasismista puhu-taan korkeakoulutuksessa ja erityisesti opettajankoulutuksessa sekä kasvatustie-teellisellä tutkimuskentällä. Kirjallisuus keskittyi teemoiltaan rasismiin ja sen eri muotoihin, korkeakoulutukseen, opettajankoulutukseen, kolonialismin perintöön koulutusinstituutioissa, monikulttuurisuuteen ja antirasistisiin koulutuksiin. Tarkas-teltaviksi aineistoiksi tutkimusta varten valikoitui tutkimuskirjallisuutta, julkisia kan-nanottoja, ajankohtaisia kyselyitä sekä uutisia. Pääosin tutkimusaineistoina toimi-vat suomalaiseen kontekstiin sijoittuvat tutkimukset. Tulokset osoittivat, että rasismin ilmiötä tarkastelevissa tutkimuksissa nousi esiin pääteemoja, jotka toistuivat useissa aineistoissa. Rasismiin liittyvien tutkimusten määrä oli noussut kasvavissa määrin viime vuosikymmeninä. Tutkimusten määrän nousu liitettiin rasismin ilmiön uutuuteen, joka tuli esille rasismin ilmiön tutkimuk-sissa osana maahanmuuttajien määrän lisääntymisenä Suomessa. Kirjallisuudes-sa huomio rasismin suhteen kohdistettiin myös vähemmistöryhmien kokemiin so-siaaliseen syrjintään. Suomalaisessa yhteiskunnassa yleisissä keskusteluissa, tie-teenkentällä ja korkeakoulutuksen toiminnassa huomio rasismin ilmiön suhteen tuotiin useimmiten esiin rasismia ja syrjintää eri muodoissa kokeneiden vähemmis-tönedustajien toimesta. Aineistojen perusteella yliopisto puuttui rasismiin liittyviin ongelmiin vasta kun ne oli tuotu esiin muiden toimijoiden toimesta. Yliopistojen ta-pa myös reagoida rasismin ilmenemiseen korkeakoulukontekstissa esittäytyi läh-tökohtaisesti ongelmallisena. Tulosten perusteella suomalaisessa opettajankoulutuksessa rasismia on käsitelty pääosin antirasistisen pedagogiikan, erilaisten antirasististen ja kulttuurienvälisten koulutusten, kulttuuritietoisuuden ja monikulttuurisuuden käsittelyn myötä tutki-muksissa. Tutkimuksissa ja erilaisissa koulutuksissa rasismista puhuttiin useimmi-ten vastaavilla korvaavilla termeillä kuten monikulttuurisuuden tai antirasismin kä-sitteiden kautta. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä opiskelevat toivat esiin vuoden 2019 kyselyssä, että opettajankoulutuksessa käsitellään rasismia vähäi-sesti ja sitä tunnistetaan heikosti yliopiston toimesta. Kyselyssä tuli myös esille, että tiedekunnan kouluttajien puhetavoissa oli havaittavissa rasistisia piirteitä eikä yli-opistokoulutus antanut opettajille konkreettisia työkaluja rasismin käsittelemiseen opettajan ammatissa käytännöntasolla. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa oli herätty rasismin ilmiön käsittelyn suhteen kuitenkin jollain tasolla, koska kyselyn jälkeen tiedekuntaan oli palkattu tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden asiantuntija sekä tiedekunnassa teetettiin taskuopas tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Rasismin tunnistamiseen ja käsittelyyn liittyvät koulutukset eivät myöskään taanneet syrjivien käytänteiden muuttumista. Todelliseen muutokseen rasismin käsittelyn suhteen edellytettiin konkreettisia toimintatapoja niitä käsittelevissä ympäristöissä. Tärkeää on, että rasismin ilmiön tarkastelun tutkimusta kehitetään ja laajennetaan korkeakoulutuksessa sekä erityisesti kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedeympä-ristössä. Tulevaisuuden kasvatusalan ammattilaiset sisäistävät koulutuksestaan normeja ja käytäntöjä, kuinka rasismia ymmärretään ja käsitellään arkisissa ympä-ristöissä, edes vieden nämä opitut normit koulumaailmaan ja esimerkillisesti lasten keskuuteen.
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen tietoa haasteista, jotka kohdistuvat rasismista käytävään keskusteluun. Tutkimuksen kontekstina toimii perusopetus ja painopiste nojaa sekä yhteiskunnan rakenteisiin että rasismia omakohtaisesti kokeneisiin oppilaisiin. Ajankohtaisen ja yhteiskunnallisesti merkittävän ilmiön juuret ovat syvällä historiassa ja tämä heijastelee myös kouluympäristöön. Rasismi latautuneena ilmiönä näyttäytyy suomalaisessa peruskoulussa vaiettuna, vähäteltynä ja kiisteltynä. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena ja se pohjautui yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vuoden 2010 jälkeen ilmestyneille vertaisarvioiduille tutkimuksille. Keskeistä aineistoon valikoituneissa tutkimuksissa oli myös se, että ne käsittelevät rasismia Suomen koulukontekstissa. Tuloksien pohjalta oli muodostettavissa kolme kategoriaa, jotka toimivat kaikki osaltaan esteinä rasismista keskustelemiselle. Ensimmäisenä kategoriana näyttäytyvät rakenteelliset piirteet, jotka ovat kerrostuneet kouluinstituuttiin historian valtasuhteiden kautta. Rakenteisin piiloutuneet rasistiset normit, kuten ”lännen” diskurssi, toisintavat ajatukset ja värisokeus eivät anna tilaa omien kokemuksien esiin nostamiselle, jolloin lapset ja nuoret joutuvat vaikenemaan. Toiseksi kategoriaksi muotoutuvat rasismia omakohtaisesti kokeneiden oppilaiden haasteet tuoda julki kokemuksiaan perusopetuksen kontekstissa. Kokemuksien taakka ja kouluympäristön kangistunut keskustelukulttuuri ajavat oppilaat vähättelemään ja piilottelemaan kokemuksiaan rasismista. Viimeinen kategoria tiivistää opettajien aseman rasismista käytävässä keskustelussa. Oppilaiden esiin nostamien näkemyksien mukaan, opettajat eivät ole valmiita tai halukkaita keskustelemaan rasismista. He myös vähättelevät oppilaiden kokemuksia. Näiden tekijöiden lisäksi myös julkinen keskustelu rasismista on vähäistä. Vaikka peruskoulun lähtökohdat tulkitaankin tasa-arvoisiksi, kyseinen instituutio toimii osaltaan modernin kolonisaation valtasuhteiden toisintajana ja epätasa-arvoisten rakenteiden piilottajana. Kouluyhteisön tehtävänä näyttäytyy kyseisten rakenteiden tunnistaminen ja rasismista keskusteleminen.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena on muodostaa yleiskatsaus rasismiin suomalaisessa peruskoulussa niin rakenteissa kuin sosiaalisissa suhteissa. Opettajat ovat julkisen vallan käyttäjiä ja keskeinen osa koulun toimintaa ja lasten koulukokemuksia, joten huomio kohdistui erityisesti heihin. Lisäksi tutkielman tavoitteena on tunnistaa ja nimetä rakenteellisen rasismin ilmentymiä suomalaisessa koulujärjestelmässä. Menetelmät. Tutkielma muodostui yleiskatsaukseksi rasismista koulussa narratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmien mukaisesti analysoimalla lähdeaineistoa teoriataustan avulla. Koska tutkielman tutkimustehtävä liittyi juuri suomalaisen peruskoulun rasismiin, tutkielman aineistoksi valikoitui lähinnä suomalaisesta tutkimuskirjallisuudesta koostuva otos. Narratiiviselle kirjallisuuskatsaukselle ei ole kovin tiukkoja metodisia sääntöjä, mikä mahdollisti vapaamuotoisemman aineiston tulkinnan ja jäsentelyn. Keskeisen teoriapohjan tutkielmalle muodostivat arkipäivän rasismi, rakenteellinen rasismi ja valkoisuus Lähestyin tutkimustehtävääni kysymyksillä Millä tavoin rasismi ilmenee suomalaisen peruskoulun sosiaalisissa tilanteissa? ja Mitä on rakenteellinen rasismi suomalaisessa koulukontekstissa? Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa koulukontekstissa ilmenevä rasismi jäsentyi rakenteelliseen rasismiin ja arkipäiväisempään vuorovaikutustilanteissa ilmenevään rasismiin. Rakenteellinen rasismi on läsnä esimerkiksi koulujärjestelmämme perusteissa, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppiaineessa ja näyttäytyy myös opetushenkilökunnan koostumisessa lähes poikkeuksetta valkoihoisista opettajista. Opettajien rasismin kiistäminen, kyvyttömyys tunnistaa rasismia ja puuttua siihen näyttäytyvät keskeisenä osana rasismia suomalaisessa peruskoulussa. Erityisesti rasismin kiistämisen ollessa kantavana teemana (valkoisten) opettajien suhteessa rasismiin, näyttäytyy se keskeisenä osana koulun rakenteellista rasismia.
-
(2022)Ratkaisukeskeisyyden avulla on mahdollista saada aikaan muutosta. Sitä hyödynnetään esimerkiksi terapiassa, valmennuksessa ja neuvonnassa. Aikaisempien tutkimuksien mukaan ratkaisukeskeisyyden etuna nähdään sen tehokkuus ja lyhytkestoisuus. Aiemmat tutkimukset osoittavat ratkaisukeskeisen neuvonnan soveltuvan oppilaitoksiin, jossa sitä voidaan järjestää oppilaille ja opiskelijoille ryhmänä. Ratkaisukeskeisestä ryhmäneuvonnasta oppilaitoksissa ei ole vielä kovinkaan paljon tutkimustuloksia, joten tutkielmallani lähdin tuottamaan aiheesta lisää tietoa. Kandidaatintutkielmani tarkoituksena oli selvittää ratkaisukeskeisen ryhmäneuvonnan käyttöä oppilaitoksissa, kun sitä järjestettiin oppilaille ja opiskelijoille. Tutkimuskysymykset olivat 1) Miksi ratkaisukeskeistä ryhmäneuvontaa tulisi järjestää kouluissa? ja 2) Minkälaisia tuloksia oppilaille tai opiskelijoille kohdennetulla ratkaisukeskeisellä ryhmäneuvonnalla on saatu aikaan? Toteutin kandidaatintutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmani aineisto muodostui kahdeksasta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka oli julkaistu aikavälillä 2016–2022. Artikkelit olivat ProQuestista ja Google Scholarista. Aineiston analysointi tapahtui perinteisen sisällönanalyysin keinoin ja tämän pohjalta muodostin ala- ja yläkategoriat. Ala-kategoriat olivat hyödyt, järjestäminen kouluissa, mihin asioihin tuloksia saatiin, tulokset ja tehokkuus. Yläkategoriat olivat puolestaan ratkaisukeskeisen ryhmäneuvonnan tarjoaminen oppilaitoksissa ja ratkaisukeskeisellä ryhmäneuvonnalla saadut tulokset. Tuloksien perusteella ratkaisukeskeinen ryhmäneuvonta soveltuu käytettäväksi oppilaitoksissa oppilaille ja opiskelijoille. Ratkaisukeskeinen ryhmäneuvonta näyttäytyi tehokkaana ja tuloksia aikaansaavana jokaisen analysoitavana olevan artikkelin kohdalla. Ryhmäneuvonnalla aikaansaatujen tuloksien nähtiin myös säilyvän seurantamittauksissa.
-
(2020)The public health situation in Finland is better than ever but a growing number of the population doesn't have a grasp on their lifestyle and eating habits. Because of this, the extremities in public health are growing stronger. The point of this literary overview is to gather information about what kind of differences there are in nutrition between the finnish people in different socio-economic groups. In addition, this overview's pivotal meaning is to study the impact of home economics as a equalising subject between diverse socio-economic groups. This overview is also meant to show what kind of connections does group-eating have with differing socio-economical groups. As the overview progresses topics like the goverments political actions on equal rights and better nutrition will be examined also. The first draft of this overview was started in the autumn of 2017. My literary overview adapts descriptive and integral features so that the subject can be approached as extensively and critically as possible. Making a literary overview that is descriptive and integral made it possible for me to condense the sources used in the research and make it a part of my own research. the literature overview proceeds through the theoretical part to the layout of the research problem and the acquisition of the material. this is followed by analysis and interpretation of the material. Finally, I present the results of the study and evaluate the reliability of the results. The health and nutritional disparities between socio-economic groups were seen as a worrying phenomenon in all sources used. Finns nutrition has been regularly studied and the goverment has taken regular measures to promote good nutrition to Finns. In spite of these measures, recent research findings indicate that there are differences in nutrition between population groups. The biggest difference is in the use of fruits and vegetables, which are used by the highly educated more than the less educated Finns. Less educated Finns use more dietary fats, vegetable fats and butter in relation to energy intake. Also the use of red meat and meat products is higher among the less educated than the more highly educated. Group meals were widely seen in research as promoting good nutrition and equalizing. School meals for many years have evened out differences between socio-economic groups in terms of diet quality and improved the nutritional quality of young people. Staff and those who eat lunch at student restaurants also have a healthier diet than the rest of the population. However, the problem with mass catering is that, despite their prevalence, not all people of working age have the opportunity or desire to take advantage of them. The most important task of home economics education can be considered to be the teaching of skills required for everyday home management and a sustainable lifestyle that enhances well-being. Practical action and knowledge management skills learned from elementary school housekeeping classes contribute to a more systematic and balanced diet and thus serve as a socio-economic equalizing subject.
-
(2023)Ravitsemussuositukset ovat luotu tutkimustiedon pohjalta parantamaan ihmisten terveyttä ja ehkäisemään sairauksia. Niitä toteutetaan Suomessa julkisen sektorin laitoksissa, mutta kotona tapahtuvista ravitsemusvalinnoista ovat ihmiset itse vastuussa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka kotona tapahtuva arkiruokailu toteutuu ravitsemuksellisesta näkökulmasta leikki-ikäisillä lapsilla, joiden ruokailu ja ravinnonsaanti ovat vanhempien vastuulla. Leikki-ikäisten lasten ravitsemustarpeet täyttää tutkimusten mukaan monipuolinen, lautasmallia noudattava ruokavalio, joka toimii tutkimuksessa keskeisenä viitekehyksenä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet heikon ravinnon merkityksen elintapasairauksien syntymiseen yhdessä vähäisen liikunnan sekä riittämättömän unen kanssa. Aiempien tutkimusten valossa voidaan ajatella kotona tapahtuvan ruokailun olevan epäterveellistä, liian vähän kasviksia sisältävää sekä teollista ruokaa hyödyntävää. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa kerättiin valokuvia lapsiperheiden leikkiikäisten lasten arkipäivällisistä. Lasten tuli syödä arkilounaansa joko päiväkodissa tai esiopetuksessa, jolloin ainakin yksi päivän aterioista on ravitsemussuositukset täyttävä. Tutkimukseen osallistui kolme perhettä, joilta kerättiin kuvia viideltä arkipäivältä, jolloin analysoitavaksi aineistoksi kertyi yhteensä 15 valokuvaa. Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisellä aineiston analyysillä, jossa lautasmalli toimi teoriapohjana, jonka avulla vastattiin tutkimuskysymykseen. Leikki-ikäisten lasten arkiruokailut näyttäytyivät hyvin samankaltaisina. Hiilihydraattien osuus ateriasta oli poikkeuksetta riittävä, mutta muiden ruoka-aineiden osuutta suhteessa hiilihydraatin lähteiden määrään tulisi lisätä. Ateriat olivat koottu lautasmallin mukaisten luokkien mukaan, mutta lautasmallissa tärkeässä roolissa esiintyvät ruoka-aineiden määrien suhteet eivät toteutuneet. Ravitsemussuosituksissa esitettyjen kehitysehdotusten mukaan kasvisten määrää tulisi kasvattaa sekä kasvipohjaisten proteiinien lähteiden määrää arkiruokailussa lisätä. Arkiruokailu koostui perheissä itsetehdystä tai puolivalmisteita hyödyntävästä kotiruoasta, joka takaa vanhempien ymmärryksen ruoan sisällöstä.
-
(2022)Viralliset ravitsemussuositukset päivitetään Suomessa noin kahdeksan vuoden välein perustuen Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Ravitsemussuositusten tavoitteena on edistää terveyttä. Opetushallitus määrittää kotitalous- oppiaineen olevan yksi arjen ja kestävien valintojen takana oleva taito- ja taideoppiaine, jolla on myös yhteiskunnallinen merkitys. Kotitalousopetuksen tavoitteet (T3, T13) liittyvät kestävään elämäntapaan ja yhdessä kotitalousoppiaineen sisältöalueessa (S1 ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri) painotetaan muun muassa ruoan ja syömisen valintojen tärkeyden perustamista ravitsemussuosituksiin. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten päivittyneet ravitsemussuositukset näkyvät kotitalouden oppikirjojen sisällöissä vuosien 1999–2021 välillä. Tällä ajanjaksolla ravitsemussuositukset ja perusopetuksen opetussuunnitelmat ovat muuttuneet Suomessa kolme kertaa. Oppikirjojen tarkastelu on tärkeää, koska oppikirjat ovat eniten käytettyjä opetusmateriaaleja ja täten merkityksellisiä oppituntien sisältöjen kannalta. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineistoksi valittiin kolme kotitalouden oppikirjaa, jokainen eri kustantajalta. Jokainen oppikirja on julkaistu kunkin ravitsemussuosituspäivityksen jälkeen. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä ryhmittelemällä. Aineistosta etsittiin ravitsemussuositusten mukaisia sisältöjä pääruokaohjeiden sekä ravitsemussuositusten mukaisten kuvien (lautasmalli, ruokaympyrä/pyramidi/kolmio) osalta. Tutkimustulokset osoittavat, että tutkielman aineistoksi valituissa oppikirjoissa oli seikkoja, jotka eivät tukeneet voimassa olleita ravitsemussuosituksia. Jokaisessa oppikirjassa oli punaista lihaa sisältäviä pääruokaohjeita huomattavasti enemmän, kuin kala-, kasvis, - tai kanaruokaohjeita. Tämä ei vastannut silloisten ravitsemussuositusten mukaisia sisältöjä, sillä jokaisessa ravitsemussuosituksessa korostettiin punaista lihaa sisältävien tuotteiden vähentämistä. Lisäksi tarkasteltavien kuvien sekä niihin liitettyjen tekstiosuuksien osalta oli havaittavissa eroavaisuuksia virallisten valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatimien ravitsemussuositusten kuvien kanssa, sillä osa lautasmalleista, ruokapyramideista ja -kolmioista oli puutteellisia tai puuttuivat oppikirjasta jopa kokonaan. Näiden oppikirjojen osalta lisäopetusmateriaalin käyttö kotitalousopetuksessa on ollut tarpeellista, jotta voimassa olleiden ravitsemussuositusten mukaiset sisällöt ovat toteutuneet oppitunneilla.
-
(2018)Genre-based pedagogies for teaching text skills have gained more recognition in the past years. One of the genre pedagogic traditions, Reading to Learn (R2L) genre pedagogy, aims to provide solutions to many current challenges within education. The gap between high and low achievers in reading and writing must be narrowed so that knowledge will not be polarized into two extremities of success. The aim of this thesis is to become familiarized with the R2L method and its researched benefits in language learning and summarize teachers’ experiences with the method. The research questions were answered utilizing data that comprised six peer-reviewed articles, two Finnish master’s theses and three pedagogical advice articles. In addition, this thesis compares the data to theoretical literature from the fields of educational sociology and linguistics and journal articles about genre pedagogy. Despite different focal points in the analysed studies, a few generalizations can be made. Using the genre pedagogic R2L method students’ text skills improved in all age groups that were studied. The schematic structure of the taught genre was better recognised. The linguistic resources typical to different genres were adopted and applied into independent writing. Students’ texts became more detailed and their writer’s voice more distinct. Meanings were expressed in a more versatile manner.
-
(2017)New regenerated cellulosic fibers which have more ecofriendly materials and/or production processes have become more common in hand crafts. Dyeability and colorfastness also take part in defining the material choices both in clothing and interior textiles. The meaning of this study was to find out the differences in dyeability and colorfastness of regenerated cellulosic fibers dyed with reactive dyes. In the previous studies was found out for example that the color difference of the non-dyed viscose and lyocell was repeated even in the dyed specimens. In overall, the dyeability of these fibers was found out to be similar. The color of the non-dyed and dyed viscose, lyocell, bamboo viscose and acetate specimens was measured with the spectrophotometer. Dyeing result was evaluated regarding the color of the dyed specimens as well as the relationship between the color of the non-dyed and dyed specimens. The change in color of the specimens and the staining of the multifiber adjacent fabrics were also assessed after the laundering test. A mistake concerning the dyeing of the bamboo viscose and acetate specimens happened in the beginning of the study. Due to that these specimens were not included into the comparisons but the focus was in comparisons of viscose and lyocell. This study confirms the previous outcome of similar dyeability of viscose and lyocell. There were only few observed differences between viscose and lyocell which were mainly small. The biggest differences were observed in lightness and staining. The difference in lightness was mainly caused by the different structure of the specimen. The staining of wool and cotton was stronger than the other test fibers. However, there was not statistically significant difference between the specimens causing the staining. The influence of the color differences in the non-dyed specimens was not observed in the color of the dyed specimens. It would have needed analysis of statistical significance of the color changes but due to the small sample size this was not possible. The results of the study give positive picture of the dyeability and colorfastness of lyocell, being close to the level of dyeability and colorfastness of viscose. This could encourage the wider usage of lyocell in dyeing of yarns and fabrics.
-
(2018)The aim of the study was to explore, how the supervising teacher affects the development of reflection of third year teacher students during the Supervised Basic Practice at University of Eastern Finland. Reflection plays an important role in the growth towards teachership. The study also aimed to find out how the students define reflection, did they experience reflection as a crucial factor in growing to teachership and what obstacles to reflection were experienced during the practice. The data was collected using an electronic survey. The survey was answered by ten third year class teacher students. The survey data was analyzed through thematising and quantitative tabling. According to the results, class teacher students felt reflection affected their teachership. Reflection allows for exploring and developing one's teachership and it also helps working as a teacher. Reflection was defined as evaluating of one's actions and thinking as well as a method for self development and a way for seeing the development. The students felt that during the training their reflection skills had developed especially in attention to the big picture, accepting mistakes and evaluating own performance. All the respondents who assessed their reflection skills to have improved also thought that the supervising teacher had supported their development i.e. with right questions and encouragement. Obstacles for the development of reflection were tight schedule of the practice, lack of feedback and weak guidance relationship. Reflection was considered to be an important step in growing to teachership and working as a teacher. Reflection can be supported by the actions of the supervising teacher. The discovered flaws in supervision should be addressed in order to improve the professional development of class teacher students.
-
(2024)Tavoitteet. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli avata käsitystä reflektiivisyyden käsitteestä ja sen merkityksestä aikuisen oppimisessa. Tavoitteena oli lisäksi osallistua ja tuoda lisätietoa käynnissä olevaan keskusteluun paitsi aikuisen oppimisesta osana jatkuvaa oppimista, myös reflektiotaitojen kehittämisestä oppimisen moninaisilla foorumeilla erilaisten kehittäjien ja oppimisen asiantuntijatahojen toimesta. Reflektiivisyyden käsitettä käytetään yleisesti oppimisesta ja kehittymisestä puhuttaessa. Kun kyseessä on aikuinen ihminen, oppimisessa korostuu erityisesti kokemusten merkitys ja niistä oppiminen. Ympäröivä yhteiskunta, erityisesti työelämä on viimeisten vuosikymmenten aikana korostanut jatkuvan, elinikäisen oppimisen merkitystä. Tutkimuksen tarkoitus on tätä taustaa vasten tarkastella reflektiivisyyttä ja sen merkitystä, unohtamatta itse käsitteeseen ja sen toteuttamiseen liittyviä haasteita. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana ja kommentoivana kirjallisuuskatsauksena, koska se mahdollistaa laajan kuvan muodostamisen aiheesta ja tarjoaa tilaisuuden kuvailla käsiteltävää aihetta laajemmin. Tutkimus pohjautuu yhteensä seitsemään vuosina 2010–2023 julkaistuun tieteellisesti vertaisarvioituun artikkeliin. Aineistolähtöisessä analyysissä käytettiin fenomenologishermeneuttisesta perinteestä kumpuavaa mallia, jossa keskeistä aineiston kuvauksen ja analyysin rinnalla on erillisten merkityskokonaisuuksien jäsentyminen, niiden esittäminen, tulkinta ja synteesi. Tulokset ja johtopäätökset. Reflektiivisyyden käsitteelle ei aineistosta ollut löydettävissä yhtä yhteistä, yksiselitteistä määritelmää. Reflektoinnin tapoja oli useita. Selkeä positiivinen yhteys reflektoinnin sekä kehittymisen että kehittämisen välillä oli nähtävissä. Samoin erilaiset kokemusten ja sosiaalisen kanssakäymisen teemat nousivat selkeästi esiin. Reflektiivisyyteen suhtaudutaan lähtökohtaisesti positiivisesti, kunhan tiedostetaan mitä sillä tarkoitetaan, tavoitellaan ja miten sen toteutumista tuetaan. Reflektiivisyydessä keskeistä on yksilön omat reflektiotaidot ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkityksen ymmärtäminen. Tärkeää on luoda reflektiivisyyttä tukevat olosuhteet ja panostaa ammattimaiseen ohjaukseen.
-
(2018)Objectives. The aim of the study was to examine the broad field of definition of the concept of reflection. Scientists have understood the concept of reflection differently, and partly because of this, the connection to practice has been left unbalanced. In addition, the reflection's definitions emphasize the ideal of reflection, in its essence, that would take into account the challenges of implementation of reflection and also support reflection promotion in practice. The study examines how the reflection concept is defined in the most recent articles and what dimensions of definitions have been taken into account. In addition, I will point out the edge-emotions theory, which represents a more recent theoretical elaboration. It provides one basic element for conceptualizing the challenges of implementing a reflection. My purpose was to examine how ref-lecture definitions take into account the challenges and conditions that are reflected in the interviews. Methods. My thesis is a literature review. The more detailed the analytical method is the conceptual lysis, which enabled a more detailed review of the concept of reflection. Our study material was fifteen articles published in the last four years. In my research I compared and analyzed the reflection definitions in these articles. My thesis also features features of phenomenographic analysis, as I brought together different viewers of reflection and what kind of similarities and differences were found in the definitions. In addition, I look at the definitions of references to the challenge and prerequisites of reflection by mirroring them in the edge-emotions theory. Results and Conclusions. The results confirm the previously noted fact that reflection is defined in studies in very different ways. The results will reflect the different areas and priorities of the modeling that are reflected in the definitions of the material. Modeling helps to clarify the overall picture of reflection concepts. One important point was that the definitions approach the reflection through the ideal and do not provide any indication of the preconditions and challenges to the realization of the reflection. If reflection is dealt with only without considering its challenge, it may be challenging to support the development of reflection in practice. In this case, the danger may be the separation of theory and practice. Based on the results, further research is needed especially on the preconditions and challenges of implementing the reflection in the light of empirical research. On this basis, the edge-emotions theory could also be further developed.
Now showing items 2698-2717 of 3766