Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Kivelä, Maiju (2022)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia varhaiskasvatuksenopettajien näkökulmia koskien S2-lasten kielen kehityksen tukemista leikin ja vuorovaikutuksen kautta sekä mitkä tekijät siihen vaikuttavat tällä hetkellä varhaiskasvatuksen kentällä. Koin tärkeäksi lähteä tutkimaan kyseistä aihetta, sillä monikulttuurisuus ja suomea toisena kielenä puhuvien lasten määrä kasvaa varhaiskasvatuksen alalla kovaa vauhtia ja näin ollen myös kielen kehityksen tukemisen tarpeet kasvavat päiväkodeissa ja esikouluissa. Teoreettinen viitekehys koostuu kielellisen kehityksen osa-alueista, leikistä sekä suomi toisena kielenä opetuksesta. Tutkimuksessa päällimmäisenä tavoitteena on tuoda esille uusille varhaiskasvatuksenopettajille sitä, miten S2-lasten kielen kehityksen tukemista voidaan leikin ja vuorovaikutuksen kautta tukea, mitkä keinot ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja lasten kannalta mielekkäiksi sekä millaisia keinoja tämän hetken varhaiskasvatuksesta nostetaan esille. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla sähköisesti. Haastattelukysymykset lähetettiin haastateltaville sähköpostitse. Haastatteluun osallistui neljä varhaiskasvatuksenopettajaa, joilla on kokemusta S2- lasten kanssa työskentelystä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaan. Tutkimuksen analyysin perusteella tuloksista selvisi, että leikki ja vuorovaikutus ovat merkittävästi läsnä kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti S2-lasten kielen kehityksen tukemisessa. Haastateltavat varhaiskasvatuksen opettajat nostivat esille tärkeinä tekijöinä mm. lapsen yksilöllisen oppimisen, monipuolisen ja kannustavan vuorovaikutuksen merkityksen, aikuisen roolin kielen kehityksen tukijana, tunnetaitojen tärkeyden, sekä lasten yksinleikkien ja yhteisleikkien merkityksen. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta nämä yllä mainitut osa-alueet ovat lapsen kokonaisvaltaisen kielen kehityksen kannalta tärkeitä ja huomioon otettavia asioita. S2-lasten kielen kehityksen oikeanlainen tukeminen jo varhaiskasvatuksessa helpottavat lapsen oppimisen polkua ja yksilöllisten tavoitteiden saavuttamista.
  • Hämäläinen, Ari (2019)
    Maahanmuutto on viime vuosina ollut voimakasta Suomeen. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaan kansalaisten määrä oli vuonna 2000 noin 91 000, kun se vuonna 2016 oli jo noin 244 000. Koululaitoksemme on ollut uusien haasteiden edessä maahanmuuttajaoppilaiden kasvun johdosta. Koulu, jossa toimin resurssiopettajana on monikulttuurinen ja oppilaita, joilla äidinkieli on jokin muu kuin suomen kieli, on noin 35%. Erityisluokilla maahanmuuttajaoppilaiden prosentuaalinen määrä on vieläkin suurempi ja tämä sai minut tutkimaan kielen osuutta suomi toisena kielenä puhuvien matemaattisessa osaamisessa erityisluokilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikeuksia S2-oppilailla on matemaattisten termien ymmärtämisessä ja miten he osaavat kielellistää näitä termejä. Suomessa matematiikan opetus tapahtuu suomen kielellä, vaikka oppilaan äidinkieli on jokin muu kuin suomi. S2-oppilaalla matemaattiset termit voivat olla esteenä oppimiselle heikon suomen kielen taidon vuoksi. Tutkimus tehtiin viidelle suomi toisena kielenä (S2) opiskelevalle erityisluokanoppilaalle. Tutkimus toteutettiin laadullisina yksilöhaastatteluina, joissa tutkittavat suorittivat soveltavia tehtäviä samalla kielellistäen tehtävien tekoa, sekä miten tutkittavat ymmärtävät suomeksi esitettyjä matemaattisia perustermejä. Tutkittaville esitettiin matematiikan soveltavat kysymykset suomen kielellä ja kysymys myös tutkittavan omalla äidinkielellä. Kaikki tutkittavat olivat samasta espoolaisesta alakoulusta erityisluokilta 3-4 ja 6. Tutkimus osoitti, että tutkittavilla oli selkeitä haasteita matemaattisten termien kielellistämisessä ja ymmärtämisessä. Ymmärtämisen ongelmat vaikuttivat selkeästi heidän matematiikan oppimiseen. Tutkittavien suomen kielen taidot olivat puutteelliset ja myös heidän oman äidinkielensä taidoissa oli puutteita. Molempien kielien vaikeudet heijastuivat matematiikan oppimiseen negatiivisesti. Tutkimus osoitti, että kielellä on vaikutusta matematiikan oppimisessa ja mahdollisuuksiin oppia. S2-oppilas tarvitsee tukea oman äidinkielen ja suomen kielen puutteiden vuoksi matematiikan termistön ymmärtämisessä. Heikko äidinkielen osaaminen on usein syynä myös heikkoon suomen kielen ymmärtämiseen ja sen myötä matematiikan oppimiseen.
  • Nyman, Anna (2021)
    Tavoitteet. Lasten fyysistä aktiivisuutta on tutkittu viime vuosina paljon, ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristön on havaittu olevan yksi tärkeimmistä siihen vaikuttavista tekijöistä. Oppimisympäristön voidaan nähdä tukevan lasten liikkumista sen kolmella eri ulottuvuudella: fyysisellä, psyykkisellä ja sosioemotionaalisella. Varhaiskasvatuksessa toteutettavan liikuntapedagogiikan avulla pyritäänkin tukemaan lasten liikkumista sekä liikuntasuhteen kehittymistä. Fyysinen aktiivisuus kattaa kaikenlaisen liikkumisen paikasta toiseen, tasapainoilun sekä rentoutumisen, ja sen on havaittu olevan yhteydessä lapsen kehityksen eri osa-alueisiin. Tutkijoiden mukaan fyysisen aktiivisuuden on havaittu toteutuvan varhaiskasvatusikäisillä parhaiten leikin avulla. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, onko päiväkotiryhmissä lasten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden mahdollistava oppimisympäristö sekä vaikuttavatko siihen lapsiryhmän ikä tai kasvattajan omat liikkumistottumukset. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka välitettiin sähköpostitse päiväkotien johtajien kautta tutkimuskunnan kunnallisten päiväkotien varhaiskasvatuksen opettajille (N = 55) ja lastenhoitajille (N = 105). Kyselylomakkeen laatimisessa hyödynnettiin aikaisemmissa tutkimuksissa esiin nousseita asioita sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) tekemää selvitystä varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisesta päiväkodeissa. Lasten fyysisen aktiivisuuden mahdollistava oppimisympäristö operationalisoitiin 22 erilaisiksi väitteeksi. Kysely oli avoinna kaksi viikkoa marraskuussa 2020, ja vastauksia tuli yhteensä 20. Aineisto analysoitiin SPSS–ohjelman avulla käyttäen ristiintaulukointia ja korrelaatiota sekä tilastollista merkittävyyttä selvitettäessä Kruskal-Wallis-testiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että päiväkotien oppimisympäristö mahdollisti lasten monipuolisen fyysisen aktiivisuuden keskimäärin viikoittain, muttei päivittäin. Lapsiryhmän ikä vaikutti jonkin verran siihen, millä tavalla oppimisympäristö mahdollistaa monipuolisen liikkumisen, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kasvattajien omista liikkumistottumuksista ainoastaan se, kulkeeko henkilö työmatkansa kävellen tai pyörällä, oli yhteydessä lasten liikkumisen mahdollistavan oppimisympäristön osa-alueisiin. Tulokset ovat esimerkiksi ohjattujen liikuntatuokioiden ja liikuntaan soveltuvien tilojen käyttötiheyden osalta osittain samanlaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa on saatu.
  • Hämäläinen, Mari (2022)
    Tiivistelmä - Referat – Abstract Tässä tutkielmassa selvitetään kirjallisuuskatsauksen keinoin, millaista perusopetusta saamelaiset saavat Suomessa ja mitä haasteita se kohtaa. Aiheen pohjaksi avataan identiteetin, etnisyyden ja kulttuuri-identiteetin merkitystä yksilölle ja yhteisölle sekä saamelaisten koulutushistoriaa. Saamelaiset ovat neljän valtion alueella asuva kansa. Aiemmin heidän perusopetustaan Suomessa on toteutettu vain suomen kielellä, mikä on omalta osaltaan aiheuttanut saamen kielen taidon heikkenemisen, ja saamelaiskulttuurin sulautumisen valtakulttuuriin. Saamen kielen elvytystyö koulussa alkoi Suomessa vasta 1990-luvulla, kun opetuskieleksi vakiintuivat saamen kielet. Suomessa saamelaisten perusopetus järjestetään valtakunnallisen opetussuunnitelman pohjalta, ja opetus on kieliperusteista. Suomessa ei tunnisteta erillistä saamelaisopetusta, joka kohdistuisi saamelaiseen oppilaaseen, saamen kielellä, ja siinä olisi kulttuurinen ulottuvuus. Kulttuurin elvytyksen näkökulmasta tilanne ei edistä saamelasikulttuurin vahvistumista. Haasteellisen tilanteesta tekee se, että saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella Valtio ei tue määrärahoilla saamen kielen opetusta, ja oppilaiden oikeudet ovat rinnastettavissa maahanmuuttajien kahden tunnin äidinkielenopetukseen viikossa. Saamelaisopetusta on vaikea toteuttaa suomalaisen arvopohjaan perustuvan opetussuunnitelman pohjalta. Oppiaineiden lähtökohtana on suomalainen kulttuuri, ja se ei riittävästi huomio moninaisia kulttuureita koulussa. Saamelaisten tietokäsitys eroaa suomalaisesta, ja perusopetukseen on vaikea tuoda saamelaisia arvoja. Peruskoulun struktuurit rakentuvat muun muassa aikataulujen sekä luokkatilojen ympärille, mikä vaikeuttaa entisestään saamelaisopetuksen toteuttamista. Jokaisen yksilön tulee saada vahvistaa omaa identiteettiään ja kulttuurisuuttaan. Saamelaisille on annettavaa mahdollisuus elvyttää ja vahvistaa omia kieliään ja kulttuurisuuttaan perusopetuksessa. Tietoa saamelaiskulttuurista tulee lisätä koko maassa, ja saamelaistietoutta voitaisiin esimerkiksi opettaa opettajankoulutuksen yhteydessä koko maassa.
  • Keijonen, Annastiina (2020)
    Kulttuurinen omiminen on ilmiö, joka on puhuttanut ihmisiä maailman laajuisesti. Suomessa kulttuuriseen omimiseen liittyvä keskustelu on keskittynyt erityisesti saamelaisten, suomen ainoan alkuperäiskansan, kansanpuvun käyttöön liittyviin ilmiöihin. Keskustelua on käyty siitä, saavatko pukuun pukeutua muutkin kuin saamelaiset ja onko saamenpuvun kaltaisten asujen käyttö hyväksyttävää. Tässä tutkielmassa on tarkoituksena selvittää, mistä keskustelu kulttuurisesta omimisesta johtuu eli millaisia asioita saamenpukuun liittyvän kulttuurista omimista käsittelevän keskustelun taustalla on. Näitä asioita selvitetään kahdella tavalla. Ensiksi tarkastellaan, miten muut kuin saamelaiset ovat saamenpukua tai sen kaltaisia pukuja käyttäneet. Seuraavaksi keskitytään selvittämään millaisia merkityksiä saamelaiset saamenpuvulle antavat. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tarkasteltiin Yleisradion verkkosivulla julkaistuja saamenpukua ja kulttuurista omimista käsitteleviä artikkeleita. Artikkeleita luettiin, kunnes lisää lukemalla ei enää saatu uutta tietoa aiheesta tai enempää artikkeleita ei enää löytynyt. Niitä analysoitiin aineistolähtöisesti soveltamalla tekstiaineistoon sisällönanalyysia. Sisällönanalyysin kautta teksteistä pyrittiin löytämään toistuvia ja harvinaisempia tutkimuksen aiheeseen liittyviä ilmiöitä ja näkökulmia. Saamenpuvun merkityksiin pureuduttiin semioottisen analyysin keinoin. Tutkimuksessa selvisi, että muut kuin saamelaiset ovat käyttäneet saamenpukua tai sen kaltaisia asuja markkinointitarkoituksissa, itseilmaisussa, taiteessa sekä viihteen tekemiseen. Saamelaisille saamenpuku on merkki, joka ilmaisee alkuperäiskansaan kuulumista. Se on alkuperäiskansan jäsenille siis vaatetta merkityksellisempi asia, joka välittää aina kuvaa heistä huolimatta siitä, kenen päälle se on puettu. Saamenpukuun liittyvä kulttuurista omimista käsittelevä keskustelu johtuu pohjimmiltaan tietämättömyydestä: Suomessa saamelaisuutta ei tunneta hyvin, vaikka saamelaiset asuvat myös Suomen alueella. Jotta tietämys saamelaista lisääntyisi ja siten kulttuurisia näkökulmia ymmärrettäisiin jatkossa paremmin, olisi tärkeää, että peruskoulun opetussuunnitelman sisällöissä saamelaisuus huomioitaisiin jatkossa nykyistä laajemmin.
  • Ville, Mustonen (2020)
    Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoite oli tutkia kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin pääotsikossa nimettyjen käsitteiden (säätelytoiminnot, minäkuva, vuorovaikutus, palaute) vaikutusta alakouluikäisen oppilaan yksilölliseen oppimisprosessiin. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus aineistonaan 10 kirjallista lähdettä. Tulokset ja johtopäätökset. Säätelytoimintojen suhteesta oppimiseen aineistossa todetaan, että oppiminen itsessään on erinäisten ärsykekokemusten käynnistämien hermostollisten prosessien vaihe. Aivojen mukautuvuus on perusedellytys oppimiselle ja kaikelle ihmisen toiminnalle. Lähes kaikessa oppimisessa tarvitaan itsesäätelyä, ja stressijärjestelmä sekä stressinsäätely ovat keskiössä kaikelle tarkkaavuutta vaativalle toiminnalle, kuten oppiminen. Myös minäkuva vaikuttaa oppimiseen. Aineiston mukaan minäkuvan kehittymisen merkittävä herkkyyskausi sijoittuu alakouluikäisiin. Minäkuva toimii yksilön kompassina ja reunaehtojen asettajana. Lisäksi palautteen, vuorovaikutuksen ja ympäristön vaikutus minäkuvaan on merkittävä. Vuorovaikutuksen suhteesta oppimiseen ilmeni, että vuorovaikutuksessa tapahtuvan palautteen vaikutus minäkäsitykseen on suuri. Sensitiivinen vuorovaikutus ja oppilaan kokonaisvaltainen kohtaaminen ovat merkittäviä. Lisäksi dialogisuus sekä yleisemmin kieli ja kielellisyys ovat erittäin merkittäviä. Palautteen osalta aineistosta nousi esiin, että palautteen johdonmukaisuus, välittömyys, oikea-aikaisuus ja muotoilu ovat erittäin merkittäviä oppimiselle. Alakouluikäisen objektisuhde kasvattajiinsa sekä ympäristön vaikutusten sulautuminen osaksi oppilaan olemusta ovat erityisen huomionarvoisia. Attribuutioprosessilla on selkeä merkitys. Nonverbaalin kommunikaation tulkinta on haastavaa alakoululaisille. Emotionaaliset tekijät ovat todella merkittäviä, ja dialogisuudella sekä palautteen reflektoinnilla on suuri merkitys. Etenkin minäkuva, vuorovaikutus ja palaute ovat aineiston perusteella selkeässä yhteydessä toisiinsa.
  • Helminen, Annukka (2017)
    The purpose of this study was to find out if internationally adopted children face racism in their everyday lives in Finland. The research is based on the phenomena of racism and international adoption, which are reviewed through previous research and literature. It is, therefore, a multidisciplinary study. The research has been carried out using qualitative research methods, specifically, a case study of two families with internationally adopted small children. The study data was collected by individual interviews and analyzed using content analysis. Adopted families, which have participated in this study, have encountered both open racism and various forms of microaggression. Feelings of belonging of internationally adopted children to the Finnish nation and family have been recorded through various questions and subjects' comments. Some of the data showed good will, but there are also a number of negative comments. Children have faced racism and microaggression both in kindergarten and public places. Racism and negative comments of distinction have been expressed by adults and children. The results of this study indicate that it would be preferable to talk about racism and distinctive characteristics of race more openly in society. Many people are unaware of the distinctions and racist dimensions of microaggressions. Because of this, they may inadvertently make comments and pose questions that are harmful and make internationally adopted children feel uncomfortable being different.
  • Ahmed Haji Omar, warda (2020)
    Tutkielmassa perehdytään maantieteen oppikirjatutkimukseen toiseuden representaatioiden näkökulmasta. Oppikirjat ovat pieniä tietokirjoja, jotka ovat olleet monelle ne ainoat tietokirjat, joita on luettu tarkkaan ja saatu ensimmäinen käsitys maailmasta. Oppikirjoilla on edelleen vankka asema koulussa opettajan työvälineenä. Oppikirjatutkimuksessa kiinnostavaa on se mitä ideologioita havaitaan tekstien taustalla ja mitä oppikirjat kertovat omasta ajastaan. Tutkielmassa menetelmänä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Postkoloniaalinen eli jälkikoloniaalinen teoria ohjaa taustalla sitä, mitkä oppikirjatutkimukset rajautuvat tarkasteluun. Konstruktivistisesti ajateltuna kielenkäytöllä on seurauksia ja se muuttaa maailmaa. Jälkikoloniaalinen teoria muistuttaa, että oppikirjat eivät ole kulttuurista erillisiä artefakteja vaan hyvinkin merkittävä lähde (Väisänen, 2005). Aineistona ovat pro gradu -tutkielmat, tieteelliset artikkelit, tieteelliset selvitykset, kirjallisuuskatsaukset ja väitöskirjat. Tutkimusaineiston moninaisuus asettaa omia kysymyksiä tutkielmalle. Gradujen mukanaoloa tarkastelussa puoltaa se, että oppikirjatutkimusta maantieteen oppikirjoista toiseuden representaatioista on suhteellisen rajatusti. Kirjallisuuskatsauksen perusteella oppikirjat tarjoavat edelleen hyvin vähän positiivisia representaatioita rodullistetuille oppilaille Suomessa. Selvästi rasistinen kuvasto on poistunut maantiedon oppikirjoista, mutta jako meihin ja muihin on edelleen läsnä. Oppikirjojen länsimainen hegemonia tuottaa vääristynyttä kuvaa maailmasta (Mikander, 2016). Oppikirjat eivät aina ole oikean tiedon lähde, eikä oppikirjojen suhde opetussuunnitelmaan ole oppikirjatutkimuksessa keskiössä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella löytyi useita kiinnostavia jatkotutkimuskohteita. Nykyiseen, vuoden 2014 opetussuunnitelmaan perustuvia oppikirjoja ei ole tutkimuksissa ehditty tarkastelemaan toiseuden representaatioiden näkökulmasta. Digitaalista oppikirjaa tai opetusmateriaali ei ole liiemmin tutkittu. Oppikirjan käyttö etäkoulussa on tämän ajan uusi ilmiö ja ansaitsisi perehtymistä.
  • Nyländen, Kristel (2023)
    Tässä kandidaatintutkielmassa perehdyn sukupuolittuneisiin käytänteisiin liikunnan oppiaineessa Suomessa, erityisesti peruskoulun alaluokilla. Lisäksi esitän, kuinka opettaja voi edistää sukupuolitietoista opetusta liikunnan oppiaineessa. Tarkastelen tematiikkaa kasvatustieteellisestä viitekehyksestä käsin. Aiemmat tutkimukset osoittavat, kuinka sukupuolittuneet valtasuhteet uusiutuvat useasti liikunnan oppiaineessa ja urheilussa ylipäätään (Berg & Lahelma, 2010). Instituutiona koululaitoksen on todettu olevan sukupuolittava ja sukupuolen dikotomista jakoa toisintava (Karvinen, 2010). Tästä syystä koin tärkeäksi tarkastella sukupuolitietoisen opetuksen merkitystä sukupuolittuneiden käytänteiden haastajana ja kyseenalaistajana juuri liikunnan oppiaineessa. Toteutin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona hyödynsin sekä kansainvälistä että paikallista tutkimusta, kuitenkin Suomen konteksti tarkastelun kohteena. Hyödyntämäni tutkimukset keskittyvät liikunnan oppiaineen sukupuolittuneisiin käytänteisiin (esim. Berg & Kokkonen, 2020a; Metcalfe, 2018), liikunnan opettajien pystyvyyden kokemuksiin sukupuolen näkökulmasta (esim. Berg & Lahelma, 2010), sukupuolitietoiseen opetukseen (esim. Rands, 2009; Jääskeläinen ym., 2015) sekä sukupuolivähemmistöjen kokemaan syrjintään koululiikunnassa (esim. Berg & Kokkonen, 2020a; Lehtonen, 2003). Tulokset osoittivat, kuinka sukupuolittuneet käytänteet heijastuvat edelleen osaksi peruskoulun ala-asteen liikuntakasvatusta. Fyysisessä tilassa sukupuolittuneet käytänteet ilmenevät erillisiä tilallisia ratkaisuja tarkasteltaessa. Puolestaan psykososiaalisessa tilassa esimerkiksi tuntisisällöt, odotukset ja puhuttelu poikkeavat toisistaan tyttö- ja poikaoppilaiden kohdalla. Sukupuolitietoinen opetus kykenee haastamaan näitä toiminta- ja ajatusmalleja sekä raivaamaan tilaa entistä yhdenvertaisemmalle kasvatukselle.
  • Paavilainen, Erja (2018)
    The aim of this integrative literature review was to clarify how international nursing studies have described nurses’ vocational choices and motivational factors related to it. This thesis examined nursing as an occupation and its requirements from the point of view of John L. Holland´s and Donald E. Super´s career choice theories. Deci’s and Ryan´s self-determination theory and Eccles´and Wigfield´s expectancy-value theory were applied to describe the motivation to become a nurse. The data of this study consisted of international nursing studies collected by using electronic reference databases. The inclusion and exclusion criteria and the search terms describing the nursing career choice and motivation were defined for the search. The final data included thirteen research articles examining nurses´ career choices and intrinsic and extrinsic motivation. The data was analysed using deductive and inductive content analysis. The results suggest that nursing profession requires versatile professional skills, autonomy, sense of responsibility and sociability. The most important motivators for becoming a nurse were the social nature of the work and the desire to take care of another person. Nurses also felt the need to become a part of a professional community from which they received support for their work. The most important extrinsic motivators were good employment and career opportunities and interesting work. Motivation-reducing factors were the business of the work, low income and low position in the organisation. For these reasons, nurses wanted to seek further education in order to get better and more flexible job opportunities. The study provides information of nurse´s career choice and the motivational factors behind it. Being familiar with the demands of nursing and the motivation factors behind career choices helps to recruit suitable people for nursing positions, and it is also important for the development of nurses´ work, so that the interest in this work is sustained as long as possible.
  • Kauhanen, Emil (2022)
    Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena oli analysoida päiväkodin ruokailutilanteissa esiintyviä vuorovaikutus-rakenteita ja vuorovaikutuksen rakentumista. Näitä rakenteita ja vuorovaikutuksen kokonaisuutta tarkastelin keskustelunanalyysin keinoin. Tutkielmani painopiste oli vuorottelujäsennyksessä eli siinä, kuka puhuu, miten pitkään ja miten puheenvuorot vaihtuvat. Tutkimuksen avulla pyrin selvittämään, miten vuorovaikutukseen osallistuvat yhdessä koordinoivat keskustelua eteenpäin. Vuorottelujäsennyksen lähestymiskulman avulla tarkastelen ruokailutilanteessa rakentuvaa vuorovaikutusta suhteessa ruokailutilanteen perusfunktioon eli syömiseen. Keskityn tarkastelemaan erityisesti lasten vuorovaikutusta – sitä, miten lapset kommunikoivat ruokailun aikana. Myös aikuisen toiminta ja sen vaikutus vuorovaikutusrakenteeseen huomioidaan analyysissä. Tutkimuskysymykset ovat: Millainen vuorovaikutusrakenne ja vuorottelujäsennys päiväkodin ruokailutilanteissa on? Miten ruokailutilanteen perusfunktio eli syöminen mahdollisesti vaikuttaa vuorovaikutukseen? Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä ovat keskustelunanalyysiin perustuvat teoriat, joita hyödynnän aineistosta löytyvien ilmiöiden tarkastelussa. Tutkielmani taustalla on sosiaalisen konstruktionismin mukainen näkemys todellisuuden, tiedon ja käsitteiden rakentumisesta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Menetelmät. Tutkielmani oli luonteeltaan laadullinen keskustelunanalyysi. Tutkimusaineisto koostui kahden ruokailutilanteen videotallenteesta. Videoaineisto oli kerätty Helsingin yliopiston Myötätunnon rakentuminen varhaiskasvatuksen arjessa –tutkimushankkeessa. Tutkimuksen analyysi oli induktiivista ja se rakentui yksittäisistä havainnoista laajemman kokonaiskuvan muodostamiseksi. Molemmissa ruokailutilanteissa oli neljä lasta ja 1 - 2 aikuista. Lapset olivat 1 - 3 -vuotiaita. Analyysissä tarkasteltiin yhdessä ruokapöydässä rakentuvaa vuorovaikutusta koko ruokailutilanteen ajan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni perusteella päiväkodin ruokailutilanteissa vuorovaikutus rakentuu pääosin yhteisesti: Vuorovaikutus koski kaikkia tilanteeseen osallistujia eikä keskustelu jakautunut esimerkiksi kahteen erilliseen dialogiin ruokailutilanteessa olevien lasten ja aikuisten välillä. Vuorovaikutuksessa jaettu kehollinen läsnäolo vaihteli Goffmanin (1964) luoman jaon mukaisesti kokoontumisen ja kohtaamisen välillä. Kokoontumisen hetkissä suoritettiin ruokailutilanteen perusfunktiota eli syömistä. Kohtaamisia tapahtui yhteisessä kerronnallisessa puheessa, muistelussa sekä lasten välisissä kehollisissa nyökyttelyhetkissä. Vuorovaikutuksessa yhdistyivät kielelliset ja keholliset toiminnot viestimisen keinona. Vuorovaikutusta jäsensivät ruokailutilanteen perusfunktioon liittyvät kysymys - vastaus ja pyyntö - suostuminen -vierusparit. Vuorot olivat ruokailutilanteissa keskimäärin 3 - 4 sanaa. Lasten aloittamia ja jatkamia sanallisia yli kolmen vuoron pituisia keskusteluja ei muodostunut. Aikuisen ohjaava, johdatteleva rooli korostui ja aikuisen kommunikointi vaikutti paljon vuorovaikutusrakenteeseen. Lapset kuitenkin osallistuivat keskusteluun tuottamalla keskustelunavauksia ja reagoimalla muiden vuoroihin. Vuorovaikutuksessa näyttäytyi vuorottelujäsentelyyn kuuluvia piirteitä eli vuorovaikutuksessa vuorossa oleva vaihteli, useimmiten yksi henkilö puhui, vuorojen järjestys ja pituus ei ollut kiinteä sekä keskustelussa noudatettiin vuorottelun periaatetta.
  • Kaunisaho, Erika (2021)
    Tavoitteet. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Saksassa asuvien suomalaisäitien näkökulmia lastensa suomen kielen oppimisen tukemiseen. Tutkimuskysymykset ovat: (1) Miksi Saksassa asuvat suomalaisäidit haluavat lastensa oppivan suomen kieltä? (2) Mitä haasteita Saksassa asuvat suomalaisäidit kohtaavat lastensa suomen kielen oppimisen tukemisessa? (3) Mikä tukee Saksassa asuvien suomalaisäitien tavoitteita edistää lastensa suomen kielen oppimista? Teoreettinen viitekehys nojaa sosiokulttuuriseen näkökulmaan kielen omaksumisesta ja ylläpitämisestä. Sosiokulttuurinen lähestymistapa perustuu Lev Vygotskyn (1896-1934) ajatuksiin oppimisympäristön sosiaalisen kontekstin merkityksestä. Kielelliset taidot ja valmiudet opitaan vuorovaikutuksessa muiden yhteisön jäsenten kanssa. Pienen lapsen suomen kielen oppimista tarkasteltaessa vanhempien rooli korostuu. Vanhempi pitää yllä kielellistä ja ei-kielellistä vuorovaikutusta lastensa kanssa. Hän tekee valinnan siitä, mitä kieltä kotona puhutaan. Sen lisäksi vanhempi luo lapselle sen ympäristön, jossa ja josta tämä oppii. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen haastattelemalla viittä Saksassa asuvaa suomalaisäitiä Zoomin ja Whatsappin välityksella. Haastattelumenetelmäksi valitsin puolistrukturoidun teemahaastattelun. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineiston analysointia varten hyödynsin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka vaiheita ovat redusointi, teemoittelu ja luokittelu. Tulokset ja johtopäätökset. Suomalaisäitien syyt lastensa suomen kielen oppimisen tukemiselle voidaan jakaa kolmeen ulottuvuuteen, joita ovat äidin oma minäkäsitys ja kuuluminen, lapsen etu ja muuttosuunnitelmat takaisin Suomeen. Perheen sisäisiä haasteita kaksi- ja monikielisessä kasvatuksessa olivat muun muassa, että lapsi puhuu sekakieltä tai vastaa saksan kielellä ja vanhemman pitäytyminen suomen kielen puhumisessa. Lapsen iällä koettiin olevan vaikutusta suomen kielen oppimisen tukemiseen. Ulkoisina haasteina mainittiin muun muassa koronapandemian aiheuttama suomenkielisen toiminnan peruminen ja suomen kielen oppimismahdollisuuksien vähyys ulkomailla. Tekijöinä, jotka tukevat suomen kielen oppimista, äidit mainitsivat suomalaisen lastenkulttuurin, vuorovaikutuksen, Suomi-toiminnan, yhteiskunnan, muun suomenkielisen ympäristön, puolison tuen, yhteisen päätöksen ja tiedonhankinnan.
  • Uitto, Heli (2020)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisena varhaiskasvatuksen opettajille kuuluva opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin tarkoitettu työaika eli SAK-työaika näyttäytyy varhaiskasvatuksen opettajien käsityksissä. Samalla tutkittiin opettajien kokemuksia SAK-työajan toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä ja käytännöistä varhais-kasvatuksen toimintakulttuureissa. SAK-työajan ohjeistukset ovat muuttuneet 2018 vastaa-maan varhaiskasvatuksen uudistuneita yhteiskunnallisia ohjaavia ja velvoittavia asiakirjoja. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan suunnittelu ja opettajan pedagoginen vastuu ovat entisestään korostuneet. Samalla tutkimuksellinen kiinnostus varhaiskasvatuksen opettajien suunnittelua ja työnkuvaa kohtaan on heräämässä, joten aihe on hyvin ajankohtainen. Tutkimuksen teoreettisessa taustassa aikaisempien tutkimusten lisäksi perehdytään uudistuneeseen varhaiskasvatuslakiin (L 540/2018), Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (VA-SU, 2018) sekä kuntatyönantajien (KVTES 2018-2019) ohjeistuksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia pedagogisen vastuun, suunnittelun, arvioinnin sekä kehittämisen vaati-muksia eri asiakirjat ja lait asettavat koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle, ja miten nämä vaatimukset ohjaavat varhaiskasvatuksen opettajien SAK-työaikaa? Varhaiskasvatuksen kontekstissa kuvataan SAK-työaikaan liittyviä käsitteitä: suunnittelu, arviointi sekä kehittäminen. Lisäksi tarkastellaan näkökulmia jaetusta pedagogisesta johtajuudesta sekä opettajajohtajuudesta, jotka liittyvät työyhteisöjen toimintakulttuuriin ja vastuisiin. Tutkimuksessa sovelletaan erityisesti Fonsénin tutkimuksen position mukaisesti laajenevien pedagogisen johtajuuden vastuualueiden -ajatusmallia sekä pedagogisen johtajuuden menetelmiä. Laadullisen tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. 20 varhaiskasvatuksen opettajaa vastasi kyselylomakkeen avoimiin kysymyksiin keväällä 2020. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttäen abduktiivista eli teoria-ohjaavaa tutkimustapaa soveltaen fenomenografista lähestymistapaa. Varhaiskasvatuksen työyhteisöissä erottui kolme hyvin erilaista toimintatapaa lähestyä SAK-työaikaa ja sen ohjeistuksia: Säännöllisesti, tarvittaessa sekä välinpitämättömästi. Tuloksia SAK-työajan toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä on tarkasteltava ottamalla huomioon SAK-työajan mahdollisuuksiin, ja toteutumiseen vaikuttavat makro- ja mikrotason vastuualueet ja eri toimijoiden roolit. Tuloksien mukaan organisaatiohallinnon, yksiköiden johtajien, työyhteisön, kasvattajatiimien sekä varhaiskasvatuksen opettajien itsensä vastuunotto ja näkökulmat vaikuttavat merkittävästi SAK-työajan toteutumisessa.
  • Laasanen, Tuomas (2021)
    Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella sitä kuvaa tai kuvia, jota suomalaisesta varhaiskasvatuksesta muodostui merkittävässä uutismediassa poikkeuksellisena ajanjaksona. Näkökulmia ja käsityksiä suomalaisesta varhaiskasvatuksesta on tutkittu aiemmin, mutta vertaisarvioidun tutkimuksen, jossa muodostumisessa huomioidaan myös median rooli, löytäminen osoittautui haasteelliseksi. Tässä tutkielmassa pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseen: Millaisista näkökulmista suomalaisesta varhaiskasvatuksesta puhutaan Helsingin Sanomien verkkouutisoinnissa koronapandemian aikana? Menetelmät. Tutkimukseni oli luonteeltaan laadullinen. Aineistoni koostui Helsingin Sanomien 18.3–14.5.2020 välisenä aikana verkkosivuillaan julkaisemasta 37 artikkelista, jotka löytyivät hakusanoilla varhaiskasvatus ja korona. Tietoa uutisoinnissa esiintyvistä, suomalaista varhaiskasvatusta koskevista näkökulmista tarkastelin sisällönanalyysin avulla. Analyysimenetelmäni nojasi abduktiiviseen eli teoriaohjaavan päättelyn logiikkaan, jossa jokin tietty johtoajatus ja aineistosta tehdyt havainnot yhdistämällä muodostetaan teoria. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston keskeiset näkökulmat oli mahdollista jakaa neljään pääluokkaan, jotka olivat terveys, taloudelliset resurssit, yhteiskunnan toiminta ja varhaiskasvatuksen rooli. Analyysiyksikkönä toimineiden ajatuskokonaisuuksien eri pääluokkien kesken jakautumisen tarkastelu osoitti terveyden (95 kpl) nousseen voimakkaimmin esiin, kun taas taloudelliset resurssit (29 kpl), yhteiskunnan toiminta (20 kpl) ja varhaiskasvatuksen rooli (23 kpl) ilmenivät Helsingin Sanomien uutisoinnissa lähes samansuuruisena edustuksena. Tarkastelussa oli tärkeää huomioida yhteiskunnallinen tilanne, jossa tutkittavaa aihetta käsiteltiin mediassa. Poikkeustilanne saattaa osaltaan tuoda esiin niin kaunistelemattomia ajatuksia varhaiskasvatuksen tehtävästä kuin kasvattaa siitä käytävää julkista keskustelua. Joka tapauksessa esiin nousee median rooli julkisuuden portinvartijana ja sen säätelijänä, mitä suomalaisesta varhaiskasvatuksesta sanotaan, ja kuka sen sanoo. Huomionarvoista aineistossa oli myös se, että lapset eivät päässeet kertomaan omista kokemuksistaan vaan äänessä olivat yksinomaan aikuiset. Lasten omat ajatukset ja näkökulmat koronapandemian aikaisesta varhaiskasvatuksesta jäävät uutisoinnissa kokonaan tavoittamatta.
  • Jehkonen, Laura (2016)
    The purpose of this study is to find the benefits and challenges of co-teaching in primary and high schools. The research material that is used in this study is from the 21st century. The purpose is to accumulate both teachers’ and students’ perspectives of the benefits and challenges of co-teaching. This study presents both Finnish and international previous studies about the phenomenon. The challenges are presented also because the solution of co-teaching challenge for next studies. This research was executed as the systematic review and the utilised material were the sixteen earlier studies of co-teaching. The results of the research indicated that there were many benefits of co-teaching for teachers. The colleague helped to share work-load and brought own strengths to the classroom. The most benefits gained the students with special needs for example to learning and participating in co-teaching classroom. There were much less challenges of co-teaching for the students than teachers.
  • Wallinmaa, Venla (2018)
    The aim of this thesis is to understand co-teaching. In this study the differences in the definitions of co-teahing and co-teaching in the past and today is examined. The thesis presents the history of co-teaching in Finland and looks at the two concepts of co-teaching used in Finland, samanaikaisopetus and yhteisopetus. The study presents co-teaching approaches that illustrate the practical implementation of the method. In addition, the thesis introduces national curriculums of Finland and a few school-spesific curriculums insights on co-teahing. Finally, the benefits and challenges of co-teaching are presented. The study is a descriptive literature review. National and international peer-reviewed studies and published literature based on them were used as sources. The literature review was based on the most important reliable source materials in the research field, which were significant to the research problem. There are diverse definitions of co-teaching. Researchers define concepts of samanaikaisopetus and yhteisopetus in different ways and some use them as synonyms for each other. Co-teaching has been studied marginally and the definition of concepts is not uniform. The most common difference between the definitions was whether the representatives of the same professional group teaching together were considered as co-teaching or not. According to some of the sources, only teams with a special teacher met the criteria for the definition. In the Finnish National Core Curriculum co-teaching is only used as a concept of special pedagogy. The benefits of co-teaching were the professional development of teachers, the sharing of ideas, peer support, the improvement of well-being at work, and special and general education coming closer to each other. Challenges were encountered in different problems of a common planning time, as well as the lack of teaching facilities and the lack of administrative support. The concept of yhteisopetus was considered to illustrate the teaching process better than samanaikaisopetus. Based on the results of the research it seems that the concept of yhteisopetus has been created as a better alternative to the concept of samanaikaisopetus.
  • Holmström, Jannica (2016)
    The aim of the study was to find what parents think about the cooperation with the educators in daycare. I also wanted to find out what experiences they have had and what they think about the cooperation methods. My method was quantitative and I did an electronic survey that was shared on social media and sent via email. The survey was answered by parents with children in daycare or preschool. The most important outcome of the study was that the parents had good and positive experience of cooperation. They thought that the cooperation is something important and that the forms of cooperation are important elements. Another result was that the parents had different experiences with different teachers. According to the parents the cooperation with one educator could be very good, while they had a hard time to get along with another educator because of the chemistry. Some parents said that there were teachers who did not have any knowledge of how to work together. Therefore it seems like the cooperation between parents and educators often works well. Some educators however have not good skills in cooperating with parents. All teachers should have the knowledge of how important cooperation is for both the parents and the teachers' own work. Personal chemistry should not affect much, because the teachers should be professional.
  • Kullström, Emilia (2021)
    Mål. Syftet med avhandlingen är att studera och diskutera hur elever upplever samarbete och grupparbete med digitala verktyg. Digital kompetens är en central del av läroplanen och aktuellt i dagens föränderliga samhälle. Distansstudierna under coronapandemin och mängden digitala verktyg i vardagen har ökat behovet av digitala verktyg i grupparbeten. Tidigare studier har visat att eleverna i hög grad upplever digitala verktyg positiva, och samarbete med hjälp av digitala verktyg sker smidigt. Eleverna föredrar digitala verktyg framom traditionella metoder eller har ingen skillnad. Metoder. Studien är en kvalitativ intervjustudie inom ramen av QUINT:s forskningsprojekt Connected Classrooms Nordic (CCN). CCN är en treårig videoetnografisk studie som stu-derar digitalisering av undervisningen genom analysering av klassrumssituationer. Videoinspelningar har gjorts inom ämnena modersmål och litteratur, historia och matematik. Videomaterialet har sedan diskuterats i fokusgrupper med lärare och elever. Denna studie använde sig av två gruppintervjuer med tre elever per grupp med fokus att samla elevernas upplevelser om digitala verktyg i undervisningen. Ljudinspelningarna och transkriberingarna analyserades enligt fenomenografisk analysmetod och grupperades enligt nyckelorden i forskningsfrågorna. Resultat och slutsatser. Elever fann i allmänhet grupparbete med digitala verktyg positivt. Orsakerna till de positiva upplevelserna var bl.a. smidigheten och stilrenheten i arbetets resultat. Negativa upplevelser lyftes också fram; elever upplevde att skillnader i digital kompetens minskar motivationen att arbeta med andra elever. Dessutom framkom det att eleverna bad om hjälp av varandra i användning av digitala verktyg, vilket för vissa elever korrelerade med en upplevd otillräckliga kompetens hos läraren. Slutsatserna i studien är att positiva och negativa upplevelser om samarbete med digitala verktyg till stor del påverkas av elevernas och lärarnas digitala kompetens.
  • Strömberg, Matilda (2022)
    Mål. Senaste nationella hälsa i skolan enkäten visar att finska elever i årskurs 8-9 i grundutbildningen känner sig märkbart mer skolstressade och skoltrötta år 2021 jämfört med tidigare år. Ett annat faktum är att dagens barn och ungdomar rör sig för lite, enligt världshälsoorganisationen och Institutet för hälsa och välfärd (THL). Flera rapporter visar att endast 20 procent av 13-17 åringarna rör på sig tillräckligt på en daglig basis. Denna fenomenografiska kvalitativa studie kartlägger hur det ser ut för finska elever i årskurs 8-9 samt analyserar och tolkar vetenskaplig data för att kunna beskriva och undersöka ifall det finns ett samband mellan elevers fysisk aktivitet och upplevda skolstress. Målet med denna avhandling är att få fram ifall fysisk aktivitet kan påverka elevers upplevda stressnivå och ifall det påverkar, på vilka sätt fysiska aktivitet inverkar på hjärnans fysiologiska stress. Avhandlingens forskningsfråga löd: 1) Vilket är sambandet mellan elevers fysisk aktivitet och upplevda skolstress? Metoder. Undersökningen var en fenomenografisk kvalitativ studie där data främst bestått av resultat från enkäten Hälsa i skolan samt vetenskapliga artiklar och forskning. Avhandlingen gjordes på två nivåer. Först läggs det fram statistik över hur läget i Finland ser ut idag hos våra elever i årskurs 8-9 gällande fysisk aktivitet och upplevd skolstress. Därefter analyserades och tolkas tendensen och utvecklingsriktningen med hjälp av tidigare forskningar och vetenskapliga artiklar för att få fram sambandet mellan elevers fysisk aktivitet och upplevda skolstress. Databaserna som använts för att få fram relevant litteratur och artiklar var Helka och Google Scholar. För att få fram dessa har sökord från forskningsfrågorna använts. Analysmetoden som används i undersökningen är innehållsanalys där författaren jämför olika källor och dess resultat med varandra. Resultat och slutsatser. Avhandlingens två huvudresultat visade att 1. fysisk aktivitet förbättrar kroppens förmåga att bemästra och reglera stressfysiologiska reaktioner och 2. fysisk aktivitet påverkar elevers psykiska hälsa på ett positivt sätt, bland annat på minskar elevernas upplevda stressnivå. Dessa två effekter av fysisk aktivitet bevisar därmed att det finns ett samband mellan fysisk aktivitet och elevers upplevda stressnivå. Ett annat resultat som upptäcktes under forskningsprocessens gång var också att fysisk aktivitet och stress påverkar vår hjärna genom att ha motsatta effekter på vissa delar i hjärnan. Därmed visade det sig hur fysisk aktivitet främjar de delar i hjärnan som har som uppgift att hantera och reglera stress medan hur en långvarig kontinuerlig stress i stället har motsatt effekt på dessa delar i hjärnan, det vill säga har en hämmande effekt för hjärnans stressbemästrings funktioner. Flera forskare påpekar dock ämnets komplexitet och att det är svårt att exakt beskriva vad det är som påverkar elevers stress men med gemensamma nämnaren att fysisk aktivitet kan ha en positiv påverkan på kroppen och hjärnan på flera olika sätt.
  • Candolin, Heidi (2017)
    The aim of this study is to assess the view of kindergarten teachers on children’s need for physical activity, how they perceive the connection between children’s physical activity and ability to concentrate, as well as the experience they have of this connection. In the theoretical part of the work, I discuss current views on children’s motor development, children’s need for physical activity, children’s cognitive development, and how the regulatory documents deal with physical activity. The qualitative study was carried out by interviewing three kindergarten teachers at three different kindergartens in Helsinki. The interviews were recorded and transcribed, and then analysed. The results indicate that kindergarten teachers perceive a connection between children’s physical activity and ability to concentrate, in agreement with prevailing theories. They realize the importance of physical activity for children’s health and development, and fulfil the official requirements for physical activity. They realize as well the importance of emphasizing the importance of physical activity for health to children as well as to parents and other personnel at kindergartens. With the reservation that only three kindergarten teachers were interviewed, the results of this study indicate that kindergarten teachers at kindergartens realize the importance of physical activity for the development of children, and that great emphasis is placed on satisfying children’s need for activity.