Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Heikkinen, Katriina (2016)
    Using tablets in education has increased in recent years and in Finland the city of Vantaa acquired tablets to every comprehensive school at the end of the year 2014. Tablets’ benefits and challenges have been researched in previous studies. In this research I examine how tablets have changed teaching from class teachers’ perspective. I also examine how the teachers use tablets in education. My data was collected in March 2016 by interviewing three class teachers. The interviews were semi-structured interviews. In the content analysis the data was categorized into three themes. The study revealed that tablets have become a new teaching method in the class. According to the interviewees tablets are used in environmental and natural knowledge, mathematics and literacy. The most typical ways of working with tablets include searching information, using different learning platforms and playing learning games. The interviewees also use tablets for teaching coding. The interviewees use less tablets in art, English, religion and music. They also do not use tablets for writing. The interviews also revealed that the use of tablets is fraught with practical problems, such as connection to the internet and the use of licenses. The interviewees use the tablets for practicing the present topic, as an additional task and as a reward.
  • Kähäri, Maria (2020)
    Yhtä lailla kun aikuisten tehtävänä on opettaa lapsille esimerkiksi kirjaimia tai numeroita, olisi tunteiden nimiä ja tunteiden säätelyä harjoiteltava. Lastenkirjallisuus voi olla tässä yhtenä apuvälineenä, etenkin kun ne ovat tavoiteltavia materiaaleja varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja koulumaailmassa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lastenkirjojen kertomukset, kuvitus sekä kirjoissa esiintyvät hahmot mahdollistavat lapselle turvallisen paikan pohtia, kokea ja oppia erilaisia tunteita. On tarpeellista tutkia, miten eri tunteita kuvataan lastenkirjoissa, jotta ne tukevat lasten tunnetaitojen myönteistä kehittymistä. Kuitenkin tunteiden tarkastelu lastenkirjoista on melko uusi näkökulma kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Ympyräiset-lastenkirjat ovat erinomainen tutkimuksen kohde tunteiden tutkimusta varten, koska kyseisiä kirjoja markkinoidaan tunnetaitoja vahvistavina ja pedagogista näkökulmaa huomioivina. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto koostui neljästä Ympyräiset-lastenkirjasta, joista analysoitiin valikoituja näyteaukeamia. Tarkoituksena on selvittää, millaisena tunteet kuvataan näyteaukeamien teksteissä ja kirjan hahmojen eleissä ja ilmeissä, ja miten nämä seikat voidaan huomioida tunnekasvatuksessa. Näyteaukeamien tekstiä analysoitiin sisällönanalyysillä ja kuvituksessa esiintyviä hahmoja visuaalisella sisällönanalyysillä. Tunteet ilmenevät eleissä, ilmeissä ja kehossa, ja ne vaikuttavat olotilaan ja toimintaan. Hahmojen ilmeet vastasivat aukeamalla käsiteltävissä olevaa tunnetta ja niiden myötä lapsi pystyy harjoittelemaan tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja ilmaisua. Tulokset osoittivat, että toisen ihmisen apu tunteiden sanoittamisessa on tarpeen. Tunnekasvatukseen liittyviä piirteitä esiintyi monipuolisesti. Kuitenkin ristiriitoja kaikkien tunteiden sallimisessa ilmeni, joten voi todeta, että lastenkirjojen sisältöön on suositeltavaa tutustua huolella. Lisätutkimus lastenkirjoista tunteiden ja tunnetaitojen näkökulmasta on perusteltua ja tarpeellista.
  • Kinanen, Sipuliina (2019)
    In this candidate´s dissertation I examined the finnish liberal, non-formal adult education in the context of artistic and cultural activities and their effects on social capital and well-being. Liberal adult education sector provides non-formal, non-degree-oriented adult education in Finland. The effects of non-formal adult education are mainly studied in qualitative methods by searching experiences of the attendants. There is a lot of research available on the subject, and the results have been the encouraging: liberal adult education has benefits linked to increasing social capital. Attending in education expands the circle of friends and active citizenship. Professor Jyri Manninen and Sara Luukantele have produced several reports based on qualitative material on the impact of liberal adult education on participant's life. The health effects of participation in arts and cultural activities has been studied lot in Finland and internationally. In several studies, arts and cultural activities have been shown to be linked in longevity and well-being. Markku T. Hyyppä has studied the effects of cultural interactions and well-being and longevity in Finland. By studying Swedish speaking minority and Finnish speaking majority and their attendance in community participation and singing in a choir, Hyyppä has been able to show that social participation and social capital associates with self-rated good health. Social capital is one of the forms of human resources. Originally refined by Pierre Bourdieu, it is described to be a type of capital resource, that is built in networks and other social interaction. The concept of social capital was developed alongside human capital and physical resources to explain economic growth. Retirement is a big turning point in human life. It effects all aspects of life and can cause challenges when, for example, the range of life and social networks shrink. An aging body and new kinds of health issues may also set challenges. Some research has been done concerning artistic and cultural participation to meet the challenges of retirement and the physical ageing process.The results have been positive, artistic or cultural interaction seems to be connected with wellbeing, it can for exampe help to reaffirm older age identity. Liberal adult education sector is the only large scale provider of education based on the principle of lifelong learning for the elderly. The ongoing change in the age structure of finnish population and the longer and healthier life will increase the demand for courses for the elderly also in the arts and cultural subjects.
  • Kannisto, Nora (2021)
    Tavoitteet. Taiteen ja käsityön suhde yhtäläisyyksineen ja eroineen on puhuttanut molempien alojen tutkijoita, asiantuntijoita ja harrastajia jo teollistumisesta lähtien. Luovuuden, itseilmaisun ja taiteellisuuden merkitys käsityölle on noussut esiin monissa käsityön eri osa-alueita ja suuntauksia kartoittavissa tai määrittelevissä tutkimuksissa. Vaikka alalla on tehty ansioitunutta kontekstualisointia (ks. esim. Ihatsu, 2002; Kröger, 2003), on taidekäsityön teoria vielä hajanaista, eikä yksiselitteisiä käsitteitä ole syntynyt. Oppiaineena käsityö on kokenut 2000-luvulla merkittäviä rakenteellisia ja kulttuurisia muutoksia, jotka osaltaan korostavat taidekäsityön merkitystä käsityöoppiaineelle. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ja analysoida taidekäsityön opetusta osana käsityöoppiainetta, sekä sen 2000-luvulla läpikäymää muutosta. Menetelmät. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui tietokantahakutulosten pohjalta kvalitatiiviseen tarkasteluun neljä käsityötieteellistä tekstiä, jotka käsittelevät taidekäsityötä osana käsityöoppiainetta 2000-luvun Suomessa. Vuosien 2005 ja 2018 välillä julkaistut tekstit mahdollistivat taidekäsityön tarkastelun osana käsityöoppiaineessa 2000-luvulla tapahtunutta muutosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin narratiivista kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jolla toteutettiin yleiskatsaus taidekäsityöstä osana käsityöoppiainetta. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistossa korostui taiteen ja käsityön, sekä taidekäsityön ja perinteisen käsityön yhteistyön merkitys. Luovuuden ja itseilmaisun sisällyttäminen käsityöhön nähtiin erityisen tärkeinä itsereflektion ja ympäröivän maailman suhteen kehittymiselle. Taidekäsityön hyödyntäminen oli tärkeää kokonaiselle taidekäsitykselle perustuvalle opetukselle. Taidekäsityö osana käsityöoppiainetta sekä hyödynsi että kehitti holistista käsityöprosessia, jossa yhdistyvät erilaiset taitamisen ja tietämisen muodot. Taiteidenvälistä integrointia tulee hyödyntää siten, että oppiaineiden uniikit piirteet eivät unohdu. Taiteellinen ilmaisu ei toteudu, jos käsityötaitojen opetteleminen jätetään oppiaineen ulkopuolelle. Taidekäsityö tukee käsityön merkitystä ja oppiaineesta saatavia hyötyjä, ja siksi oppiainetta tulee kehittää tasapuolisesti sen eri osa-alueista huolehtien.
  • Järvinen, Mirva (2022)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaista taidekasvatus oli 1940- ja 1950-luvuilla. Varhaiskasvatuksen historiantutkimus on vähäistä ja mitä kauemmas siirrytään varhaiskasvatuksen alkuun, on materiaalia sekä tutkimusta vähemmän. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Fröbeliläinen pedagogiikka ja sitä kautta askartelu sekä laulu- ja musiikkihetket, lastentarhatoiminta 1940- ja 1950-luvuilla sekä muisti ja muistelu ja muistitietotutkimus. Teoreettisen viitekehyksen aikalaiskuvauksen rakensin 1940-luvulla ja 1950-luvulla julkaistujen Lastentarha-lehtien avulla, jotka antoivat viitettä siitä, millaiset ohjeet suuntasivat toimintaa. Viitekehyksen kokonaisuuden muodostamista tukivat myös kirjat ja artikkelit, jotka käsittelivät Suomen varhaiskasvatuksen historiaa. Muistia lähestyin Tulvingin mallin mukaan, jossa käsiteltiin muistelun kannalta oleellista episodista muistia. Muistelun lähtökohtien ymmärtäminen tukivat ymmärrystä siitä, miten muistitietoaineistoa tulisi käsitellä. Tutkimuksessa henkilöt muistelevat omia lastentarhakokemuksiaan 1940- ja 1950-luvuilta. Aineistona käytin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS), perinteen ja nykykulttuurin arkiston muistitietoaineistoa, joka oli valmiiksi kerättyä. Lopullinen aineistoni koostui kolmentoista henkilön kertomuksesta. Analysoinnin toteutin teorialähtöisenä sisällönanalyysina. Muistelijoiden kertomuksista analysoin, sitä minkälaista taidekasvatus oli 1940- ja 1950-luvuilla lapsuuden muisteluissa. Materiaalin jaoin kolmeen eri luokkaan niukkuuden, runsauden ja tunteiden näkyvyyden mukaan. Tulokset toivat esiin pula-ajan sekä köyhyyden, jonka takia askartelumahdollisuuksia oli heikommin. Askarteluissa ja kädentaidoissa näkyi Fröbeliläisen toiminnan kanssa yhtenäisiä toimintamuotoja. Yksittäisiä materiaaleja sekä tapoja muisteltiin kertomuksissa. Nykypäivänä perinteisinä pidettyjä lauluja ja laululeikkejä leikittiin 1900-luvun puolenvälin lastentarhoissa. Laulusali mainittiin useamman kerran ja se herätti erilaisia tunteita muistelijoissa. Uskonnolliset ja isänmaalliset laulut mainittiin parin muistelijan kertomuksissa. Tulosten perusteella nähdään, että taidekasvatus niin materiaaleiltaan kuin toiminnoiltaan, sisältää nykypäivän toiminnan kanssa yhtenäisiä piirteitä. Lastentarhan toimintaa myös pyrittiin ylläpitämään sotavuosina sekä sen jälkeisenä pula-aikana.
  • Virkkumaa, Johanna (2023)
    Tiivistelmä - Referat – Abstract Tässä kandidaatintutkielmassa on tutkittu kuvataidekasvatusta osana lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tutkielmassa myös avataan varhaiskasvatuksen opettajien näkemystä ja kokemuksia kuvataidekasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Lähdeaineistona on käytetty suomalaista varhaiskasvatusta ohjaavia valtakunnallisia asiakirjoja sekä tieteellistä kirjallisuutta. Tutkielman aineisto on kerätty kyselylomakkeella, johon opettajat ovat vastanneet kirjallisesti ja nimettömänä. Otanta on kahdeksan vastausta. Analyysimenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuskysymyksiä on ollut kaksi ja ne ovat seuraavat; 1.Miten kuvataidekasvatus varhaiskasvatuksen opettajien mielestä vahvistaa varhaiskasvatuksessa lapsen hyvinvointia? 2.Millainen on varhaiskasvatuksen opettajien oma suhde kuvataidekasvatukseen? Tässä kandidaatintutkielmassa kuvataidekasvatus opettajien kokemuksen mukaan nähdään vuorovaikutuksellisena tunnekasvatuksena, joka tähtää lapsen esteettiseen kokemukseen ja lapsen kykyyn havainnoida ympäristöään. Taidekasvatuksen toteuttaminen on riippuvainen opettajan omasta suhteesta taidekasvatukseen ja millä tavoin opettaja toteuttaa taidekasvatusta varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tulokset osoittivat varhaiskasvatuksen opettajien laajan tietoisuuden taidekasvatuksen vaikutuksesta lapseen ja heidän halunsa toteuttaa rikasta ja vaihtelevaa taidekasvatusta. Avainsanat - Nyckelord Kuvataidekasvatus, taidekasvatus, varhaiskasvatus, lapsen hyvinvointi
  • Hernesmaa, Ville (2018)
    Aims: The topic of this research is related to marginalization and preventing of young people through art education. The aim of this study is to map out related research through a literature review. This research was conducted using a systematic literature review and research problems were: 1) What kind of research results have been found from the role of art education in preventing marginalization? 2) What forms of art have been used in Finland to prevent marginalization by art education? Methods: The method of research is a systematic literature review. Literature and research have been carried out with search terms marginalization, young people's art education, prevention of marginalization, art education to support marginalization. Data collections include: Helka, Helda, Melinda, Google Scholar and Google. The materials were limited to 2010-2018, limited to research, dissertations, scientific articles, master's theses and research reports on art education projects on marginalization. Based on the database search, 6 research reports were selected for research. Results and conclusion: All of the research results were mainly positive in artwork operations to prevent marginalization. In the light of the studies, workshops empowered and increased the feeling of self-fitness among young people. Young people's social competence increased and group work skills increased. As a negative result, the disadvantageous behavior of adults in the craftsman's work seemed to be undermined by the importance of art projects, without neglecting the use of young people
  • Lilja, Pipsa (2022)
    Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä oppimisen tavoitteita formaalin opetuksen ryhmä pyrkii saavuttamaan taidemuseovierailulla ja millä keinoilla. Lisäksi tarkastelen, millä tavoin nämä oppimisen tavoitteet rinnastuvat laaja-alaisen osaamisen tavoitteeseen kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu ovat osa perusopetuksen opetussuunnitelmassa määriteltyä laaja-alaista osaamista, mikä pohjaa OECD:n määrittelemiin 2000-luvun kompetensseihin. Taidemuseossa oppimista tarkastellaan suhteessa edellä mainittuun laaja-alaisen osaamisen tavoitteeseen, vaikka kokonaisuutena tutkimusartikkeleissa tarkastellaan taidemuseovierailijoina eri-ikäisiä oppijoita peruskoululaisista yliopisto-opiskelijoihin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten taidemuseovierailuin voidaan mahdollisesti kehittää kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun osaamista. Ennakko-oletuksenani on ollut, että laaja-alainen oppiminen taidemuseossa on mahdollista. Menetelmät. Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen valitut kahdeksan artikkelia ovat kansainvälisiä, vertaisarvioituja sekä julkaistu 2020-luvusta eteenpäin. Artikkelit käsittelevät, mitä oppilas- tai opiskelijaryhmän toivotaan oppivan taidemuseossa ja millaisia tuloksia oppimisesta saatiin. Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi esitellään aineistoissa vaihtelevasti, mutta teen niistä silti yhteenvetoja. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston mukaan kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun tavoitteiden oppiminen taidemuseossa on mahdollista. Oppimiseen taidemuseossa pyritään keskusteluun pohjautuvilla menetelmillä, sekä multimodaalisuutta ja digitaalisuutta hyödyntävillä tavoilla. Kulttuurisen osaamisen kehittymistä taidemuseo tukee mahdollistamalla tilan eri näkökulmien havaitsemiselle ja asettumiselle toisen asemaan taiteen kautta. Vuorovaikutuksen ja ilmaisun tavoitteiden täyttymistä taidemuseossa tuetaan dialogisuuteen ja tuottamiseen pohjautuvien menetelmien avulla, kun oppijat pääsevät argumentoimaan näkemyksiään ja tuottamaan omia tulkintoja. Yllättävänä tuloksena katsauksen myötä selvisi, että taidemuseovierailua kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun kehittämiseen hyödynnetään erityisesti lääketieteen opiskelijoiden kohdalla, mutta peruskoulun oppilaiden näkökulmasta tuloksia on hatarasti. Tämä jättää tilaa jatkotutkimuskysymyksille peruskoulun oppilaiden näkökulmasta.
  • Ojalehto, Eleonoora (2022)
    Maapallon kestokyky on uhattuna, sillä ihmisen toiminta on aiheuttanut mittavia ympäristötuhoja ympäri maapallon. Ihmisen on muutettava toimintaansa ja maailmankuvaansa, jotta ympäristön tila kohenee. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lyhyetkin interventiot herättelevät lasten luontoyhteyttä ja myötätunnon kehittyminen kaikkea olevaista kohtaan auttaa ymmärtämään ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia interventioita varhaiskasvatuksen kontekstissa on toteutettu taideperustaisessa ympäristökasvatuksessa. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan keinoja millä tavoin taideperustaisella ympäristökasvatuksella voidaan tukea lapsen maailmankuvan kehittymistä kohti ekososiaalista sivistystä. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui alan kirjallisuudesta, joka kerättiin systemaattisen tiedonhankinnan avulla. Aineiston analysoitiin laadullisesti hyödyntäen sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten perusteella taide soveltuu menetelmänä auttamaan lapsia muodostamaan yhteyden ympäristöön ja ekologisiin järjestelmiin uusilla tavoilla. Taiteen prosessipohjaisuus ja avoimuus mahdollistaa lasten sitoutumisen ja aktiivisen osallistumisen. Taide toimii myös useiden aistien herättäjänä, vetoaa erilaisiin kohderyhmiin ja tuo uusia näkökulmia, jotka voivat muuttaa ihmisen tapaa ajatella luonnosta ja olla vuorovaikutuksessa sen kanssa. Merkittävät ulkoilukokemukset voivat jäädä lasten mieliin vuosiksi ja vaikuttaa näin arvomaailman muodostumiseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että taideperustaisella ympäristökasvatuksella on merkittävä rooli lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa kohti ekososiaalista sivistystä. Interventiot herättivät lasten kiinnostuksen ympäristöä kohtaan ja heidän kunnioituksensa luontoa ja ympäristöä kohtaan lisääntyi. Varhaiskasvatuksessa on huomioitava taideperustaisen ympäristökasvatuksen merkitys opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuutta suunniteltaessa. Meidän kaikkien tulee ymmärtää, että olemme tiivis osa luontoa: ihmisten hyvinvointi on kiinni luonnon hyvinvoinnista.
  • Polvi, Patrik (2021)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia autismikirjon lasten ja nuorten taideterapiaa ja nostaa esiin taideterapiasta saatuja mahdollisia tuloksia autismikirjon lasten ja nuorten tukemiseksi. Tämän lisäksi esitellään tutkimusartikkeleista löydettyjä harjoitteita ja menetelmiä, joista autismikirjon lapset ja nuoret olivat hyötyneet taideterapiassa. Tutkimuskysymyksinä on, että mitä vaikutusta taideterapialla on tutkimuksen mukaan ollut autismikirjon lapsille ja nuorille sekä millaisista harjoitteista ja menetelmistä autismikirjon lapset ja nuoret ovat hyötyneet taideterapiassa. Työssä avataan myös autismikirjon sekä taideterapian käsitteitä yleisesti. Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto koostuu vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista, jotka käsittelevät autismikirjon lasten ja nuorten kanssa toteutettua taideterapiaa. Aineisto rajattiin 2010-luvun jälkeisiin vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin, jotta tutkimustieto olisi mahdollisimman ajankohtaista ja tieteellistä. Aineistossa taideterapialla nähtiin olevan vaikutusta autismikirjon lasten ja nuorten seuraaviin haasteisiin: vaikeuteen olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, vaikeuteen jakaa huomiota, sosialisaation ja sosiaalisen käyttäytymisen haasteisiin, rajoittuneisiin käyttäytymismalleihin, minätajun vaikeuksiin sekä motorisiin taitoihin. Taideterapiasta tunnistettiin myös monia konkreettisia harjoitteita ja sovelluksia. Näitä ovat muun muassa mandala-harjoitus, käsinuken kanssa työskentely, roolipelaaminen, ilme- ja tunneharjoitukset, muotokuvapiirustus sekä sosiaaliset tarinat. Kokonaisuutta arvioitaessa on kuitenkin muistettava autismikirjon ja taideterapian yhteisen tutkimuksen olevan vähäistä ja tutkimuksen tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti.
  • Heikkilä, Johanna (2020)
    Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää freelancerina toimivien esittävän taiteen pukusuunnittelijoiden käsityksiä oman ammattialansa asiantuntijuudesta. Pyrin selvittämään, millaisina taitoina ja toimintatapoina ammatissa tarvittava ja edellytettävä asiantuntijuus ilmenee ja miten freelancerius työn tekemisen muotona vaikuttaa asiantuntijuuteen. Työni tarkoitusta voi luonnehtia kartoittavaksi ja kuvailevaksi. Tutkielmani paikantuu aikuiskasvatustieteeseen ja käyttämäni teoreettinen viitekehys nojaa asiantuntijuustutkimuksen teorioihin. Käytin laadullisessa tutkimuksessani fenomenografista tutkimusotetta, jonka kautta pyrin ymmär-tämään freelancer-pukusuunnittelijoiden käsityksiä oman ammattialansa asiantuntijuudesta. Hankin aineiston haastattelemalla neljää alalla toimivaa freelancer-pukusuunnittelijaa. Analysoin aineiston fenomenografisen analyysin keinoin nostamalla aineistosta tutkimuskysymyksen kannalta keskeiset tulkintayksiköt ja muodostamalla niistä laajemman tason kuvauskategorioita. Pyrin löytämään aineistosta mahdollisimman paljon erilaisia käsityksiä. Tutkimuksessani freelancer-pukusuunnittelijoiden asiantuntijuus ilmeni monin tavoin: keskeisinä toimintatapoina näyttäytyivät luova ongelmanratkaisu sekä halu ja kyky kehittää asiantuntijuutta yhä korkeatasoisemmaksi. Tärkeimmiksi taidoiksi käsitettiin substanssiin liittyvien taitojen ohella sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot. Merkityksellisimmäksi koettiin yhteisöllinen uuden luominen sekä onnistuminen ryhmäprosessissa. Asiantuntijuus ilmeni sekä yksilöllisinä että yhteisöllisinä toimintatapoina. Luovuus kietoutui ajatteluun, toimintaan ja oppimiseen monin tavoin sekä ainutkertaisena ’historiallisena luovuutena’ että arkisempana ’psykologisena luovuutena’. Freelanceriuden merkitys asiantuntijuudessa ja osaamisessa näyttäytyi tarvittavan osaamisen ja taitojen painottumisena ns. työelämätaitoihin sekä käsityksinä siitä, että freelancereiden osaaminen poikkeaa vakituisessa työssä olevien kollegoiden osaamisesta. Freelancer-työhön koettiin liittyvän sekä vapautta että epävarmuutta. Työ koettiin hyvin merkityksellisenä. Ymmärrys freelancer-taitelijan työstä iloineen ja haasteineen sekä siellä tarvittavasta osaamisesta avaa näkymiä myös muuttuvan työelämän ja ’uuden työn’ tarkasteluun.
  • Rytkönen, Ida-Maria (2016)
    The objective of this research was to examine attitudes of teachers towards differentation. Especially differentitation of teaching in physical education. The research emphasized the consideration of skillful students and the ways of differentiating them in teaching. The interviewees were divided in two groups, teachers with athletic background and teachers without athletic background. The research examines whether the ways of differentiation varied or not, considering the backghround of the teacher. Six elementary school teachers participated in this research. Three of them had personal athletic background and additional education in sports. The remaining three had did not have any athletic background. The material gathering methods were half structural and was performed either at schools or homes of the interviewees. The research material was transcribed and after this the material was categorized and analyzed utilising different themes. Three themes arose from the material, which were the attitudes of the teachers towards differentitation,, situations where differentitation was considered necessary and the role of a skillful student during the physical education lesson. As a result, the teachers had a positive attitude towards differentitation. The teachers with athletic background held differentitation more important than the teachers without athletic background. Differentitation was considered necessary when a skillful student was not given a task that was challenging enough. The teachers thought that it was important that each student will get tasks that are challenging enough relating to their personal level of performance. Considering the differentitation of the skillful students, the teachers with athletic backgrounds had more ways of differentitation and broader and well justified answers than the teachers without athletic performance. The skillful student was utilized as an assistant teacher or as a demonstrating student. As a conlusion, it can be stated that the athletic background and additional education in sports affects the ways of differentitaion in physical education. The teacher with athletic background differentiates more diversily and is more sensible in finding more challenging tasks for the skillful student during physical education lessons. Very little research has been made towards the upwards differentitation in physical education at elementary school. It is important to research this subject, so that teachers will get more information about the methods they are using and they can self reflect and this way give high quality teaching for the skillful students.
  • Linda, Roos (2021)
    Tunnetaidoilla on suuri merkitys lasten elämään. Toimivien tunnetaitojen avulla esimerkiksi lapsen itsetunto ja kyky huomioida toisia voivat parantua. Tunnetaitoja opitaan jokapäiväisessä arjessa, niin kotona kuin päiväkodissakin. Kaikki päiväkodin työntekijät vaikuttavat omalla käyttäytymisellään ja panoksellaan tunnekasvatuksen toteutumiseen. Taiteen avulla esimerkiksi tunteiden ilmaisu ja tunnistaminen voi olla lapsille helpompaa, kuin pelkkiä sanoja käyttäen. Tutkimustehtävänä on selvittää, kuinka usein kyselyyni vastanneet varhaiskasvatuksen ammattilaiset käyttävät piirtämistä ja maalaamista tunnekasvatuksen tukena työssään päiväkodeissa, millä keinoin he sitä käyttävät ja minkälaisia kokemuksia heillä on sen käytöstä. Tutkimukseni tavoitteena on saada tietoa siitä, millä tavoin kyselyyni vastanneiden, päiväkodeissa työskentelevien henkilöiden ryhmissä käytetään taidetta tunnekasvatuksen tukena ja miten sen käyttö koetaan Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena vuoden 2021 aikana. Aineisto kerättiin netissä jaettavan kyselylomakkeen avulla. Kysely koostui 28:sta suljetuista kysymyksestä, sekä kuudesta avoimesta kysymyksestä. Kyselyyn vastasi yhteensä 15 vastaajaa, joista 12 toimi varhaiskasvatuksen opettajana sekä kolme lastenhoitajana. Kyselyyn vastanneiden varhaiskasvatuksen ammattilaisten ryhmissä oli lapsia nollasta ikävuodesta seitsemään ikävuoteen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimustulosten mukaan vastanneiden varhaiskasvatuksen ammattilaisten ryhmissä piirretään ja maalataan usein, mutta piirtämistä ja maalaamista käytetään tunnekasvatuksen tukena harvemmin. Vastaajien ryhmissä ilmaistaan, tunnistetaan, käsitellään ja säädellään tunteita monin eri tavoin piirtämisen ja maalaamisen avulla. Lähes jokainen kyselyyn vastannut oli kiinnostunut käyttämään piirtämistä ja maalaamista tunnekasvatuksen tukena. Kyselyyn vastanneilla oli paljon positiivisia kokemuksia taiteen käytöstä tunnekasvatuksen tukena. Positiivisten kokemusten lisäksi vastaajat listasivat paljon haasteita, joita piirtämisen ja maalaamisen käyttöön liittyy. Tulosten perusteella taiteen hyödyntäminen varhaiskasvatuksen tunnekasvatuksessa on haastavaa, mutta onnistuessaan avartavaa ja antoisaa.
  • Leppäniemi, Anniina (2018)
    The juvenile indisposition can be considered as a phenomena that has increased in 21st century. Indisposition, that more and more often tends to affect a certain part of youth, can lead to severe problems and feelings of exclusion. Risk factors and processes behind juvenile indisposition can be considered multilayered and related to social, family and individual issues. Diversity behind many causes of phenomena makes it more difficult to design procedures and interventions that could help preventing juvenile indisposition. Though the beneficial well-being effects of the arts have been widely researched in the past years, do the mechanisms behind these well-being effects still remain less understood. This literature review aims to understand the beneficial effects of the arts in the framework of Ryan and Deci´s self-determination theory. Self-determination theory emphazises the meaning of fulfillment of three psychological needs - competence, autonomy and relatedness- in reaching and achieving the optimal state of well-being. This systematic literature review was based on six international, scientific articles about beneficial effects of participatory arts for at-risk youth. Articles were analyzed using the theoretical framework of self-determination theory and fulfillment of three basic needs as a prediction of increased well-being. Results of this literature review refers to the potential of participatory arts in increasing the well-being of at-risk youth through fulfillment of three basic psychological needs. Considering the effects found in this review, participating in the arts predicts the feelings of competence, autonomy and relatedness in at-risk youth and gives insight to considering the well-being effects of the arts as a result of fulfillment of three basic psychological needs.
  • Alhamo, Marianne (2017)
    The purpose of this study was to examine art pedagogues and their estimations of the actualization of children’s art education action objectives as well as experiences on being part of the multiprofessional team. Art pedagogues started their work as the art educators in Vantaa kindergartens on August 2016. The hiring of new art pedagogues was the continuum to Taikava-project which lasted two years and took place in the city of Vantaa in September 2014. The purpose of Taikava-project was to hire art pedagogues instead of kindergarten assistants to different kindergartens to support children who needed special support towards their growth and learning with art educational methods. The research was qualitative and was based on interviews. The interviewees were randomly chosen four (4) art pedagogues. The interview was a semistructured theme interview where different art educational objectives and multiprofessional teamwork were processed separately. Theory based content analysis was used to analyze the collected data. The guiding theory was based on earlier researches and in advance delivered children’s art education objectives by art pedagogues. These created art educational content areas which were art educational procedures, the growth processes of children and the intrinsic value of art. The guiding theory of professional teamwork was based on team principles, team communication and team work. Art pedagogues evaluated achieving art education objectives settings well during four (4) months study period. Child orientation, individual support, children’s self-regulation, emotional intelligence, bravery and ability to enjoy art were increased and worth mentioning results. Obstacles of not achieving objectives were the lack of time, the big amount of children and the new ways of working. Art pedagogues hoped to get more balance between their planned and spontaneous activity at work in future. Art pedagogues experienced having appreciation in multiprofessional teams where they were involved. Team co-operation and team communication were experienced practical all in all. Nevertheless, occasionally the lack of mental support, colleagues’ uncertainty of the new way of working, problems in interaction and information disconnects were disadvantages of working fluently.
  • Holmroos, Charlotta (2023)
    Inom småbarnspedagogiken, daghemmen och i synnerhet på småbarnsavdelningar, behövs ibland metoder för att stöda och underlätta kommunikationen med och bland barn. Tecken som alternativ och kompletterande kommunikation (TAKK) är en stödmetod som används. Syftet med denna studie är att ta reda på i hur stor utsträckning TAKK används som metod inom småbarnspedagogiken på småbarnsavdelningar bland barn i åldrarna 0 - 3 år, samt hur pedagogerna upplever TAKK som stödmetod i vardagen. Dessutom undersöks pedagogernas åsikter om hur barns lärande och utveckling gynnas av TAKK, samt ifall TAKK gynnar varje barn. Studien är kvalitativ och genomfördes med hjälp av intervjuer. Fyra respondenter deltog studien, och samtliga arbetade vid intervjutillfället som lärare inom småbarnspedagogik på småbarnsavdelningar. Respondenterna bekantade sig med intervjufrågorna innan de intervjuades online med hjälp av zoom-plattformen. Intervjuerna bandades in och transkriberades. På basen av det gjordes en fenomenologisk analys. Respondenternas identitet, daghem eller kommun hålls anonyma och går inte att identifiera i denna studie. Resultatet av denna studie visar att pedagogerna anser att TAKK gynnar varje barn, vare sig barnet haft språkliga svårigheter eller inte. Pedagogerna upplevde att TAKK som stödmetod är viktig och ger varje barn möjlighet att utvecklas i språk och kommunikation. Resultatet visar också att TAKK ger en känsla av samhörighet, delaktighet och gemenskap, då barnen kan göra sig förstådda.
  • Leppänen, Inka-Amanda (2021)
    Sukupuolisensitiivisyys on tärkeä osa varhaiskasvatuksen arvopohjaa ja sen toteutumiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Tutkimusten mukaan sukupuolisensitiivisyys ei kuitenkaan vielä toteudu varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa varhaiskasvatuksen perusteiden ja varhaiskasvatuslain vaatimalla tavalla, vaan toiminta on edelleen sukupuolittunutta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia ja käsityksiä varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin ja vuorovaikutuksen sukupuolisidonnaisuudesta ja sukupuolisensitiivisyydestä. Tutkimuksen aineisto muodostui yhdestä fokusryhmäkeskustelusta, johon osallistui kolme varhaiskasvatuksen opettajaa. Diskurssianalyysin avulla tutkin, millaisia sukupuolisensitiivisyyteen ja tasa-arvoon liittyviä diskursseja varhaiskasvatuksen opettajien fokusryhmäkeskustelusta on tunnistettavissa. Analyysin perusteella aineistosta rakentui neljä diskurssia: 1) tasa-arvon ja sukupuolisensitiivisyyden diskurssi, 2) binaarisen sukupuolijärjestelmän ja sukupuoliodotusten diskurssi, 3) diskurssi koulutuksesta sukupuolisensitiivisen varhaiskasvatuksen mahdollistajana ja 4) sukupuolisensitiivisen leikinohjauksen diskurssi. Varhaiskasvatuksen opettajien puheesta välittyi oletus, että varhaiskasvatuksessa toimitaan sukupuolisensitiivisesti ja tasa-arvoisesti. Diskurssien perusteella monenlainen sukupuolen ilmaisu sallitaan ja leikkeihin kannustetaan ilman sukupuolioletusta. Diskurssit olivat kuitenkin osittain binaarista sukupuolijärjestelmää vahvistavia ja perinteiset sukupuoliroolit ja -odotukset ilmenivät niissä usein. Koulutuksen merkitys korostui sukupuolisensitiivisen vuorovaikutuksen ja toiminnan mahdollistajana. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle kaivattiin yhdenmukaista koulutusta sukupuolisensitiivisyydestä, jotta työntekijät tunnistaisivat paremmin omat sukupuolittavat toimintatapansa ja pystyisivät kehittämään toimintaansa. Tulosten merkitys on sen tarjoamissa näkökulmissa sukupuolisensitiivisyyden ja tasa-arvon toteutumisesta varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa ja vuorovaikutustilanteissa. Kun edistysaskeleet ja epäkohdat tunnistetaan, voidaan edetä kohti tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta, jossa jokainen lapsi saa olla aidosti oma itsensä.
  • Klöve, Karin (2020)
    Taloudellinen eriarvoisuus, erityisesti lapsiperheiden osalta, on lisääntynyt Suomessa viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Perheiden toimeentulo-ongelmat heijastuvat lasten ja nuorten elämään monin eri tavoin sekä konkreettisesti että tunnetasolla. Taloudellinen eriarvoisuus on yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ilmiö, joka rajoittaa mahdollisuuksia olla, toimia ja kouluttautua. Taloudellista eriarvoisuutta on perinteisesti tutkittu aikuisten näkökulmista käsin, mikä voi erota merkittävästi lasten tavasta käsittää taloudelliseen eriarvoisuuteen liittyviä merkityksiä. Koska taloudellinen eriarvoisuus ilmenee lasten ja nuorten arjessa kompleksisin tavoin, tulisi ilmiötä tuoda näkyvämmäksi erityisesti heidän näkökulmastaan. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisissa yhteyksissä taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa esiintyy ja minkälaisia merkityksiä taloudellisten resurssien erot luovat lasten välisissä sosiaalisissa suhteissa. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin pitkälti 2010-luvulla julkaistuihin vertaisarvioituihin tutkimuksiin, pro graduihin, opinnäytetöihin, selvityksiin ja hankkeisiin. Tutkimusaineistosta ilmeni taloudellisen eriarvoisuuden olevan läsnä lasten arjessa monin eri tavoin. Lasten välillä vallitsevat taloudelliset erot tuottavat eriarvoisuutta, joka määrittää lasten sosiaalista asemaa ja osallisuutta vertaisryhmässä. Taloudellinen eriarvoisuus näyttäytyy lasten arjessa selkeimmin erityisesti kuluttamisen ja kulutusmahdollisuuksien eroina. Yksi keskeisimmistä taloudellisen eriarvoisuuden tuottamista merkityksistä liittyvät lasten sosiaalisten vertaissuhteiden ja kaverisuhteiden muodostamiseen ja ylläpitämiseen. Samanlaiset intressit ja kulutustaso voivat lisätä yhteenkuuluvuutta lasten välisissä sosiaalisissa suhteissa, kun taas taloudellinen eriarvoisuus voi pahimmillaan johtaa syrjimiseen, kiusatuksi tulemiseen ja ryhmästä ulos sulkemiseen. Vaikka lasten on havaittu luovan aktiivisesti omia strategioitaan ja toimintamallejaan selviytyäkseen tilanteista, joissa lasten välillä vallitsevat taloudelliset erot ovat läsnä, on tärkeää huomata, että köyhyyden aiheuttama stigma on usein materiaalisia haasteita vakavampi ongelma.
  • Sallamaa, Susanna (2016)
    Economic inequality has increased in Finland over the past three decades, and it affects the population in several ways, for instance through unequal distribution of health and education. Economic inequality refers to the differences in economic and material resources between individuals and groups. The aim of this study was to examine children’s experiences of economic inequality in their daily life. The objective was to gain an understanding of how children understand inequality and how does it effect their consumption and relations with peers. A further aim was to study the different strategies children have developed in order to cope with economic inequality. This study is a literature review written in the framework of childhood studies. Childhood studies examine children as active and social agents and observe different phenomena from their viewpoint. There are only a few Finnish studies which examine economic inequality from children’s viewpoint, which is why research from Great Britain and the United States is widely used in this study. Children understood economic inequality mainly through outward appearances. For instance, the lack of designer clothes or particular items was considered a sign of poverty. The challenges in consumption caused by deprivation affected children’s peer relations in a negative way, resulting in discrimination, bullying and distress. Children’s coping mechanisms included loaning money and going to work. Furthermore, children tried to adapt to their economic circumstances by avoiding situations where money mattered and by emphasizing the importance of social relations over economy. Through understanding the relevance of economic inequality in children’s life awareness of the issue can be raised. Economic inequality can have a profound effect on children’s well-being, which is why it is important for teachers and other adults working with children to be aware of the issue and the complex processes behind it. Economic issues are acknowledged in the new national core curriculum, which will come into effect in fall 2016. It states that teachers are to guide students in becoming responsible economic actors, consumers and responsible citizens.
  • Immonen, Julia (2022)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli analysoida erilaisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikuttimia varhaiskasvatuksen pedagogiseen johtamiseen. Tavoitteena oli myös antaa uutta tietoa varhaiskasvatuksen pedagogisesta johtamisesta ja erityisesti sen kehittämisestä. Tutkimustehtäväni on kerätä lisää tietoa pedagogisesta johtamisesta ja sen toteutumisesta laadukkaalla tavalla. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet puutoksia varhaiskasvatuksen laadussa sekä varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen laadussa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui kolme laadullista tutkimusta, joista kaksi oli väitöskirjoja ja yksi opinnäytetyö ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta. Tutkimukset käsittelivät varhaiskasvatuksen johtajuutta eri näkökulmista. Aineisto kerättiin hakukoneen kautta avainsanoja ja aineistolle asetettuja kriteerejä käyttäen. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, joka toteutettiin käyttäen apuna aineiston teemoittelua. Aineisto teemoiteltiin suhteessa tutkimuskysymyksiin ja yläkategorioita muodostui näin ollen kolme ensimmäiseen tutkimuskysymykseen ja kaksi toiseen. Näiden alle muodostui vielä alaluokkia, joiden avulla aineistoon perehdyttiin syvemmin. Tulokset ja johtopäätökset. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni koski taloudellisia ja sosiaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat varhaiskasvatuksen pedagogiseen johtamiseen. Yläteemoja löytyi kolme, resurssien vaikutukset taloudellisista tekijöistä sekä rakenteelliset vaikutukset ja johtamiskulttuuri sosiaalisista tekijöistä. Näistä resurssien vaikutuksiin löytyi kaksi alateemaa, kiire ja ajanpuute sekä työtehtävien laajuus. Rakenteellisista tekijöistä nousi esille toimenkuvan epämääräisyys sekä toimintamallien puutos. Johtamiskulttuurista alateemoiksi muodostui toimistotyöt, vertikaalinen hierarkia ja johtajan suuri vastuu. Toinen tutkimuskysymykseni käsitteli pedagogisen johtamisen kehittämistä. Yläteemoja löytyi kaksi, organisaatiokulttuurin muutos sekä resurssien oikeanlainen käyttö. Organisaatiokulttuurin alateemoiksi muodostui jaettu johtajuus sekä yhteisöllisyys, joiden alle vielä muutamia muita alateemoja, kuten suunnittelu ja työnjaon selkeyttäminen. Resurssien oikeanlaisen käytön alateemoiksi muodostui lisää vakansseja johtajille sekä koulutetut työntekijät. Tuloksien perusteella varhaiskasvatusorganisaatioissa vaikuttavat erilaiset taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. Näillä on vaikutuksensa myös pedagogiseen johtamiseen eri tavoin. Pedagogista johtamista voidaan kehittää esiin noussein taloudellisin sekä sosiaaliskulttuurisin keinoin. Aihetta jatkotutkimukselle löytyy esimerkiksi taloudellisten kehityskeinojen parista sekä poliittiselta osa -alueelta.