Browsing by Title
Now showing items 3801-3820 of 3906
-
(2018)Goals. The goal of this thesis was to describe nuclear family parents’ thoughts of parenthood and the diversity of everyday life. According to the results of The Family Barometer 2017 by The Family Federation of Finland young childless adults that are postponing their parenthood see the everyday life of a family with children busy and troublesome. They also see families with children as so called Prisma family which are similar to each other. Prisma family is a fairly new concept of a stereotypical family whose parents seem to be busy and nervous and their children furious. The Family Barometer doesn’t disclose the parents’ points of view on family life, so this thesis aims at providing information of the everyday life of a family with children, and at raising the diversity of daily life of the nuclear family i.e. heterosexual parents and their common children. The generalization of Prisma family doesn’t fit in this diversity. The goal was to stir up ideas of the diversity of daily life and diminish its emphasis on the extremes. Methods. This thesis is placed between qualitative and quantitative research. The data for the thesis was collected with a questionnaire that included open ended questions. The data based on five nuclear family parents that were chosen by discretionary sample and was analyzed by using content analysis. Eventually the qualitative features were emphasized in the execution and demarcation of this thesis because the goal was to describe nuclear family parents’ own thoughts without a need of generalization. Results and conclusions. The parents of nuclear families experienced their everyday life positively. It seems that the support and compromising between the parents are connected to better experience of their own time and opportunity to have hobbies. Four of the couples saw that their time together had diminished. In turn three of the couples found that their children have strengthened the bond between the parents. Combining work and study with everyday life of a family with children worked out well among the families in the research. All in all, the families participating in the thesis were actually examples of Prisma family, whose lives are busy but thanks to their flexibility they didn’t experience the rush only negatively but could control it.
-
(2022)Tavoitteet. Tämän määrällisen tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella nuorten kiinnostusten kohteiden ja eri- näisten muuttujien välisiä yhteyksiä toisen asteen koulutusvaihtoehtojen kontekstissa. Tavoitteena oli ensimmäi- sen tutkimuskysymyksen mukaisesti selvittää, miten määritellyt lähtökohtaerot ovat yhteydessä nuoren kiinnos- tukseen ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta kohtaan. Toisessa tutkimuskysymyksessä mielenkiinto koh- distui siihen, millaisia yhteyksiä nuoren kiinnostuksella ja yleisillä arvostettavuuskäsityksillä löytyy toisen asteen koulutusvaihtoehtojen kontekstissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorten erilaisilla lähtökohdilla ja heidän kiinnostuksellaan toisen asteen koulutusvaihtoehtoja kohtaan on löydettävissä yhteyksiä. Menetelmät. Tutkimusaineistona käytettiin Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston vuonna 2020 tuottamaa ja jaka- maa aineistoa ”Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus: peruskoulun 9.-luokkalaiset nuoret 2018”. Ai- neisto käsitti 300 yhdeksäsluokkalaisen nuoren raportoimat vastaukset. Aineiston keruussa oli käytetty yksinker- taista otantamenetelmää. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin epäparametrisista testeistä Mann-Whitneyn U-testiä, Kruskal-Wallisin testiä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiota. Tulokset ja johtopäätökset. Sukupuolittaisia eroja tarkasteltaessa selvisi, että tytöt ovat yleensä poikia kiinnostu- neempia lukiosta. Vanhempien koulutustason osalta kiinnostuneisuutta lukiota kohtaan raportoivat useimmiten ne nuoret, joiden vanhemmat olivat opiskelleet korkeakoulussa. Ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuivat to- dennäköisimmin ammattikoulun korkeimpana koulutuksenaan suorittaneiden lapset. Kiinnostuksen kohteina am- matillinen koulutus ja lukio näyttäytyivät voimakkaasti toisistaan poikkeavina. Sekä ammattikoulun että lukion osalta todettiin, että kiinnostus tiettyä koulutusvaihtoehtoa kohtaan oli yhteydessä myös sen korkeaan arvostetta- vuuskäsitykseen. Ammattikoulusta kiinnostuneet nuoret arvioivat lukiokoulutuksen yleensä vähemmän arvostet- tavana, kuin mitä lukiosta kiinnostuneet arvioivat ammattikoulun yleisen arvostettavuuden olevan. Siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin on koulutuksen nivelvaiheena erityinen, sillä se on yleensä ensimmäistä kertaa ihmisiä erilaisille koulutuspoluille ohjaava. Saadut tulokset avaavat keskustelua lähtökohtaerojen vaiku- tuksista ja niihin puuttumisen tarpeesta koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseksi.
-
(2020)Tutkimuksessa käsitellään yhteismusisoinnin vaikutusta yhdenvertaisuuden edistämiseen varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen kannalta olennaiset pääkäsitteet taidekasvatus, musiikkikasvatus, yhteismusisointi, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo antavat tutkimukselle teoreettista pohjaa. Kansallisen koulutuksen arvioinninkeskuksen raportissa (Karvi) 2019 mainitaan taidekasvatuksen, paikoin myös musiikkikasvatuksen, toteutuvan liian harvoin. ArtsEqual-hankkeessa puolestaan tutkitaan muun muassa, miten taide voi tukea tasa-arvoisia mahdollisuuksia oppimiseen ja osallistumiseen suomalaisissa kouluissa. ArtsEqual-hanke, Karvin raportti 2019 sekä pääkäsitteisiin liittyvät teoriat luovat pohjaa seuraavien tutkimuskysymysten syntymiselle: Miten varhaiskasvatuksessa hyödynnetään yhteismusisointia? Ja miten yhteismusisointi edistää yhdenvertaisuutta varhaiskasvatuksessa? Tutkimukseen osallistui kaksi haastateltavaa, jotka haastateltiin vallitsevan virustilanteen vuoksi Skype-sovelluksella. Aineisto koostui yhdestätoista analysoitavasta katkelmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Sisällönanalyysiin päädyin haastattelujen kiinnostavan sisällön takia, ja pääkäsitteiden vuoksi lähestymistavaksi valikoitui abduktiivinen eli teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Sisällönanalyysissä käytin fenomenografista ja hermeneuttista metodologiaa, joiden pohjalta yhteismusisointia ja yhdenvertaisuutta sekä niiden välisiä suhteita tarkasteltiin ilmiönä. Saatujen tutkimustulosten mukaan yhteismusisointia hyödynnettiin eri tilanteissa ja tilaisuuksissa: päiväkodin yhteisessä laulutilaisuudessa, juhlissa, siirtymätilanteissa, lasten omissa leikeissä sekä oman äidinkielen tai vieraan kielen oppimisessa. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan erityisosaaminen otettiin myös huomioon, josta esimerkkeinä olivat lastenhoitajan musiikillinen osaaminen tai harjoittelijan somalin kielen taito musiikillisessa toiminnassa. Yhteismusisointi vaikuttaa myönteisesti lasten yhdenvertaisuuteen, mutta myönteinen vaikutus on tilannesidonnaista. Yhteismusisoinnin yhdenvertaisuutta edistävä vaikutus ilmeni yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunteena koko päiväkodin laulutilaisuuksissa. Kun lapset lauloivat omissa leikeissään, lapset olivat osallisia musiikillisessa ilmaisussaan. Yhteismusisointi edistää yhteistyötaitoja, jotka edistävät myös yhdenvertaisuutta. Esimerkkinä tästä on yhdessä laulaminen esimerkiksi pukemistilanteessa, jolloin lapsen oli mahdollista rikastuttaa sanavarastoaan laulaen.
-
(2024)Tämä tutkielma tarkastelee kouluinstituution roolia sosiaalisen eriarvoisuuden uusintamisessa. Tutkielman taustalla oli tarve ymmärtää, uusintaako nykyinen koulujärjestelmä osana yhteiskunnan instituutioita yhteiskunnan sosiaalisia eriarvoisuuksia ja mikäli uusintaa, löytää koulutuksen yhteiskunnallisista tehtävistä sekä koulun individualisoitumisesta uusintavia elementtejä. Aiempi tutkimuskirjallisuus tästä aiheesta on osoittanut, että vaikka tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus ovatkin olleet keskeisiä käsitteitä aina peruskoulu-uudistuksesta lähtien, niihin perustunut sisältö ja käytännön toteutus ovat vaihdelleet yhteiskunnan kehityksen myötä. Tämän tutkielman tavoitteena oli saada kattava kokonaiskuva nykyisen kouluinstituution yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Tutkielma tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen saatavilla ollutta aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Keskeisiä tieteellisiä artikkeleita, kirjoja ja muita julkaisuja etsittiin vastaamaan annettuihin tutkimuskysymyksiin, joita analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että kouluinstituutio uusintaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta sen yhteiskunnallisten tehtävien kautta sekä oppilaiden yksilöllisyyttä ja kilpailullisuutta korostavissa ajattelu- ja toimintatavoissa. Koulun yhteiskunnallisten funktioiden kautta eriarvoisuutta uusintavia elementtejä ovat etenkin kulttuurista jatkuvuutta turvaava integraatio sekä yksilöiden järjestämistä ja asemointia palveleva valikointi. Myös koulun individualisoitumisen ilmentymismuodoista löytyy eriarvoisuutta uusintavia elementtejä, kuten yksilöllisyys, kilpailullisuus ja yrittäjämäisyys. On kuitenkin huomioitava, että Suomessa eriarvoisuuksia uusintavat muutokset koulumaailmassa ovat pysyneet varsin maltillisina.
-
(2022)Tavoitteet. Yhdenvertainen liikunnanopetus edellyttää monen muun seikan lisäksi kulttuurisen moninaisuuden huomioimista. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa (2014) onkin esitetty kulttuurisen moninaisuuden tukeminen yhtenä liikunnanopetuksen tehtävänä. Kulttuuriseen moninaisuuteen ja maahanmuuttoon keskittyvä aikaisempi suomalainen tutkimus näyttäytyy enimmäkseen ongelmakeskeisenä ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kokemusmaailmaa on kuvattu niissä vain vähän. Aiemmat tutkimukset myös osoittavat, että koululiikunnan kehollinen luonne voi osaltaan korostaa kulttuurien välisiä tapakulttuurieroja. Tämän tutkielman tavoitteena oli korostaa kulttuurisen moninaisuuden merkitystä suomalaisessa liikunnanopetuksessa ja koota yhteen tietoa tavoista, joiden avulla kulttuurista moninaisuutta voitaisiin huomioida koululiikunnassa. Tutkielma vastaa tutkimuskysymykseen: Millä tavoin kulttuurista moninaisuutta voidaan huomioida liikunnanopetuksessa? Menetelmät. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto koostuu pääosin pohjoismaisista suomen- ja englanninkielisistä, vuosina 2010–2022 julkaistuista tutkimuksista. Tiedonhaku toteutettiin Helkan kokoelmahaulla, Google Scholar hakupalvelulla sekä Taylor & Francis Online -tietokannasta. Hakusanoina korostuivat erityisesti koululiikunta, yhdenvertaisuus, kulttuurinen moninaisuus, rasismi ja peruskoulu sekä niiden englanninkieliset vastineet. Tutkielman lähdekirjallisuuteen on viitattu hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti ja aineistoa on käsitelty rehellisesti ja puolueettomasti. Tulokset ja johtopäätökset. Kulttuurista moninaisuutta voidaan liikunnanopetuksen välityksellä huomioida pedagogisen ja yhteiskuntakeskeisen näkökulman kautta. Liikuntaa opettavan opettajan tulee tiedostaa yhteiskunnallisten rakenteiden tuottama eriarvoisuus ymmärtääkseen rasismin, toiseuden ja normatiivisuuden käsitteitä. Liikunnanopetuksessa kulttuurista moninaisuutta huomioidaan muun muassa opetusviestinnässä, opetusmenetelmissä ja oman opettajuuden reflektoinnissa. Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvät kysymykset sisältävät laajoja ja kompleksisia aihealueita, eikä kulttuurisen moninaisuuden huomioimiseen tarvittavaa kulttuurienvälisen osaamisen taitoja voida yksiselitteisesti määritellä. Tutkielman tutkimustulokset lisäävät kulttuurisen moninaisuuden näkyvyyttä osana suomalaisen peruskoulun liikunnanopetusta ja tarjoavat tärkeitä tietotaitoja jo ammatissa toimiville liikunnanopettajille sekä liikuntapedagogiikan opiskelijoille. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koululiikuntakokemuksia ja liikunnanopettajien käsityksiä kulttuurisen moninaisuuden merkityksestä liikunnanopetuksessa kannattaisi tarkastella tulevissa tutkimuksissa.
-
(2023)Suomessa kasvatus ja opetus perustuu inklusiivisiin arvoihin, kuten jokaisen lapsen yhdenvertaiseen asemaan saada tarvitsemaansa tukea kasvuun ja oppimiseen. Inklusiivinen kasvatus on vaikeaselkoinen käsite ja sen erilaiset tulkinnat ovat muodostuneet ongelmaksi varhaiskasvatuksessa, koska ei ole tarkasti osattu määritellä sitä, kuinka inklusiivista kasvatusta toteutetaan. Varhaiskasvatuksessa ei ole aiemmin tarkasti määritelty myöskään sitä, kuinka lapsen kasvun ja kehityksen tuki tulee toteuttaa, jonka vuoksi kuntien tekemät paikalliset päätökset ovat osaltaan lisänneet suuriakin kuntakohtaisia eroja lapsen tuen prosesseissa. Varhaiskasvatuslain (540/2018) muutoksella, sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivityksellä pyrittiin vastaamaan tarpeeseen selkeyttää lapsen tuen prosesseja, inkluusion merkitystä varhaiskasvatuksessa, sekä luoda varhaiskasvatusikäisille lapsille oikeudellista perustaa saada tukea kasvulle ja kehitykselle. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millä tavoin lapsen tuen prosessit näyttäytyvät varhaiskasvatuslain uudistuksen sekä kolmiportaisen tuen käyttöönoton jälkeen ja millaiset tekijät edistävät ja estävät lapsen tuen yhdenvertaista toteutumista. Tutkielmani pyrki selvittämään lisäksi, mitä rakenteellisen tuen keinoja varhaiskasvatuksessa käytetään. Tutkimukseni oli monimenetelmällinen, jossa laadullisen sisällönanalyysin keinoin pyrin saamaan tietoa kokonaisvaltaisesti lasten tuen prosessien yhtenevistä ja eriävistä tekijöistä, joita pystyin määrällisen tarkastelun keinoin tarkentamaan. Määrällisellä tarkastelulla täsmensin aineistostani muun muassa lapsen tuen prosesseista nostamiani tuen rakenteellisia muotoja ja niiden esiintymistä eri kuntien välillä. Aineiston sain VakaTuki-tutkimushankkeen (2022) tutkimusprojektista ja minun aineistoni koostui 121 kunnan varhaiskasvatusjohtajan vastauksista, jonka pohjalta tarkastelin lapsen tuen prosesseja kuntien sisällä, sekä rakenteellisia tuen muotoja ja tuen muotojen yhdenmukaisuutta kuntien välillä. Aineistoni sisälsi 5 kysymystä, joista kaksi oli avoimia kysymyksiä ja kolme monivalintakysymyksiä. Tutkimustulokseni osoittivat, että tuen prosessit näyttävät valtaosassa vastauksia etenevän lain ja asetusten määrittelemää prosessinkuvausta mukaillen. Prosessien sisällä oli kuitenkin vaihtelua muun muassa siinä, kuka lapsen tuen prosessiin kuuluvat päätökset tekevät, ja kuinka monivaiheinen tuen prosessi kunnassa on. Lisäksi vaihtelua ilmeni siinä, minkälaisena monialainen yhteistyö näyttäytyi. Toisissa kunnissa monialainen yhteistyö koostui useiden eri ammattialojen edustajista, kun toisissa kunnissa ei ollut juuri varhaiskasvatuksen ulkopuolista tukea saatavilla. Aiempien tutkimusten mukaisesti erityisopettajien määrä oli tutkimukseni tu- loksissa myös alhainen, mutta silti käytetyin rakenteellisen tuen muoto. Tutkimusaineistoni vastauksista erottui selkeästi vaihtelevuus siinä, kuinka lapsen tuen tarve tunnistetaan. Erilaiset seulat, testit ja listat olivat keino tunnistaa lapsen tuen tarve, mutta osa näistä listoista oli kuntien omakehittämiä, joka ei anna luotettavaa kuvaa yhdenmukaisesta tuen tarpeen arvioinnista. Tutkimukseni johtopäätöksenä voin todeta, että varhaiskasvatuksessa tuki ja tuen prosessit eivät muodostu vielä kaikelta osin yhdenvertaisena, eikä näin ollen täytä inkluusion määritelmää jokaisen lapsen osalta. Tähän suurin vaikuttava tekijä on kuntien paikalliset päätökset ja resurssit, joiden avulla kunta määrittelee tarjottavat palvelut. Tuen prosesseja tulisi vielä enemmän yhdenmukaistaa selkeyttämällä tuen tunnistamisen keinoja, tuen prosessin kulkua sekä moniammatillisia työryhmiä, jotka lapsen tuen prosessiin vaikuttavat.
-
(2021)Tiivistelmä - Referat - Abstract The aim of the study is to find out the ability of teachers to act equally and anti-racist in a group of children. This study examines how much the goals of equality and anti-racism set by the Finnish Assosiation of Teacher Education (Sool ry) for teacher education actually differs from the content of teacher education in the field of early childhood education at the University of Helsinki before year 2020. Equality in the context of early childhood education and training means that every person is equal regardless of any person-related reason such as their ethnic or national origin (Equality Commissioner, 2019). The purpose of anti-racism in the context of education and upbringing is to achieve social justice among children and to prevent the formation of otherness. (Alemanji, 2018, 5). Educational institutions are not areas free of racism. However, it is important to note that it is different to declare racism in a school, for example, than to declare the whole institution racist, as the latter makes it difficult for change to review and recognize its own activities and the racism that affects them (Rastas, 2018, p. 90). The implementation of this study is divided into three parts: descriptions of the research context and descriptions of the methods of data analysis. In these subsections, the context of the research is opened and the qualitative research and the chosen method are briefly described. The study is thus a review of the literature, which is qualitative research. The review examined the Finnish Association of Students 'Teachers' document “Objectives for Teacher Education” and compared it with the contents of the curriculum for students studying to become early childhood teachers in Helsinki. Content analysis and, more precisely, thematic designing have been used as the method of analysis of the study, which has been used to find key topics in the material used. All in all, thematic design is about sharing and grouping material according to different topics (Tuomi et al., 2013, 93). This research set-up thus compared the objectives of teacher education and the actual course contents of early childhood teacher education in relation to the themes of equality, anti-racism and social justice. This literature review showed how significant the themes related to equality and social justice are in the field of education. The work of a teacher is guided by several laws and documents that bind and guide their daily activities. One important goal for teacher education is the teacher’s readiness to be able to teach different contents of social action, such as equality (SOOL, 2019). This includes equality education, cultural diversity, democracy education and social justice. Although equality and non-discrimination are key themes in almost every document guiding education and training, these are mentioned quite sparingly in the objectives of compulsory courses in the field of early childhood education. However, this is partly due to the fact that universities are independent units, which is why they can decide on their own curricula and the implementation of their goals (Karjalainen et al. 2007; Vitikka et al. 2014, 42). However, when looking at the content of the compulsory courses, multiculturalism was directly mentioned in the objectives of the two courses and other themes related to the sub-chapter on equality in this context were not directly mentioned. However, pre-primary education has a role to play in education as well as in promoting equality, which is why teachers should have sufficient capacity to guarantee equal education.
-
(2017)Goals. The purpose of this Bachelor´s Thesis was to define group skills in school context and find efficient ways to teach group skills to pupils. As the national curriculum in Finland (POPS 2014) emphasizes co-operation and communication skills, these questions are important and relevant. In this thesis, I try to clarify the process of learning and teaching group skills in school as well as the factors effecting it. Methods. The research method was a literature review. The material was gathered by reading educational and psychological literature and research. Essential research objects were co-operative learning theory and group dynamics. The results found in these materials were compared to POPS 2014, the national curriculum of Finland. Results and conclusions. Group skills are a part of social competence, which is based on socio-cognitive, social and emotional skills and temperament. There are four levels of co-operative group skills, which are forming, functioning, formulating and fermenting. According to the material used in this thesis, the following features and actions were typically related to group skills: listening, asking, taking turns, justification, sharing ideas, forming common views, managing conflicts and working for common goals. Group skills are not learned only by working in a group. Group skills should be systematically taught to pupils. Several studies indicate that group skills can be improved by following the basic elements of co-operative learning. Teaching co-operative group skills has also shown to have a positive influence on the relationships and atmosphere in the classroom as well as on the learning results.
-
(2020)Lasten ja nuorten hyvinvointi koulussa on aina ajankohtainen aihe. Aiempi tutkimus aiheesta on keskittynyt hyvinvoinnin haittatekijöihin, mutta nykyään lisääntyvissä määrin ovat tutkimukset käsitelleet myös lasten ja nuorten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kouluhyvinvoinnin yhteisöllisiä piirteitä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella miten nämä piirteen edistävät tai heikentävät kouluhyvinvointia. Tutkimuksessa oli alun perin tarkoitus selvittää, miten hyvinvointia voisi parantaa koulussa, mutta tutkimusaineistosta tärkeäksi piirteeksi nousi koulukiusaamisen merkitys hyvinvoinnin toteutumiselle. Koin siis tarpeelliseksi pohtia myös piirteitä, jotka heikentävät kouluhyvinvointia. Tutkimuksen menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Keräsin aineiston hyödyntäen tutkimuksen avainsanoja aineistohaulla Googlen ja Google Scholarin hakutoiminnolla sekä Helka-kirjaston tietokannoista. Aineisto oli suurimmaksi osaksi suomenkielisiä tutkimusartikkeleita sekä tutkimuskirjallisuutta. Lähteinä on käytetty myös paria englanninkielistä tutkimusta. Suomalaista tutkimusta löytyi mielestäni kattamaan tutkimusaihe monipuolisesti. Aineisto on julkaistu paria klassikkoteosta lukuun ottamatta 2000-luvulla. Kouluhyvinvoinnin yhteisöllisiksi piirteiksi tutkimusaineistosta nousivat ystävyys- ja vertaissuhteet, koulun ilmapiiri ja kouluviihtyvyys sekä osallisuus. Yhteenkuuluvuuden tunne sekä kokemus yksilön merkityksellisyydestä edistävät kouluhyvinvointia. Molemmat tutkimuskysymykset liittyivät vahvasti toisiinsa, mutta toisen tutkimuskysymyksen kohdalla koulukiusaaminen nousi suurimmaksi hyvinvoinnin heikentäväksi piirteeksi koulussa.
-
(2021)Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia vaikutuksia yhdessä laulamisella on alakoululaisten hyvinvointiin. Tutkimuksen kysymyksenasettelu syntyi tilanteessa, jossa yhdessä laulamista rajoitettiin maailmanlaajuisen koronaepidemian vuoksi. Laulaminen oli kuitenkin vuosisatojen ajan toiminut suomalaisen musiikkikasvatuksen pohjana. Edelleen ennen pandemiaa laulaminen oli usein käytetty työmuoto alakoulun musiikintunneilla, ja sen nähtiin sopivan kaikille oppilaille. Tutkimuksessa tarkasteltiin hyvinvointia Allardtin (1993) fyysisen, sosiaalisen ja psykologisen jaottelun perusteella. Näiden lisäksi työssä käytettiin henkisen hyvinvoinnin käsitettä. Hyvinvointia analysoitiin siis fyysisen, psyko-emotionaalisen, sosiaalisen ja henkisen ulottuvuuden kautta. Kyseessä on kuvaileva, integroiva kirjallisuuskatsaus. Työssä käytettiin aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta, jossa käsiteltiin ihmisten kokemuksia laulamisen vaikutuksesta hyvinvointiin. Integroivalla kirjallisuuskatsauksella pyrittiin kuvaamaan laulamisen hyvinvointihyötyjä mahdollisimman monipuolisesti, kuitenkin teoriaosuudessa tehdyn hyvinvointimääritelmän mukaan. Hyvinvointimääritelmä toimi työssä analyysin pohjana, jonka avulla rakennettiin kokonaiskuvaa yhdessä laulamiseen liittyvästä hyvinvoinnista. Tutkimusaineistoa kerättiin eri tietokannoista ja hakuohjelmista. Lisäksi aineistona käytettiin tutkimuskysymykseen liittyvää ammattikirjallisuutta. Tutkimuksen perusteella näytti siltä, että yhdessä laulaminen edisti alakoululaisten fyysistä, psyko-emotionaalista, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia. Yhdessä laulaminen toimi työtapana, jonka avulla voitiin tukea lasten kokonaisvaltaista kehitystä. Lisäksi aineistosta nousi keskeisenä esille opettajan rooli ennen kaikkea yhdessä laulamiseen innostajana ja ilon mahdollistajana. Opettajalta vaadittiin myös sensitiivisyyttä oppilaita kohtaan, rohkeutta ja avoimuutta uudelle sekä riittävää itseluottamusta ja musiikillisia taitoja. Samoin tärkeänä näyttäytyi yhdessä laulamista tukevat ympäristön puitteet, kuten vertaislaulajat, enenevät mahdollisuudet laulaa sekä fyysinen oppimisympäristö. Näin ollen voidaankin puhua hyvinvoinnin mahdollisuuksista, joita alakoululaiset voivat tiedostavan opettajan ohjauksessa yhdessä laulamisella tavoittaa.
-
(2016)The purpose of this study was to examine high school students’ social networks from perspectives of friendship, helping others in school and social-digital participation as well as compare potential differencies in networks between girls and boys and between different profiles of socio-digital participation by using social network analysis. The subject of the study was first year students of a high school in Helsinki (N = 82). The data was collected by using a social networking questionnaire and a questionnaire for social-digital participation. According to the results students had 8 friends on average and everyone helped at least one peer with schoolwork. Instead, there was relatively low amount of connections between students in network of socio-digital participation which represents helping others with information and communication technology (ICT) as well as shared activity in internet. There were differences in networking between genders thus on average girls had more friends and school related helping relationships than boys who had more ICT related activity with other peers than girls. However, the results were distorted by the low number of boys (n = 21) in respect of girls (n = 49). Instead, students’ profiles of socio-digital participation did not have a clear influence on their networks. In fact, in this study the homophily of students’ personal networks came out mostly through gender in all described networks.
-
(2022)Vuonna 2016 voimaan astuneen uuden opetussuunnitelman mukaan koulua tulee kehittää inkluusioperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisopetus pyritään järjestämään osana yleisopetusta. Luokkien heterogeenisyys tuo kuitenkin omat haasteensa luokkiin ja osittain tästä syystä opettajat kokevat uupumusta työssään. Siksi onkin tärkeää selvittää mitä eri- laisia mahdollisuuksia löytyy opettajien työtaakan vähentämiseksi. Yksi vaihtoehto voisi olla yhteisopettajuus. Tässä tutkielmassa selvitetään opettajien kokemia yhteisopettajuuden etuja, haasteita sekä edellytyksiä toimivalle yhteisopetukselle. Tämä tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, joka on tehty systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielma koostuu kahdeksasta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, joista seitsemän on tehty Suomessa ja yksi Yhdysvalloissa vuosina 2007–2021. Aineiston analyysi tehtiin ymmärtämiseen pyrkivällä laadullisella sisällönanalyysilla. Systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta käy ilmi, että opettajat kokivat yhteisopettajuuden olevan monipuolinen ja tehokas työtapa, joka tukee omaa ammatillista kehittymistä. Yhteisopettajuuden koettiin myös helpottavan opetuksen suunnittelua, opetusta ja arviointia, jolloin se myös lisäsi opettajien työhyvinvointia. Yhteisopettajuuden myötä oppilaat saivat enemmän huomiota sekä heidän tuentarpeensa huomattiin helpommin. Yhteisopettajuus myös mahdollisti tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelun omassa luokassaan, sekä lisäsi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden onnistumisen kokemuksia. Suurimmaksi haasteeksi yhteisopettajuudessa koettiin yhteisen suunnitteluajan löytäminen. Muita haasteita olivat liian vähäinen tieto ja koulutus yhteisopettajuudesta, vaikeus löytää sopivaa paria toteuttamaan yhteisopettajuutta, sekä yhteisten aikataulujen ja lukujärjestysten yhteensovittamisen vaikeus. Toimivan yhteisopettajuuden koettiin edellyttävän riittäviä resursseja ja rakenteellisia edellytyksiä sekä samanlaista käsitystä opettamisesta ja opettajuudesta. Myös opettajien omaa tahtoa ja innostusta yhteisopettajuutta kohtaan pidettiin tärkeänä asiana toimivan yhteisopettajuuden kannalta. Johtopäätöksenä voidaan nähdä, että yhteisopettajuutta pidetään varsin positiivisena asiana. Toimiessaan se voi olla yksi vaihtoehto helpottaa opettajien kokemaa työtaakkaa, sekä keino vastata inklusiivisen koulun tuomiin mahdollisiin haasteisiin.
-
(2017)The work communities in schools have changed and teachers do not need to work by themselves. Communication between the members of a work community is advanced with multiprofessionalism and there is a wide range of professionals from different fields, for example school assistants, in work communities. The most important working partner for a school assistant is the class teacher with whom a school assistant works with daily. The major purpose of this study was to research how literature portrays the interaction between a teacher assistant and a class teacher. The study also aimed to explain why the interaction between a teacher assistant and a class teacher is important and how it can be improved. This study also surveyed factors influencing the interaction and collaboration between teacher assistants and teachers. The form of my study was a literature review and I collected data on Helmet library’s search engine and Finna and Arto databases. I also used Google and Google Scholar where I found dissertations and international and national reports. I also used scientific literature and electronic sources, such as news, the new curriculum and Basic Education Act. The results of the study show that the interaction between a teacher assistant and a class teacher is described as multiprofessional collaboration and shared expertise. Both the teacher assistant and the class teacher are professionals in their own fields, which is why integrating this expertise into the educational process in schools is important. Results suggest that interaction between a teacher assistant and a class teacher improves learning and well-being in the multiprofessional work community which is why this interaction is important. Time spent together was considered the most important element developing the interaction between a teacher assistant and a class teacher because it helps with getting to know one another and coordinating with different personalities. Planning together also improved the interaction and collaboration between a school assistant and a class teacher.
-
(2017)The purpose of this literature review is to find out, how music education is carried out in Finnish early childhood education. Music education is reviewed especially from the aspect of creativity and involvement. Another goal for this study is to discover how composing has been researched in the field of under-school-age children in Finland. The selection of the literature was guided by two terms: music composition pedagogy and inclusive education. Only one general guide on music composition pedagogy has been published in Finland, whereas inclusive education has been widely researched, owing to storycrafting. In addition to various studies, the literature review will highlight two Finnish musical applications: songcrafting and storycomposing, and will analyse their differences and similarities with the storycrafting. The used literature was mainly Finnish, early childhood education oriented studies, but some essential international researches were included. The National Curriculum of Early Childhood Education obliges the kindergartens to carry out diverse music education despite the low amount of literature and research. One’s own experiences of music education have an impact to kindergarten teachers’ motivation as music educators and the didactic advices from the university are not enough to change attitudes. The literature in this study focuses on the operating environment and the teachers’ attitudes. There is more research of small children composing in the field of music education than in the early childhood education. The limited amount of studies on small children composing has lowered this study’s credibility, and therefore indicated a need for further research. A further study could be an intervention including composing and its connection to involvement and well-being of the children.
-
(2018)The growing number of student with special needs has raised conserns about what is the best way to support them. This literature review gives you a closer look at co-teaching and how it can be implemented in different ways. In addition I`m intrested in looking at what are the pros and cons of co-teaching. Interest on co-teaching has increased in recent years, but there is not much research on the subject yet. The materials viewed in this literature review are international and national scientific research reports and articles. Most of the research conducted in relation to this subject has been made by interviewing teachers. Although interest in co-teaching has increased, this form of teaching has not been used much in schools yet. My literature review shows that co-teaching is seen as a rather positive form of teaching. It improves the wellbeing of teachers, when they can share responsibility with another teacher. In addition, students receive more support and assistance for their individual needs. Also the participation of students with special needs has improved. The biggest challenges of co-teaching are in finding time for co-planning and the lack of administrative support. In order to make more general conclusions, we should make more research about co-teaching.
-
(2023)Tavoitteet. Tässä tutkielmassa analysoin artikkeleiden pohjalta teknisen työn ja tekstiilityön yhdistämisen haittoja ja hyötyjä valinnaisainevalintojen näkökulmasta. Aiempaa tutkimusta on tehty oppilaiden, opettajien ja opettajaopiskelijoiden mielipiteistä ja motivaatiosta. Halusin selvittää, millä argumenteilla tekstiilityön ja teknisen työn yhdistämistä voidaan puolustaa, jos valinnaisainevalinnat ovat lähes puolittuneet uudistuksen jälkeen. Menetelmät. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto on kerätty google scholar –nettisivulta tietyillä hakukriteereillä. Kerättyyn aineistoon on suoritettu sisällönana-lyysi, jossa artikkeleiden tietoa on tiivistetty ja vertailtu keskenään. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa nousi esille käsityön yhdistämistä puoltavan tutki-muksen painottuvan teemoihin, jotka koskivat tasa-arvoa, monimateriaalisuutta ja parempia suunnittelumahdollisuuksia. Lisäksi käsityön kiinnostuksen laskusta ei niinkään syytetty opetussuunnitelman rakenteellisia muutoksia, vaan monimateriaalisuuden väärää toteutusta kouluissa. Käsityön yhdistämistä arvosteltiin puhtaasti luvuilla. Käsityön vähentyneet valin-naisainevalinnat antavat jo itsessään syyn sille, että yhdistetty oppiaine ei kiinnosta oppilaita yhtä paljon, kuin tekstiilityö ja tekninen työ erillään. Lisäksi yhdistämistä arvosteltiin vähen-tyneillä tunneilla ja opetussisällöillä, oppilaiden kiinnostuksella käsitöihin. Huolta aiheutti myös teknisen työn asemalla suomalaisissa yrityksissä ja yhteiskunnassa ja käsityö oppi-aineen tulevaisuus.
-
(2019)Educational accountability isn’t a new phenomenon, but it has grown stronger in the United States during the past decades. There have been two large educational amendments taking place in the 21th century: No Child Left Behind Act of 2001 and Every Student Succeeds Act of 2015. Due to these laws, the process of assessing teacher quality through student performance on standardized tests has become normal practice in school districts across the whole country. Standardized tests are used to both encourage students to study harder and teachers to put more effort into their instructional practices. In the context of this study, the concept of accountability means that teachers are almost exclusively held accountable for student performance. The aim of this study is to examine what kind of studies have been conducted on the effects of accountability on teachers during the last years and find out how teachers experience accountability in their daily work. This study was conducted as a literature review. For this piece of research, certain international studies from years 2012 to 2018 were considered. The selected studies were carried out in the U. S. school system. The most significant results were sorted out into subclasses based on the themes emerged from the studies. On one hand, I charted how teachers experienced accountability in their work, and on the other hand, the tangible ways accountability practices affected their work. According to my study, educational accountability was related to teacher stress, and it also had a negative effect on teachers’ job satisfaction. The stress emerged from accountability even leaded to teacher burnout. Consequently, teachers contemplated leaving teaching and working on other fields instead. This stemmed partly from the fact that teachers didn’t feel like they received enough support in their work. They also felt their work got automatized as they were expected to teach to the tests. In addition, teachers were worried about the impact standardization had on their students. They were especially concerned about students with special needs.
-
(2021)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät rakentavat yhteenkuulu-vuuden tunnetta ja mitkä tekijät heikentävät sitä inklusiivisessa oppimisympäristössä. Yhteen-kuuluvuuden tunteen rakentumisen tutkimus on suhteellisen tuoretta, suurin osa tutkimuksesta on tehty 2010-luvulla. Inkluusiota on alettu tutkia 2000-luvun puolella enemmän, kun erityisen tuen oppilaiden määrä kouluissa on kasvanut. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin in-ternetin hakukoneista ja tietokannoista löytyneitä tieteellisiä artikkeleita sekä tutkimuskirjalli-suutta. Tulokset ja johtopäätökset. Yhteenkuuluvuutta rakentavia tekijöitä tarkasteltiin varhaiskasvatus- ja kouluikäisten näkökulmasta. Yhteenkuuluvuutta heikentäviä tekijöitä tarkasteltiin erityisentu-en oppilaiden näkökulmasta. Yhteenkuuluvuutta rakentavia tekijöitä olivat koulun aikuisten po-sitiivinen suhtautuminen sekä vertaisryhmältä saatu hyväksyntä. Lisäksi yhteenkuuluvuutta edisti oppimisympäristön esteettömyys ja opettajan tarjoama riittävä tuki. Keskeisiä yhteenkuu-luvuutta heikentäviä tekijöitä olivat tuen puute, oppimisympäristön esteellisyys sekä vertais-ryhmän taholta koettu torjunta.
-
(2019)The aim of this study was to investigate, based on previous studies, the togetherness of the day care group from children’s perspective. The only research problem is ”How do children create and express togetherness according to previous studies in a day care group?” The togetherness was, in this study, referred to the interrelationship between group members. There is often a lot of talk about a good class spirit, but less often about the good spirit in day care group. However, togetherness and its consideration in day care is very important for the well-being of the child. A day care group is most often the first experience of a community for a child, so feeling of togetherness is important to make the child’s first experience of the own community as positive as possible. This promotes community action in later life. I executed my research as a descriptive literature review. There were five different articles in the review that treated my topic from the point of view of children, but focusing on the subject from a slightly different perspective. As one of the ways of conducting a literature review, I ended up classifying the articles that rose from my articles. In my research, it turned out that children use many different ways to create and express togetherness in a day care group. I composed these ways into eight separate themes, which then were classified into two classes according to the themes’ main way of expressing togetherness. These two classes were functional way of creating and expressing togetherness and verbal way of creating and expressing togetherness. One of these themes was left the division because it was so strongly in both upper classes. Togetherness seems to be a broad and diverse factor in the peer culture of children. Future research should also pay attention to the adults’ perspective of togetherness in a day care group, do expressions of the togetherness focus to them at all, how do they affect togetherness, or do they take it into account at all and how they can contribute to the togetherness of their group.
-
(2018)Teacher’s wellbeing at work has been studied a lot and research has shown that teachers’ occupational wellbeing is better than employees’ in other professions. However, teachers have been found to experience more stress than those who work in other professions. Many occupational wellbeing studies have found five factors that affect wellbeing at work. These factors are organization, management, work community, work, and the individual and his or her characteristics and interpretation of his or her own workplace. The purpose of this thesis is to find out what kind of factors increase and burden teachers' occupational wellbeing. The aim is also to examine if I could find the five factors that Manka has mentioned in her studies in this material or are there some other factors that affect wellbeing at work but are not in this model of occupational wellbeing. Research questions were: ”What kind of factors have been found to affect teachers’ wellbeing at work?” and ”How well does the Manka's well-being model reflect the factors affecting the wellbeing of teachers in this thesis?”. Research method was a systematic literature review and the material used in this thesis was gathered from Helsinki University Library’s search engine called Finna using various search terms. The thesis was limited to the recent studies about Finnish teachers in kindergartens, schools and adult education institutions. In this thesis, the most recent studies were limited to the years 2015−2018. The search engine showed 159 searches but only the most relevant articles were considered. In the end there were 18 relevant studies. The most prominent factors that increase teachers’ occupational wellbeing were communality and the sense of belonging. These were found to help people understand and trust each other, and to promote the teacher's sense of self-efficacy. The interaction between students and teachers could have a negative effect on teachers' well-being at work if teachers had distant relationships with their students. Distant relationships were more likely related to teacher’s burnout experiences. Workplace bullying was found to be more common in Finland than in other European countries. Bullying caused harm to the harassed person and to the workplace, for example through mental disorders, increased absenteeism, and rising sickness costs. The material used in this thesis matched only partially up to the general occupational well-being model. The impact of the work community was most clearly seen as a factor affecting well-being at work. Management, organization and the employee itself were found to have factors that influenced on well-being at work but the impact of the work did not appear in this material at all.
Now showing items 3801-3820 of 3906