Browsing by Title

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tutkia kuvataiteen ja luovan ajattelun yhteyttä. Tätä yhteyttä tarkasteltiin syvemmin kuvataiteen myötä kehittyvien luovan ajattelun osa-alueiden kautta sekä niiden keinojen kautta, joilla kuvataidetta toteutettiin tutkimusaineistossa. Katsauksen tutkimustarpeet nousivat esille esimerkiksi maailmanlaajuisesti ilmenevistä ongelmista, kuten ilmastonmuutoksesta, joiden ratkaisemiseksi tullaan tarvitsemaan innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisukykyä, jotka kuuluvat luovan ajattelun ominaisuuksiin. Tämä kirjallisuuskatsaus kokoaa yhteen tutkimuksia, joista on mahdollista tarkastella kuvataiteen ja luovan ajattelun yhteyttä. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena on luoda yleiskatsaus tutkittavasta ilmiöistä. Kirjallisuuskatsaus mukaili systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheita. Aineiston keruussa käytettiin kolmea Helsingin yliopiston kirjaston tukemaa tietokantaa, joista aineisto seulottiin yhtenevillä sisäänottokriteereillä. Tutkimusaineistoa seulottaessa käytettiin yhteneviä sisäänottokriteereitä. Katsauksen tutkimusaineisto luokiteltiin ja raportoitiin tutkimuskysymysten mukaan. Kirjallisuuskatsauksen perusteella todettiin, että kuvataiteella ja luovalla ajattelulla on vahva yhteys toisiinsa. Luova ajattelu myös lisääntyi tai kehittyi kuvataiteen parissa työskenneltäessä muun muassa ongelman etsimisen, ideoiden luomisen ja niiden kokeilemisen sekä avoimemman ajattelun suhteen. Kuvataidetta toteutettiin tulosten mukaan havainnoimalla, arvioimalla, analysoimalla ja yhdessä keskustelemalla sekä perinteisten kuvataiteen teknisten työtapojen kautta. Tuloksista on pääteltävissä, että kuvataiteen avulla voidaan kehittää luovaa ajattelua.

Tämän tutkielman tarkoituksena on tehdä selkoa eri lukemaan opettamisen menetelmistä, vertailla niitä keskenään ja arvioida niiden hyviä ja huonoja puolia. Lukemaan oppiminen on ensimmäisen kouluvuoden tärkein tavoite, ja sen opettamiseen on olemassa erilaisia menetelmiä, joita esittelen tässä tutkielmassa. Lukemaan opettamisen menetelmät jaotellaan usein synteettisiin, eli yksityiskohdista kokonaisuuksiin lähteviin, ja analyyttisiin, eli kokonaisuuksista yksityiskohtiin eteneviin menetelmiin. Tässä tutkielmassa esittelen tarkemmin kaksi synteettistä menetelmää: KÄTS- ja CID-menetelmät, sekä kaksi analyyttistä menetelmää: LPP- ja LYHTY-menetelmät. Tämä tutkielma on tehty kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa kootaan tietyn aiheen tutkimuksia yhteen, ja sen tavoitteena on etsiä vastauksia siihen, mitä ilmiöstä jo tiedetään. Valitsin aineistokseni tutkimuksia lukemaan opettamisesta ja tarkemmin sen menetelmistä. Aineistoni on haettu käyttämällä Google Scholar- ja yliopiston Helka-kirjaston hakupalveluita. Tulosten perusteella voidaan todeta, että synteettiset ja analyyttiset menetelmät eroavat toisistaan lukemaan opettamisen alkuvaiheessa ja etenemissuunnaltaan, mutta molemmat menetelmät sisältävät sekä synteesiä että analyysiä, eli sekä kirjain-äänneyhteyden harjoittelua, että kokonaisten sanojen ymmärtämisen harjoittelua. Lukemaan opettamisen menetelmän valinnalla on merkitystä ensimmäisen lukuvuoden keskivaiheilla, mutta ensimmäisen luokan keväällä menetelmästä huolimatta suurin osa oppilaista omaa hyvän lukutaidon. Tuloksista voidaan päätellä, että lukemaan opettamisessa tulee ottaa huomioon oppilaiden yksilöllinen etenemistahti ja valmiudet, lukumotivaation ylläpitäminen, sekä eri menetelmien elementtien yhdisteleminen.

When a school visits a museum as an out-of-school environment, and the focus is on science and STEM education, the teacher plays an important role in pupils′ museum learning. However, according to research teachers do not always make good use of the practices that facilitate pupils′ learning in museums. There are many literature reviews that touch up on pupils′ museum learning, but from teachers′ angle the information about good practices is still scattered and thus the practices do not reach the teachers. Therefore, the aim of my study is, with the help of latest museum research, to summarise for teachers what kind of practices facilitate science and STEM learning in out-of-school education in museums. In my study, I also take into account research that relates to mobile devices, the use of which has increased during the last few years. With the help of systematic literature review, I found 16 relevant articles in total. The articles were published during 1 Jan 2014–30 April 2017. In my analysis, I utilized content analysis as a research method in two ways: directed and conventional approach. I used directed approach, because I considered learning theory to improve teachers′ possibilities to understand the results of my study. The theory that I adopted was the Contextual Model of Learning (CML) (Falk & Dierking, 2000) that has been developed for a museum context. The aim of the model is to help find learning particularly in a museum context and thus the model also supported me with my content analysis. Because CML is mostly describing free-time museum visitor′s learning and thou does not unambiguously describe pupils′ museum learning, I decided to also use conventional approach in order to increase the reliability of my research. The findings of my study confirm results from earlier museum research, that in out-of-school education structure and what happens in school before and after the visit are important to pupils′ museum learning. CML helped me to examine the articles especially from the point of view of museum learning. With the help of the recent museum research I was able to make a checklist for teachers to support their science and STEM teaching in an out-of-school context. My conclusions are that teachers can facilitate pupils′ museum learning in many ways and, on the other hand, fail to utilize the full learning potential of museums if they do not use the best

Tässä tutkielmassa tutkitaan luokanopettajaopiskelijoiden sekä varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden kokemuksia opintojen kuormittavuudesta sekä tästä koetusta kuormittuneisuudesta selviämistä. Kuormittuneisuus on iso osa opiskelijan arkea ja mahdollinen syy siihen, että opiskelija ei valmistu korkeakoulusta lainkaan. Joka kymmenes opiskelija kokee opiskelu-uupumusta opintojensa aikana ja kuormittuneisuutta voidaan pitää uupumuksen esiasteena. Kasvatustieteellisillä opiskelualoilla opiskelu-uupumus on yleisempää kuin esimerkiksi lääketieteellisillä opiskelualoilla. Opiskelijan elämää saattaa kuormittaa myös monet muut asiat elämässä, ei ainoastaan opinnot. Tutkielmassa selvitetään, mikä opettajaopiskelijoita kuormittaa ja miten tämä koettu kuormittuneisuus ilmenee sekä opettajaopiskelijoiden omia keinoja selvitä opintojensa kuormittavuudesta. Lisäksi tutkittavana on, eroaako kuormittuneisuudesta selviäminen luokanopettajaopiskelijoiden ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden välillä. Tutkimukseen osallistui Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijat ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat vastaamalla E-lomake-palvelussa täytettävään kyselyyn. Vastaaminen oli vapaaehtoista ja vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Vastauksia tuli yhteensä 18, jotka kaikki otettiin mukaan tutkimukseen. Aineistoa analysointiin sisällönanalyysillä ja sisällöllisten luokittelujen avulla. Tutkielmassa tulee ilmi, että opettajaopiskelijat pääsääntöisesti selviävät kokemastaan kuormittuneisuudesta eikä ulkopuoliselle ammattiavulle ole ollut juurikaan tarvetta tässä tapauksessa. Opettajaopiskelijat saavat voimavaroja muun muassa liikunnasta sekä muusta vapaa-ajan toiminnasta sekä perheeltään ja ystäviltään. Sosiaaliset suhteet saattavat kuitenkin olla myös osasyy kuormittuneisuuteen. Lisäksi kuormittavana pidettiin eniten opetusharjoitteluja sekä pro gradua tai kandidaatin tutkielmaa. Kuormittuneisuus aiheuttaa opettajaopiskelijoille väsymystä, stressiä sekä ahdistuneisuutta. Voimavarakeinot eivät eronneet lainkaan luokanopettajaopiskelijoiden ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden välillä. Tutkielma antaa tietoa siitä, mikä opettajaopiskelijoita kuormittaa ja millä keinoin he siitä selviävät.

The purpose of my Bachelor´s Thesis was to study both the quantity of masculine and feminine characters presented in elementary school textbooks as well as the roles the characters of each gender are given. Prior studies on the subject (Dementjeff 2011; Tainio & Teräs 2010; Palmu 1992) have indicated that feminine characters are underrepresented in school textbooks as well as being given stereotypical gender roles. This is an important subject to study because working life gender segregation in Finland is strong. Based on previous studies my assumption is that elementary school textbooks still present gender roles in a stereotypical manner. The research material consisted of four elementary school textbooks, two mathematics and two in native Finnish language. Two of the books were published after the implementation of the Finnish government´s equality program. Mathematics and native Finnish language books were chosen because these subjects are taught the most, based on hours in the curriculum. The study was done as a qualitative content analysis. A decision to examine the material through a theory based content analysis was made because the study material´s categorization I based on a previously established framework. A calculation was made on the amount of feminine and masculine characters as well as the amount of characters whose gender could not be determined, based on the text or images. The characters that were found were divided into predetermined groups: masculine characters, feminine characters and neutral characters. The results show, that on average, the studied textbooks contained more masculine than feminine characters. In the newer textbooks, there was evidence of an aim to portray characters of both genders in equal quantity. However, there was no evident difference in the gender roles presented in either the older or newer textbooks. The masculine and feminine characters, portrayed in the images and text, had been given traditional gender based characteristics and occupations. As a conclusion it can be stated that gender roles are still presented in a very stereotypical manner in school textbooks

Tavoitteet. Lapsi tarvitsee turvalliseen kehitykseen aikuisen läsnäoloa ja sosiaalista vuorovaikutusta, jotta hänen psyykkiset rakenteet ja taitonsa kehittyvät. Suomessa lasten hoitopäivät voivat nykyään olla hyvinkin pitkiä, jolloin he viettävät yhä suuremman osan päivästään muualla kuin omassa kodis- saan omien vanhempiensa kanssa. (Mikkola & Nivalainen, 2009. s.15.) Tämän tutkimuksen tavoit- teena oli selvittää miten varhaiskasvatuksen opettajat kokevat sensitiivisyyden merkityksen työssään ja millaisia keinoja he käyttävät sensitiivisen vuorovaikutuksen luomiseen, koska lapsi luo juuri vuo- rovaikutuksessa kokonaiskuvaa siitä minkälainen hän itse on, millaisia muut ihmiset ovat ja miten heidän kanssaan toimitaan, onko ympäristö luotettava ja kantaako elämä (Mattila, 2011, s.18). Tutkimuskysymykset: 1) Millaisena varhaiskasvatuksen opettajat kokevat kasvattajan ja lapsen välisen sensitiivisen vuorovaikutuksen merkityksen työssään? 2) Millaisia keinoja varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät sensitiivisen vuorovaikutuksen luo- misessa lapsen kanssa? 3) Millainen merkitys sensitiivisellä vuorovaikutuksella on eri ikäisten lasten kanssa? Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin neljän var- haiskasvatuksen opettajan teemahaastatteluna. Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisellä sisäl- lönanalyysimenetelmällä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena oli, että varhaiskasvatuksen opettajat pitävät sensitiivisen vuorovaikutuksen merkitystä tärkeänä niin lapsen kehityksen kannalta kuin ryhmän toiminnankin kannalta, mutta sensitiivisen vuorovaikutuksen suhdetta on joskus haastavaakin solmia ja ylläpitää.

Mål. Det diskuteras allt mer om att mobbningen i samhället har blivit allt grovare och brutalare med tiden fastän tidigare studier visar att mobbningen har minskat. Tidigare studier har även visat att mobbning uttrycker sig på många olika sätt och det förebyggande arbetet av mobbning ska ske på många olika plan för att det ska vara möjligt att tackla problemet. Syftet med denna studie är att ta reda på hur mobbning tar sig i uttryck i dagens grundskola samt vilka verktyg lärare har för att förebygga mobbning. Metoder. Denna studie utfördes som en litteraturöversikt. För att samla in data har jag analyserat vetenskapliga studier. Jag har inkluderat både finländska och internationella artiklar i min studie för att få en bredare och fördjupad syn på mobbning. Artiklarna är publicerade mellan åren 2008 – 2021 och jag analyserade dem med tematisk analys. Resultat och slutsatser. Resultaten visade att mobbningen är svår att upptäcka och identifiera. Det framkom även könsskillnader i mobbningssätten. Pojkar tenderade använda sig av de fysiska mobbningssätten då flickorna däremot tenderade använda sig av de indirekta mobbningssätten. Förutom detta var sannolikheten högre för pojkar att bli både mobbad och att mobba. Drivkraften för mobbning visade sig vara strävan efter att uppnå makt, status och popularitet. Ytterligare framkom det i min studie att läraren har en viktig betydelse i det mobbningsförebyggande arbetet. Kompetens, självsäkerhet, arbetstillfredsställelse och självförmåga var viktiga egenskaper hos lärare då det kom till att ingripa och förebygga mobbning. Förutom detta tyder mina resultat på att KiVa-skola åtgärdsprogrammet är effektivt för att minska mobbning och utsatthet i grundskolan. Åtgärdsprogrammet visade sig vara effektivast i årskurs 1 – 6.

Syftet med studien är att få reda på hur pedagoger praktiskt arbetar mot mobbning. Kunskap om hur mobbning uttrycker sig bland barn under skolåldern och metoder för att arbeta mot mobbning är väsentligt för att skapa en trygg lärmiljö. Teorin i studien stöder sig på tidigare forskning om mobbning bland barn. Materialet till denna kvalitativa studie är en sammanställning av frågeformulär, mobbningsförebyggande planer och nationella styrdokument. Lärare inom småbarnspedagogik och barnskötare inom småbarnspedagogik från två enheter har svarat på frågegormulären. Mobbningsförebyggande planerna är också från dessa två enheter. Materialet är analyserat med textanalysens första och andra dimension och via kategoreisering av skillnader och likheter i respondenternas svar. Resultatet i studien visar att mobbning bland barn under skolåldern liknar mobbningen bland äldre barn. Resultatet visar också fem huvudsakliga metoder som pedagoger använder sig av vid förebyggande av mobbning. Pedagogerna som deltog i studien visade störst kunskap vid mobbningsförebyggande metoder. Identifiering och ingripandet vid mobbning beskrivs inte lika utförligt.

Biodiversity loss is a growing challenge that affects the functioning of our planet. But it is possible to prevent loss of nature and restore ecosystems all over the world. This is called nature positive. Plants play a key role as producers of life. However, research indicates that nature positive is at least a little bit slowed down by a phenomenon known as plant blindness. Plant blindness could be prevented by strengthening plant species identification skills and increasing the interest in nature. Previous research shows that mobile applications for plant species identification can be a helpful tool to prevent plant blindness. These studies have found that students' motivation and interest to study plant species identification increases when mobile apps are used in combination with outdoor learning. This study is a literature review that gathers and evaluates studies about the use of mobile apps in plant species identification education. The study looked at how digital tools can help people understand biodiversity better and prevent plant blindness. Theoretical backgrounds and the didactic focus were also analyzed. The study combined an integrative and descriptive literature review. The didactic focus in the studies were evaluated by using the DFC (Didactic Focus based Categorization) -method. It was used to identify the main research focus and possible lack of research in this field. According to the results, teaching plant species identification was perceived as challenging and mobile apps for plant species identification were seen as helpful tools in teaching. The theories used in these studies were mainly based on four themes: plant blindness and preventing it, plant identification skills, digital teaching tools and outdoor learning. The main goal of the studies was to find solutions to prevent plant blindness. The results showed that the studies were cross-disciplinary and utilized various research methods. However, the results showed that they were mainly focused on the same didactic themes. Most of these studies (92%) studied students, and more than half (54%) focused on students' understanding of objectives and content, motivation, and attitudes. Especially, motivation stood out as an important area of research. On the other hand, there was little research on teachers or teaching organizations.

Avhandlingen behandlar möjligheter och utmaningar med musikimprovisation i musikundervisning. Ämnet betraktas ur både lärarens- samt elevens synvinkel. Avhandlingens syfte är att utveckla en förståelse för hur musikimprovisation upplevs av lärare och elever och att belysa bl.a. hurdant behov för fortbildning det finns bland lärare gällande musikimprovisation, vilka färdigheter som utvecklas via användning av musikimprovisation i musikundervisning och redogöra för behov för vidare forskning inom ämnet. Det är ett växande forskningsområde där det speciellt i USA gjorts mycket studier kring ämnet. Denna avhandling fokuserar däremot på hur musikimprovisation i musikundervisning används i de nordiska länder, dvs. Finland, Sverige, Norge, Danmark och Island.