Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Niittymaa, Fanny (2022)
    Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millä keinoin opettaja voi musiikin tunnilla tukea lasten ja nuorten itsetunnon kehittymistä. Itsetunnolla tarkoitetaan yksinkertaistetusti ihmisen käsitystä ja kokemusta itsestään ja omasta arvostaan. Opettajalla on suuri merkitys oppilaiden itsetunnon kehitykseen, koska itsetunto kehittyy juuri ensimmäisinä alakouluvuosina. Itsetunto vaikuttaa vahvasti lasten ja nuorten elämään koko elämän ajan, ja sen vuoksi opettajan on tärkeää tukea itsetunnon kehittymistä parhaansa mukaan. Toteutin tutkimuksen kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Etsin aineistoa useista tietokannoista: Helkasta, Ericistä, Taideyliopiston Finnasta ja Google Scholarista. Käytin hakusanoina muun muaassa seuraavia termejä: musiikkikasvatus, musiikki, itsetunto sekä erityisesti näiden englanninkielisiä vastineita music education, music ja self-esteem. Aineistooni valikoitui 8 englanninkielistä ja vertaisarvioitua artikkelia, jotka on julkaistu vuonna 2009 tai sen jälkeen. Oppilaiden kokema turvallisuuden tunne musiikin tunnilla toistui monessa aineistossa: sen koettiin mahdollistavan itsetunnon kehityksen. Musiikin tunnilla opettajien kannustuksella oli oppilaille suuri merkitys. Opettajien tulisi suhtautua virheisiin oppimistilanteina ja antaa kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet harjoitella instrumenttien soittoa, laulua tai muita musiikillisia taitoja. Turvallisuuden tunteen lisäksi toinen monessa artikkelissa mainittiin pienryhmämuotoinen ja ”normaalien” musiikintuntien lisäksi tehtävä musiikinopetus, joka on suunniteltu kehittämään itsetuntoa. Pienryhmäopetuksessa keskityttiin myös monesti lapsille tuttujen lastenlaulujen ja kansanlaulujen harjoittelemiseen, mikä varmasti lisää lasten turvallisuudentunnetta ja kehittää itsetuntoa.
  • Vakkilainen, Anni (2019)
    The newest Curriculum for Basic education (POPS 2014) emphasizes the role of the whole craftprocess. The whole craftprocess includes significantly design, which is a multiphased and challenging prosess itself. Especially the start of the designprocess is often seen as challenging. Wide understanding of designprocess contributes designing and teaching of designing in schools. It is also important to search for multiple means to support designing, so that the hands-on learning and teaching would succeed as good as possible. The aim of this study is to examine the impact of music to ideation and inspiration in craftdesign. The impact of music can be understood and used in hands-on designwork correctly by defining the link between the impact of music and craftdesign. The theoretical part took shape in definitioning craftdesign and its phenomenons, ideation and inspiration and also opening the defition of the impact of music. The method of this study was descriptive literature review and its purpose was to combine an encompassing description of the topic. Research material consists of master thesis`s, university of applied sciences thesis and specialists researchreport, all dealing of music and crafts. Material consists of five national research altogether. Central findings concerning the researchtask were picked up from the collected material and analyzed by comparing with the theoretical part. This literature review showed that the connection between the impact of music and craftdesign goes through emotions and mental images to ideation and inspiration. Music impacts in peoples emotions, arouses mental images and enriches our imagination. In turn, in inspiration and ideation phases of craftdesign can emotions and mental images be seen as significant. This conclusion can be seen as defining the connection between the impact of music and craftdesign. Understanding and the define of this link increases the possibilities to use the impact of music to contribute learning and teaching craftdesign in schools.
  • Suuronen, Henna (2022)
    Tutkielmani etsii vastausta siihen, miten musiikkia ja matematiikkaa tulisi alakoulussa integroida konkreettisin keinoin. Ajatus lähti siitä, miten vähän aiheesta on vielä tehty tutkimusta ja miten oppiaineet kuitenkin pohjaavat samoihin teorioihin ja malleihin. Lisäksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa integrointi on hyvin vahvasti läsnä, mutta silti konkreettisia neuvoja opettajille oli olemattoman vähän löydettävissä. Tutkielmassani tuonkin esille konkreettisia keinoja musiikin opetuksen integroimiseksi matematiikan opetukseen. Toteutin tämän kirjallisuuskatsauksen kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla tarkastelen ilmiötä laajasti narratiivisella otteella erilaisiin tutkimuksiin ja teorioihin peilaten. Hain tutkielman kirjallisuusaineiston erilaisten tiedonhakupalveluiden avulla sekä kirjastoista. Aineisto koostuu suurimmalta osin suomenkielisistä lähteistä suomalaisen koulujärjestelmän omalaatuisuuden vuoksi. Lisäksi tutkielmassa on käytetty aineistona pro gradututkielmia, sillä tutkimuksen aiheesta ei ole tehty vertaisarvioitua tutkimusta suomen kielellä juuri ollenkaan. Aineistoa on analysoitu perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 opetussuunnitelmiin peilaten. Aihetta oli tutkittu aiemmin hyvin vähän suomen kielellä musiikin ja matematiikan osalta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat opetusta, kuitenkin painottavat kaikkien oppiaineiden integraatiota. Eri lähteistä oli löydettävissä erilaisia keinoja musiikin integroimiseksi matematiikkaan. Esimerkiksi erilaiset laulut, nuottien analysointi suhteessa murtolukuihin ja jatkumot sekä rytmit nousivat keskeisinä teemoina eri aineistoista. Johtopäätöksenä todetaan, että tutkimusaihetta on vielä tutkittu hyvin niukasti, mutta jo nyt olemassa olevasta aineistosta on mahdollista saada konkreettista apua opettajien arkeen musiikin ja matematiikan integroimisen tueksi.
  • Koskimies, Matias (2017)
    The purpose of this study was to examine how music appears as a part of kindergarten-specific curriculums for preschool education. The aim of this study was to find out what are the methods in which musical activities are planned and described in the curriculums. Another aim was to examine how the discovered mentions compare to the national core curriculum for pre-primary education (2014) and the goals for music it describes as a part of early childhood education. This study was carried out as a qualitative research. The material used for this study was 288 kindergarten-specific curriculums for preschool education found available online on the official Helsinki city’s web page. All of the kindergartens were Finnish speaking. The material was analyzed using content analysis and an analysis matrix was formed based on the themes found in the material. In the kindergarten-specific curriculums for preschool education, music was found in many contexts. 47 of the curriculums did not specify music-related activity. The goals found in the curriculums based on the analysis were music education, supporting language development and multiculturalism, multi-media literacy, supporting cognitive development and increasing overall well-being. Methods for musical activity found in the material were deploying themes and project-based activities, collaboration with external agents and the inclusion of children in planning the activities. Music was seen as a part of everyday life and musical activity was often combined with other subjects such as physical education, drama and visual arts. The kindergarten-specific curriculums described goals that were in line with the national core curriculum (2014) and added more detailed goals based on the needs of each preschool group.
  • Lampo, Laura (2017)
    In the kindergarten early childhood education is an entirety of care, education and teaching. Fundamental of early childhood education guides activity of kindergarten. Fundamental of early childhood education 2005 was not obligatory which made activity in kindergarten varied. The subject of this research came from my experience of my two practices in kindergartens. I learned that they had very little musical activity in their childgroups. Music is one of the subjects of artistic experience and expression in the fundamental of early childhood education. The purpose of this research was to examine when and how musical education in kindergartens is being fulfilled and which are the facts that affect its activity. For my research I interviewed four kindergarten teachers working in kindergarten on a theme interview. I recorded interviews and transcribed them afterwards. Material was analized as a material analysis. This research showed the diversity of musical activity in kindergartens. Many things affect to the number and quality of musical activity in kindergartens. Biggest effect is kindergarten teachers´ professionalism and commitment for their job. Music education in a kindergarten is diverse. On the other hand it rises from the initiative of children on the other hand it is kindergartens teachers´ pre-designed and goal-directed activity. This research shows there is music in a kindergarten on the other hand in the pre-designed music moments but also in many spontaneous moments throughout the day of the kindergarten.
  • Ahlsved, Veera (2023)
    Tämän kirjallisuuskatsauksen aiheena on, miten musiikkikasvatusta voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lasten fonologisen tietoisuuden tukemiseksi. Tutkimusongelmana on selvittää, miten ja millaisten musiikki-interventioiden kautta voidaan tukea lasten fonologisen tietoisuuden kehittymistä ja miten lapsen musiikilliset taidot ennustavat lasten fonologista tietoisuutta. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että varhaismusiikkikasvatuksella voidaan tukea lapsen kielen kehitystä, äännetietoisuutta, lukemaan oppimista, itseilmaisua, vuorovaikutustaitoja, tarkkaavaisuuden suuntaamista ja motorisia taitoja. Keskeinen edellytys kielen hyvälle oppimiselle on äänitaajuuksien ja korkeuksien erottaminen, mitkä ovat keskeisiä osa-alueita sekä kielellisessä että musiikillisessa kehityksessä. Kieli ja musiikki ovat ihmiselle ominainen tapa ilmaista itseään ja olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Tutkielmassa etsin vastausta tutkimusongelmiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Katsauksen teon tukena käytin erityisesti Finkin (2020) vaiheittaista mallia. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteiden mukaisesti aihepiiri rajataan ja alkuperäistutkimuksille laaditaan hyväksymis- ja poissulkukriteerit. Kirjallisuushaku aloitetaan tietokannoista, valmiit tutkimukset identifioidaan, sekä arvioidaan ja niistä tehdään lopulta synteesi. Kirjallisuuskatsauksessa tutkimusaineistoksi tarkentui valituilla hakukriteereillä kahdeksan artikkelia, jotka on julkaistu välillä 2013–2022. Musiikki-interventiot vaikuttivat valtaosin myönteisesti lasten fonologiseen tietoisuuteen. Interventioissa musiikkikasvatuksen menetelmissä korostui rytmin ja liikkeen hyödyntäminen, laulaminen ja kuunteleminen. Tulosten perusteella fonologisen tietoisuuden kehittymistä tukee aktiivinen ja intensiivinen musiikilliseen toimintaan osallistuminen. Erityisesti rytmisarjojen havainnointi ja rytmin prosessointitaidot ovat yhteydessä fonologisen tietoisuuden ja lukutaidon kehittymiseen. Musiikki-interventioiden avulla voidaan tukea lasten fonologista tietoisuutta, erityisesti lapsilla, joiden fonologisen prosessoinnin taidot ovat heikot. Varhaiskasvatuksen fonologista tietoisuutta tukevassa musiikillisessa toiminnassa tulee huomioida opetuksen tavoitteellisuus, intensiteetti, kehollisuus, innostavuus, yksilöllisyys ja sensitiivisyys.
  • Salo, Iida (2019)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää aikaisempien tutkimusten perusteella, millä tavoin musiikki voi tukea varhaiskasvatus ikäisen lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Oletuksena oli, että musiikilla on positiivisia vaikutuksia. Suomessa lakiuudistuksen jälkeen varhaiskasvatussuunnitelmasta on tullut velvoittava ja näin ollen kaikissa päiväkodeissa tulee toimia suunnitelman mukaan. Varhaiskasvatussuunnitelmassa musiikkikasvatuksella ja sen toteuttamisella on omat tavoitteensa. Musiikkikasvatus on monipuolista musiikillista toimintaa, joka perustuu eri tieteenaloilta haettuun tietoon, ja yhdistelee niitä. Musiikkikasvatus on saanut vuosien aikaan vaihtelevasti arvostusta ja sen merkitystä on pyritty todistamaan erinäisten tutkimusten avulla. Tämän vuoksi koin tärkeäksi selvittää mitä tutkimuksia aiheesta on aikaisemmin tehty ja koostaa tulokset yhteen tarkasteltavaksi. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla tutkimukseen valikoitui kuusi kansainvälistä tieteellisesti vertaisarvioitua alkuperäisartikkelia vuosilta 2000–2014. Käytin aineiston analyysimenetelmänä narratiivista sisällön analyysiä. Kaikissa tutkimuksissa oli havaittu positiivisia tuloksia musiikin vaikutuksista lasten kasvulle, kehitykselle tai oppimiselle. Lisäksi musiikillisen toiminnan mukanaan tuoma vuorovaikutus ja muu toiminta oli usein nostettu esille tarkastelemieni tutkimusten tulosten tarkastelussa. Voidaan siis päätellä, että musiikin lisäksi, musiikillisen toiminnan tuoma muu kehitystä tukeva vuorovaikutteisuus tai harjoitukset tukevat lasta monella tavalla.
  • Ranta, Anni (2019)
    This bachelor’s thesis is intended to study the importance of music education in early childhood according to previous studies. The attempt is to find definitions and benefits to early childhood music education from earlier studies. Narrative literature review was used as a research method in this bachelor’s thesis. The theoretical framework of the research consists of presenting the guiding documents of early childhood education and a small review of the literature on music education. The research material consists of previous studies and research articles. The research material was searched using the Google Scholar search engine and electronic databases of University of Helsinki. In the analysis of the research data, the research questions led the pick of the material when intend was to find relevant information to this bachelor’s thesis. Related literature, as well as research articles used in the research showed that music education supports linguistic development of children and helps building social skills, and cultural understanding. The research material showed that high-quality music education is versatile and takes into account the physical, mental and social skills associated with the age of children. High quality music education thus supports the child's development in many other areas of development. In addition, child-based teaching methods seem to yield positive results according to the research used in the thesis. In addition to the children's musical development, the child-oriented approach of teaching seems to support their self-esteem and sense of belonging to the group. It is possible to apply the literature review and its results in further studies, for example, when studying the importance of music education only from the perspective of a teacher or a child. It is also possible to use the thesis when studying only a specific area of music education or children's development.
  • Eskola, Iida (2020)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatus on varhaiskasvatuksessa ja kuinka sitä toteutetaan käytännössä. Halusin tutkia alle kolmevuoti-aiden musiikkikasvatuksen toteuttamista, sillä Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikes-kus, 2019) teettämän kyselyn mukaan taidekasvatus, johon myös musiikkikasvatus kuuluu, ei aina toteudu varhaiskasvatussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Musiikkikasvatuksella on tärkeä rooli lapsen kasvun ja kehityksen edistäjänä, ja se on siksi tärkeä osa varhaiskasva-tusta. Aiempaa tutkimustietoa yli kolmevuotiaiden musiikkikasvatuksesta on jo jonkin verran, mutta alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatusta on tutkittu hyvin vähän. Pidän aiheen tutkimis-ta myös tästä syystä todella tärkeänä. Aiemman teorian pohjalta muodostin tutkimukselle kaksi tutkimuskysymystä: Miten alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatusta toteutettiin alle kol-mevuotiaiden lapsiryhmissä, ja mitkä asiat vaikuttavat musiikkikasvatuksen toteutukseen päi-väkodeissa. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja sen aineiston keräsin ky-selytutkimuksen avulla. Kohderyhmänä olivat varhaiskasvattajat, jotka työskentelevät alle kolmevuotiaiden lasten ryhmässä. Tutkimukseen osallistuneita varhaiskasvattajia olivat var-haiskasvatuksen opettajat, lastenhoitajat, lastenohjaajat sekä perhepäivähoitajat. Kyselyyn vastasi yhteensä 23 varhaiskasvattajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyy-siä hyödyntäen. Aineiston analysointi suoritettiin ensin pelkistämällä vastaukset, jonka jäl-keen ne jaettiin pääteemojen mukaan kategorioihin. Tulosten mukaan musiikkikasvatuksen tavoitteiksi oli yleisimmin määritelty ilon ja riemun tuottaminen lapsille musiikin kautta, soittimiin tutustuminen, sekä puheen- ja kielenkehityksen tukeminen musiikin avulla. Musiikkikasvatusta toteutettiin ryhmässä esimerkiksi erilaisin lo-ruin ja laululeikein, yhteisillä lauluhetkillä sekä musiikkiliikunnalla. Laulamista ja musisointia oli usein hyödynnetty päivän aikana myös siirtymä- ja perushoitotilanteissa. Musiikkikasva-tusta edistäviä tekijöitä oli esimerkiksi kasvattajien asenne musiikkikasvatusta kohtaan sekä tiimin yhteiset tavoitteet ja suunnitelmat musiikkikasvatuksen toteutukselle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että musiikkikasvatusta alle kolmevuotiaiden ryhmissä edisti se, että kasvat-tajat pitivät musiikkikasvatusta tärkeänä ja olivat sitoutuneet laatimaan tavoitteet musiikkikas-vatukselle. Kasvattajat kokivat, että heidän oma kiinnostuksensa musiikkia kohtaan tarttuu myös lapsiin, jolloin lapset saavat monipuolisempia kokemuksia musiikista ja musiikin vaikutukset lasten kehitykseen ovat rikkaampia.
  • Hyppänen, Martta (2016)
    Children’s socio-emotional, cognitive and psychomotor learning development can be supported by deliberate and target-oriented music education. There is evidence of music functioning as a mean in expressing and processing emotions, and as a thrust in interaction between adult and child. In my thesis I examine kindergarten teachers’ perceptions of music education. My aim is not only to observe common conceptions but as well explore if music education materializes in Helsinki hence it is entered in the early childhood curriculum. Apart from this I’m clarifying how kindergarten teachers find their competence as executors of early childhood curriculum based music education. Qualitative methods were applied in the study. Data was collected by theme-centered interviews. The themes and a few questions were outlined and carried out in the interviews. Five kindergarten teachers took part in the interviews. Content analysis was applied in analysing the data. In findings there emerged a conception of music education as a significant part of kindergarten routines among teachers. Each of the informants signified the importance of music education in different ways. All of the teachers found one selves to execute music education nearly as entered in kindergartens curriculum. Some of the teachers’ reflected on ones’ action during the interviews and described how music education could be executed even better. The teachers’ found also that they posses the required knowledge and skills in executing music education as entered in the curriculum. According to the interviews there is nonetheless evidence that teachers’ posses varying level of skills. Some of the teachers’ were aware of requirements in developing ones’ skills despite of not being able to specify those.
  • Stenroos, Päivi (2024)
    Tavoitteet. Tutkimukset osoittavat, että musiikkikasvatus varhaislapsuudessa tukee paitsi lapsen kielellisten ja matemaattisten taitojen harjaantumista, mutta on myös merkittävässä osassa lapsen henkistä hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, millaisia valmiuksia varhaiskasvatuksen opettajat kokevat saaneensa omasta koulutuksesta toteuttaakseen tavoitteellista musiikkikasvatusta esiopetuksessa, millaisia merkityksiä varhaiskasvatuksen opettajat kokevat musiikkikasvatuksesta olevan sekä millaisia sisältöjä varhaiskasvatuksen opettajat toivoisivat täydennyskoulutukseen. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui viisi esiopetuksessa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa kolmesta eri yksiköstä. Koulutustaustoiltaan he olivat joko lastentarhanopettajia, varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja, joilla oli pätevyys toteuttaa esiopetusta. Haastattelut toteutettiin zoom-sovelluksen kautta puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja haastattelut nauhoitettiin. Analyysimenetelmänä oli osin teoriaohjaava aineiston analyysi, jossa aineisto litteroitiin, pilkottiin osiin ja muodostettiin uusia kokonaisuuksia vastaamaan tutkimus-kysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Eri koulutustaustat vaikuttivat siihen, millaisia valmiuksia varhais-kasvatuksen opettajat kokivat saaneensa toteuttaakseen musiikkikasvatusta. Kuitenkin tuli il-mi, että musiikkikasvatusta toteutettiin esiopetuksessa hyödyntäen henkilöstön vahvuuksia. Henkisten arvojen merkitys korostui, kun haastateltavat pohtivat musiikkikasvatuksen merkitystä esiopetuksessa ja musiikkikasvatusta toteutettiin varsin monipuolisin keinoin. Kaikki haastateltavat kokivat täydennyskoulutuksen tarpeelliseksi ja tästä tutkimuksesta saatuja tietoja voidaan hyödyntää organisaation kehittämisen näkökulmasta.
  • Widén, Miia (2017)
    This research aimed to study how music education can be used as a support for Finnish as a second language teaching in early childhood education. In particular, a specific project was studied in which music education was emphasized in a kindergarten in Espoo. The effects of music education have been studied internationally but these researches have focused on monitoring for example the development in fonological awareness. This research took a wider perspective on how music education affected second language learning. Such a wider perspective is important in the context of early childhood education where learning happens in every situation. The research material consisted of five interviews and a selected article. Interviews were conducted as theme interviews and transcribed for analysis. The research material for this qualitative research was analysed according to content-driven analysis. Music education supports second language learning in many ways. The repetitive nature of songs helps to memorize words. When pictures are used as a support for the lyrics of the songs, children can easily understand what the lyrics are about and this has a positive effect on both concentration and memorizing of lyrics. Songs that include playful elements act as a form of directed play where the teacher can support equal participation by all the children. It is however essential that these songs with play do not require any language skills for participation so that each child can feel the joy of succeeding in musical play amongst peers. Language learning can start only after child feels safe in the new environment. Safety can easily be created by building every music lesson with the same structure. Lastly it is important to notice how the interaction between adults and children affect second language learning. Sensitive adult can observe and notice even the smallest signs of communication from the children. The interaction between adults and children would be a fruitful research topic for future studies around the topic of music education and second language learning.
  • Airas, Sofia (2021)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millä tavoin alle kolmevuotiaiden ryhmässä työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat toteuttavat musiikkikasvatusta päiväkodin perustoimintotilanteissa, ja mitä perusteita he musiikin käytölle antavat. Lisäksi selvitetään, mitä he pitävät alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatuksessa tärkeänä. Alle kolmevuotiaiden päivät koostuvat suurimmalta osin perustarpeiden tyydyttämiseen perustuvista perustoiminnoista, ja nämä tilanteet tulisi nähdä tärkeinä pedagogisina hetkinä rutiininomaisen hoidon sijaan. Musiikkikasvatuksella on tutkitusti positiivisia vaikutuksia lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen, ja se olisi tärkeää integroida myös arjen perustoimintotilanteisiin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Haastatteluihin osallistui kolme (3) varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka työskentelivät alle kolmevuotiaiden ryhmässä eri puolella Suomea. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla haastateltavien vastaukset tutkimuskysymysten pohjalta määriteltyihin teemoihin. Tulosten perusteella perustoimintotilanteissa tapahtuva musiikkikasvatus oli enimmäkseen spontaania laulua ja loruilua. Myös soittamista, musiikkiliikuntaa ja kuuntelemista hyödynnettiin. Varhaiskasvatuksen opettajat luettelivat eniten sosioemotionaalisia perusteluita musiikin käytölle, kuten positiivisen ilmapiirin luominen, ryhmäytyminen ja tunteiden säätely. Musiikin koettiin vaikuttavan positiivisesti myös lapsen kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin, keskittymiseen sekä kielen kehitykseen. Tärkeitä elementtejä alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatuksessa mainittiin olevan muun muassa musiikista saatava nautinto, monipuolisuus, kasvattajan heittäytyminen ja toisto.
  • Koprinen, Elina (2021)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä viimeaikainen tutkimus sanoo musiikkikasvatuksen yhteydestä varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitykseen, miten aihetta on tutkittu, millaisilla tutkimusasetelmilla, millaisia tutkimustuloksia on jo saatu ja mitä aiheesta ei olla vielä tutkittu. Asiaa tarkastelemalla tutkimuksen tavoitteena oli myös nostaa esille relevantit näkökulmat käytännön varhaiskasvatuksen työn kannalta ja selvittää voidaanko musiikkikasvatusta hyödyntää yhtenä keinona kehittää varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitystä. Tutkimuksen tarkoitus, tutkimustavoitteet sekä aineistotutkimuksissa ilmenevät asiakokonaisuudet ohjasivat tutkimuskysymysten muodostumista. Lopulta muodostui kaksi tutkimuskysymystä: Millainen yhteys tutkimuksissa on havaittu musiikkikasvatuksen ja kielen kehityksen välillä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla? sekä Millaisilla tutkimusasetelmilla on havaittu myönteistä yhteyttä musiikkikasvatuksen ja varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehityksen välillä? Tutkimuksen tutkimusmetodina toimi systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksessa on pyritty noudattamaan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkkoja etenemisvaiheita. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen etenemisvaiheet olivat: aihepiirin rajaus, seulontakriteerien valinta, tietokantojen ja hakusanojen valinta, aineistotutkimusten valikointi sekä valikoituneiden tutkimusten raportointi (Metsämuuronen, 2011, s. 47–49). Aineistotutkimusten analyysin apuna tutkimuksessa on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksen tarkempaan tarkasteluun valikoitui lopulta kuusi aineistotutkimusta. Aineistotutkimuksiksi valikoituneet tutkimukset olivat viimeisen kymmenen vuoden (2011–2021) aikana julkaistuja, englannin kielellä kirjoitettuja, vertaisarvioituja akateemisia julkaisuja. Kaikissa aineistotutkimuksissa tutkittiin musiikkikasvatuksen ja kielen kehityksen välistä yhteyttä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla. Aineistotutkimusten kohderyhmän ikä vaihteli 2 ja 6 vuoden välillä. Tutkimustulokset osoittivat, että viimeaikaisten tutkimusten valossa musiikkikasvatuksella on ollut myönteistä yhteyttä varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitykseen. Erityisesti musiikkikasvatus oli myönteisesti yhteydessä varhaiskasvatusikäisten lasten fonologisen tietoisuuden kehitykseen. Lisäksi tutkimustulokset antoivat näyttöä tutkimusasetelmista, joiden surauksena musiikkikasvatuksen myönteinen yhteys varhaiskasvatusikäisten kielen kehitykseen, on havaittavissa. Näitä tutkimusasetelmia olivat: tutkimuskohderyhmä, musiikkikasvatukseen osallistuneiden koeryhmien koot, musiikkikasvatukseen käytetty aika, musiikkikasvatuksellinen toiminta ja musiikkikasvatuksellisen toiminnan toteuttajat. Tutkimustulosten pohjalta voidaan päätellä, että musiikkikasvatusta on mahdollista hyödyntää yhtenä keinona kehittää varhaiskasvatus-ikäisten lasten kielen kehitystä.
  • Helmi, Östernan (2017)
    The meaning of this research is to understand children’s thinking of music. The main problems in this research are how children understands music and the quality of children’s thinking. Based on earlier research, I presume that it is difficult for children to understand music as a concept, because it is abstract. The theoretical frame is divided in three different areas: music in the field of philosophy and psychology, children's musical development and musical environments and development of children’s thinking. Subject to this research becomes from my own interest in child-perspective studies, music and developing the state of music education. The main aim is to receive information from the children understanding the concept of music. This can bring important information about children's thinking among educators and help to develop teaching methods for small children’s music education better. This research was accomplished in child perspective and qualitative principles. The data to this research was collected by interviewing 11 3–6-year old children. Interviews were different from each other and they were accomplished with one or two children at a time. the form of the interviews was semi-structured theme-interview. Before the actual interviews there was made one pilot interview that helped to prepare for the actual interviews. The data received from the meetings with the children was analysed theory guided, by finding similarities and differences from the answers and then referring them to the theory that was formed earlier. In children’s speech music was found as multi-dimensional concept. It was seen as an abstract and concrete phenomenon, or both of them at the same time. Music was also described as an activity and as something that was produced by people. The data showed especially the connection of music and digital devices and also as singing and playing instruments. From the age-distribution was noted that 6-year old children were more capable to analyse the questions.
  • Kecskemeti, Inka (2017)
    The purpose of this study was to investigate how the teachers of music classes use music as an aid in teaching other subjects. The aim was also to find out how in their opinion the use of music affects the learning outcomes in other subjects and lets students work in peace. The theoretical starting points of the study I found in neurology, education and music pedagogics. As a theoretical basis I used Howard Gardner's theory of multiple intelligences and results in brain research. Previous studies have shown that music has a positive impact on learning outcomes. However it has been studied very little whether teachers use this knowledge.   The study was conducted as a qualitative research using a semi-structured interview method. The interviewees were six music teachers who worked in the metropolitan area. All the interviewees had worked for several years as teachers in music classes and were all graduates in music teaching. The interviews were transcribed and the evidence was categorized thematically. Based on theory and interviews three themes were chosen: 1. rhythms, melodies, rapping and humming, 2. in accordance with the theme 3. background music.   The most important outcome of the research was that the music class teachers who were interviewed use music as an aid in teaching other subjects in many different ways. The working method was considered pleasant for students by all interviewees. However their arguments about the benefits of the working methods were flimsy. Based on the analysis they did not have clear scientific basis in their answers, even though they talked about the neurological effects in a positive tone. Also, speaking about working in peace the replies were contradictory. In music classes using of music was seen having a positive impact in working in peace, while the other groups, the results could even be the opposite
  • Ruulio, Vilma (2023)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien käsi-tyksiä musiikkikasvatuksen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa sekä saada heidän näkö-kulmiaan varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Tutkimusilmiönä tutkimuksessani on musiikilli-sen toiminnan toteutus varhaiskasvatuksessa sekä sen toteuttamisen mahdolliset haasteet, mutta myös sen luomat mahdollisuudet. Tutkimuskysymykset muotoutuivat omien henkilö-kohtaisten kokemusteni kautta sekä tutustumalla jo aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikkikasvatusta ei toteuteta varhaiskasvatuksen arjes-sa säännöllisesti, vaan satunnaisten musiikkituokioiden kautta. Tästä syystä aihetta oli syytä tutkia, sillä musiikkikasvatus usein kuitenkin mielletään lapselle mieluisaksi ja kehittäväksi tavaksi oppia. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu sähköinen kyselylomake (ks. Liite 2). Kyselylomake tehtiin Microsoft Formsiin ja jaettiin saatekirjeineen (ks. Liite 1) varhaiskasvatuksen opettajille ’’Varhaiskasva-tuksen opettajat’’ -nimisessä Facebook-ryhmässä. Tutkimukseen osallistui 13 Varhaiskasva-tuksen opettajaa. Aineistoa analysoitiin sisältöanalyysin kautta teemoittelemalla etsien aineis-tosta samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen opettajat pitivät mu-siikkikasvatusta tärkeänä osana varhaiskasvatusta. Musiikin nähtiin olevan olennainen osa varhaiskasvatuksen arkea niin perushoitotilanteissa, retkillä, ulkoiluissa, leikeissä, liikunnas-sa kuin myös suunnitelluilla musiikkituokioilla. Musiikkikasvatuksen toteutuminen oli kuitenkin vaihtelevaa. Tuloksista nousi esille erilaiset haasteet kuten ajan ja henkilöstön puute, materi-aalien vähyys ja huono saatavuus sekä tiedon ja innostuksen puute. Opettajat kokivat, että varhaiskasvatuksen kentällä tarvittaisiin enemmän innostunutta ja osaavaa henkilöstöä, jotta musiikki saataisiin säännölliseksi osaksi varhaiskasvatuksen arkea.
  • Salminen, Tiina Helena (2022)
    Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että musiikilla ja kielen kehittymisellä on yhteys toisiinsa. Tutkimuksia aiheesta on jo paljon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää, minkälaisilla musiikin keinoilla opettajat tukevat kielenkehitystä varhaiskasvatuksen arjessa niiden lasten osalta, joilla tässä on haasteita. Tutkimuksen tehtävä on ymmärtää niitä käytäntöjä, joilla opettajat tukevat kielenkehitystä. Menetelmät. Tutkimukseen haastattelin sekä sähköpostiviesteillä että puhelulla seitsemää varhaiskasvatuksen opettajaa ja yhtä varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Haastattelun sisällön toteutin laadullisen tutkimuksen menetelmällä käyttäen teemahaastattelua. Haastattelut analysoin teemottelulla. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajat tukivat kielenkehitystä varhaiskasvatuksessa musiikin keinoin, toistamalla aktiivisesti lauluja, soittamalla erilaisia soittimia käyttämällä teoriaa (rytmejä, äänenvoimakkuuksia ja sointivärejä) ja esteettömän viestinnän välineitä (kuvatukea, tukiviittomia), hyödyntämällä rekvisiittoja sekä erilaisia musiikkimenetelmiä (suupoppia, lauluveikkoa tai laulupiirtämistä) lapsille, joilla on selektiivinen mutismi. Musiikkia käytettiin erilaisissa arjen tilanteissa (odotushetkillä, siirtymätilanteissa, kuten pukemistilanteissa) ja opetushetkillä (metsäretkillä ja jumpassa). Teemalliset musiikkihetket suunniteltiin erilaisille kokoonpanoille lasten iän, kehitystason tai tarpeiden mukaan, varhaiskasvatussuunnitelmaa käyttämällä. Tulokset kertovat, että musiikkia hyödynnetään paljon erilaisissa hetkissä (odotushetkillä, siirtymätilanteissa kuin opetustilanteissa), jotta stressaava arki muuttuu miellyttävämmäksi lapselle. Opettajan oma innostuneisuus lisää musiikin käyttämistä arjessa. Lauluja toistetaan, soittimilla soitetaan rytmejä, sointuja ja äänenvoimakkuuksia sekä käytetään esteettömän viestinnän välineitä (kuvia ja tukiviittomia), tukemaan kielenkehitystä. Näillä keinoilla kartutetaan sanavarastoa, autetaan ymmärtämään viestejä sekä innostetaan ja rohkaistaan lasta ilmaisemaan itseään, jolla on selektiivinen mutismi. Musiikkihetkiin suunnitellaan tietoisesti teemallisia hetkiä erilaisille kokoonpanoille (pienryhmille, koko ryhmille ja koko talolle), joissa otetaan huomioon lasten ikä, kehitystaso sekä tarpeet. Suunnittelussa hyödynnetään varhaiskasvatussuunnitelmaa. Toiminta on tavoitteellista, joka perustuu varhaiskasvatussuunnitelman.
  • Haikarainen, Sanni (2016)
    Tavoitteet. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota yhteen tietoa siitä, auttaako musiikin käyttäminen terapiamenetelmänä puheterapiassa kehittämään puheilmaisua henkilöillä, joil-la on autisminkirjon häiriö. Tutkimuskysymyksenä oli: ” Auttaako musiikin käyttäminen terapiaväli-neenä puheterapiassa kehittämään puheilmaisua henkilöillä, joilla on autisminkirjon häiriö?” Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin tietokannasta ProQuest. Tutkimukseen ei otettu mukaan tutkimusartikkeleita, jotka käsittelivät musiikkiterapeuttisia menetelmiä tai musiikin käyttämistä te-rapiamenetelmänä jonkin muun häiriön kuin autisminkirjon häiriön kuntoutuksessa. Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin myös sellaiset tutkimusartikkelit, joissa käsiteltiin musiikin käyttämistä kuntou-tusvälineenä henkilöillä, joilla on autisminkirjon häiriö, jonkin muun osa-alueen kuin puheilmaisun kehittämisessä. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen perusteella vaikuttaa siltä, että musiikista voi olla hyötyä puheilmaisun kehittämisessä henkilöillä, joilla on autisminkirjon häiriö. Tutkimustietoa aiheesta on kuitenkin vielä niukasti käytettävissä. Musiikin käyttämisellä saavutettiin positiivisia tuloksia puheilmaisun kehittämisessä erityisesti silloin, kun käytetty menetelmä sisälsi laulamista, motorista toimintaa sekä imitointia. Myös oman musiikillisen toiminnan yhteensovittami-nen toisen musisoinnin kanssa edisti puheilmaisun kehittymistä henkilöillä, joilla on autisminkirjon häiriö.
  • Marttinen, Emma (2018)
    Creating music in school, meaning for example improvisation and composing, is one of the central goals of music education in the curriculum through elementary school in Finland. The use of technology is increasingly emphasized in teaching and in music education. It is clearly related to the goals of music creating but studies have shown that these work methods are used remarkably rarely in music education in schools. The purpose of this study was to find out what the use of music technology as a tool for creating music in practice means. The subject is quite new and it has not been studied much. The main source of this literature review consists of studies and articles published in international peer-reviewed journals and professional literature. Music technology appeared in music creating work methods as a versatile set of music applications on mobile devices. Based on this research, music applications brought versatile alternatives to the expression of musical ideas. Because of music applications accessibility they enabled music creation regardless of the musical skill level. Music applications also formed a motivating mobile and multimodal learning environment for pupils. In addition, music technology was found to provide help for teachers to organize music lessons and enable students to work in groups. Music technology seems to be a good tool for creating music in school when its use can be justified pedagogically.