Browsing by Title

The aim of this bachelor thesis was to study multiculturalism in Finnish children´s literature. The study concentrates specially to observe if there are other ethnic- and cultural backgrounds appearing expect what could be perceived as Finnish and how they are represented. The subject for the research surfaced from the information that there is significant amount of people with multiculturalism background in Finland. Through the study was the find if the finish children books reflect the current realities of the population. In the theory section I defined multiculturalism as a term and introduced history of children’s literature and children’s picture books as a device in education of children. The research was carried out by choosing the most popular children’s picture books sold in 2017-2018. The books were chosen if they were written originally in finnish. The reason for this was that the picture books had to portray Finland´s perspective of multiculturalism. The research method used was qualitative. The research was carried out using theory-driven content analysis. The content analysis enabled the analyzing and classification of the data. Theory-driven analysis proceeded with the condition of the data while at the same time bringing terms from the theory. In the study I found out that ethnic- and cultural backgrounds were not apparent in the picture books in any other way than in darker skin color of the character and differing background was not for example referenced in the text. Furthermore, there were no main character of different ethnic and cultural background in the picture books. All the characters with potential multicultural background were minor characters.

The objective of this Bachelor’s Thesis was to examine how multiculturalism is presented in Finnish picture books of the 2010s. I chose multiculturalism as the subject of my thesis because of its topicality. In a few decades, Finland has changed from a country of few cultures to a multinational society. As multiculturalism is increasing, more and more of children’s book readers and their inner circles have roots outside of Finland. In my thesis, I examine what kind of image of different cultures picture books provide for their readers. My research material consists of five children’s picture books published in the 2010’s. I chose the books based on the supply of libraries in the metropolitan area. I chose to look at the latest children’s books to get new information about the subject. I used deductive content analysis as the analysis method of the material. As the framework of my analysis I used Mendoza’s & Reese’s model of interpretation of children’s literature as applied to my research. The material was examined from two perspectives: how is multiculturalism presented in the Finnish children’s books of the 2010s and what kind of image do children’s picture books transmit to their readers about different cultures? In the research material multiculturalism was presented through characters from different cultural backgrounds. Multicultural characters were mainly depicted with darker skin than other characters. There were differences between the ways of illustrating multicultural and Caucasian characters. This was seen in the way the hair, nose and eyes of characters with Asian features and characters with dark skin were illustrated. The research showed that multiculturalism was a natural part of the picture books of the 2010. Multiculturalism was mainly reflected in the illustration of the books but in individual cases multiculturalism was also discussed in the content of the books.

Monikulttuurisuus on noussut keskustelujen kohteeksi maahanmuuton seurauksena. Tämän vuoksi monikulttuurisuus käsitetään pitkälti maahanmuuttajien kautta, vaikka todellisuudessa suomalainen yhteiskunta on ollut aina monikulttuurinen. Monikulttuurisuuden puutteellinen tulkinta heijastuu myös koulussa toteutettavaan monikulttuurisuuskasvatukseen, joka nähdään pitkälti maahanmuuttajille suunnattuna. Kouluopetuksen näkökulmasta tarkasteltuna monikulttuurisuuskasvatuksen ei myöskään nähdä tukevan kulttuuri-identiteettien kehittymistä parhaalla mahdollisella tavalla. Kulttuuri-identiteetillä tarkoitetaan yksilön erilaisia ryhmäjäsenyyksiä. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella kulttuuri-identiteetin merkitystä yksilölle sekä yhteiskunnalle. Kiinnostuksen kohteenani oli myös monikulttuurisuuskasvatuksen kohtaamat haasteet sekä mahdollisten ratkaisujen löytäminen. Hyödynsin pohdinnassani kriittisen monikulttuurisuuskasvatuksen näkökulmaa. Suuntasin myös katsetta tulevaisuuteen esittämällä kulttuurisesti kestävän kasvatuksen tarjoamia mahdollisuuksia kulttuurisen todellisuuden ymmärtämiselle. Tämän kandidaatintutkielman toteutin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkastelin yhteiskunnallisia ja kasvatuksellisia tietokantoja. Lisäksi hyödynsin psykologisia tietokantoja, sillä koin niiden tuovan lisäarvoa työhöni. Tutkielmassa lähdin liikkeelle määrittelemällä kulttuuri-identiteetin käsitteen, joka osoittautui moninaiseksi käsitteeksi. Lisäksi määrittelin etnisen identiteetin käsitteen lähikäsitteenä ymmärryksen lisäämiseksi ja epäselvyyksien välttämiseksi. Lopuksi avasin kulttuurisesti kestävän kasvatuksen käsitettä pohtiessani monikulttuurisuuskasvatuksen tulevaisuutta. Kulttuuri-identiteetti on merkittävä hyvinvoinnin edistäjä niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Sen nähtiin olevan yhteydessä hyvään itsetuntoon, onnellisuuteen, kulttuuriin sopeutumiseen sekä parempiin oppimistuloksiin. Kulttuuri-identiteettien ymmärtäminen nähtiin myös ratkaisuna kulttuurien välisen ymmärryksen lisäämiselle. Huolimatta kulttuuri-identiteetin merkityksestä hyvinvoinnille monikulttuurisuuskasvatus nähtiin maahanmuuttajille suunnattuna kulttuurien esittelemisenä ja kategorioihin asettamisena. Monikulttuurisuuskasvatusta toteutettiin kouluissa usein teemapäivien kautta ja sen nähtiin olevan tiettyjen oppiaineiden vastuulla. Monikulttuurisuuskasvatuksen irrallisuus on tiedostettu. Ratkaisuksi on esitetty monikulttuurisuuskasvatuksen näkemistä kaikkea ajattelua ja toimintaa koskevana periaatteena, maailman hahmotustapana. Kulttuurisesti kestävän kasvatuksen nähdään tarjoavan laajempaa näkökulmaa kulttuurisen todellisuuden ymmärtämiseksi, vaikka haasteita käytännön kasvatus- ja opetustyössä havaitaan edelleen. Kokonaisvaltainen näkemys kestävyydestä sekä interkulttuurisen kompetenssin kehittäminen nähdään ratkaisuina kulttuurisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

In my research I concentrate on studying multiculturalism in early childhood education. Multiculturalism is a current issue and everyday reality to many kindergarten educators. I am mainly interested in knowing how the workers experience multiculturalism in their work. While it enriches their work, it also creates challenges. My focus is on how these experiences are described by the educators. I interviewed three kindergarten teachers and one nurse by using a narrative technique and also a critical incident method. I made analysis by using a content analysis. Multiculturalism is often experienced in a positive way and it makes the work more interesting. Laws define the action but sometimes there are contradictions which the work community has to solve. Such challenges might involve the child’s language development, participation in different kind of feasts or collaborating with the parents. It is important to try to find the solutions with the parents so it is essential to have a good relationship between the kindergarten and families. Educational partnership is based on trust and communication when both educators and parents want to support the child's development. This might require different kind of effort and conversations when the family is multicultural and there is no mutual language or if there is ignorance about cultural habits.

Tässä tutkielmassa käsitellään monilukutaidon viitekehyksessä sanatonta kuvakirjaa. Analysoita-van kirjan nimi on Meidän piti lähteä ja sen on kuvittanut Sanna Pelliccioni. Tehtävänä oli selvittää ”Miten sanatonta kirjaa lukemalla voidaan tukea lapsen monilukutaidon kehittymistä?’” ja ”Miten sanaton kirja toimii monilukutaidon välineenä?”. Monilukutaidon asema varhaiskasvatuksessa on koko ajan vahvistumassa valtakunnallisten opetussuunnitelmien uudistuksien myötä. Heinimaan (2001, 144) mukaan kuvatutkimusta kaivattaisiin lisää, sillä kuvakirjat usein keskittyvät lähes aina tekstiin. Sanattomille kuvakirjoille on siis kova tarve, sillä niistä voidaan vapaasti keskustella mitä kirjassa tapahtuu kuvan perusteella. Lapsi pystyy lukemaan kirjaa, vaikka ei ymmärtäisi kyseisen kuvittajan kieltä, sillä tekstiä ei ole. Aiempaa tutkimusta sanattomien kuvakirjojen vaikutuksesta lapsen monilukutaitoon oli vähän, sillä sanaton kuvakirja käsitteenä ja välineenä on melko uusi Suomessa. Teoriapohjana käytin multimodaalisuuden, monilukutaidon ja moodin käsitteitä. Monilukutaidolla tarkoitetaan monipuolista tekstien ja kuvien lukutaitoa, sekä tuottamista. Pohjalla on ajatus laaja-alaisesta tekstikäsityksestä. (VASU, 23.) Multimodaalisuus nähdään merkityksenmuodostuksen monipuolisuutena vuorovaikutuksessa (Jewitt, 2009, 1-2). Nojasin analyysissäni sosiosemiootiik-kaan, sillä sanatontakirjaa luetaan kuvia tulkitsemalla. Käsitykset, kokemukset ja ajatukset ovat erilaisia eri ihmisillä, sillä he ovat kasvaneet eri ympäristöissä ja kulttuureissa ja näin heillä on myös erilaiset sosiosemioottiset resurssit tulkita kuvia (Seppänen, 2005, 88-89 sekä Vygotsky, 1978, 56-57). Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus ja hyödynnän siinä multimodaalista analyysimenetelmää. Tutkimuksellani en pyri yleistettävyyteen vaan tarkastelen yksittäistä teosta. Meidän piti lähteä kertoo perheen tarinan vanhan kodin jättämisestä, matkasta ja lopulta uuden kodin löytämisestä. Teos on yksi harvoista suomalaisista lasten kuvakirjoista, joka kertoo pakolaiskokemuksesta (Pe-sonen, 2020). Valitsin kirjasta analysoitavaksi symbolin kolme, kuun vaiheet sekä kirjan oikealle jatkumon. Analysoin myös yleisesti kirjan värimaailmaa, joka ei ole kovin tavanomainen. Analyysin perusteella voi todeta, että sanatonkuvakirja on monipuolinen väline monilukutaidon kartuttajana.

Tavoitteet. Vuonna 2014 kirjatussa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käsityö -oppianeesta puhutaan monimateriaalisena käsityönä. Käsitettä on tulkittu ja toteutettu kou-luista ja kunnasta riippuen eritavoilla. Aihe on herättänyt paljon keskustelua ja siitä on löydet-tävissä runsaasti tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli määritellä monimateriaalinen käsityö ja tulkita aineiston perusteella sen haasteita sekä vah-vuuksia. Aihetta tarkastellaan opettajan näkökulmasta ja tuodaan esille heidän roolinsa muu-toksia. Hypoteesina oli, että aineistosta nousee enemmän monimateriaalisen käsityön tuomia haasteita kuin vahvuuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli haasteet kartoittamalla luoda niihin ratkaisuja ja selkeyttää käsitettä kentällä toimivien opettajien tueksi. Aiheen tulkitseminen ja kuvaaminen nosti esiin uusia näkökulmia jatkotutkimuksia ajatellen. Aiheen tutkimista voi jat-kaa myöhemmin pro gradu -tutkielmassa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistona oli 10 tie-teellistä artikkelia ja 5 pro gradu -tutkielmaa. Tekstien tarkastelun ja tulkitsemisen apuna käy-tin sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Monimateriaalinen käsityö on määritelty väljästi vuoden 2014 pe-rusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, mikä on johtanut sen erilaisiin tulkintoihin. Opettajat kokevat monenlaisia haasteita yrittäessään toteuttaa perusopetuksen opetussuun-nitelman perusteissa asetettuja tavoitteita nykyisillä tuntimäärillä. Haasteita ja huolia oli ai-neiston perusteella selvästi enemmän kuin vahvuuksia. Monimateriaalisella käsityöllä on tar-koitus lisätä tasa-arvoista käsityönopetusta ja vahvistaa oppilaiden tulevaisuuden taitoja. Keinoja sen toteuttamiseksi on annettu vain vähän. Yhteisopetus on yksi tapa saada moni-materiaalisuus toteutumaan kouluyhteisössä, mutta siihen opettajat kaipaavat lisäkoulutusta ja resursseja. Tutkimusaineistosta nousi esille rakenteellisia haasteita, jotka vaikuttavat mo-nimateriaalisen käsityön toteutumiseen. Näitä ovat oppimisympäristön pulmat, uudistunut tun-tijako ja yhteisen suunnitteluajan vähäisyys.

Multivariate methods make it possible to examine the effects of several variables simultaneously. In cognitive neuroscience, the most frequently used multivariate method is multivariate pattern analysis (MVPA), which has established its place especially in studies using fMRI. MVPA is more versatile and provides better accuracy than the traditional analysis methods. Studies using MVPA can be divided into three categories: studies classifying similar stimuli, studies classifying different stimuli, and representational similarity analysis (RSA). In classification studies the collected data is used to create an algorithm, which is then used to predict observed stimuli. When the observed stimuli are similar to the ones used in creating the algorithm, the accuracy of the predictions can reach remarkably high levels. Using different observed stimuli reduces the prediction accuracy but makes it possible to infer more about the information processing of the brain and improves the ecological validity. Representational similarity analysis allows straight comparison of different stimuli, theoretical models and data from different sources. In RSA, a representational dissimilarity matrix is created from the collected data, and it can be compared to for example the predictions of psychological theories or behavioral results. MVPA-studies have shown that it is possible to get more precise information of the functions of the brain with current imaging methods than was thought to be possible. At their best, multivariate methods can integrate cognitive neuroscience and psychological theories and increase our knowledge of the information processing in the brain.

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla moninaisten perheiden representaatioita lastenkirjallisuudessa. Tutkimusten mukaan lastenkirjallisuudessa tulisi olla monipuolisia representaatioita, jotta lapset saavat tukea oman identiteettinsä rakentumiseen ja kokemuksia yhteenkuuluvuudesta sekä identifioitumisesta ryhmään. (Rastas, 2013) Tässä tutkimuksessa perhe käsitetään Tilastokeskuksen määritelmää laajemmin sosiaalisten sidosten muodostelmana yksikkönä. (Castrén & Högbacka, 2014) Tutkimus on menetelmältään kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineistona olivat helsinkiläisen päiväkodin kuvakirjat, joissa esiintyy perheiden moninaisuutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millä tavoin monimuotoisten perheiden representaatiot tulevat esiin päiväkodin kirjavalikoiman kuvakirjoissa, joista kahdeksan kirjaa (n=8) on valikoitunut yksityiskohtaisemman tarkastelun kohteeksi. Monimuotoisten perheiden esiintymistä aineistossa katsottiin myös siitä näkökulmasta, ovatko perheet pääosassa vai taka-alalla. Tulosten tarkastelussa hyödynnettiin moninaisuuden kolmen asenteen näkökulmaa, joita ovat konservatiivinen tarkastelukulma, liberaali näkökulma sekä kriittinen näkökulma. (Kangas, Lastikka & Karlsson, 2021). Valtaosa näistä kahdeksasta kirjasta kuului liberaalin näkökulman piiriin, jossa painopisteenä toimi erilaisuuden ymmärtäminen ja suvaitseminen.

Through intercultural education, it is possible to learn how to face diversity and otherness in a globalizing world, depending on the kind of intercultural understanding it is based on. Through the solid and Janusian understandings of interculturality, culture and identity can be seen as essentialistic constructions that explain people’s actions. Unquestioned stereotypes and assumptions of the other can lead to othering. From a critical point of view, liquid interculturality emphasizes the flexible and interactional nature of both culture and identity. Liquid interculturality is also associated with an intersectional perspective, which takes into account individuals’ multiple identities and their intersections. Diversity includes, for example, gender, socio-economic status or age, and culture is not seen as the sole determinant of identity or action. The aim of this thesis was to examine the role of intersectionality in the field of intercultural education. The literature review was based on critical educational research, which is built on post-structuralist and post-colonialist traditions. The perspective of intersectionality was examined through questions about to whom intercultural education is directed, what it pursues and how it is implemented. Different ways of understanding interculturality were used in the analysis. Intersectionality can be implemented through critical intercultural education which is directed to all students and recognizes diversity within all individuals. In teaching and educational practices, intersectional intercultural education takes into account both the individual ways of identification and the underlying structures and power relations. It is challenging to integrate intersectionality into an intercultural education that is based on a solid or Janusian view of interculturality.

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten väestön moninaistuminen maahanmuuton seurauksena huomioidaan varhaiskasvatussuunnitelmien keskustelulomakkeissa ja niiden ohjeissa. Aihe on ajankohtainen lisääntyneen maahanmuuton vuoksi ja varhaiskasvatuksen opettajille on tärkeä, että ohjeistukset ovat ajan tasalla. Tutkin Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmien keskustelulomakkeita ja ohjeistuksia henkilöstölle vuosilta 2017, 2020 ja 2022 aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu varhaiskasvatussuunnitelman perusteihin (Opetushallitus, 2018 & 2022), maahanmuuttoon, moninaisuuteen sekä yhteistyöhön lasten huoltajien kanssa. Tarkastin ja vertailin dokumentit systemaattisesti moninaisuuden näkökulmasta. Tutkimusaineiston perusteella voi todeta, että lisääntynyt maahanmuutto on huomioitu varhaiskasvatussuunnitelmien keskustelulomakkeissa ja ohjeissa. Myös moninaisuuden huomioiminen on lisääntynyt ja laajentanut vuodesta 2017 vuoteen 2022. Moninaisuutta käsiteltiin lomakkeissa ja ohjeissa kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat kieli, kulttuuri ja uskonto tai katsomus.