Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Paasolainen, Jaakko (2022)
    Muutoslaboratorio (ML) on organisaatioiden kehittämiseen suunniteltu menetelmä. Monen eri alan yhteydessä toteutettu ML on todettu toimivaksi menetelmäksi lukuisia kertoja. Globaalin talouspaineen alati kiristyvässä vaikutuksessa työelämä kehittyy kuitenkin jatkuvasti nopeatempoisempaan suuntaan, jolloin pitkäkestoisen ja raskaan ML-menetelmän toteutus on vaikeampaa. Aiemman tutkimuskirjallisuuden näkemykset KTT:n ja ML:n tulevaisuudesta keskittyvät laajojen ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen tai työttömyyden, kehittämiseen ja ratkaisemiseen, jättäen täten aukon menetelmän ja nykypäivän työelämän jatkuvasti kasvavaan ristiriitaan. Tämän tutkielman tavoite on tarkastella ML:n ja nykypäivän työelämän ristiriitoja, ja toisaalta menetelmän kehittymisen mahdollisuuksia kohti nykypäiväisempää mallia. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoksi valittiin 10 ML:ta käsittelevää tieteellistä lehtiartikkelia. Artikkelit olivat vuosina 2010-2021 julkaistuja. Aineiston hakusanoina olivat CL-intervention, change laboratory, formative intervention ja expansive learning, ja kaikki valitut artikkelit olivat täten englanniksi julkaistuja. Aineiston analyysi toteutettiin perinteisenä sisällönanalyysinä, jonka perusteella muodostettiin tutkimuskysymyksiä kuvaavat kategoriat. ML:n ja nykypäivän työelämän ristiriidoiksi muodoistui menetelmän pitkä kesto, sen suuri resurssien tarve ja tulosten myöhä ilmentyminen. Mahdollisuudet kohti nykypäiväisempää mallia olivat menetelmän sitouttava ja motivoiva vaikutus, sen tuottama integroiva kehityshalu osallistuneiden työntekijöiden keskuudessa, ja merkit menetelmän valmiudesta muokkaantumiseen. Tulosten perusteella ML:n ja nykypäivän työelämän välillä on selkeitä ristiriitoja, joskin mahdollisuuksien tarkemmalla tutkimisella mahdollistuu sen kehittyminen kohti paremmin nykypäivän työelämään sopivaa versiota.
  • Viitanen, Karin (2023)
    Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli tuottaa tietoa kehittävään työntutkimukseen pohjautuvan muutoslaboratorio-kehittämismenetelmän käyttömahdollisuuksista. Tutkimuksessani perehdyin siihen, millaisiin kehittämistarpeisiin muutoslaboratoriointerventiolla voidaan vastata sekä siihen, millaisia teoreettisia käsitteitä muutoslaboratorioiden analyysissa on käytetty ja mitä nämä käsitteet kertovat muutoslaboratoriomenetelmästä. Aiemmassa tutkimuksessa näihin kysymyksiin ei ole perehdytty, vaikka käytännön työelämässä toimiville näillä kysymyksillä voi olla suuri merkitys. Tutkimukseni oli narratiivinen eli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Sen tavoitteena oli erityisesti järjestää eri tutkimusartikkeleista löytyvää fragmentaalista tietoa ehyeksi kokonaisuudeksi. Aineistoni koostui kuudesta, aineistonhakuhetkellä vertaisarvioiduksi artikkeliksi Helka-tietokannassa merkitystä tekstistä, jotka käsittelivät muutoslaboratoriota koulutukseen liittyvissä hankkeissa. Analysoin aineistoni sisältöanalyysin keinoin. Tutkimustulosteni mukaan muutoslaboratoriota voitiin käyttää menestyksekkäästi kehittämisinterventiona silloin, kun kehittämiseen liittyi ristiriitoja. Tutkimustulosteni mukaan muutos-laboratorion osallistujien ei välttämättä tarvinnut edustaa organisaation eri positioita, osallistujamäärä saattoi poiketa muutoslaboratorion "ihanneosallistujamäärästä" ja kehittämisinterventiossa käytetty peiliaineisto edusti monipuolisesti eri aineistolajeja. Myös ongelmat, joiden ratkaisemiseksi muutoslaboratoriota käytettiin, näyttäytyivät monenlaisina. Tutkimustulosteni perusteella muutoslaboratoriota voidaan pitää varsin joustavana kehittämismenetelmänä. On kuitenkin huomioitava, että tutkimustulokseni on saatu koulutukseen liittyvistä muutoslaboratoriohankkeista, joten ne eivät välttämättä ole yleistettävissä kaikkiin muutoslaboratoriohankkeisiin. Jatkossa muutoslaboratoriota koskevassa tutkimuksessa olisi hyvä tutkimustulosten yleistettävyyden tutkimisen lisäksi paneutua toimintajärjestelmän kolmiomallin käyttöön osana muutoslaboratoriota sekä siihen, miten muutoslaboratoriosta voitaisiin kehittää toimiva kehittämismenetelmä myös heille, jotka eivät pysty hahmottamaan graafisia esityksiä.
  • Toivonen, Nina (2016)
    Objective. Maria Nikolajeva studied various works of children’s fantasy literature for her doctoral thesis The Magic Code, analyzing her material for recurring narrative elements occurring exclusively in fantasy literature. Nikolajeva named these elements fantasemes and described them in detail for her thesis, dividing them into four separate categories: the magic space, the magic time, the magic passage, and the magic impact. Fantasemes can be described as individual features introducing the extraordinary into the narrative and thus making it fantasy literature. The objective of this study is to find out which of these fantasemes appear in a modern young adult fantasy novel, and what forms do they take. The material for my study is the novel Miss Peregrine’s Home for Peculiar Children by Ransom Riggs, which I will analyze using The Magic Code as primary background literature. No previous studies on the material were found, so this bachelor’s thesis will introduce a new subject to the field of research in fantasy literature. Method. This study was carried out by using close reading as the method to analyze the material for fantasemes and their different forms. The Magic Code by Maria Nikolajeva, in which the term fantaseme was first introduced, was used as background literature for the analysis. Outcome and conclusion. It was found in this study that all the fantasemes introduced by Nikolajeva were also present in Miss Peregrine’s Home for Peculiar Children: the magic space and the magic time, with various magical passages and impacts. These fantasemes took many of the same forms that Nikolajeva found in her material. In addition to these, a new form for the magical impact fantaseme was found in the material, concerning the meaning and consequences of introducing modern technology to people living in a historical secondary chronotope.
  • Katajala, Sofia (2016)
    Teaching in basic education is based on the national core curriculum. The new core curriculum will be introduced in schools in 2016. This provoke a lot of discussion also among craft teachers. In the new core curriculum instructions encompasses technical- and textile-work contents. The objective of this thesis was to gather craft teachers´ opinions, ideas and views about the new curriculum. The main purpose was to find out the aspects which will cause changes in handicraft lessons. The theoretical section considers different curriculums from craft teachers´ point of view. Teachers and pupils’ roles and the changes in these roles caused by the new curriculum are explored in this section. The increasing meaning of multimateriality, experimentality and innovativeness will be emphasized. In addition the role of creativity will be increased in future. The data were collected from two craft teachers in years 7-9. The topic of the theme-centered interview was the changes stated in the new core curriculum concerning to handicrafts. There were 20 questions defined beforehand to keep the focus on the topic but the questions were tailored during the interviews. The interviews were recorded and transcribed. The data were analysed using a qualitative content analysis. The respondents stated that along with the new curriculum, teacher’s role, pupil´s role, cur-riculum and creativity will be the aspects that define the works in handicraft lessons. The re-sults suggest that teacher´s role will be changed a lot concerning to the works done in the lessons. Pupils will have more decision making power of what they want to do in handicraft lessons which raised concerns among the respondents. The role of the pupil’s is stongly as-sociated with her motivations. Creativity was seen as a challenging issue. The respondents stated that pupils are not able to plan and work without given instructions. New curriculum changes in teaching and it seemed difficult. On the other hand new curriculum were seen in a positive light as it allows pupils design their works in handicraft lessons which may develope creativity. The all-encompassing handicraft stated in the new curriculum which consists of developing ideas, designing and planning products, production and assessment was seen quite challenging to carry out. The findings indicate that the new curriculum causes uncer-tainty, worries and even fear among the craft teachers.
  • Saari, Milja (2020)
    Uudet, modernit ja muokkautuvat oppimisympäristöt ovat herättäneet paljon keskustelua mediassa niin puolesta kuin vastaankin. Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita näitä uusista oppimisympäristöistä käytyjä mediadiskursseja. Tutkielmassa tarkastellaan, mitä teemoja media nostaa uusista oppimisympäristöistä esille ja millaisia etuja ja haittoja niillä artikkelien mukaan on. Aihetta lähestyttiin tarkastelemalla ensin oppimisympäristön ja uuden oppimisympäristön moninaisia määritelmiä sekä syitä oppimisympäristöissä tapahtuneisiin muutoksiin. Tämän jälkeen tutkittiin sisällönanalyysin keinoin uusista oppimisympäristöistä Helsingin Sanomissa ja Yle Uutisissa julkaistuja artikkeleita elokuusta 2019 helmikuuhun 2020. Analyysin tuloksena artikkelit jaettiin kuuteen eri teemaan, joita olivat ”uusien oppimisympäristöjen kuvailu”, ”haasteet pedagogiikalle”, ”hyödyt pedagogiikalle”, ”haasteet oppilaille/erityisoppilaille”, ”muutokset uusissa oppimisympäristöissä” ja ”taustatekijät”. Aineistossa korostuu kriittinen suhtautuminen uusiin oppimisympäristöihin. Niitä kuvataan uhkana niin fyysiselle, psyykkiselle, sosiaaliselle kuin pedagogisellekin turvallisuudelle. Toisaalta uusien oppimisympäristöjen katsotaan mahdollistavan monipuoliset ja modernit opetustavat.
  • Tukiainen, Henni (2022)
    Tavoitteet. Koulujen oppilasaineksen monikielistyminen on ajankohtainen ilmiö, mikä näkyy tulevaisuudessa kaikkien opettajien arjessa. Monikielisyys tiedostetaan viimeaikaisissa tutkimuksissa ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014), mutta silti koulujen käytännöissä näkyy vahva yksikielisyyden normi. Jotta kaikki oppijat saisivat yhdenvertaisesti tarvitsemaansa tukea, on koulujärjestelmämme muututtava. Opettajat ovat muutoksessa tärkeitä toimijoita, joten on tärkeää kuulla heidän ajatuksiaan. Tämän tutkielman tavoitteena on saada selville, millaisia käsityksiä opettajilla on monikielisyydestä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Käytin lähteinäni vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita. Hain artikkeleita AfinLAn vuosikirjan ja AfinLA-e:n arkistoista vuosilta 2014–2021 hakusanoilla monikielisyys ja multilingualism. Kasvatus-lehden arkistoista etsin vuosien 2019–2021 julkaisuista artikkeleita, jotka abstraktin perusteella sopivat aineistooni. Lisäksi etsin Ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuista vuosina 2014–2021 ilmestyneitä artikkeleita hakusanalla monikielisyys. Lopulliseen analyysiin valikoitui yhdeksän artikkelia, jotka parhaiten sopivat tutkimukseni teemaan. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajien monikielisyyskäsityksissä nousi aineistosta esiin viisi teemaa: opettajien asenteet monikielisyyteen liittyen, kielikäytänteet koulussa, kodin rooli opettajien monikielisyyskäsityksissä, oppimateriaalit sekä opettajien koulutus. Opettajien asenteet vaihtelivat myönteisestä varauksellisiin. Myönteisetkään asenteet eivät silti aina näkyneet käytännön tasolla – sen sijaan yksikielisyyden normi näkyi yhä koulujen arjessa. Kodin rooli nähtiin tärkeänä oppijoiden taustojen ymmärtämisessä, mutta opettajat kokivat kotoa tulevan myös paineita opetukseen. Opettajat kokivat, että oppimateriaalit eivät vielä tue monikielisten oppijoiden opetusta tarpeeksi. Suurin osa koki, ettei ollut saanut tarpeeksi koulutusta monikielisyyden kohtaamiseen. Kielitietoisuutta täytyy siis vielä lisätä niin asenteiden tasolla kuin käytännössäkin, ja kielitietoisuuden tulisi näkyä opettajien koulutuksessa enemmän.
  • Nikkola, Tiia (2023)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millä keinoin opettajat voivat aikaansaada myönteisiä koululiikuntakokemuksia toimintarajoitteisille oppilaille. Tutkimuksessa tarkastellaan myös koululiikunnan tehtäviä ja tavoitteita, sisältöä ja määrää sekä inklusiivisen koululiikunnan piir-teitä. Lisäksi tarkastellaan erilaisia toimintarajoitteita ja koululiikuntakokemusten muodostu-mista sekä millä keinoilla opettajat voivat tehdä niistä myönteisiä. Tutkimuksen tarkastelun kohteena oli perusopetuksen oppilaat. Tutkimus toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin eli luotiin yleiskatsaus käsitel-tävästä aiheesta. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on toteutettu neljässä vaiheessa: tutkimusky-symysten muotoilu, aineiston keruu, aineiston perusteella koottu tieto ja tulosten tarkastelu. Tutkimuksen aineisto on monipuolisesti erilaista aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia luotettavista ja tieteellisistä lähteistä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajan toiminnalla ja motivaatiolla on vaikutusta myön-teisten koululiikuntakokemusten aikaansaamiseen perusopetuksen toimintarajoitteisilla oppi-lailla. Etenkin jokaisen oppilaan erilaiset lähtökohdat ja tarpeet huomioiden voidaan vaikuttaa myönteisten kokemusten syntyyn. Opettaja ei pysty suoraan vaikuttamaan oppilaan liikun-tamotivaatioon, mutta voi luoda motivaatioilmaston, joka edistää sisäisen motivaation synty-mistä.
  • Jokiniemi, Hanna (2021)
    Tutkielmassa myötätuntoa lähestytään tunnekasvatukseen soveltuvien kuvakirjojen kautta. Myötätuntoa kohdataan arjessa joka päivä, ja sen on havaittu myös lisäävän mielen hyvinvointia. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä myötätunto nähdään tunteena sekä prosessimaisena ilmiönä, johon kuuluu toisen mielipahan huomaaminen, halu toimia toisen hyväksi sekä konkreettinen myötätuntoteko. Tavoitteenani on selvittää, miten myötätunto ilmenee lasten tunnetaitokirjoissa. Tällaista tutkimusta, jossa keskitytään vain myötätuntoon ja tunnetaitokirjoihin ei ole aiemmin tehty Suomen kontekstissa. Tutkielmassani pyrin löytämään vastauksen tutkimuskysymykseeni: Miten myötätunto ilmenee lasten kuvakirjoissa. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus ja analyysimenetelmänä toimi lähilukumenetelmä. Aineistona käytin neljää suosittua tunnetaitokirjasarjaa. Kirjojen suosittuus selvitettiin kysymällä yhdessä Facebook-ryhmässä varhaiskasvattajilta heidän suosimistaan tunnetaitokirjoista. Aineiston analyysi eteni Pöysän (2010) esittämän lähilukumenetelmän päävaiheiden mukaan. Jokaisella lukukerralla keskityttiin eri tasoihin, jotka analyysin alussa määriteltiin itse. Tämän tutkimuksen päätasoiksi valitsin tekstin ja kuvituksen, joista tarkastelin kieltä, myötätunnon osoituksia sekä värimaailmaa. Näistä alatasoista tarkastelin vielä yksittäisiä aiheita, joita olivat sanavalinnat, dialogi, myötätunnon osoituksen tavat sekä myötätuntotapahtuman osapuolet. Lukemisen yhteydessä tein muistiinpanoja, joita syvensin vähitellen ja joihin lisäsin omia tulkintojani ja pohdintojani. Tutkimuksessa myötätunto ilmeni kirjoissa niin sanavalinnoissa, lauseiden sisällössä, hahmojen ilmeissä, eleissä ja toiminnassa sekä värimaailman muuttumisena mielipahan ja myötätunnon osoituksen välissä. Myötätunto ilmeni erilaisina myötätuntotekoina toisen mielipahan poistamiseksi sekä pyytämisenä, jossa mielipahan kokija itse haki lohtua muilta. Yleisin myötätuntoteko oli lohdutus, mutta myös auttamista esiintyi. Myötätuntoteot olivat usein eri tekojen yhdistelmiä, kuten sanallista lohdutusta, halaamista ja auttamista. Lapset osoittivat myötätuntoa hiukan aikuisia useammin, mutta ero on niin pieni, että lasten ja aikuisten voidaan sanoa osoittavan myötätuntoa yhtä paljon. Lapsi oli useimmiten myötätunnon osoituksen kohde. Tutkimustulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa, siinä miten myötätunto ilmenee. Tutkimustulosten myötä kasvattajat voivat luottaa kuvakirjojen soveltuvuuteen myötätunnon opetuksessa, vaikka kirjan teema ei myötätuntoa käsittelisikään.
  • Poikonen, Tuija (2022)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena myötätunto näyttäytyy varhaiskasvatuksessa sekä miten myötätuntoa osoitetaan ja ketkä ovat tekojen osapuolina. Tutkimuksen avulla pyritään kokoamaan yhteen tietoa siitä, millaisena myötätunto näyttäytyy varhaiskasvatuksen arjessa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii viimeaikainen empiirinen tutkimus myötätunnosta varhaiskasvatuksessa. Myötätunnon voi nähdä prosessina, jonka osat ovat toisen pahan olon huomaaminen, tunne toista kohtaan ja teko, jolla yritetään vähentää pahaa oloa. Myötätuntoteot tapahtuvat usein yksilöiden välillä, mutta myötätunto voi olla myös koko yhteisön sovittu tapa toimia, jolloin puhutaan yhteisön myötätuntokulttuurista. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin narratiivista kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto koostui 11 tieteellisestä tutkimusartikkelista, jotka oli julkaistu vuosien 2017-2021 välillä, olivat vertaisarvioituja ja käsittelivät myötätuntoa varhaiskasvatuksen yhteydessä. Aineisto analysoitiin laadullisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että päiväkodeissa tehtiin hyvin erilaisia myötätuntotekoja, joiden laajuus vaihteli yksittäisen ihmisen päännyökkäyksestä koko ryhmän aikuisten yhteisesti sovittuun tapaan toimia myötätuntoisesti. Myötätuntoteoilla pyrittiin pitämään yllä päiväkotiyhteisöissä ihmisten välisiä suhteita ja auttamaan toisia. Tyypillisimmin myötätuntoteon toteuttajana oli aikuinen ja kohteena lapsi. Samoin lasten myötätuntotekojen kohteena olivat useimmiten toiset lapset. Aikuiset osoittivat tiiminä myötätuntoa myös toisilleen, mutta lapsille oli epätyypillisempää osoittaa myötätuntoa tekojen muodossa aikuisia kohtaan. Tunnistamalla myötätuntotekojen monipuolisuus ja luonne, voi myötätunnolle avautua lisää mahdollisuuksia toteutua. Ymmärtämällä paremmin etenkin lapsille ominaisia tapoja osoittaa myötätuntoa, päiväkodin henkilökunta voi paremmin tukea näitä tekoja.
  • Kähkönen, Katariina (2019)
    Compassion and yoga are both topical subjects for well-being. The aim of the thesis is to find connections between compassion, early childhood education and yoga practice. The purpose is to look at the strengthening of compassion with yoga in the social environment of early childhood education. It is essential to take note of the sense of well-being and learning as a source of well-being and communality in early childhood education. Yoga and consciousness exercises is possible to serve as tools to maintain a sense of connectivity even in challenging situations, enabling a compassionate action culture to be strengthened. Research is based on a literature study that utilizes content analysis. The study has used a classification has been used for grouping the themes of the Early Childhood Education Plan to support the consolidation of compassion. Below the themes, the results of yoga studies have been compiled to look at the benefits of yoga. On the basis of the analysis, yoga implementation was investigated in the field of early education in terms of developing compassion and acting in a group. The research gave new insight into how compassion can be strengthened through the combination of breathing and motion and through the use of stories and imagination training. It is important to consider collaboration of working, positive and encouraging atmosphere in the group from the point of view of compassion. The study has also taken into account the current skill of sedation and stopping. Yoga practice prepares for a conscious, open and receptive operating culture. High quality early education requires the compassion and presence of all sub-facets to be realized, enabling yoga and consciousness training.
  • Leier, Johanna Adeele (2021)
    Tavoitteet. Myötätuntokulttuurin ilmenemisestä on tehty tutkimusta esimerkiksi työyhteisöissä, kuten korkeakouluissa ja sairaaloissa, mutta varhaiskasvatuksessa myötätuntokulttuurin muodostuminen toimintakulttuurien valossa on melko tutkimaton alue. Lapsen yksi perustarpeista on kuulua sosiaaliseen verkostoon, jonka ytimessä on toisesta välittämisen ilmaiseminen. Tämän tutkimuksen tavoit- teena on selvittää millä tavoin päiväkodin arjessa ilmenee myötätuntoa ja saada selville varhaiskasvattajien ja lasten huoltajien näkemyksiä päiväkotiryhmän toimintakulttuurista myötätuntokulttuurin näkökulmasta. Menetelmät. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston hankinnan suoritin eräässä pääkaupunkiseudun 3-5- vuotiaiden päiväkotiryhmässä etnografisena haastattelututkimuksena käyttäen puolistrukturoitua haastattelua ja osallistuvaa havainnointia tutkimusmenetelminä. Tutkimukseen osallistui 17 lasta ja kahdeksan aikuista. Viisi päivää kestäneen havainnointijakson aikana havainnointitunteja kertyi noin 30 tuntia. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä haastatteluista litteroitua tekstiä kertyi 11 sivua, joista pyrin tunnistamaan myötätunnon ilmenemistä teoreettisen viitekehyksen kanssa. Tutkimustulokset ja johtopäätökset. Myötätuntoa ilmeni aineiston pohjalta päiväkotiryhmässä aikuisen ja lapsen välillä, sekä lasten välisenä. Myötätuntotekoja ilmentyi lohduttamisen, lohdun osoittamisen ja auttamisen muodossa, esimerkiksi syliin ottamisena, auttamalla kaverin kenkien riisumisessa ja pudonneiden tavaroiden keräämisenä lattialta. Päiväkodin henkilöstö olivat enimmäkseen lohduttajan roolissa. Lasten huoltajat kokivat olevansa osana myötätuntokulttuuria. Henkilöstön ja huoltajien väliset suhteet pohjautuvat runsaaseen kommunikointiin ja avoimuuteen. Päiväkodin myötätuntokulttuuri on luonteeltaan myötätuntoinen ja päiväkotiyhteisössä osoitetaan myötätuntoa aktiivisesti.
  • Korhonen, Emma (2022)
    Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa selvitin, miten myötätuntoepisodit saavat alkunsa ja ilmenevät lastenkirjallisuudessa. Englanniksi myötätuntoa ja lastenkirjallisuutta ovat tutkineet ainakin Grawford (2014) sekä Colabucci & Napoli (2017). He ovat todenneet, että lastenkirjallisuus on lapsille tehokas keino harjoitella myötätuntoa ja pohtia, kuinka toimia myötätuntoa vaativissa tilanteissa. Grawfordin (2014) mukaan myötätunto ilmenee lastenkirjoissa konkreettisesti useilla eri tavoilla kuten sanoina, tekoina, hoivaamisena ja läsnäolona. Suomeksi en löytänyt aiheesta aikaisempaa tutkimusta. Tutkielmani teoreettinen viitekehys on sosiokulttuurinen eli pohdin lisäksi sitä, kuinka löytämiäni tuloksia voisi hyödyntää varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Tutkimukseni oli luonteeltaan teoriaohjaava sisällönanalyysi. Hyödynsin analyysissäni Tuomen ja Sarajärven (2009) teoksessa esiteltyä aineistolähtöisen analyysin kolmivaiheista prosessia. Aineistonani toimi seitsemän lastenkirjaa, joiden aiheeksi rajautuivat myötätunnon lisäksi lähikäsitteet empatia, sympatia ja lohdutus. Viidessä kirjassa käsiteltiin myös tunnetaitoja. Tutkimukseni yläluokat poimin Pessin & Martelan (2017) sekä Gilbertin (2015) tutkimuksista. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokseni osoittivat, että myötätuntoepisodit ja niissä esiintyvät teot ovat osana monipuolista ilmiötä, joka saa alkunsa ja ilmenee varsin erilaisin tavoin. Myötätuntoepisodit käynnistyivät eniten surusta tai itkusta, ja lohduttavat sanat olivat yleisin myötätunnon ilmenemismuoto. Myötätuntoteot vaihtelivat keskenään sympatian, empatian ja myötätunnon eri muodoissa. Näistä eroista on tärkeää keskustella lasten kanssa ja tutustua yhdessä erilaisiin myötätuntotilanteisiin, jotta lapset oppisivat rakentamaan aitoa myötätuntoista kulttuuria omaan ryhmäänsä.
  • Hiltunen, Sofia (2020)
    Myötätunto on olennainen ja luontainen osa ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Myötätunto on läsnä niin työkavereiden välisessä kuin myös ihmisen ja luonnon välisessä vuorovaikutuksessa. Myötätunto koostuu kolmesta osasta, eli toisen tunteen huomaamisesta, tunteeseen mukaan menemisestä sekä toimimisesta toisen hyväksi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuinen on malli lapsille ja hänen tunnetilansa vaikuttavat lapsiin. Tästä syystä on tärkeää, että aikuinen on myötätuntoinen. Tällöin hän pystyy vahvistamaan lasten luontaista taipumusta myötätuntoon, sillä kyky myötätuntoon on kehittyvä. Myötätunto ei ole pelkästään toisen kärsimykseen vastaamista. Myötätunto on myös myötäintoa, eli toisen iloon ja innostukseen vastaamista. Myötätunnon tutkiminen on tärkeää, sillä se on aiheena hyvin ajankohtainen. Myötätunnossa on kyse ihmisen perustarpeesta: tarpeesta kokea olevansa merkityksellinen jäsen yhteisössä. Myötätunto ei vanhene. Niin kauan, kuin on ihmisten välistä kanssakäymistä, tarvitaan myötätuntoa. Jokainen tarvitsee myötätuntoa jokapäiväisessä elämässä. Myötätunto saa ihmisen voimaan paremmin. Myötätunto tekee hyvää sekä yksilölle että yhteisölle. Myötätuntoisessa yhteisössä on mahdollista toimia sopuisasti ja toisia kunnioittavasti. Myötätuntoa on aiemmin Suomessa tutkittu työelämässä. Suomessa on myös aiemmin tutkittu myötätuntoa varhaiskasvatuksen arjessa lohdutustilanteiden, myötätuntokulttuurin sekä lasten vertaisvuorovaikutuksen näkökulmasta. Myös varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijoiden keskuudessa on tehty tutkimusta myötätunnosta. Opiskelijoiden kohdalla tutkimusta on tehty siitä, miten myötätunto ilmenee konkreettisesti sellaisissa tilanteissa, joissa opiskelijat kertoivat kokeneensa myötätuntoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on laajentaa näkökulmaa konkreettisista yksittäisistä tapauksista myötätunnon ilmenemisen laajempaan tarkasteluun. On tärkeää tutkia tulevien opettajien myötätuntoon liittyviä käsityksiä, sillä varhaiskasvatus on paikka, jossa luodaan perusta myötätuntoiselle ihmiselle. Opettaja on lapselle moraalinen malli, joka omalla toiminnallaan muokkaa lapsen ajattelu- ja toimintatapoja. Tutkimuksen tavoitteena on eläytymismenetelmän avulla tarkastella varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden käsityksiä myötätunnosta, ja miten se nousee vastauksissa esiin. Eläytymismenetelmällä tutkitaan, onko tehtävänannon eli kehyskertomuksen varioinnilla vaikutusta vastauksien sisältöön. Tutkimuksen vastaukset on kirjoitettu kahdelle sähköiselle kyselylomakkeelle kehyskertomusten eli tehtävänantojen jatkoehdotuksiksi. Tutkimuskysymys on: Millä tavoin myötätunto ilmenee opiskelijoiden e-lomakkeelle tuottamissa kirjoituksissa? Tämä tutkimus on laadullinen kyselytutkimus. Aineisto kerättiin kahdella e-lomakkeella eläytymismenetelmän mukaisesti. Eläytymismenetelmässä vastaajat tuottavat tekstin annetun kehyskertomuksen pohjalta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat. Kumpikin lomake koostui taustakysymyksistä ja viidestä kehyskertomuksesta. Kahden lomakkeen kehyskertomukset olivat pääpirteissään samanlaisia, mutta ne erosivat toisistaan yhden merkittävän tekijän suhteen mahdollisten erojen esiin saamiseksi. Kyselytutkimuksella saatu aineisto koostui 15 vastauksesta. Vastaajista suurin osa oli kolmannen vuoden opiskelijoita, mutta vastaajina oli myös ensimmäisen ja neljännen vuoden opiskelijoita. Vastaajien tuottamat kertomukset analysoitiin aineistolähtöisellä koodauksella. Tämän jälkeen yksittäiset koodit, opiskelijoiden myötätunnon eri puolia käsittelevät vastaukset, yhdistettiin laajemmiksi kategorioiksi, joiden esiintymiskerrat aineistossa laskettiin ja kirjattiin taulukoihin. Myötätuntoinen lähestymistapa tuli pääsääntöisesti esiin lähes kaikissa vastauksissa huolimatta annetusta kehyskertomuksesta tai sen variaatiosta. Kehyskertomusten variointi tuotti vastauksiin eroja, mutta ne eivät olleet kovin suuria. Vastaus tutkimuskysymykseen oli, että myötätunto ilmeni vastauksissa välittömänä huomioimisena, lohduttamisena ja kärsivän olon helpottamisena. Myötätunto ilmeni myös opettamisena, keskustelemisena ja toisen suojelemisena. Myötätunnon iloisempi osa myötäinto näyttäytyi aineistossa toisen puolesta iloitsemisena sekä myös rutiiniomaisena onnitteluna. Tutkimuksen tulosten mukaan myötätunto on tärkeä asia.
  • Korpi, Heini (2022)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää aikaisemman tutkimuksen perusteella, miten myötätunto jäsentyy toimintatapoina, tekoina ja kulttuurina varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli koota systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin viime vuosina julkaistua tutkimustietoa varhaiskasvatuksen kontekstissa toteutetuista myötätuntoon liittyvistä tutkimuksista. Tavoitteena oli selvittää, minkälaista tietoa tehdyllä tutkimuksella on saatu aikaan, ja miten myötätunnon käsite varhaiskasvatuksen kontekstissa toimintatapoina, tekoina ja kulttuurina ymmärretään. Tämä tutkimus toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkimusaineisto kartoitettiin tekemällä artikkelihakuja neljään elektroniseen tietokantaan. Systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle määriteltyjen hyväksymis- ja poissulkukriteerien jälkeen tutkimusaineistoksi muodostui kahdeksan tutkimusartikkelia, joissa käsiteltiin myötätunnosta varhaiskasvatuksen kontekstissa tehtyjä tutkimuksia vuosina 2018–2021. Tutkimukset oli toteutettu Suomessa ja Iso-Britanniassa. Tässä tutkimuksessa tuloksia analysoitiin narratiivisen analyysin avulla. Aiheesta tehty aikaisempi tutkimus osoitti, että myötätunto on tavoiteltava ja tulevaisuuden näkökulmasta merkittävä osa varhaiskasvatusta. Myötätuntoon liittyvässä tutkimuksessa on ajan kuluessa edetty myötätunnon ymmärtämisestä yksilön ominaisuutena kohti myötätuntokulttuureja. Varhaiskasvatuksen kontekstissa erityisesti kulttuurinen näkökulma myötätuntoon ja myötätuntotekojen näkymiseen varhaiskasvatuksen arjessa nousee merkittävään rooliin. Myötätuntoa voidaan tarkastella varhaiskasvatuksen kontekstissa toimintatapojen, konkreettisten tekojen tai kulttuurin näkökulmasta. Toimintatapoina myötätunto liittyy kirjattuihin sääntöihin, ohjeisiin ja suunnitelmiin sekä vakiintuneisiin tapoihin ja kirjoittamattomiin sääntöihin. Myötätuntoteot näkyvät varhaiskasvatuksen arjessa muun muassa auttamisena, huolenpitona, lohduttamisena, mukaan ottamisena, kyselemisenä ja toisen ihmisen tukemisena. Näiden myötätuntotekojen toteutumiseen vaikuttavat esimerkiksi tilannetaju, turvallisuuden tunne, fyysinen kosketus, hyväksyvä ja yhdenvertainen ilmapiiri sekä myötätuntotekojen mahdollistuminen hetkessä. Myötätuntokulttuurit syntyvät tekojen kautta ja niiden synty- mistä ja olemassaoloa voidaan edistää ja kehittää. Osaaminen, vuorovaikutus, yhteistyö, yhteisön arvot, säännöt ja ohjeet sekä tiedostaminen ovat työkaluja myötätuntokulttuurin syntymiseksi. Myötätuntokulttuurin kehittymiseen kannattaa kiinnittää huomiota, koska se lisää sekä yksilön että koko yhteisön hyvinvointia, edistää kestävää elämäntapaa, mahdollistaa demokratian toteutumisen sekä edistää globaaliin kansalaisuuteen kasvamista.
  • Oranne, Panu (2016)
    The purpose of this research was to study the modelling stages of leather bag patterns. The research approached the process of making leather bag patterns as explained by two pro-fessionals. The research was limited to study only the bags made out of leather, whereby the selection of the material is relevant already at the pattern modelling stage. Pattern modelling is a significant part of the making of the product. The pattern manufacturing process com-bines a number of factors and work stages. The knowledge related to modelling of bag pat-terns is personified and tacit knowledge. Of the modelling of leather bag patterns only mar-ginal written information can be found, and that is why it is essential. The research task was to gather information from professionals to create research data. This research data was the basis for separating premises, phases, and factors affecting to the bag pattern modelling. The research method followed qualitative and data-driven research method. The research data consisted of theme interviews made to two professional bag pattern modelers. The data was analyzed and classified by close reading method which formed the basis of the results of the research. The analysis of the research data indicated that both the interviewed approached pattern modelling with same methods. Based on the research results it was possible to define the working stages and starting points of pattern modelling. According to the research the model-ling of bag patterns starts at the bag’s front part and continues to the modelling of the side and bottom parts of the bag. Based on the data classification different factors affecting the pattern modelling were found. These factors were separated to direct and indirect factors depending on their effect on pattern modelling. The research proves that the modelling of leather bag patterns requires long-term professional dedication. The research also indicates that the modelling of leather bag patterns is a complex and spirally actualized process, but no straight conclusion on the topic can be drawn on the basis of this research.
  • Daher, Iman (2020)
    Kuolema-keskustelu on yhteiskunnassamme edelleen tabu ja asiasta puhumista vältellään etenkin lasten kanssa. Sairastuminen ja kuolema ovat harvinaisia aiheita etenkin lasten kuvakirjoissa, vaikka ne ovat luonnollinen osa jokaisen elämää. Keskustelu ja syventyminen näihin aiheisiin ei traumatisoi lapsia, vaan päinvastoin auttaa heitä ymmärtämään niitä paremmin. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten vanhemman sairastuminen ja kuolema kuvataan lasten kuvakirjoissa. Lisäksi pohdinnassa on se, miten lasten kuvakirjojen lapsipäähenkilöt reagoivat uutisiin vanhemman sairastumisesta ja millaista heidän elämänsä on vanhemman kuoleman jälkeen. Tässä tutkielmassa tarkastelen myös sitä, millainen lasten kuolemakäsitys on eri kehitysvaiheissa ja miten lasten kanssa tulisi keskustella kuolemasta. Tutkielma sisältää myös tietoa lastenkirjallisuudesta, sen kirjallisuusterapeuttisesta käytöstä sekä siitä, miten nämä aiheet ovat esiintyneet ennen ja miten ne esiintyvät nykyään lastenkirjallisuudessa. Tutkielmassa analysoin ja tulkitsen kahta erilaista 2000-luvun lasten kuvakirjaa lähiluku- menetelmällä: Tuula Sandströmin Santeri ja syöpäri: Ylösnousemuskuja 1 (2004) sekä Riitta Jalosen ja Kristiina Louhen Tyttö ja naakkapuu (2004). Tulkinnan pohjalta voi päätellä sen, että lapset reagoivat vanhempiensa sairastumiseen tai kuolemaan voimakkaasti ja laajasti, kuitenkin kaikki yksilöllisesti. Lapsia ei tulisi sulkea sairauden etenemisen vaiheista pois eikä myöskään jättää suruaikana yksin, vaan heitä tulisi tukea ja osallistaa heidän kehitystasonsa mukaisesti.
  • Göös, Mari (2019)
    The subject of this thesis is the image of women in children´s literature. The study surveys gender in picture books. The aim of this study was to examine women are described in the Finnish picture books published in the 2010s. The study also wanted to find out what women are professional. According to previous studies women are described most often as mother or in stereotypical occupations of women in literature. Children’s literature transmits the image of society and culture to children. Using literature, a child builds his own identity. It would be important to write and publish children’s books which convey an image about the society that supports the diversity of people, gender equality and human individual-ity. Everyone should have the right to do life choices as an individual, no defined by one’s gender. The study data consists of 13 Finnish picture books which were published in the 2010s. The study de-scribes roles, appearance and agency of women through the descriptions of the texts in the books. The study is a qualitative research and the data is analyzed mainly by applying content analysis. Also content distribution specific to quantitative research was used to support content analysis. The results of research point out that women were described very often as mother in picture books. Mothers act in different operational environment together with their families. A woman as a mother was described making food to family or comforting and cuddling with a child. In picture books women described also working in their own professions. In addition to these, stories of independent women and their life were described in picture books. Overall, women were represented both in lead-ing and minor roles.
  • Paloviita, Miliza (2020)
    Goals. This research try to sort out which factors influencing women’s ethical food consumption. In addition I also want to sort out how to increase ethical consumption. On the grounds of former research, Finnish people trust on domestic food. They also want pure and safe food. Ethical consumers think environment, human and animal rights over when they are doing their choices. Consumers are interested of organic food but they don’t buy it as much. On the grounds of former research, price is important choosing factor. This research tries to find out method, how to increase ethical consumption. Research questions were: 1. which factors influencing women’s ethical food consumption? 2. How to increase ethical consumption? Methods. Research carried out by electronic form in May 2019. There were 22 responders. Analysis was content analyses. Results and conclusions. According to results, price and manner of production affected to women’s ethical consumption. Responders favoured domestic food products. They wanted to support producers and environmentally friendly products. Judging from this research, that consumer education and reasonable prices are good ways to increase ethical consumption.
  • Kilpi, Laura (2019)
    This thesis studies women’s voluntary childless. The focus of the thesis is why some women want to be childless. It is also discussed how other people deal with voluntary childless. Previous studies show that freedom is the most common reason to be voluntary childless. Some people are also uncertain if they can live good life with children, as if they need to compromise some other important things. These important things are, for example, own body, travel, sleep and spontaneity. All participants of the survey of this thesis were obtained through Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry. Answers were collected as electrical survey sheet online. Surveys gets 328 answer’s but this studies analysis only 20. From the survey results, it was observed, that voluntary childlessness affects especially own wellbeing and freedom. Own will of being childless also arose from the results meaning that childlessness is intrinsic choice. On the other hand, childlessness is not considered as choice by some people. Instead it is seen as way of living individual’s own life its own way. Preconceptions of other people, typically seen as underrating, also arose from the survey results.
  • Porkka, Tytti (2017)
    The aim of this study was to describe the meanings of women-only networks, and examine why the gender-specific network is regarded as necessary at this time. An increasing amount of female net-works have emerged in Finland, but there has been limited academic research on the necessity of the networks. In this research I try to describe how the actors of a female network explain the signifi-cance of the organization. The theoretical background of this study is based on social capital and its role in the networks. Time, place and people contextually develop the concept of social capital and the meanings linked with it in this particular study. This case study focuses on the implications of the female network Howtomo. This specific network is based on volunteerism and its goal is to promote learning and expertise within females by offering free workshops and lectures. The data was collected by conducting semi- structed theme interviews with six operators at the Howtomo network. The data was analyzed using conventional content anal-ysis. According to the data, the network was argued to be significant for individual rather than collective reasons. Howtomo was regarded as an important platform to learn and share information, and as a meeting point to unite people with similar interests. Apart from the individual benefits, the network was thought to bring support and security in the unstable work life. Howtomo was believed to promote an improved portrayal of females in the work force and their position in it. The network was also regarded as a positive resource, which is needed today and in the future. The results were comparable with other findings on female networks in Finland. Further research is suggested to be conducted about the significance of the network for the participants and members.