Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Anttila, Linda (2019)
    The subject of this bachelor’s thesis is strengthening prosocial skills of children aged 6-7 with new children’s literature. This study aims to report what kind of prosocial behavior Finnish children’s literature made for children aged 6-7 contains. This study also explores what kind of themes there are with prosocial behavior in the books and how the children’s book separates from each other from view of strengthening prosocial skills. The thesis studies children’s literature that contain four top seller books from the year 2018. The material of this thesis is analysed with theory-based content analysis. Theory-based content analysis is suitable for studying written material and pictures. The material is being studied from the view key element of prosocial behaviour: helping, comforting, taking others into consideration, cooperation and encouraging. The results of this thesis show that key elements of prosocial behaviour are found from the children’s book, that construct the material of this study, Number of elements vary between books. Structure of books has impact on results. Children’s novel has the most of elements. Common themes with prosocial elements in every book are friendliness, friendship and family. Books differ from each other how elements have divided between books. Stories and themes of books explains that. The study shows that new children’s books contains elements of prosocial behaviour. These elements need to be highlighted so that they are in any help of strengthening children’s prosocial skills. Educator needs to be involved and familiar with the issue. Reading times together with children are just not enough.
  • Weckström, Linda (2017)
    Goals. The goal of this bachelor’s thesis is to investigate and describe 9th graders’ eating habits. Previous studies have shown that teenagers eat irregularly and skip important meals. In addition, studies show that especially boys eat less fruits and vegetables than is recommended. On the other hand, girls seem to skip more meals during the day but also consume more delicacies than boys. Based on previous studies, my hypothesis is that teenagers’ eating habits do not follow current recommendations. Many previous studies have been focusing on teenagers’ school time eating and families’ food practices but in my opinion teenagers’ eating overall needs more attention. This thesis concentrates on teenagers’ overall eating on work days: before, during and after the school day. Also, the goal is to define which factors influence teenagers eating habits. Methods. The focus group of this thesis were students on 9th grade and the data was collected using food diaries. The food diaries were collected in two different cities, in two separate schools. Altogether 20 students took part in the study, from which 9 were from Helsinki and 11 from Vantaa. The gathered data was analysed thematically and by using tabulation. Results and conclusion. Meal rhythm was quite irregular among teenagers. From all meals students skipped school lunch most frequently. Also, breakfast was skipped often but dinner instead was eaten quite regularly. Majority of students consumed fruits and vegetables daily. Eating delicacies was not as common as eating fruits and vegetables but every third ate del-icacies on a daily basis. Gender was significant factor influencing on teenagers eating habits: on average girls ate all meals scantier than boys. In addition, weekday also had a slight im-pact on students’ eating, students ate more regularly in the beginning of the week. Location of the schools also somewhat affected on students eating, for students from Helsinki ate most of their daily meals more regularly compared to students from Vantaa, but on the other hand also delicacy consumption was more frequent in Helsinki.
  • Kulovesi, Minttu (2018)
    The purpose of this study is to describe and investigate the use of AAC methods in school-age children and adolescents, and to examine the use of AAC particularly in terms of interaction, social inclusion and peer relationships. Earlier studies have shown many challenges in communication and interaction environments with children using AAC, so this study is made to find out whether the challenges are present in this material also, and whether there are also positive observations in terms of interaction or relationships. I am also interested in searching for what needs to be developed, especially with the school system. Research question is as follows: How does the interactions and peer relationships of children using AAC appear in the research material? The research material was examined using an integrative literature review and a qualitative content analysis method. The research material consists of five peer-reviewed scientific articles from different countries, published in 2012-2017. The articles discuss the social skills, interaction, communication challenges and peer relationships of school-aged children (aged 6-16) using AAC. The results of the research were divided into five themes. The themes are as follow: 1: the number of interaction experiences, 2: the structural factors, 3: the availability of the AAC method, 4: the significance of the interaction partner, and 5: the desire to participate. The main results under each theme are as follows:1: lack of common time, weaker social skills, 2: non-accessibility, timetable problems, lack of co-operation, 3: AAC not available, AAC bans; 4: must know how to use AAC, preferring adults, lack of friends, and 5: little interaction initiatives, and failures affecting motivation.
  • Suomela Sandra (2016)
    Social requirements affects to individual’s sleep-rhythm together with the biological clock. The study aims to explore the morningness and eveningness peoples’ experiences of their own life satisfaction by qualitative methods. The theoretical starting point with sleep-rhythm is biological research, which is combined with the background of life satisfaction theo-ries. This study focuses on subjects' own experiences and views of their own chronotype and life satisfaction. Morning-ness-eveningness -division is the ground of examine individuals’ experiences of their life satisfaction, chronotype and the importance of sleep. Analysis of the study is done with phenomenographic methods. Despite the quantitative theory-base, data-driven orienta-tion is highlighted in the analysis. Since cultural factors not been previously taken into account because of the neuropsy-chological studies, the aim of this research is to increase the field with phenomenographic perspective. Life satisfaction and sleep-rhythm is constructed by social demands, for example by work-schedule. The material consists of ten examinees with different life situations. The age varies from 20 to 55. They have responded to the survey in October 2016 with anonymous questionnaire, which has been adapted from earlier sleep- and life satis-faction surveys. The results involves three different groups; morningness, eveningness and both. Based on those, the analyze of life satisfac-tion is done. The third group was unable to identify themselves only morningness or eveningness –type of person. This group can be considered as one of the result. In the addition, all of the examinees determined their chronotype through social requirements. This research is lacking the holiday-period-time evaluation, when sleeping habits could be more re-alistic regardless of working hours. Still, one examinee is connected to very high life satisfaction and the same examinee has the possibility to sleep freely during the week with school or work. Also, by the results, the eveningness-people were not as happy with their chronotype as the morningness-people. The importance of the sleep, showed really high im-portance to all examinees. Sleep’s high relevance in well-being, happiness, state of mind, work and in social relations was maintaineid. All these parts builts life satisfaction. Allthough, we can’t ever definitively control the culture factors, more attention should be taken in the future to those with every sleep-study.
  • Viikinkoski, Nanna (2016)
    Äänenlaatu on vahvasti liitetty persoonallisuuspiirteiden havaitsemiseen puheesta. Äänenlaadun havaitseminen on subjektiivista tulkintaa ja sitä tutkitaan auditiivisten havaintojen pohjalta. Se on määritelty osaksi puheen ekstra- ja paralingvistisiä piirteitä. Yleisimmät äänenlaatua kuvaavat termit ovat: käheä, karhea, nasaalinen, henkäyssoinnillinen, vuotoinen, ohut, falsettinen, kuiskattu, narina, tiukka tai rento ääni. Persoonallisuuspiirteet ovat mitattavissa ja määriteltävissä oleva joukko ihmisten suhteellisen vakinaisia käyttäytymismalleja, ajatuksia ja tunteita. Viiden suuren persoonallisuuspiirteen mallista on rajattu keskeisimmiksi tutkittavaksi havaintopiirteiksi ulospäin suuntautuneisuuden tasot ekstroversio ja introversio. Tämä kandidaatintutkielma perustuu kiinnostukseen tutkia puhujien persoonallisuuspiirteiden ja eri äänenlaatujen suhteita, Äänenlaadun tarkemman ymmärryksen on todettu auttavan ihmisten välistä kommunikointia, ja se on siksi mielenkiintoinen tutkimusaihe ja valittu tämän tutkielman tarkastelun lähtökohdaksi. Tutkimuksessa pyritään selvittämään pystyykö kuulija havainnoimaan ja arvioimaan puhujan äänenlaadunpiirteiden ja puheen tuottotavan perusteella puhujan ulospäin suuntautuneisuutta. Tutkimukseen osallistui neljä 23–24-vuotiasta naiskoehenkilöä pääkaupunkiseudulta. Tutkittavilta äänitettiin normaalia spontaania puhetta Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteiden laitoksen äänitysstudiossa. Puhenäytteet analysoitiin kuulonvaraisesti kahdessa eri ryhmässä. Ensimmäisen ryhmän muodostivat ääninäytteen antaneet puhujat ja toisen ulkopuoliset kuuntelijat. Puhujat täyttivät äänenlaadun havainnoista itsearviointilomakkeen ja tekivät Myers-Briggsin tyyppi-indikaattoriteoriaan pohjautuvan persoonallisuuspiirretestin. Toisen äänenlaadun havaintoryhmän muodosti 5 fonetiikan alan opiskelijaa, jotka arvioivat puhenäytteistä puhujan äänenlaatua, puheen tuottotapaa, sekä persoonallisuuspiirteitä. Tutkimuksen havaintoarvioiden mukaan 75 % koehenkilöistä kuvasti äänenlaatunsa perusteella ekstroverttiä puhujaa. Kuuntelijoiden havaintoarviot vastasivat persoonallisuuspiirretestin tuloksia. Ekstrovertin äänenlaatu havaittiin vaihtelevasti karheaksi, kirkkaaksi, korkeaksi, falsettiseksi ja täyteläiseksi. Otoksen koehenkilöistä 25 % kuvasti äänenlaatunsa perusteella introverttia puhujaa. Havainnot vastasivat piirretestin tulosta. Introvertin puhujan äänenlaaduksi havaittiin yhtenäisesti ohut, nielusointinen, matala, nariseva, vuotoinen ja henkäyssointinen ääni. Puhujien itsearviot vastasivat kuuntelijoiden havaintoja äänenlaadusta, mikä tuki myös taustateoriaa persoonallisuuden heijastumisesta äänenlaatuun. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että persoonallisuus vaikuttaa äänenlaatuun ja sitä pystytään havaitsemaan puhujan auditiivisen signaalin ja erityisesti äänenlaadun havainnoinnin perusteella. Tutkimuksessa on kuitenkin otettava huomioon muiden nonlingvististen piirteiden vaikutus koehenkilöistä tehtyihin persoonan havaintoihin vaikka niitä ei tässä yhteydessä ole huomioitu osaksi havaintotutkimusta.
  • Hämäläinen, Jonna (2020)
    Tavoitteet. Valikoiva puhumattomuus on häiriö, jossa lapsi ei tietyissä tilanteissa puhu lainkaan. Koska häiriö puhkeaa usein varhaislapsuudessa ja puhumattomuus ilmenee yleensä kodin ulkopuolella, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, on tietoisuuden lisääminen aiheesta varhaiskasvatuksen parissa tärkeää. Valikoiva puhumattomuus vaikeuttaa lapsen osallistumista ja vuorovaikutusta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuuden toteutumisesta sekä tarkennettiin osallisuuteen liittyviä ja siihen vaikuttavia ja sitä tukevia tekijöitä varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on löytää pedagogisia työkaluja ja menetelmiä valikoivasti puhumattomien lasten osallisuuden mahdollistamiseksi ja tukemiseksi. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto muodostui viiden valikoivasta puhumattomuudesta työkokemusta omaavan varhaiskasvatuksen opettajan puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, jotka on muutettu tekstimuotoon. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Haastateltavat varhaiskasvatuksen opettajat kokivat ettei valikoiva puhumattomuus vaikuttanut merkittävästi osallisuuden toteutumiseen, kun aikuinen oli sitoutunut sen tukemiseen. Osallisuuden ja vuorovaikutuksen mahdollistamiseen ja tukemiseen käytettiin monipuolisia esteettömän viestinnän menetelmiä, kuten kuvia, piirtämistä ja viittomia. Käyttöön valikoituneet, kullekin lapselle toimineet menetelmät olivat yksilöllisiä ja riippuivat lapsen persoonallisuudesta ja mielenkiinnonkohteista. Oleellisinta oli aikuisen vastuu ja sensitiivisyys sekä turvallisen ja positiivisen ilmapiirin luominen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa osallisuuden tukemisella olevan merkitystä paitsi lapsen hyvinvointiin myös valikoivasta puhumattomuudesta kuntoutumiseen.
  • Salmijärvi, Linda (2016)
    This study examines the gender ideology in ABC-books. The purpose of this study is to answer the research question such as how many masculine and feminine characters there are in the ABC-book texts and how is gender disrcriped in those texts. I compare the results of the study to Tarja Palmu’s (1991) research findings and consider whether the gender ideology in the ABC-books has changed during the 25 years. The research material consists of three currently used ABC-books, Pikkumetsän aapinen and Salainen aapinen from SanomaPro and Taikamaan aapinen from Otava. This study is a qualitative study, but i also use quantitative methods. My analysis method is the content analysis and i use Andrée Michel’s (1986) body of analysis in my study. I devided the characters from the ABC-books into a four groups; man/woman, girl/boy, feminine/masculine animal character and feminine/masculine fantasy character. I examine the description of gender through the social reference, action and social and emotional behaviour. Based on the results there is more masculine than feminine characters in every ABC-book and the number of gendered animals has soared over the past 25 years.
  • Järveläinen, Niilo (2021)
    Objectives. This study compares the acoustic effects of wood-based materials commonly used in speaker construction in a closed enclosure structure. The purpose of the study was to determine the effects of different enclosure materials on speaker acoustics and how these properties of different materials affect the sound reproduction of the loudspeaker. Previous studies indicate that the speaker enclosure material may have measurable effects on the acoustics of certain types of speakers, for example, due to the vibration and damping properties of the material. Methods. In this study the properties of speaker enclosures made of three different materials with identical structure were measured, and based on the measurements, conclusions were drawn about the effects the materials had on the acoustic properties of the loudspeaker. A closed enclosure structure was selected for this study to best show the material’s own properties in the measurements. MDF board, plywood and pinewood were selected as the test materials. The measurements were performed with calibrated measuring equipment in the same environment. The same speaker element was used for all necessary measurements. Results. The materials each affected the acoustics of the speaker differently. MDF and plywood had properties close to each other in terms of both frequency response and sound decay time, as measured by a microphone, but according to the decay measurements made with an accelerometer and an oscilloscope, the sound decay time of plywood was clearly the shortest. Pinewood had the longest sound decay time in microphone measurements, as well as in decay measurements performed with an accelerometer. According to the measurement results, it can be interpreted that the sound produced by the loudspeaker was least affected by plywood. The MDF board affected the sound produced by the speaker element more than the plywood, but pinewood had the greatest effect on the sound reproduction of the speaker. The effect of material on sound was most pronounced in the decay measurements with respect to sound damping time. The longer the sound damping time, the slower the material absorbs the energy applied to it and the longer the sound rings in the material, interfering with the speaker sound.
  • Forss, Krista (2018)
    Aim. In pre-primary education ADHD-diagnosed children can be found in special groups, integrated groups and also in ordinary groups. It is important that teachers, who work in pre-primary education groups, recognize the individual needs of ADHD-diagnosed children and consider them in all teaching situations, including physical education. The purpose of this study was to find out the needs of ADHD-diagnosed children in pre-primary education during physical education and teachers’ ways to consider these needs. Methods. This study was a qualitative study. The material was collected in January 2018 by interviewing four pre-primary teachers working in the Helsinki metropolitan area, whose groups included an ADHD-diagnosed child. The interviewees were all trained as kindergarten teachers and one of the interviewees was also a qualified special kindergarten teacher. All pre-primary education teachers had at least 15 years of teaching experience and two interviewees had also worked as a day-care centre’s manager. The interviews were conducted as theme interviews in the pre-primary teachers’ workplaces. After the interviews, the material was transcribed and analyzed by content analysis. Results. The results showed that some of the ADHD-diagnosed children had difficulties with regulating their behaviour and emotions. Additionally, one ADHD-diagnosed child had weak motor skills and two very low self-esteem. The needs of ADHD-diagnosed children in physical education were, in spite of the common diagnosis, individualised. Pre-primary teachers make sure to consider ADHD-diagnosed children’s needs in physical education making sure that children have various options to move, simplifying the teaching situations, developing routines that add the feeling of safety and strengthening the child’s self-esteem for example giving lots of positive feedback. All pre-primary teachers evaluated the meaning of physical education as very important in their group that includes ADHD-diagnosed child. Tiivistelmä - Referat - Abstract Aim. In pre-primary education ADHD-diagnosed children can be found in special groups, integrated groups and also in ordinary groups. It is important that teachers, who work in pre-primary education groups, recognize the individual needs of ADHD-diagnosed children and consider them in all teaching situations, including physical education. The purpose of this study was to find out the needs of ADHD-diagnosed children in pre-primary education during physical education and teachers’ ways to consider these needs. Methods. This study was a qualitative study. The material was collected in January 2018 by interviewing four pre-primary teachers working in the Helsinki metropolitan area, whose groups included an ADHD-diagnosed child. The interviewees were all trained as kindergarten teachers and one of the interviewees was also a qualified special kindergarten teacher. All pre-primary education teachers had at least 15 years of teaching experience and two interviewees had also worked as a day-care centre’s manager. The interviews were conducted as theme interviews in the pre-primary teachers’ workplaces. After the interviews, the material was transcribed and analyzed by content analysis. Results. The results showed that some of the ADHD-diagnosed children had difficulties with regulating their behaviour and emotions. Additionally, one ADHD-diagnosed child had weak motor skills and two very low self-esteem. The needs of ADHD-diagnosed children in physical education were, in spite of the common diagnosis, individualised. Pre-primary teachers make sure to consider ADHD-diagnosed children’s needs in physical education making sure that children have various options to move, simplifying the teaching situations, developing routines that add the feeling of safety and strengthening the child’s self-esteem for example giving lots of positive feedback. All pre-primary teachers evaluated the meaning of physical education as very important in their group that includes ADHD-diagnosed child.
  • Babitzin Isabel (2018)
    The main purpose of this literature overview is to examine the effects of educating handcrafts to ADHD pupils in terms of their self-esteem and self-image. In addition, in this research paper I will observe what type of learning environments and assignments would suit best for a student with ADHD. The objective of this research paper is to provide information for the handcrafts teachers about pupils having ADHD and instructions on how to process that disorder in handcrafts teaching. I collected my research data on 23 March 2017 by using four different search engines that are Helka, Laurea Finna, Google Scholar and Melinda. Keywords that were used were combinations of different words relating to the subject, such as "handcrafts and special education pupil", "handcrafts and self-esteem" and ADHD. By using the latter keywordI found several results in English. I included one piece of English literature to my research. According to the intake criteria after collecting background material I categorized the material based on both the titel and table of contents. The intake criteria consisted of Finnish and English literature published no later than in 2000. Based on these criteria I selected 15 pieces of pragmatic literature as my research material. The outcome of this literature overview is that the teacher, learning environment and given assignments have significant effect on the self-esteem and self-image of an ADHD pupil. The key findings of the reasons affecting the self-esteem and self-image were the way ADHD pupils were located in the classroom, teacher's understanding attitude and knowledge of the disorder and the way of giving over positive feedback for pupils suffering the disorder. Learning assignments, too, have a significant role in affecting the self-esteem of a pupil, thus the assignments should be challenging enough considering the level of knowledge of a pupil. In almost every classroom there is a pupil with ADHD. Therefore, it is crucial as a teacher to recognize the weaknesses and strenghts of a pupil with ADHD. This thesis summarizes the results of several different pieces of research.
  • Nieminen, Nina (2024)
    Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella ja koota yhteen ADHD-piirteitä omaavien oppilaiden ja heidän opettajiensa väliseen opettaja–oppilassuhteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pyrin selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat ADHD-piirteitä omaavien oppilaiden ja heidän opettajiensa välisen vuorovaikutussuhteen laatuun. ADHD-piirteet voivat aiheuttaa kouluympäristössä oppilaalle monenlaista kuormitusta, mikä voi heijastua myös oppilaan opettaja–oppilassuhteeseen. Tämän takia koin, että on perusteltua tutkia opettaja–oppilassuhteeseen vaikuttavia tekijöitä niiden oppilaiden osalta, jotka kokevat suuremmissa määrin haasteita kouluympäristössä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistonhakuun käytettiin tietokantoja Scopus ja Web of Science. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka valikoituivat osaksi aineistoa tarkasti valittujen sisään- ja poissulkukriteerien perusteella. Lisäksi katsaus rajattiin ajallisesti käsittelemään vuosina 2000–2023 julkaistuja tutkimusartikkeleita. Aineiston analysointi toteutettiin aineistolähtöisen teemoittelun keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustuloksissa korostuivat erityisesti konfliktien ja läheisyyden ulottuvuudet suhteessa opettaja–oppilassuhteeseen. ADHD-piirteisten oppilaiden ja heidän opettajiensa välisissä opettaja–oppilassuhteissa ilmeni enemmän konflikteja verrattuna vertaisryhmiin. Lisäksi opettajat raportoivat kokevansa vähemmän läheisyyttä opettaja–oppilassuhteessaan ADHD-piirteisten oppilaiden kohdalla. ADHD-piirteisen oppilaan aggressiivinen käytös koettiin opettajien osalta kaikkein haasteellisimmaksi opettaja–oppilassuhteen kannalta, ja stressaavimmaksi tekijäksi opettajille. Opettajan sukupuolta koskevat tutkimustulokset osoittautuivat osittain ristiriitaisiksi keskenään. Oppilaan prososiaalisen käytöksen havaittiin myös olevan vahva opettaja–oppilassuhdetta selittävä muuttuja. Tutkimusaineiston artikkeleista viidessä oli käytetty samaa opettaja–oppilassuhteen laadun mittaria. Lähes kaikissa tutkimusartikkeleissa opettaja–oppilassuhteen laatua oli arvioitu pelkästään opettajan näkökulmasta käsin, joten ADHD-piirteisten oppilaiden omat näkemykset opettaja–oppilassuhteen laadusta jäivät vähäisiksi.
  • Brander, Anna (2020)
    Tiivistelmä: Tavoitteet. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastellaan ylikeskittymistä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä eli ADHD:ssa. Tutkielman tarkoituksena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin pyrkiä kuvaamaan tutkimustietoa ylikeskittymisestä ADHD:ssa. Aihetta koskevan tiedonhaun perusteella voidaan todeta kyseessä olevan melko huonosti tunnettu ja vähän tutkittu ilmiö. Tutkimuskysymykset, joihin katsauksessa etsittiin vastauksia, olivat: 1. Onko ADHD:n ja ylikeskittymisen välillä yhteys? ja 2. Millaisia selittäviä tekijöitä ylikeskittymisen ilmenemiselle ADHD:n yhteydessä on esitetty? Taustaoletuksena esitettiin, että ylikeskittyminen ja ADHD ovat yhteydessä toisiinsa ja selittävänä tekijänä ylikeskittymiselle esitetään ADHD:lle ominaiset poikkeavuudet tarkkaavuuden säätelyssä. Menetelmät. Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa yhdistellään ja vertaillaan ylikeskittymistä ja ADHD:ta koskevia tutkimustuloksia. Tutkielmassa aineiston haku, rajaus ja analyysi toteutettiin systemaattisesti. Aineiston haussa käytettiin Helkatietokantaa, jossa hakusanoina oli ”Hyperfocus AND ADHD” sekä ”Hyperfocusing AND ADHD”. Hakutuloksien rajaamiseksi aineistolle oli määritelty sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineiston analyysi toteutettiin temaattisena analyysina. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman tulosten perusteella ei voida yksiselitteisesti todeta, onko ylikeskittymisen ja ADHD:n välillä olemassa yhteys. Kahdessa tutkielman aineistoon kuuluvassa tutkimuksessa löydettiin yhteys, mutta yhdessä tutkimuksessa yhteyttä ei löydetty. Kahden tutkimuksen tuloksista taas ei ollut mahdollista tehdä johtopäätöksiä yhteyksistä. Tutkielmassa selvitettiin myös, millaiset tekijät saattavat selittää ylikeskittymistä ADHD:ssa. Ylikeskittymistä selittävistä tekijöistä yleisimmin tutkimusartikkeleissa esitettyjä olivat motivaatioon ja tarkkaavuuden säätelyyn liittyvät tekijät. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta ilmiön ymmärtämiseksi, mutta ylikeskittyminen voi mahdollisesti olla aikaansaamisen ja positiivisten kokemusten lähde ihmisille, joilla on ADHD.
  • Suhonen, Jasmin (2022)
    ADHD on hyvin moninainen neurokehityksellinen häiriö, jonka esiintyvyyden on arvioitu olevan noin 5 % (Polanczyk, de Lima, Horta, Biederman & Rohde, 2007). ADHD-oireet alkavat lapsilla ennen kouluikää (Puustjärvi, 2016a), jolloin jo varhaiskasvatuksessa ADHD voi olla osa lapsen arkea. Lebowitz (2016) on todennut, että ADHD:hen liittyvä stigma kohdistuu myös lapsiin, ja että myös lapsilla on negatiivisia asenteita ADHD:ta kohtaan. Tätä stigmaa tulisi pystyä ennaltaehkäisemään ja purkamaan, ja varhaiskasvatuksessa yksi hyvä apuväline tähän on kirjat, joiden monipuoliseen käyttöön varhaiskasvatuksessa tulee Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018, 42, 44) mukaan pyrkiä. Leon (1997) on tutkimuksessaan todennut, että ADHD:n representaatio yhdysvaltalaisessa lastenkirjallisuudessa on osin stereotypistä, mutta toisaalta myös hyvin totuudenmukaista. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, millaisia kuvauksia ADHD:sta esitetään suomenkielisessä lastenkirjallisuudessa sekä tarkastella sitä, millaisia selviytymiskeinoja kirjojen ADHD-lapsilla on. Toteutin tämän tutkielman laadullisena tutkimuksena ja analysoin aineistoa teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Aineistona toimi kolme suomenkielistä lastenkirjaa, joissa esiintyi hahmo, jolla on ADHD. Teokset olivat vuosilta 2006 ja 2008, ja ne olivat suunnattu päiväkoti- tai alakouluikäisille lapsille. Analyysimenetelmänä käytin teemoittelua havainnollistaakseni aineistossa esiintyvien kuvausten eroja ja yhtäläisyyksiä. Tulokset osoittivat, että kirjojen kuvaukset toisaalta vastaavat sitä, mitä ADHD voi olla, mutta antavat myös hyvin yksipuolisen kuvan ADHD:sta ja sen ilmenemistavoista. Kuvaukset typistävät ADHD:n pienten poikalasten vilkkaudeksi ja kiukutteluksi, mutta toisaalta myös esittävät lapsen huumorintajuisena ja hyvänä ystävänä. Selviytymiskeinoja kuvattiin aineistossa vähemmän. Aikuisen tuen rooli ADHD-lapsen arjessa selviytymisessä oli kuvauksissa korostunut, mutta myös lapsen ystävien vaikutusta sekä lapsen omia selviytymiskeinoja kuvattiin. Lasten- kirjallisuuden tarjoamaa ADHD:n representaatiota tulisi monipuolistaa ja päivittää nykyisten käsitysten mukaiseksi.
  • Kilpeläinen, Milja (2020)
    Tiivistelmä Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvailla, millaisilla keinoilla ADHD-oireista lasta voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tukitoimista ADHD-oireisten lasten osalta on olemassa vain vähän tutkittua tietoa, mutta voidaan olettaa, että tukitoimilla on positiivinen vaikutus lapsen oppimiseen ja kehitykseen. Tutkimuksessa esitellään keinoja ADHD-oireisten lasten hyvinvoinnin tukemiseksi päiväkodissa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui yhteensä neljästä teoksesta: Peitson ja Närhen Konsultaatiomalli päiväkoteihin - jäsentynyttä tukea levottomille lapsille (2015), Sinkkosen ja Korhosen Pulassa lapsen kanssa (2015), Berggrenin ja Hämäläisen ADHD-käsikirja (2018) sekä Sandbergin ADHD ja oppimisen tuki (2018). Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistossa korostui toiminnan strukturoinnin, päiväkodin toimintaympäristön ja palautteen merkitys ADHD-oireisen lapsen tukemisessa. Toiminnan strukturoinnissa korostuivat selkeät ohjeet ja säännöt sekä rutiinit ja säännöllinen päivärytmi. Toimintaympäristön selkeyttämisen lisäksi erilaiset apuvälineet koettiin tärkeiksi. Myös positiivisen palautteen merkitys korostui kaikissa teoksissa.
  • Carr, Ella (2021)
    ADHD on yleisin lapsuuden kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä. ADHD:n oireet aiheuttavat huomattavaa toiminnallista haittaa koulussa. Oppilaan keskittyminen voi harhailla, hän voi olla levoton ja häiritä opetusta sekä muita oppilaita. Suomen perusopetuslain mukaan ADHD-oireiset oppilaat saavat tukea koulunkäyntiin ilman varsinaista ADHD-diagnoosia. Koulussa toteutettavien tukitoimien tavoitteena on oikea-aikainen ja oikein kohdennettu oppimisen tuki. Opettajan käytettävissä on laaja joukko erilaisia keinoja, joilla hän voi tukea ADHD-oireisten oppilaidensa opiskelua. Tässä tutkimuksessa keskiössä on keskittymiskyvyn tukemisen keinot, sillä juuri keskittyminen on ADHD-oireisille lapsille koulussa kaikkein haastavinta. Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin erityisluokanopettajat kokevat ADHD-oireisten oppilaidensa keskittymisen vaikeuksien ilmenevän oppitunneilla. Tarkastelin myös opettajien havaintoja ADHD:n kahden muun ydinoireen, eli ylivilkkauden ja impulsiivisuuden näkymisestä koulussa. Lisäksi halusin selvittää, minkälaisia tuen keinoja opettajat käyttävät ADHD-oireisten oppilaiden keskittymiskyvyn tukemiseksi oppitunneilla. Menetelmät. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastatteluun osallistui viisi erityisluokanopettajaa eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa uudelleen käytettiin toiseen tutkimukseen kerätty haastatteluaineisto. Aineiston analyysi suoritettiin sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa kävi ilmi, että opettajien havainnot ADHD-oireisten oppilaidensa käyttäytymisestä oppitunneilla mukailevat aikaisempien tutkimusten ja teorian mukaista tietoa ADHD:n ydinoireiden näyttäytymisestä. Erityisesti keskittymisen vaikeudet korostuivat opettajien vastauksissa. Opettajien käyttämistä tuen keinoista ADHD-oireisten oppilaiden keskittymiskyvyn tukemiseksi tunnistin kaksi ajattelun yläluokkaa, jotka ohjaavat varsinaisten keinojen käyttöön: struktuuriin perustuvat keinot ja positiivisen lähestymisen keinot. Erotin vielä kolmannen alaryhmän, joka sijoittui molempien ajattelunmallien alle: fyysisesti aktivoivat keinot. Myös opettajien käyttämät tuen keinot mukailivat pitkälti aikaisempaa tutkimusta käytössä olevista ADHD-oireisten oppilaiden oppimisen tuen keinoista.
  • Oubajja, Sara (2022)
    Tavoitteet. Tutkielmassa tavoitteena on selvittää, miten ADHD-oppilaita voidaan tukea perusope-tuksessa. ADHD on tarkkaavaisuushäiriö, jonka tyypillisinä oireina ovat heikentynyt keskittymis-kyky, impulsiivisuus sekä hyperaktiivinen käyttäytyminen. Tutkielmassa perehdytään tukitoimiin, joita pystyy hyödyntämään opetuksessa. Tutkielmassa tarkastellaan ADHD:lle ominaisia oireita, yleisyyttä sekä se, miten opettaja pystyy tukemaan ADHD-oppilaita tavallisissa luokissa. Tutkiel-man tärkeimpänä tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja, joita jokainen opettaja pystyy käyttä-mään opetuksessaan. Tukikeinojen lisääminen auttaa sekä opettajaa että oppilasta, koska ne paran-tavat ADHD-oppilaan oppimista, mikä puolestaan vaikuttaa koulumenestykseen. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa aineistona käytettiin seitsemää tieteellistä tutkimusta. Yksi teksteistä oli tieteellinen kirja ja loput tieteellisiä artikkeleita. Tutkielmaan valikoituivat aineistot, joissa esiteltiin ADHD-oppilaille soveltuvia tuki-toimia ja opetusmenetelmiä opetuksessa. Aineistot rajattiin siten, että ne liittyivät yleisopetukseen ja aineistoissa esitettyjä tukitoimia voivat harjoittaa erityisesti luokanopettajat. Lisäksi aineistojen valintakriteerinä oli, että ne käsittelivät sitä, millaisia haasteita ADHD-oppilailla on. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen perusteella havaittiin, että ADHD-oppilailla on usein sellaisia haasteita oppimisessaan, mitkä vaativat tukitoimia. Tukemisen keinoja löytyi aineis-toista runsaasti. Tärkeimmät tutkimustulokset liittyivät ADHD-oppilaiden keskittymisen vaikeuk-siin, mitä pyrittiin tukemaan eri keinoin. Tukitoimia olivat monipuolinen ja selkeä ohjeiden anto, fyysinen ja hienomotorinen liikkuminen luokassa ja sen ulkopuolella, kirjanpito oppilaan tehtävistä ja ajastimen käyttö opetuksessa sekä oppilaslähtöinen opetus. Lisäksi koulunkäyntiavustajan tuki ja jatkuva palautteenanto nähtiin tärkeänä ADHD-oppilaiden opetuksessa.
  • Lind, Julia (2022)
    ADHD on yleisimmin diagnosoitu lapsuuden psykiatrinen sairaus maailmanlaajuisesti. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD (Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder) on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, joka heikentää yksilön arjen toimintakykyä. Monien vuosien ajan yliaktiiviset ja impulsiiviset pojat ovat jättäneet varjoonsa ADHD-tytöt. Halu ymmärtää yhtäläisyyksiä ja eroja ADHD:n esiintyvyyden, oireiden, perheriskin, liitännäissairauksien ja hoidon välillä on lisännyt keskustelua ja tutkimuksia aiheeseen liittyen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyttöjä lähetetään tutkimuksiin poikia vähemmän. Tutkimusten mukaan siihen voi vaikuttaa ainakin osaksi opettajien tekemät arvioinnit. Tässä tutkimuksessa selvitän varhaiskasvatuksen opettajien asenteita ja ajatuksia tyttöjen ADHD-oireiden tunnistamisessa varhaiskasvatuksessa ja siihen liittyviä haasteita. Toteutin tutkimukseni laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimus kohdistui varhaiskasvatuksessa työskenteleviin varhaiskasvatuksen opettajiin sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajiin. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla (N=9) ja sitä analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Kysely toteutettiin netissä helmikuussa 2022 Google Forms –alustan avulla. Tulosten perusteella tutkimukseen osallistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien tietoisuus tyttöjen ADHD:n oireista vaikutti lisääntyneen aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, mutta tietoa kaivataan edelleen lisää. Edelleen tulosten perusteella korostuu se, että poikien oireet ovat näkyvämpiä ja siksi helpompi tunnistaa. Varhaiskasvatuksen opettajat korostivat vastauksissaan sitä, että varhaiskasvatuksessa ei anneta diagnooseja vaan tiedonkulku ja havaintojen jakaminen ovat avainasemassa oikean tuen saamisessa. Varhaiskasvatusten opettajien näkemysten mukaan tyttöjä myös ohjattiin poikia vähemmän tutkimuksiin. Jatkotutkimuksien välityksellä olisi mielenkiintoista selvittää muuttuisivatko opettajien näkemykset tyttöjen ADHD:sta tiedon lisääntymisen myötä.
  • Hytönen, Heidi (2016)
    Aims. Aggressive behaviour should not be allowed to children. At the day care, it is important to intervene every situation when child behaves aggressively and guide him to find better ways to behave. The aim of the research was to find out how kindergarten special education teacher and kindergarten teacher understand child’s aggression behaviour, what kind of experience they have about it and how they support a child who behaves aggressively at day care. In my research, I focus on children who are over 3 years old. Methods. Research method was qualitative, phenomenographic research. As a data collection method, I used theme interview and as a method of analysis, I used content analysis. I interviewed one kindergarten teacher, one special education kindergarten teacher and one kindergarten resource special education teacher. All of them work for the city of Helsinki and they have between 20 to 40 years of work experience. Results and conclusions. According to the research results, the interviewees thought that child’s aggressive behaviour was both physical and verbal. All of the interviewees told that they encounter child’s aggressive behaviour almost daily at their work. There were similarities and differences in the way kindergarten special education teachers and kindergarten teachers support a child who behaves aggressively. Different educational backgrounds might be explanatory factor. All of the interviewees brought up that it is important that adults remain calm when a child acts aggressively. Due to the safety reasons, they sometimes had to hold the child until the child can be calmed down. The kindergarten special education teachers brought up teaching the child the skill to recognize and name feelings.
  • Karlsson, Jenny (2022)
    Mål: I denna avhandling vill man analysera, tolka studera på vilket sätt lärare kan öka sin förståelse för barn som uppvisar aggressivt beteende. Avhandlingens syfte är att ge lärare en bättre förståelse för barn som beter sig aggressivt, i och med att deras förståelse förbättras kan lärare lättare bemöta dessa barn i skolvardagen vilket ökar välmående hos barnen. Tidi-gare forskning hävdar att empati, uppbyggande av relationer och en trygg omgivning med lämplig gränssättning och självständighet motverkar aggressivitet. Metoder. Avhandlingen är gjord som en systematisk litteraturöversikt med både kvalitativ, kvantitativ och litteraturöversikt som ansats. Litteratursökningen utfördes genom databas-sökning samt manuellsökning, vilket slutresultatet blev åtta artiklar, var av alla artiklar ge-nomgått referensgranskning. Litteraturen bearbetades genom kvalitativ analys. Resultat och slutsatser. Lärare som visar empati, lägger tid på att lyssna till eleverna, bryr sig genuint om dem har lättare att förstå sig på barn som uppvisar aggressivt beteende. Resur-ser, tid, utbildning/skolning borde läggas till för att underlätta för lärarna att förstå de ag-gressiva barnen och hur de kan underlätta för dem i skolvardagen. Goda relationer mellan lärare och elev och lärare och hem var viktigt för att förstå barnet och för att barnet skall lita på läraren. Lärare idag kan inte längre endast fokusera på att undervisa utan behöver även satsa mycket på att lära känna eleverna och bygga upp ett förtroende bland dem och en stödjande klassanda.
  • Petra, Elsa (2023)
    Tässä kandidaatintutkielmassa perehdyn matematiikka-ahdistukseen sen historiaan, vaikutuksiin sekä nykytilanteeseen. Ilmiö ei ollut minulle entuudestaan tuttu. Aikaisemman tutkimuksen mukaan ilmiö on globaali sekä kasvava. Lähdin selvittämään mitä ratkaisuehdotuksia ongelmaan tarjottiin viimeisimmissä tutkimuksissa. Koin tärkeäksi lähestyä ilmiötä useasta näkökulmasta. Uskoin siten löytäväni monipuolisia ratkaisuehdotuksia sovellettavaksi suomalaiseen luokkahuoneeseen. Tutkimuksen mukaan globaalilla ilmiöllä on paljon yhteisiä sekä yksilöllisiä ilmenemisen muotoja. Tällöin jokainen keino on punnittava yksilöllisesti ja muokattava sopivaksi yksilöllisiin tarpeisiin. Vaikka alkuun en uskonut ennaltaehkäisyn olevan niin tärkeää, päädyin lopulta päinvastaiseen päätelmään. Ennaltaehkäisyn keinot toimivat laajemmalle joukolle kerralla, sekä ehkäisevät tilanteen tulehtumista entisestään. Toteutin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Menetelmä on sopiva, kun halutaan esittää monipuolinen yleiskatsaus tietystä aiheesta. Aineistokseni valikoitui kaksi erilaista näkökulmaa ratkaisuehdotuksiksi. Ensimmäinen näkökulma edustaa ilmiön tilannetta globaalista näkökulmasta, sekä ratkaisuehdotuksia sen hetkisen tutkimuksen perusteella. Toinen näkökulma on opettajaopiskelijoiden ehdotuksista koostuva sekä keinoja tutkimustietoon peilaava. Ratkaisuehdotukset soveltuvat erilaisiin opiskeluympäristöihin ja eri-ikäisille oppilaille. Tuloksistani käy selväksi aiheen ulottuvan yksilön sekä yhteisön monille tasoille. Ratkaisuehdotuksia on tarjolla kattavasti, mutta kokeiltuja konkreettisia keinoja vähän. Keinojen kannalta oppimiseen liittyviin asenteisiin, oppimisilmapiiriin luokassa sekä kodin ja koulun yhteistyöhön panostaminen olisi tärkeää matematiikka-ahdistukseen puuttumiseksi. Matematiikka-ahdistuneen yksilön kohdalla ratkaisuehdotukset riippuvat jonkin verran koulutusjärjestelmän tarjoamista tukirakenteista. Tutkijat kannustavat ammattiavun hakemiseen ahdistuneisuuden oireisiin. Suomalaisessa koulussa tämä tarkoittaisi siis ensisijaisesti koulupsykologin konsultoimista.