Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Airas, Sofia (2021)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millä tavoin alle kolmevuotiaiden ryhmässä työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat toteuttavat musiikkikasvatusta päiväkodin perustoimintotilanteissa, ja mitä perusteita he musiikin käytölle antavat. Lisäksi selvitetään, mitä he pitävät alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatuksessa tärkeänä. Alle kolmevuotiaiden päivät koostuvat suurimmalta osin perustarpeiden tyydyttämiseen perustuvista perustoiminnoista, ja nämä tilanteet tulisi nähdä tärkeinä pedagogisina hetkinä rutiininomaisen hoidon sijaan. Musiikkikasvatuksella on tutkitusti positiivisia vaikutuksia lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen, ja se olisi tärkeää integroida myös arjen perustoimintotilanteisiin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua. Haastatteluihin osallistui kolme (3) varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka työskentelivät alle kolmevuotiaiden ryhmässä eri puolella Suomea. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla haastateltavien vastaukset tutkimuskysymysten pohjalta määriteltyihin teemoihin. Tulosten perusteella perustoimintotilanteissa tapahtuva musiikkikasvatus oli enimmäkseen spontaania laulua ja loruilua. Myös soittamista, musiikkiliikuntaa ja kuuntelemista hyödynnettiin. Varhaiskasvatuksen opettajat luettelivat eniten sosioemotionaalisia perusteluita musiikin käytölle, kuten positiivisen ilmapiirin luominen, ryhmäytyminen ja tunteiden säätely. Musiikin koettiin vaikuttavan positiivisesti myös lapsen kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin, keskittymiseen sekä kielen kehitykseen. Tärkeitä elementtejä alle kolmevuotiaiden musiikkikasvatuksessa mainittiin olevan muun muassa musiikista saatava nautinto, monipuolisuus, kasvattajan heittäytyminen ja toisto.
  • Rönnholm, Heidi (2024)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tehtyjen tutkimusten avulla, miten musiikki vaikuttaa varhaiskasvatusikäisen lapsen kielen kehitykseen. Lisäksi selvitettiin, millä musiikin keinoilla voidaan tukea lapsen kielen kehitystä varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia uusia tutkimuksia ja tutkimustuloksia aiheesta on tehty viime vuosien aikana. Tämä tutkimus toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen hyväksymis- sekä poissulkukriteerien jälkeen tutkimuksen aineisto muodostui kahdeksasta vertaisarvioidusta julkaisusta, jotka käsittelivät varhaiskasvatusikäisten lasten musiikin ja kielen kehityksen välistä yhteyttä. Artikkeleiden julkaisuajankohdat asettuivat vuosiin 2009–2023. Tutkimukset oli toteutettu Yhdysvalloissa, Kroatiassa, Suomessa, Italiassa, Kiinassa sekä Kanadassa. Tässä tutkimuksessa tulosten analysointi tapahtui narratiivisen analyysin avulla. Tulokset osoittivat musiikilla olevan positiivisia vaikutuksia varhaiskasvatusikäisen lapsen kielen kehitykselle. Musiikilla ja kielellä näyttää tutkimusten perusteella olevan yhteisiä erityispiirteitä, joiden avulla musiikki voi parantaa kielen oppimista sekä muokata sen käsittelyä. Yhteisiä piirteitä oli esimerkiksi kielellisten äänteiden ryhmittely tavuihin sekä lauseisiin. Varhaisiän intensiivinen ja säännöllinen musisointi paransi merkittävästi lasten sanaston sekä foneemikäsittelyn taitojen kehitystä. Varhaiskasvatusikäiset lapset saavat fonologisia etuja osallistumalla kyseisen ikäryhmän musiikkitoimintaan ja kaikki varhaiskasvatuksessa tapahtuva musiikillinen ja luova toiminta vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti lapsen kielen kehitykseen. Varhaiskasvatuksen kontekstissa erityisesti laulu, soittaminen, laululeikit sekä yhteisöllinen musiikillinen toiminta nousivat kieltä kehittäviksi tekijöiksi. Musiikki on toimiva työkalu varhaisvuosien kielen kehittämiselle. Kielellisiin valmiuksiin kannattaa kiinnittää huomiota, koska kielelliset vuorovaikutustaidot ovat yksi ihmisten tärkeimmistä viestintämuodoista.
  • Koprinen, Elina (2021)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä viimeaikainen tutkimus sanoo musiikkikasvatuksen yhteydestä varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitykseen, miten aihetta on tutkittu, millaisilla tutkimusasetelmilla, millaisia tutkimustuloksia on jo saatu ja mitä aiheesta ei olla vielä tutkittu. Asiaa tarkastelemalla tutkimuksen tavoitteena oli myös nostaa esille relevantit näkökulmat käytännön varhaiskasvatuksen työn kannalta ja selvittää voidaanko musiikkikasvatusta hyödyntää yhtenä keinona kehittää varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitystä. Tutkimuksen tarkoitus, tutkimustavoitteet sekä aineistotutkimuksissa ilmenevät asiakokonaisuudet ohjasivat tutkimuskysymysten muodostumista. Lopulta muodostui kaksi tutkimuskysymystä: Millainen yhteys tutkimuksissa on havaittu musiikkikasvatuksen ja kielen kehityksen välillä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla? sekä Millaisilla tutkimusasetelmilla on havaittu myönteistä yhteyttä musiikkikasvatuksen ja varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehityksen välillä? Tutkimuksen tutkimusmetodina toimi systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksessa on pyritty noudattamaan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkkoja etenemisvaiheita. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen etenemisvaiheet olivat: aihepiirin rajaus, seulontakriteerien valinta, tietokantojen ja hakusanojen valinta, aineistotutkimusten valikointi sekä valikoituneiden tutkimusten raportointi (Metsämuuronen, 2011, s. 47–49). Aineistotutkimusten analyysin apuna tutkimuksessa on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksen tarkempaan tarkasteluun valikoitui lopulta kuusi aineistotutkimusta. Aineistotutkimuksiksi valikoituneet tutkimukset olivat viimeisen kymmenen vuoden (2011–2021) aikana julkaistuja, englannin kielellä kirjoitettuja, vertaisarvioituja akateemisia julkaisuja. Kaikissa aineistotutkimuksissa tutkittiin musiikkikasvatuksen ja kielen kehityksen välistä yhteyttä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla. Aineistotutkimusten kohderyhmän ikä vaihteli 2 ja 6 vuoden välillä. Tutkimustulokset osoittivat, että viimeaikaisten tutkimusten valossa musiikkikasvatuksella on ollut myönteistä yhteyttä varhaiskasvatusikäisten lasten kielen kehitykseen. Erityisesti musiikkikasvatus oli myönteisesti yhteydessä varhaiskasvatusikäisten lasten fonologisen tietoisuuden kehitykseen. Lisäksi tutkimustulokset antoivat näyttöä tutkimusasetelmista, joiden surauksena musiikkikasvatuksen myönteinen yhteys varhaiskasvatusikäisten kielen kehitykseen, on havaittavissa. Näitä tutkimusasetelmia olivat: tutkimuskohderyhmä, musiikkikasvatukseen osallistuneiden koeryhmien koot, musiikkikasvatukseen käytetty aika, musiikkikasvatuksellinen toiminta ja musiikkikasvatuksellisen toiminnan toteuttajat. Tutkimustulosten pohjalta voidaan päätellä, että musiikkikasvatusta on mahdollista hyödyntää yhtenä keinona kehittää varhaiskasvatus-ikäisten lasten kielen kehitystä.
  • Kotilainen, Jonna (2024)
    Tavoitteet: Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikki tukee lapsen kielellistä kehitystä, mutta siihen liittyy myös monia muita tekijöitä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko varhaiskasvatuksessa toteutetulla säännöllisellä musiikkikasvatuksella vaikutusta lapsen kielenkehitykseen. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda suuntaa antavaa tietoa varhaiskasvatuksen ammattilaisille laadukkaan ja suunnitelmallisen musiikin käytön vaikutuksista ja hyödyistä lapsen kielelliselle kehitykselle. Menetelmät: Tutkimus on laadullinen tutkimus ja se on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa käytetty jo valmiiksi olevaa aineistoa. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tuottaa kattava kooste valitsemistani tutkimuksista ja saamistani tuloksista. Teoriaosuudessa on käytetty laajasti eri kirjallisuutta, jotka on valittu tuomaan kattavaa tietoa tutkimukseni pohjaksi. Aineistona on käytetty neljää englanninkielistä ja kahta suomenkielistä artikkelia. Artikkelit ovat valittu sen perusteella, että niissä kaikissa on keskitytty varhaislapsuudessa tapahtuvaan musiikilliseen toimintaan ja lapsen kehitykseen. Aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin avulla artikkeleita voitiin analysoida systemaattisesti, sekä objektiivisesti ja näin artikkeleiden sisältö pystyttiin kuvamaan sanalliseen muotoon. Tulokset ja johtopäätökset: Tuloksissa selvisi, että säännöllinen varhaislapsuudessa käytetty musiikillinen toiminta tukee lasten kielenkehitystä. Tämän lisäksi se vaikuttaa myös lasten muuhun kehitykseen, kuten kognitiivisiin taitoihin ja kuulojärjestelmän kehittymiseen, joita tarvitaan, että kieli kehittyisi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että säännöllisellä musiikillisella toiminnalla voidaan vaikuttaa lasten kielenkehitykseen, mutta varhaiskasvatuksessa tulee ottaa huomioon lapsen kuulojärjestelmän kehittyminen, sekä kognitiiviset taidot. Näitä edellä mainittuja taitoja tarvitaan, jotta kieli kehittyisi, mutta musiikillisella toiminnalla voidaan myös tukea niiden kehittymistä. Tämä tarkoittaa, että kaikki ovat sidoksissa toisiinsa.
  • Helmi, Östernan (2017)
    The meaning of this research is to understand children’s thinking of music. The main problems in this research are how children understands music and the quality of children’s thinking. Based on earlier research, I presume that it is difficult for children to understand music as a concept, because it is abstract. The theoretical frame is divided in three different areas: music in the field of philosophy and psychology, children's musical development and musical environments and development of children’s thinking. Subject to this research becomes from my own interest in child-perspective studies, music and developing the state of music education. The main aim is to receive information from the children understanding the concept of music. This can bring important information about children's thinking among educators and help to develop teaching methods for small children’s music education better. This research was accomplished in child perspective and qualitative principles. The data to this research was collected by interviewing 11 3–6-year old children. Interviews were different from each other and they were accomplished with one or two children at a time. the form of the interviews was semi-structured theme-interview. Before the actual interviews there was made one pilot interview that helped to prepare for the actual interviews. The data received from the meetings with the children was analysed theory guided, by finding similarities and differences from the answers and then referring them to the theory that was formed earlier. In children’s speech music was found as multi-dimensional concept. It was seen as an abstract and concrete phenomenon, or both of them at the same time. Music was also described as an activity and as something that was produced by people. The data showed especially the connection of music and digital devices and also as singing and playing instruments. From the age-distribution was noted that 6-year old children were more capable to analyse the questions.
  • Kecskemeti, Inka (2017)
    The purpose of this study was to investigate how the teachers of music classes use music as an aid in teaching other subjects. The aim was also to find out how in their opinion the use of music affects the learning outcomes in other subjects and lets students work in peace. The theoretical starting points of the study I found in neurology, education and music pedagogics. As a theoretical basis I used Howard Gardner's theory of multiple intelligences and results in brain research. Previous studies have shown that music has a positive impact on learning outcomes. However it has been studied very little whether teachers use this knowledge.   The study was conducted as a qualitative research using a semi-structured interview method. The interviewees were six music teachers who worked in the metropolitan area. All the interviewees had worked for several years as teachers in music classes and were all graduates in music teaching. The interviews were transcribed and the evidence was categorized thematically. Based on theory and interviews three themes were chosen: 1. rhythms, melodies, rapping and humming, 2. in accordance with the theme 3. background music.   The most important outcome of the research was that the music class teachers who were interviewed use music as an aid in teaching other subjects in many different ways. The working method was considered pleasant for students by all interviewees. However their arguments about the benefits of the working methods were flimsy. Based on the analysis they did not have clear scientific basis in their answers, even though they talked about the neurological effects in a positive tone. Also, speaking about working in peace the replies were contradictory. In music classes using of music was seen having a positive impact in working in peace, while the other groups, the results could even be the opposite
  • Ruulio, Vilma (2023)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien käsi-tyksiä musiikkikasvatuksen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa sekä saada heidän näkö-kulmiaan varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Tutkimusilmiönä tutkimuksessani on musiikilli-sen toiminnan toteutus varhaiskasvatuksessa sekä sen toteuttamisen mahdolliset haasteet, mutta myös sen luomat mahdollisuudet. Tutkimuskysymykset muotoutuivat omien henkilö-kohtaisten kokemusteni kautta sekä tutustumalla jo aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikkikasvatusta ei toteuteta varhaiskasvatuksen arjes-sa säännöllisesti, vaan satunnaisten musiikkituokioiden kautta. Tästä syystä aihetta oli syytä tutkia, sillä musiikkikasvatus usein kuitenkin mielletään lapselle mieluisaksi ja kehittäväksi tavaksi oppia. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu sähköinen kyselylomake (ks. Liite 2). Kyselylomake tehtiin Microsoft Formsiin ja jaettiin saatekirjeineen (ks. Liite 1) varhaiskasvatuksen opettajille ’’Varhaiskasva-tuksen opettajat’’ -nimisessä Facebook-ryhmässä. Tutkimukseen osallistui 13 Varhaiskasva-tuksen opettajaa. Aineistoa analysoitiin sisältöanalyysin kautta teemoittelemalla etsien aineis-tosta samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen opettajat pitivät mu-siikkikasvatusta tärkeänä osana varhaiskasvatusta. Musiikin nähtiin olevan olennainen osa varhaiskasvatuksen arkea niin perushoitotilanteissa, retkillä, ulkoiluissa, leikeissä, liikunnas-sa kuin myös suunnitelluilla musiikkituokioilla. Musiikkikasvatuksen toteutuminen oli kuitenkin vaihtelevaa. Tuloksista nousi esille erilaiset haasteet kuten ajan ja henkilöstön puute, materi-aalien vähyys ja huono saatavuus sekä tiedon ja innostuksen puute. Opettajat kokivat, että varhaiskasvatuksen kentällä tarvittaisiin enemmän innostunutta ja osaavaa henkilöstöä, jotta musiikki saataisiin säännölliseksi osaksi varhaiskasvatuksen arkea.
  • Salminen, Tiina Helena (2022)
    Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että musiikilla ja kielen kehittymisellä on yhteys toisiinsa. Tutkimuksia aiheesta on jo paljon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää, minkälaisilla musiikin keinoilla opettajat tukevat kielenkehitystä varhaiskasvatuksen arjessa niiden lasten osalta, joilla tässä on haasteita. Tutkimuksen tehtävä on ymmärtää niitä käytäntöjä, joilla opettajat tukevat kielenkehitystä. Menetelmät. Tutkimukseen haastattelin sekä sähköpostiviesteillä että puhelulla seitsemää varhaiskasvatuksen opettajaa ja yhtä varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Haastattelun sisällön toteutin laadullisen tutkimuksen menetelmällä käyttäen teemahaastattelua. Haastattelut analysoin teemottelulla. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajat tukivat kielenkehitystä varhaiskasvatuksessa musiikin keinoin, toistamalla aktiivisesti lauluja, soittamalla erilaisia soittimia käyttämällä teoriaa (rytmejä, äänenvoimakkuuksia ja sointivärejä) ja esteettömän viestinnän välineitä (kuvatukea, tukiviittomia), hyödyntämällä rekvisiittoja sekä erilaisia musiikkimenetelmiä (suupoppia, lauluveikkoa tai laulupiirtämistä) lapsille, joilla on selektiivinen mutismi. Musiikkia käytettiin erilaisissa arjen tilanteissa (odotushetkillä, siirtymätilanteissa, kuten pukemistilanteissa) ja opetushetkillä (metsäretkillä ja jumpassa). Teemalliset musiikkihetket suunniteltiin erilaisille kokoonpanoille lasten iän, kehitystason tai tarpeiden mukaan, varhaiskasvatussuunnitelmaa käyttämällä. Tulokset kertovat, että musiikkia hyödynnetään paljon erilaisissa hetkissä (odotushetkillä, siirtymätilanteissa kuin opetustilanteissa), jotta stressaava arki muuttuu miellyttävämmäksi lapselle. Opettajan oma innostuneisuus lisää musiikin käyttämistä arjessa. Lauluja toistetaan, soittimilla soitetaan rytmejä, sointuja ja äänenvoimakkuuksia sekä käytetään esteettömän viestinnän välineitä (kuvia ja tukiviittomia), tukemaan kielenkehitystä. Näillä keinoilla kartutetaan sanavarastoa, autetaan ymmärtämään viestejä sekä innostetaan ja rohkaistaan lasta ilmaisemaan itseään, jolla on selektiivinen mutismi. Musiikkihetkiin suunnitellaan tietoisesti teemallisia hetkiä erilaisille kokoonpanoille (pienryhmille, koko ryhmille ja koko talolle), joissa otetaan huomioon lasten ikä, kehitystaso sekä tarpeet. Suunnittelussa hyödynnetään varhaiskasvatussuunnitelmaa. Toiminta on tavoitteellista, joka perustuu varhaiskasvatussuunnitelman.
  • Haikarainen, Sanni (2016)
    Tavoitteet. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota yhteen tietoa siitä, auttaako musiikin käyttäminen terapiamenetelmänä puheterapiassa kehittämään puheilmaisua henkilöillä, joil-la on autisminkirjon häiriö. Tutkimuskysymyksenä oli: ” Auttaako musiikin käyttäminen terapiaväli-neenä puheterapiassa kehittämään puheilmaisua henkilöillä, joilla on autisminkirjon häiriö?” Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin tietokannasta ProQuest. Tutkimukseen ei otettu mukaan tutkimusartikkeleita, jotka käsittelivät musiikkiterapeuttisia menetelmiä tai musiikin käyttämistä te-rapiamenetelmänä jonkin muun häiriön kuin autisminkirjon häiriön kuntoutuksessa. Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin myös sellaiset tutkimusartikkelit, joissa käsiteltiin musiikin käyttämistä kuntou-tusvälineenä henkilöillä, joilla on autisminkirjon häiriö, jonkin muun osa-alueen kuin puheilmaisun kehittämisessä. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen perusteella vaikuttaa siltä, että musiikista voi olla hyötyä puheilmaisun kehittämisessä henkilöillä, joilla on autisminkirjon häiriö. Tutkimustietoa aiheesta on kuitenkin vielä niukasti käytettävissä. Musiikin käyttämisellä saavutettiin positiivisia tuloksia puheilmaisun kehittämisessä erityisesti silloin, kun käytetty menetelmä sisälsi laulamista, motorista toimintaa sekä imitointia. Myös oman musiikillisen toiminnan yhteensovittami-nen toisen musisoinnin kanssa edisti puheilmaisun kehittymistä henkilöillä, joilla on autisminkirjon häiriö.
  • Marttinen, Emma (2018)
    Creating music in school, meaning for example improvisation and composing, is one of the central goals of music education in the curriculum through elementary school in Finland. The use of technology is increasingly emphasized in teaching and in music education. It is clearly related to the goals of music creating but studies have shown that these work methods are used remarkably rarely in music education in schools. The purpose of this study was to find out what the use of music technology as a tool for creating music in practice means. The subject is quite new and it has not been studied much. The main source of this literature review consists of studies and articles published in international peer-reviewed journals and professional literature. Music technology appeared in music creating work methods as a versatile set of music applications on mobile devices. Based on this research, music applications brought versatile alternatives to the expression of musical ideas. Because of music applications accessibility they enabled music creation regardless of the musical skill level. Music applications also formed a motivating mobile and multimodal learning environment for pupils. In addition, music technology was found to provide help for teachers to organize music lessons and enable students to work in groups. Music technology seems to be a good tool for creating music in school when its use can be justified pedagogically.
  • Matilainen, Arttu (2021)
    Musiikkiteknologia on olennainen osa perusopetuksen ja lukion musiikin opetusta, mutta varhaiskasvatuksessa teknologian käyttö musiikillisessa ilmaisussa on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää musiikkikasvatuksen filosofista taustaa ja suomalaista perinnettä sekä varhaiskasvatuksen musiikillisen ilmaisun tavoitteita ja hahmotella näiden pohjalta musiikkiteknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia varhaiskas-vatuksen musiikillisessa ilmaisussa ja toiminnassa. Tutkimukseni ote oli vahvasti teoreettinen ja tutkimuskohdetta käsitteellisesti jäsentävä. Tapaani rakentaa ymmärrystä ohjasi Hans-Georg Gadamerin määritelmä hermeneutiikasta filosofisena menetelmänä. Käytin lähteinä pääasiallisesti musiikkikasvatusta, musiikkitiedettä ja musiikin filosofiaa koskevaa kirjallisuutta ja tutkimuksia sekä musiikkikasva-tusta ohjaavia ohjausasiakirjoja. Tutkimukseni mukaan musiikilla oli kaksijakoinen asema filosofien näkemyksissä antiikista saakka: musiikin nähtiin kuvastavan maailmankaikkeuden rationaalista järjestystä, mutta toisaalta voimakkaan affektiivisuutensa vuoksi musiikki koettiin uhkana järjestykselle. Musiikkikasvatuksen taustafilosofioissakin oli nähtävissä kaksijakoisuutta: jako esteettiseen ja praksiaaliseen näkemykseen. Kansakoulun alkuvaiheissa laulu oli pakollinen oppiaine. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä oppiaineen nimeksi muutettiin musiikki ja musiikkiteknologia tuli esiin äänilevyjen yleistyessä opetuksessa. Varhaiskasvatuksen musiikillinen ilmaisu ja toiminta tulee olla ohjausasiakirjojen mukaan leikkilähtöistä ja eheyttävää. Etenkin äänen tallentaminen, sekvensseriohjelmat ja syntetisaattorit tarjoaisivat hyviä pedagogisia mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen musiikilliseen ilmaisuun.
  • Alanko, Akipekka (2018)
    The prevalence of autism spectrum disorder (ASD) and other pervasive developmental disorders has been growing for decades. This results in an increasing amount of special needs in the school environment. ASD is a neurobiological disorder which particularly occurs as problems in reciprocal social relationships and communication. The emergence of reciprocal interaction is a key factor in a successful supporting process. Previous studies show that attending music therapy may improve social skills for children and adolescents with autism spectrum disorder. Thus, including applications of music therapy in the supporting of students with ASD could be beneficial, but the lack of recent studies about feasible applications in the school environment is notable. The purpose of this study was to examine the methods and effectiveness of music therapy interventions carried out in a school environment to support children and adolescents with ASD. Alternative instruments to support learning are researched in this study. The study was conducted as an integrative literature review. Five methodologically differing international and scientific articles were chosen for this review. Concrete descriptions of used methods and their effectiveness were researched. The collected data was categorised and synthesised to answer the research questions. The results indicated a broad range of musical methods which all belong to one or more of the following categories: individual or group therapy, receptive or active therapy, communication based or learning theoretical therapy. Positive effects were identified in the field of joint engagement, teacher-student relationships and socio-emotional skills in general. In comparison with ordinary teaching methods, musical methods didn’t seem to produce any better results in terms of academic skills. This study shows that long-term and communication based applications of music therapy in the school environment can be useful for supporting children and adolescents with ASD.
  • Ojala, Sonja (2018)
    The aim of this study was to consider the use of music therapy methods in training social skills of students with special educational needs. The object of the study is music therapy used in school in teaching students with special educational needs. Previous studies have indicated that music therapy can be used to positively affect on an individual’s wellbeing and for example reduce psychopathology in youth and improve the attentiveness and motivation of students. Musical activity has been acknowledged as naturally interactional, and music therapy has been proven a promising means for solving problems related to social skills. This study was implemented as a systematic literature review aiming to search the methods of music therapy used in training different social skills domains and to consider their effectivity. Five international, peer reviewed articles published in English-speaking countries between years 2000 and 2015 were selected for the literature review. The interventions described in the chosen articles had been implemented in a school context with comprehensive school students with special needs. A music therapy professional took part in implementing each intervention. The results of the studies were analyzed and different domains of social skills were searched from them based on the divisions presented in previous literature. Furthermore, the music therapy methods used in the studies and the conclusions of their effectiveness presented in the articles were considered. This study indicates that the use of music therapy methods is linked to social skills and especially to externally observed social behavior. In the studies included, music therapy was linked to increasing social behavior and decreasing conduct problems. Compared to non-musical interventions, no significantly better results were achieved in social skills with music therapy, but there were less negative reactions and a stronger interactional connection between the student and the therapist in music therapy. Several different music therapy methods, in which the role of the student varied from active to receptive, were used in the studies. Individual differences between students must be considered when choosing the methods. In the future, it would be interesting to further investigate the impact of school as a place for implementing a music therapy intervention and the effectiveness of different methods in interventions.
  • Hällberg, Rosa (2021)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaista, musiikkitoiminta on päiväkodeissa ja vaikuttavatko varhaiskasvatuksen opettajien mielestä heidän näkemyksensä musiikista ja musiikkitaustansa heidän päiväkotiryhmänsä musiikkitoimintaan. Hypoteeseina on, että musiikkitoiminta vaihtelee paljonkin eri päiväkodeissa ja, että varhaiskasvatuksen opettajien mielestä heidän näkemyksensä musiikista ja musiikkitaustansa vaikuttavat heidän päiväkotiryhmänsä musiikkitoimintaan. Tutkimuksen teoriatausta koostuu Paanasen musiikillis-kognitiivisen malliin sekä Brunerin musiikillisen ajattelun kehityksen teoriaan. Teoriataustaan ovat vaikuttaneet pedagogiset suuntaukset ja menetelmät, joissa eheytetään musiikkia muihin oppiaineisiin ja toimintaan mm Simola Isakksonin kehittämä musiikkiliikunta. Teoriataustaan ovat vaikuttaneet myös tutkimukset kielen yhteydestä musiikillisen kehitykseen mm Frey ja Sappey-Marinierin tutkimus, joissa kielen kehityksen on todettu olevan yhteydessä musiikilliseen kehitykseen. Tutkimuksen teoria ja kysymyksenasettelu perustuvat Vesiojan (2004) ja Maizièresin (2011) tutkimuksiin. Tutkimuksen teorian ja kysymyksenasettelun muodostamiseen ovat vaikuttaneet myös Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 ja sekä Kansalllisen arviointikeskuksen eli KARVin tutkimusraporttiin varhaiskasvatussuunnitelmien käytänteiden toteutumisesta päiväkodeissa. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin e-kyselylomakkella. Tieto tutkimuksesta ja linkki e-kyselylomakkeeseen lähetettiin sähköpostitse Espoon päiväkotien johtajille, jotka jakoivat tiedon tutkimuksesta ja linkin e-kyselylomakkeeseen päiväkotiensa 3-5- vuotiaiden ryhmien opettajille. Kyselyyn vastaaminen suoritettiin anonyymisti. Kyselyyn osallistui seitsemän vastaajaa. Aineisto analysoitiin laadullisesti ja määrällisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen opettajien mukaan heidän päiväkodeissaan musiikkikasvatusta ja musiikin opetusta järjestetään erilaisia menetelmiä ja tilanteita käyttäen, siihen osallistuvat muutkin henkilökunnan jäsenet kuin päiväkotiryhmän varhaiskasvatuksen opettaja ja, että musiikkitoimintaa on myös päiväkotien arjessa. Täten hypoteesi siitä, että musiikkitoiminta vaihtelee paljonkin riippuen päiväkodista kumoutui. Tutkimuksen tulosten mukaan kaikkien vastanneiden varhaiskasvatuksen opettajien mielestä heidän näkemyksensä musiikista ja osan mukaan heidän musiikkitaustansa vaikuttavat heidän päiväkotiryhmänsä musiikkitoimintaan. Täten toinen hypoteesi osoittautui osittain todeksi. Tutkimuksen johtopäätös on, että musiikkitoiminta on päiväkodeissa monipuolista ja, että varhaiskasvatuksen opettajien näkemykset musiikista ja musiikkitausta vaikuttavat heidän päiväkotiryhmänsä musiikkitoimintaan.
  • Rönn, Anna (2022)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää musiikin hyödyntämisen mahdollisuuksia oppimisen kontekstissa, erityisesti tunteiden näkökulmasta. Aiemmat tutkimukset ovat todistaneet musiikin harrastamisesta olevan hyötyä esimerkiksi lukemisen oppimisessa ja vieraiden kielten opiskelussa. Toisaalta paljon on tutkittu musiikin vaikutuksia tunteisiin ja niiden käsittelemiseen. Tunteiden tiedetään olevan yksi tärkeimmistä vaikuttajista oppimisen taustalla, mutta niiden huomioimiseksi ei ole juurikaan konkreettisia keinoja yleisesti esillä. Tässä tutkimuksessa esittelen tutkimusta pääasiassa kahden tutkimusalan eli musiikin ja oppimisen kentältä. Pyrin löytämään yhteyksiä musiikin, oppimisen ja tunteiden väliltä sekä pohdin niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia koulumaailmassa, jossa painotetaan yhä enemmän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, narratiivisella otteella. Tämä oli tarkoituksenmukaista, koska pyrin muodostamaan katsauksellani laajan yleiskuvan aiemmasta tutkimuksesta ja etsimään merkittäviä yhteyksiä niiden välillä. Aineisto koostuu sekä suomen- että englanninkielisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista ja alan tutkijoiden kirjoista. Koska tutkimusalueet ovat hyvin laajoja, pyrin etsimään mahdollisimman ajankohtaista tutkimusta, kuitenkin ottaen huomioon muutamia merkittäviä teoksia 2000-luvun taitteesta. Analysoin tutkimustani erityisesti kognitiivisen neurotieteen näkökulmasta, mutta sivuan hieman myös muita, erityisesti musiikkiin liittyviä teorioita. Aineistoa löytyi aiheesta melko runsaasti. Tutkimusta, jossa valitsemani kolme tekijää eli musiikki, oppiminen ja tunteet olisivat olleet tasavertaisesti tarkastelun kohteena ei kuitenkaan löytynyt. Peruskoulun opetussuunnitelmassa näiden kolmen tekijän merkitystä toisilleen ei tunnistettu juuri ollenkaan. Johtopäätöksenä voin kuitenkin todeta, että musiikilla ja oppimisella on yhteys tunteiden näkökulmasta. Musiikilla voidaan vaikuttaa hyvin paljon ihmisen fysiologiseen olotilaan sekä omien tunteiden ilmaisemiseen ja purkamiseen. Optimaalinen fysiologinen olotila sekä mielen hyvinvointi ovat edellytyksiä uuden oppimiselle ja sen mielekkyydelle. Koulumaailmassa ei kuitenkaan vielä tunnisteta riittävästi musiikin monipuolisia mahdollisuuksia oppimisen tukemisessa.
  • Pesola, Leea (2021)
    Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää millä tavoin musiikki on yhteydessä autismikirjon lasten vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen: Miten musiikkiterapia vaikuttaa autismikirjon lasten vuorovaikutustaitoihin? Vuorovaikutustaidot ovat keskeinen osa elämää ja niitä on tärkeää päästä oppimaan jo lapsena. Näin lapsi pystyy varhain tulkitsemaan ympäröivää maailmaa ja viestimään siinä. Monet tutkimukset ovat todenneet vuorovaikutuksen olevan haastavaa autismikirjon henkilöille, joten halusin selvittää mitä tämänhetkiset tutkimukset ovat löytäneet aiheesta ja voiko näitä prosesseja hyödyntää varhaiserityiskasvatuksen arjessa. Tein tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena teoriaohjaavan analyysin keinoin. Hain aineistoa Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta Helkasta, Google Scholarista, PubMedista, Finnasta, E-thesisistä ja Helmetistä. Rajasin aineistoa useaan kertaan ja lopulta kirjallisuutta kertyi yhteensä yksitoista englanninkielistä ja yksi suomenkielinen tutkimus. Tämän jälkeen tutkin tutkimusten tulososioista nousevaa aiheeseen liittyvää tietoa ja luokittelin tulokset yhteneviin alaluokkiin. Tästä ja teoriasta vedin aiheeseen liittyvät tulokset. Musiikkiterapia vaikutti pääsääntöisesti kaikissa tutkimuksissa myönteisesti autismikirjon lasten vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Erityisesti non-verbaalinen viestintä parani musiikkiterapian avulla. Lisäksi verbaalisen ja tiedostamattoman viestinnän kohdalla tapahtui kehittymistä. Musiikkiterapia hoitomuotona oli tärkeää järjestää erityisesti rutiineita noudattaen pitkällä ajanjaksolla. Musiikkiterapiasta ei havaittu olevan haittavaikutuksia autismikirjon lapsille. Tämän tutkimuksen mukaan musiikkiterapian keinoja voitaisiin hyödyntää jossain määrin varhaiserityiskasvatuksen arjessa. Terapian hyödyntämistä tulisi kuitenkin soveltaa ryhmästä riippuen.
  • Sipilä, Heidi (2024)
    Tavoitteet. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen hen-kilöstön kokemuksia musiikin hyödyistä ja haasteista siirtymätilanteissa. Näiden avulla pyri-tään löytämään uusia käytänteitä musiikillisiin siirtymätilanteisiin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin E-lomake kyselyllä, suljetulla varhaiskasvatuksen henkilös-tön sosiaalisen median sivustolla. Kysely sisälsi niin kvalitatiivisia kuin kvantitatiivisia kysy-myksiä. Vastausten perusteella pyrittiin selvittämään henkilöstön kokemat hyödyt musiikista, sekä haasteista toteuttaa musiikillista toimintaa siirtymätilanteissa. tutkimukseen osallistui 70 varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvaa vastaajaa. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyy-sinä fenomenologis-hermeneuttisin keinoin, yrittäen ymmärtää vastaajien kokemuksia sekä heidän luomia ajatuksia musiikillista siirtymätilanteista. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus antoi laajan kuvan varhaiskasvatuksen kentällä työs-kentelevän henkilöstön mietteistä musiikin hyödyntämisestä siirtymätilanteissa. Henkilöstöllä on vahva tietämys musiikin hyödyistä. Toimintaa haastavat kaikkein eniten yleinen meteli, ti-lat, jossa toimia sekä työilmapiiri. Musiikin integroiminen osaksi päivittäisiä rutiineja ja sen vaikutusten tutkiminen lasten kehitykseen ja henkilöstön työtyytyväisyyteen ovat tärkeitä jat-kotutkimusaiheita. Henkilöstölle olisi tärkeää antaa musiikillista koulutusta säännöllisesti, jotta itsevarmuus musiikin toteuttamiseen kasvaisi.
  • Berg-Suomalainen, Matilda (2023)
    Musik och musikaliska upplevelser är en del av småbarnspedagogiken. I grunderna för planen för småbarnspedagogik (2022) nämns musiken inom flera lärområden, specifikt i lärområdet mina många uttrycksformer. Eftersom musiken lyfts fram i styrdokument för både småbarnspedagogik och förskoleundervisning, krävs det att personalen inom småbarnspedagogik och förskola, behöver baskunskaper om grundelementen i musik och musikaliska upplevelser. Styrdokumenten inom småbarnspedagogik och förskoleundervisningen nämner även helhetsskapande lärprocesser som en central del för barns lärande (Utbildningsstyrelsen, 2022; Utbildningsstyrelsen, 2014). Syftet med studien är att redogöra för pedagogernas upplevelser om musik som helhetsskapande lärprocess inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning. Avhandlingen är en fenomenografisk kvalitativ studie, där musiken inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning forskades ur pedagogernas synvinkel. Forskningsmetoden för denna studie var intervjuer som datainsamlingsmetod. I resultatet framkom att pedagogerna inom småbarnspedagogik och förskoleundervisning upplever att de har en kunskap i musik, men att musiken ännu inte har samma status som t.ex. matematik, digitala kompetenser och språkutveckling. Vidare visades, att musiken inte implementeras inom helhetsskapande lärprocesser. Pedagogerna tvivlade också på sin musikalitet, vilket dels hindrar implementering av musik i verksamheten. Fortsatt forskning inom området behövs, för att pedagoger i högre grad än nu skall kunna tillämpa musik och helhetsskapande lärprocesser i enlighet med småbarnspedagogikens och förskoleundervisningens styrdokument.
  • Metsä, Annika (2016)
    The purpose of this study is to examine how music affects children’s language development in daycare age. The goal is to find out whether there is a connection between these two, and if it can be used supportively by pedagogues. The method used for this work is systematic literature studying. Everything’s based on the most relevant information from books regarding the matter, which have been published in the 1990s. The result shows that there is a connection between music and language development. Music can support language development in children, however, there is not a method that supports it in its entire. The music supports the development of speech through singing and practicing the basic elements which exist in the music. Music also supports phonological awareness that has an impact on later literacy development. Children with special needs have a great use of music and music therapy is often used to support the language development of these children. Second language learning also occurs more smoothly when you use music to support the language development.
  • Ghribi, Sonia (2017)
    The study examines the occurance of Islamophobia in kindergarten and/or school communities. This subject has been examined in Finland a little but a similar research was made in Canada recently, which shows that Muslim teachers encounter Islamophobia in schools. The aim of this study was to investigate the appearance of Islamophobia in Finnish educational institutions. In addition, the goal was to study what kind of experiences the Muslim teachers faced in kindergarten and / or school communities, as well as what kind of effects these experiences had in their professional identity, as well as in their work in educational institutions. The study is a qualitative research. The data collection method used in the study was made by semi- structured face-to-face interviews with three Finnish Muslim teachers. Two of them were class teachers and one a kindergarten teacher. The participants were all females and originally native Finnish converts to the Islamic faith. They all have been working in the field of Education for more than seven years. The study revealed that the participants experienced Islamophobic attitudes in many diverse ways. They experienced Islamophobia by colleagues and children's parents and also in the context of re- cruiting process for hiring. Media biases and misrepresentation of Islam and Muslims, and general ignorance regarding Islam as a religion were seen as primary reasons for Islamophobia. These nega- tive experiences had a direct impact on their professional identities. However the study also revealed that Muslim teachers encounter positive experiences regarding their religion as well. The participants were seen as a strengthening asset, especially in multicultural educational institutes. Based on this study one can draw a conclusion that the Muslim teachers truly face Islamophobia in school and kindergarten environments, however, less than in their free time. In an increasingly globalized world, particularly employees in educational institutions should be aware of Islamophobia and try to counter it and guide children to critical thinking.