Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Ahola, Laura (2023)
    Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaisilla näyttöön perustuvilla interventioilla ja toimintamalleilla oppilaiden käyttäytymistä voidaan alakoulussa tukea. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mitkä asiat näitä interventioita ja toimintamalleja yhdistävät. Käyttäytymisen haasteet koskettavat koulussa kaikkia niin henkilökuntaa kuin oppilaita. Jos haastavaan käyttäy-tymiseen ei puututa ajoissa ja lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea, voi sillä olla hyvin pitkäaikaisia ja negatiivisia vaikutuksia oppilaan myöhemmälle kehitykselle ja koulumenestykselle. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että opettajat kaipaavat lisää työkaluja ja osaamista haastavasti käyttäytyvien oppilaiden tukemiseen. Tämän tutkimuksen tavoite oli koota tällaisia keinoja yhteen opettajien työn tueksi. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin sähköisitä tietokannoista. Hakua rajattiin tarkkojen hyväksymis- ja poissulkukriteerien avulla, jotta tutkimuksen aineisto vastaisi esitettyihin tutkimuskysymyksiin parhaalla mahdollisella tavalla. Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui viisi tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2016–2023. Aineiston järjestämisen apuvälineenä käytettiin sisällönanalyysin menetelmin. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti. Tutkimuksen tuloksena löytyi viisi erilaista näyttöön perustuvaa menetelmää, joilla voidaan tukea alakouluikäisten oppilaiden käyttäytymistä. Näitä ovat: Positive Behavior Support yhdessä Check-in/Check-out -intervention kanssa, TCM-ryhmänhallintamenetelmä, Joensuun kasvatuksellinen pienluokkamalli, Aggression portaat -interventio sekä Together at school -toimintamalli. Tutkimusaineistoon kuuluvia tuen menetelmiä yhdistävät seuraavat tekijät: tuen kohdistuminen koko ryhmään, laadukas yhteistyö vanhempien kanssa, sosioemotionaalisten taitojen opettaminen, positiivinen pedagogiikka, systemaattisuus ja johdonmukaisuus sekä käyttäytymisen opettaminen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että näitä edellä mainittuja keinoja hyödyntämällä, käyttäytymistä voidaan tukea suomalaisessa alakoulussa tehokkaasti ja vaikuttavasti.
  • Laamanen, Pauliina (2019)
    The purpose of this study was to examine the prevalence, forms and consequences of cyberbullying among youth with special needs. Bullying via internet, social networks and cellphones is a rather new and rapidly changing phenomena. Cyberbullying is a serious problem particularly amongst young people, since the social media is more and more popular. According to previous research, cyberbullying is related to stress, anxiety, depressive symptoms, low self-esteem and suicidality. On the other hand, internet and social media are very important ways for young people to find friends and communities, and construct their own identities. Youth with special needs might however be at greater risk of cyberbullying involvement, since previous research has shown that this is the case with youth with special needs and traditional bullying. Current study examines the cyberbullying prevalence among youth with special needs. Another goal of the study is to find out how cyberbullying impacts psychical, emotional and other aspects of well-being. In this study, most common disabilities were intellectual disabilities, autism spectrum disorder, Asperger’s syndrome or ADHD. Current study was executed using the principles of systematic literature review. Research material consisted of five peer-reviewed studies published in 2009-2017. Articles examine young people with special needs and their experiences about traditional bullying and cyberbullying, as well as consequences of bullying. Results show that young people with special needs and disabilities were at greater risk of cyberbullying involvement when compared their non-disabled peers. Cyberbullying was related to lower self-esteem and increased depression, anxiety and other emotional symptoms. Cyberbullying and traditional bullying were strongly related with each other. Social support reduced the negative effects of cyberbullying.
  • Halonen, Johanna (2020)
    Muutaman viime vuoden aikana on YouTuben puolelle alkanut ilmestyä monia uusia neuleaiheisia blogin kaltaisia videoita. Neuleyhteisö Ravelryn listauksen mukaan näitä YouTubessa julkaistavia suomalaisia neuleaiheisia videopodcasteja on tällä hetkellä, keväällä 2020, melkein sata. Käsityötieteen alalla on aikaisemmin tehty tutkimusta käsityö- ja neuleaiheisista blogeista, mutta ei videoblogeista tai podcasteista. Tutkielman tarkoituksena on kuvata ja analysoida YouTubessa julkaistujen neuleaiheisten videoiden eli neulepodcastien sisältöä. Tutkimuksessa selvitetään onko sisällöistä löydettävissä samankaltaisuutta ja toistuvia teemoja. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, kuinka neulominen ja neuleharrastus esitetään podcastvideoissa. Tutkielma toteutettiin teoriaohjaavana laadullisena tutkimuksena ja aineiston analyysimenetelmänä sovellettiin sisällönanalyysiä ja videoanalyysiä. Tutkielman aineisto koostui viidestä keväällä 2020 YouTubessa julkaistusta neuleaiheisesta videopodcast -jaksosta, jotka valittiin edustamaan mahdollisimman kattavasti erilaisia neulepodcastkanavia. Aineistoa analysoitiin etsimällä toistuvia teemoja, joista ryhmiteltiin sisällön pääteemat. Aineiston analyysin perusteella podcast jaksojen sisällöstä löytyi viisi keskeistä teemaa, jotka toistuivat jokaisessa tutkimuksessani mukana ollessa jaksossa. Nämä pääteemat olivat: valmiiden töiden esittely, keskeneräisten töiden esittely, materiaalit, sosiaalinen media ja muut asiat. Aineistossani neulominen kuvattiin enemmänkin elämäntapana kuin harrastuksena. Neulominen oli jokapäiväisessä elämässä mukana olevaa, hyvinvointia, iloa ja arjen keskellä jaksamista tuottavaa toimintaa. Neulominen kuvattiin tapana ilmaista itseä ja omaa osaamista. Neuleiden avulla voitiin myös osoittaa kiintymystä ja välittämistä. Onnistumisen kokemukset haluttiin jakaa muille samasta asiasta kiinnostuneille. Samalla pidettiin yllä, kehitettiin ja vietiin eteenpäin neulomista käsityötekniikkana. Neuleaiheiset videopodcastit ovat muutamassa vuodessa selvästi vakiinnuttaneet paikkansa sosiaalisen median kentällä ja löytäneet yleisönsä.
  • Torvinen, Tiina (2019)
    Objectives. Knitting is physical and material action. Social media provides an immaterial reality in which knitting as an action and object can be presented only in a visual form. Research of crafting science has so far only scraped visuality of the social media and emphasized study of text contents. However, the visual expression is a significant part of the social media and digital knitting culture. The purpose of this study was to perceive visual knitting culture by analyzing what kind of pictures present digital knitting culture is based on and how it is conveyed from Instagram. In this study the knitting culture in Instagram is approached through roles and motives of publishers and narratives contained by the pictures. Possible text content related to the images were excluded from the study. Methods. Research data consisted 10 pictures. For picture analysis I used Rose's (2007) model of states for interpretation of visual culture and data-driven content analysis to specify the content of the analysis. I interviewed a professional knitter in an expert interview to get research data and more profound results. Results and conclusions. Occurrence of knitting in picture was common to research material pictures. It was possible to divide the pictures into two main divisions which are presentation pictures and pictures of situation and mood. The pictures were published mainly by knitters themselves. Motives for publication of the pictures were often personal or social. Four main divisions of narratives contained by the pictures were uncovered from the research material. The narratives are materialization, sociability, influencing and digitalization. The narratives tell about knitting related processes, communality and values among other things. Every picture of the research material showed references to more than one main division of narratives. On the basis of the results Instagram’s visual knitting culture is based on knitters' activity and varying knitting and photographic skills. The motives are mainly about presenting one's own abilities, gaining recognition, and needing to be part of a group. Narratives interpreted from the pictures are numerous, which enriches Instagram's knitting culture.
  • Poikonen, Roswitha (2023)
    Tiivistelmä - Referat – Abstract Käsityön merkitys osana kulttuuria on ilmeinen. Käsitöiden avulla voimme tehdä havaintoja ihmiskunnan historian eri vaiheista sekä kulttuureille tärkeistä piirteistä. Käsityön merkitys on vahvasti kiinnittynyt aikakauden ilmiöihin, mahdollistaen välillä hengissä pysymisen ja toisinaan taas ajanvietteen. Jokainen historian vaihe on antanut käsityölle oman leimansa ja käsityön merkitys kulttuurin jatkumon välineenä on säilynyt tähän päivään saakka. Tutkielmassa keskityttiin tarkastelemaan, millaisia neulemalleja esiintyy suomalaisissa ja saksalaisissa käsityölehdissä, ja mitä kulttuurin piirteitä neulemalleissa on havaittavissa. Tutkielman hypoteesina oli, että suomalaisten ja saksalaisten käsityölehtien neulemallien välillä on eroja, ja esiintyvissä neuletekniikoissa on havaittavissa kulttuurin piirteitä. Tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena kvalitatiivista tulkintaa hyödyntäen. Kulttuurisia piirteitä tarkasteltiin unilateraalista näkökulmasta vertaamalla saksalaisia neulemalleja suomalaisiin neulemalleihin. Analysointimenetelmänä käytettiin kuvan sisällön analyysia sekä semioottista kuva-analyysia. Aineisto koostui tammikuussa 2023 ilmestyneistä neljästä suomalaisesta ja kolmesta saksalaisesta käsityölehdestä, joista oli analysoitavana yhteensä 146 neulemallia. Aineiston rajaamisen kriteereinä käytettiin tekniikkaa (neulonta), tuotetta (naisten neulevaatteet), vuodenaikaa (tammikuu), maantieteellistä kulttuurialuetta (Suomi ja Saksa). Aineiston arviointia varten rakennettiin seitsemästä muuttujan arvosta koostuva asteikko. Neulemallit analysoitiin ensin kummankin maan lehtien osalta erikseen ja seuraavaksi maiden neulemallien välisiä kulttuuripiirteitä vertaillen. Tutkimustulokset osoittivat hypoteesin oikeaksi. Suomalaisten ja saksalaisten neulemallien suurimmaksi eroksi nousivat kirjoneule- sekä pitsineuletekniikan käyttö. Kirjoneuletekniikka oli aineiston osalta huomattavasti yleisemmin käytössä suomalaisissa neulemalleissa, joissa hyödynnettiin pääasiassa ympäri neuleen kiertäviä kuvioita. Saksalaisissa neulemalleissa pitsineuletekniikkaa käytettiin suomalaisia neulemalleja yleisemmin. Pitsineuletekniikkaa yhdistettiin muihin tekniikoihin ja sitä käytettiin pinta-alallisesti laajemmin kuin suomalaisissa neuleissa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että molempien maiden neulemalleissa oli painotuseroja tekniikan osalta, joiden käytölle on löydettävissä kulttuurihistoriallisia perusteita.
  • Tevilin, Moona (2019)
    The goal of my research is to find out what kind of knitting has to do with wellbeing and why knitting is going to work. It is common knowledge that knitting improves the quality of the mind; for example reduce stress and relieve depression. The purpose of this study is to find out the connection between crafts and well-being, the causes and consequences of a potential posi-tive connection, and the reasons for starting a craft. The connection is opened through previous studies and experiences. Trying to find reasons why crafts, especially knitting, are thought to be relaxing and therapeutic. I approached my topic with content analysis and interview. In the content analysis, I investigate written publications on the subject, as well as the kind of news and articles that Internett offers on the subject. I interviewed one handicraft enthusiast. The interviewee is a young adult wom-an who ompe-lee and knits several times a week. The interview also touched on the link be-tween crafts and personal well-being. The clearest result of my research was that crafting relaxes. Relaxation was mentioned in all the materials I use; in the latest research, literature, articles and interview. In addition, the link bet-ween crafts and well-being as a stress reliever, mental well-being, financer and therapeutic acti-vity became very strong.
  • Pilssari, Malla (2022)
    Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millainen merkitys neulonnalla on käsityönopettajaopiskelijoiden arjessa ja millaisia töitä he ovat tehneet koronapandemian aikana. Tutkimuskysymyksinä tutkielmassa ovat: Millä tavoin neulominen näkyy opiskelijoiden arjessa ja millaisia neuleita opiskelijat tekevät? Millainen merkitys neulonnalla on ollut opiskelijoiden arjessa koronapandemian aikana? Aiemmissa tutkimuksissa käy ilmi käsitöiden merkitsevyyden hyvinvoinnin kannalta (Varonen,2021; Heiskanen, 2020; Kinnunen, 1999). Kovin paljoa ei ole vielä tutkittu koronapandemian aikaisista yhteyksistä neulontaan. Menetelmät. Tutkielmaani osallistuneet henkilöt olivat toisen vuoden käsityön- opettajaopiskelijoita, jotka harrastavat neulontaa aktiivisesti. Aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu neulonnan aihealueiden ympärillä. Haastattelusta saadun aineiston litteroin ja kirjoitin puhtaaksi pian haastattelujen jälkeen. Tämän jälkeen analysoin tulokset sisällönanalyysia hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Merkittävimpänä tuloksena tutkielmassani on neulomisen näkyminen opiskelijoiden arjessa jokapäiväisenä toimena. Molemmat haastateltavat neulovat lähes joka ilta. He neulovat suurimaksi osin itselleen mutta myös läheisilleen käyttöön vaatteita ja asusteita. Neuletöissä molemmat haastateltavat kertovat painottavansa villapaitoja ja satunnaisesti sukkia ja pipoja. Koronapandemian aikana molemmat haastateltavat ovat neuloneet enemmän kuin ennen. Neulonta on tuonut heidän arkeensa iloa ja hyvänolontunnetta. Tutkielman tuloksia voisi soveltaa viemällä aihetta syvemmälle ja tarkentaen tutkimuskysymyksiä koskemaan hyvinvointia laajemmalla mittakaavalla. Tutkimusjoukkoa laajentamalla koskemaan muitakin kuin toisen vuoden käsityönopettajaopiskelijoita esimerkiksi muiden alojen opiskelijoihin, voisi myös vertailla saatuja tuloksia.
  • Karadeniz, Sami (2016)
    Rhythmic fluctuations in the temporal activity of neuronal populations (neuronal oscillations) have been long since identified in electrophysiological recordings. Studies have also found correlations between oscillations across different brain areas during various cognitive tasks. These correlations between oscillations are called synchrony. Neuronal oscillations and synchrony are thought to be linked to behavior in at least three following ways: as a mechanism for sensory representations; gating and regulation of information flow across brain areas; and as a mechanism for storage and retrieval of information. Sensory systems continuously receive enormous amounts of information. Attention is a limited and selective process that directs an individual’s information processing resources to a subset of all the received sensory information. Stimuli can automatically capture our attention (exogenous attention) or we can willingly focus on specific stimuli (endogenous attention). Attention controls the selection of stimuli and enhances the processing of selected stimuli. Different brain networks have been found to underlie exogenous and endogenous attention. This thesis focuses on endogenous visual attention, which is a form of attention that concentrates on the attentional processing of visual information. Neuronal oscillations and synchrony appear to play a critical role in attention. Endogenous visual attention is based on fluent communication between different brain areas, especially between frontal, parietal and occipital lobes. Oscillations and synchrony gate information between areas responsible for stimulus selection and enhance stimulus processing in areas that represent the selected stimuli. Several different frequency bands have been linked to attentional processing, most notably alpha (8-14 Hz), beta (15-30 Hz) and gamma (>30 Hz) frequencies. However, aforementioned frequency bands have also been linked to other cognitive functions, e.g. to working memory. Abnormal oscillations and synchrony have also been found in certain pathophysiological states, e.g. schizophrenia and attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Future studies require more specific models and methods to achieve a unified view of oscillations and synchrony in their relation to cognitive functions and disorders.
  • Tuovinen, Juuso (2016)
    On vain vähän tietoa siitä, millaisia menetelmiä dysfagian eli nielemisvaikeuden seulontaan on käytössä. Tiedetään kuitenkin, että seulonnalla voidaan ennaltaehkäistä keuhkokuumeen syn-tyä, henkilökohtaista kärsimystä sekä lyhentää sairaalajaksojen pituutta ja vähentää kuolleisuut-ta. Dysfagia eli nielemisvaikeus on yleinen oire aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Puheterapeutit eivät voi kuitenkaan arvioida kaikkia sairaalaan tulevien potilaiden nielemisen toimintaa ja siksi sairaanhoitajien tulee seuloa potilaat mahdollisten nielemisvaikeuksien varalta ja siten tunnistaa ns. riskiryhmä. Tämä riskiryhmä ohjataan puheterapeutin tarkempaan nielemisen arvioon. Useimmissa sairaaloissa ei kuitenkaan ole vakiintunutta käytäntöä dysfagian seulontaan. Ei ole myöskään tietoa siitä, mikä on ideaalisin dysfagian seulontamenetelmä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä menetelmiä on käytössä dysfagian seulontaan ja kuinka tarkko-ja ne ovat tunnistamaan sitä. Tutkimuksessa pyritään kokoamaan yhteen käytössä olevia dysfa-gian seulontamenetelmiä aivoverenkiertohäiriön jälkeen akuuttivaiheessa. Aineistoa kerättiin EBSCO- ja Medline – tietokannoista. Hakutermit muodostettiin kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa käytettyjen käsitteiden dysfagia/nielemisvaikeus, akuutti aivoveren-kiertohäiriö, sairaanhoitaja ja seulonta englanninkielisistä vastineista. Aineiston keruuta ohjasi tutkimuksille asetetut valintakriteerit: 1) tutkimuksen tuli olla vertaisarvioitu, 2) julkaisuvuosi 2006–2016, 3) tutkimuksen tuli olla luettavissa englannin tai suomen kielellä, 4) koko tekstin tuli olla saatavilla, 5) tutkimuksen tuli käsitellä dysfagian seulontamenetelmää. Haku tuotti 33 kansainvälistä artikkelia, joista valintakriteerien pohjalta lopulliseksi aineistoksi valikoitui seit-semän artikkelia. Tiedonhakuprosessissa sekä aineiston tulkinnassa noudatettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että dysfagian seulontaan käytetään useita menetelmiä ja ne osoittavat hyvää tai erinomaista sensitiivisyyttä ja keskinkertaista spesifisyyttä dysfagian tunnistamiseksi. Dysfagian seulontaan ei sairaaloissa ole vakiintunutta käytäntöä, mutta tämän tutkielman seulontamenetelmistä voisi hyvin olla jo nyt hyötyä erikoissairaanhoidossa.
  • Mäntynen, Sanni (2023)
    Tavoitteet. Aikaisemmassa tutkimuksessa tunnistetaan varhaiskasvatuksessa leikkiä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä mikropoliittisia käytänteitä esimerkiksi osallisuuden ja toimijuuden toteutumisen näkökulmista. Tämä tutkimus vastaa tarpeeseen tutkia lasten leikin vapaaseen toteutumiseen vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutusta leikin laajentumisen kannalta. Leikkitilanteet huomioidaan tutkimuksessa kokonaisuuksina ja useiden tekijöiden muodostamina dynaamisina prosesseina. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten leikin mahdollisuuksia laajentua ja toisaalta kaventua, sekä tunnistaa niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustehtävänä on kuvailla, analysoida ja tulkita leikin laajentumista ja kaventumista ilmiönä sekä sen taustalla vaikuttavien tekijöiden välistä prosessia. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin empiirisenä tapaustutkimuksena yhden varhaiskasvatusyksikön kahdessa ryhmässä, joiden lapset olivat 4–6-vuotiaita. Aineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla sekä ryhmän henkilöstön haastatteluilla kenttämuistiinpanoin. Leikin laajentumista ja kaventumista havaittiin leikin vuorovaikutuksessa, ja aineistoa analysoitiin narratiivisen vuorovaikutusanalyysin keinoin. Teoriaohjaava eli abduktiivinen lähestymistapa mahdollisti analyysin etenemisen aineiston ehdoilla, mutta aikaisempi kirjallisuus auttoi ilmiön käsitteellistämisessä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa nimettiin leikin viisi laajentumisen ja neljä kaventumisen ilmenemismuotoa, joista osa liittyi kiinteästi toisiinsa. Laajentumisen ja kaventumisen ilmenemismuodot liittyivät juonelliseen kehitykseen ja mielikuvitusmaailmaan, leikin rikastumiseen, leikkijöiden määrään yhteisessä leikissä, aikaan, tilallisuuteen sekä leikkiprojekteihin. Taustalla vaikuttavia tekijöitä tunnistettiin yhdeksän, joilla oli yhteyksiä aikaisempiin tutkimustuloksiin. Johtopäätöksenä syntyy leikin dynaamisuuden spiraali, jossa tekijät ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja toisistaan johtuvia. Leikkitilanteiden laajentuminen ja kaventuminen nähdään tuloksena monitasoisista tekijöistä aina toiminnan taustalla vaikuttavista arvoista yksittäisiin vuorovaikutushetkiin. Tutkimus lisää ymmärrystä leikin laajentumisen mahdollisuuksista ja tekijöistä, joita varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi huomioida toimintakulttuurissa ja arjen vuorovaikutuksessa leikin edistämiseksi.
  • Niemelä, Virve (2018)
    The latest publication of the prescool curriculum suggests that a gender sensitive way of teaching is supposed to be used at the preschool education.The educators must acknowledge their own attitudes which may not support equality. Studies have shown that kindergarten teachers have had problems to recognice thier gendered attitudes. The latest studies have also shown that the early childhood education is very significent for the children´s future succes at school and also with the progression of the social and cognitive skills. The target of my thesis was to explore gender representations in the Huiske- preschool material, both the children´s book and the guidebook directed to the teachers. My goal was to find aspects which may impeach the gender binarity. I wanted also know which ways of gender representations support the gender dichotomy and the old fashioned rolemodels which easily come along with it.The representation of gender diversity in a preschool learning material can help the kindergarten teachers to recognice their own gendered attitudes and support the gender sensitivity with their teaching methods. I studied child´s textbook with a picture reading method and the teacher´s guidebook with a content analysis. I compared both books to my theorethic contex with a gounded theory. The results of my thesis revealed that gender was both represented with diversity and with stereotypical ways. The allusions of possible gender with the imaginary animals in the books were faded out with some animals but with some animals the allusions of gender were rather clear. The acting positions of the animals were similar with the gender allusion. Some creatures were allowed to represent their gender with a way that was reforming with social and cultural ways but some creatures were not permitted to do so. It appeared also that gender was not once mentioned in the teacher´s guidebook. The focus was on the emotianal upbringing and many advices were given how to teach the children to recognice and process with different feelings but no advice were given how to teach the diversity of gender
  • Talosela, Minttu (2019)
    The aim of this study is to examine the impressions and conceptions associated with collaborative teaching. What are the main features of collaborative teachig according to teachers? What do teachers’ perceptions of thoughts and experiences associated with collaborative teaching reveal about ideals for collaborative teaching? The study focused on secondary research data collected by the method of empathy-based stories. The data consists of 38 narratives by 20 teachers. The material was first analysed by content analysis. A second analysis was conducted with narrative structures approach. Three core themes were discovered in the analysis: the division of work between teachers, the collaborative relationship between teachers and the flexible work methods and arrangements in labile situations. In additon, a difference was discovered between the experiences of the main character rin omance and tragedy plot types. This difference was more distinct than the effect of orientation. The core themes echo the collaborative teaching features presented in the previous studies.
  • Wik, Julia (2021)
    Alla barn har rätt att växa upp under trygga förhållanden och skyddas från våld, försummelse och övergrepp. Trots detta lever många barn, även i Finland, i utsatta livssituationer. Personal inom undervisningsväsendet har enligt barnskyddslagen anmälningsskyldighet om de har oro för ett barn. Genom en barnskyddsanmälan kan familjen få den hjälp de behöver och det är viktigt att anmälningsskyldiga anmäler sin oro i tid och på detta sätt förebygger att situationen förvärras. Tidigare forskning visar att det finns flera orsaker till att barnskyddsanmälningar blir ogjorda. Många anmälningsskyldiga upplever rädsla för ett försämrat samarbete med vårdnadshavare eller eleven om de gör en barnskyddsanmälan. Syftet med avhandlingen är att undersöka nyblivna lärares upplevelser av barnskyddets anmälningsskyldighet. Som datainsamlingsmetod för studien användes kvalitativa forskningsintervjuer. Fyra semistrukturerade intervjuer genomfördes på distans med nyblivna lärare som arbetar i Österbotten. Samtliga lärare var behöriga klasslärare, och har arbetat mellan 1,5 och 4 år sedan utexamineringen. Intervjuerna transkriberades och analyserades med hjälp av en kvalitativ innehållsanalys. Resultaten visar att nyblivna lärare upplever sig ha bristfälliga kunskaper om barnskyddets anmälningsskyldighet och övriga verksamhet. Lärarna upplever att barnskyddet är obekant. Alla lärare har känt oro för någon elev, men ingen av dem har gjort en barnskyddsanmälan. Ingen av lärarna visste heller hur de konkret ska gå till väga om de känner oro för en elev, eller vad som händer efter att en anmälan görs. Vid en eventuell anmälningssituation skulle de med låg tröskel vända sig till rektorn för riktlinjer och till kolleger som också undervisat eleven för att få bekräftelse på sin oro. Denna studie visar på ett behov av ett ökat samarbete mellan barnskydd och skola samt tilläggsutbildning för lärare om barnskyddet och anmälningsskyldigheten.
  • Vappula, Hanna (2021)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää englannin kielirikasteiseen esiopetukseen osallistuneiden lasten käsityksiä vieraiden kielten oppimisesta. Oppimiskäsitys voi vaikuttaa esikoululaisen omiin oppimistavoitteisiin ja sitä kautta oppimiseen. Oppimiskäsityksiä ei juurikaan olla tutkittu, vaan viime vuosina varhennetun kieltenopetuksen tutkimus on keskittynyt opetuksen toteutustapoihin, kielen sisällön omaksumiseen sekä oppijoiden myönteisinä kokemiin oppimismenetelmiin. Ajankohtaista tietoa uupuu siitä, voiko esikoululaisten kielikäsitystä kuvailla funktionaalisena, formalistisena vai jonakin muuna. Tutkin esikoululaisten käsityksiä siitä, minkälaisissa paikoissa ja minkälaisilla tavoilla englannin kieltä voi oppia. Lisäksi tutkin esikoululaisten käsityksiä perusteluista englannin kielen oppimiselle. Menetelmät. Tähän laadulliseen haastattelututkimukseen osallistui 69 esikoululaista neljästä helsinkiläisestä päiväkodista. Ryhmähaastatteluissa esikoululaiset kertoivat omin sanoin ja piirroksin aiheesta Minä oppimassa englantia. Aineisto analysoitiin fenomenologisesta näkökulmasta käsin, jossa yksilölliset tavat käsittää maailmaa nostettiin esiin ja tavoitteena oli löytää mahdollisimman laajasti erilaisia tapoja käsittää kieltenoppimista. Tulokset ja johtopäätökset. Esikoululaisilla oli monenlaisia käsityksiä kieltenoppimisen paikoista, tavoista ja perusteluista. Oppimiskäsityksissä oli sekä funktionaalisia ja kommunikatiivisia piirteitä, joissa kieltä opittiin aidoissa vuorovaikutustilanteissa, että formalistisia piirteitä, joissa kielen sisältöä harjoiteltiin irrallaan kontekstista. Neljä viidestä esikoululaisesta piti yhdessä oppimista parempana kuin yksin oppimista. Monikielisillä esikoululaisilla oli viitteitä vahvemmasta kielitietoisuudesta.
  • Kinnunen, Emilia (2016)
    Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella kaksikielisen afasian nonparalleeleja paranemismalleja. Kaksikielisyys on moniulotteinen ilmiö ja aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että myös kaksikielisen afasian kuntoutumiseen liittyy useita yksikielisen afasian yhteydessä tuntemattomia piirteitä. Kaksikielisen afasian yhteydessä on oletettu esiintyvän viisi erilaista nonparalleelia paranemismallia (eriävä, peräkkäinen, valikoiva, sekoittunut ja antagonistinen) ja niitä on selitetty useiden teoreettisten mallien avulla. Aiemmissa tutkimuksissa afasiasta toipumiseen on yhdistetty useita sekä henkilöön että aivovaurioon liittyviä tekijöitä ja onkin oletettavaa, että kaksikielisyyden myötä mukaan tulee lisää paranemiseen vaikuttavia tekijöitä. Nonparalleeliin paranemismalliin yhdistyvien tekijöiden lisäksi tarkoituksena on tarkastella erikseen myös sitä, mitkä tekijät liittyvät L1-kielen ja mitkä tekijät L2-kielen parempaan paranemiseen. Menetelmät. Tutkimusaineiston muodostamiseksi luotiin kaksikielisen afasian nonparalleeleihin paranemismalleihin liittyvän teoriatiedon pohjalta hakulauseke, joka sisälsi kaikki nonparalleelit paranemismallit. Aineisto kerättiin kolmesta tietokannasta ja saadut hakutulokset läpikäytiin useamman valintakriteerin avulla. Lopulliseen aineistoon hyväksyttiin kuusi artikkelia, joista analysoitiin yhteensä yhdeksää kaksikielistä afasiatapausta. Tulokset ja johtopäätökset. Kaksikielisen afasian nonparalleeleihin paranemismalleihin yhdistyivät useat sekä kaksikielisyyteen että aivovaurioon liittyvät tekijät. Kaksikielisyyteen liittyvistä tekijöistä merkittäviä olivat erot kielten välillä omaksumisiässä ja – tavassa, kielellisessä taitavuudessa, kielellisen altistuksen määrässä ja kielten käyttökonteksteissa. Aivovaurioon liittyviä tekijöitä olivat vaurion sijainti ja laajuus sekä sen aiheuttaman afasian vaikeusaste. Useat tekijät vaikuttavat kaksikielisen afasian paranemiseen ja tulevaisuudessa tulisikin tutkia entistä tarkemmin sitä, onko kielten saavutettavuuden lisäksi myös kielten kontrollointi olennainen tekijä kaksikielisen afasian paranemismallissa.
  • Kuokkanen, Mika (2023)
    Tavoitteet: Tämän opinnäytetyön tehtävänä on kuvata ja tulkita nonverbaalia välittömyyttä käsitteenä eri ulottuvuuksineen sekä esitellä ammatillisia vaikutuksia, joita nonverbaalilla välittömyydellä on opettajalle. Pyrkimyksenäni on pystyä esittelemään laaja kuva nonverbaalista välittömyydestä ilmiönä sekä tuoda esiin, kuinka tärkeää opettajalle on olla tietoinen vaikutuksista, joita opettaja voi nonverbaalin välittömyyden avulla saavuttaa. Menetelmät: Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen avulla nonverbaalista välittömyydestä, sen eri ulottuvuuksista sekä ammatillisista vaikutuksista opettajan näkökulmasta voitiin muodostaa laaja teoreettinen kuva. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui nonverbaalia välittömyyttä ja oheisviestintää käsittelevistä vertaisarvioiduista artikkeleista sekä aihealueen tutkimuskentällä selkeästi tunnustetuista teoksista. Tulokset ja johtopäätökset: Kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan todeta, että nonverbaali välittömyys on opettajalle ammatillisesti erittäin keskeinen työkalu. Opettaja voi nonverbaalia välittömyyttä hyödyntämällä saavuttaa positiivisia tuloksia niin oppilaiden oppimisessa, motivaatiossa, opettaja-oppilassuhteissa, oppilaiden arvioissa opettajasta, oppilaiden opiskeluun sitoutumisessa, luokan oppimisilmapiirissä kuin omassa opetustehokkuudessaan.
  • Uutela, Julia (2019)
    In this research the intention was to review how Nonviolent Communication theory could solve school satisfaction problems. In addition to that this research demonstrates the idea of NVC theory and the elements of school satisfaction. NVC theory is a concrete model of empathic interaction. The goal of NVC is to create a genuine, present and understanding relationship to another. The interest to survey possibilities of NVC theory in relation to school satisfaction came from the insight of how much school teaches things through communication and the hidden curriculum. School satisfaction problems are also a very current concern. This research is implemented as a literature review. The study first introduces NVC theory and the central school satisfaction factors. After that NVC theory is compared and further developed in relation to each school satisfaction factor. This study is primarily based on the works of the developer of NVC theory, Marshall Rosenberg. As the source literature for studying school satisfaction factors, this study primarily uses recent Finnish research on the topic. As a summary of this study, it can be noted that NVC theory might offer a needed solution for many school satisfaction problems. However, these solutions might require changes in the school activity culture. Even though the changes in the school activity cultures are needed and recognized the significant changes in the school culture take time. Therefore, forerunners are required in the field. NVC theory is based on a child-oriented perspective that also values human freedom. This perspective can feel unusual for the school system and it has also been criticized. Therefore, in the end of this study, there will be a section that takes into account the critiques of NVC theory.
  • Pärssinen, Iina (2018)
    This research examines geek crafts as a craft phenomenon which is located between craft sciences and geek culture. There is many researches about Geeks and geek culture, but geek crafts haven’t been studied as its own phenomenon. This researches purpose is to study why geek crafts are made and define the most typical textile-based geek crafts. I used literary overview to form bases of my theory and to analyse why geek crafts are made. Backgrounds of my theory was collected in the context of craft sciences and studies of geek culture while researching geekiness, geek community, culture and identity. Because there’s no studies of geek crafts, I used content analysis for visual material to create categories of the most typical geek crafts. In this research I used qualitative research practice. For content analysis I used 23 photographs of geek crafts and additional information I got from their senders. I defined variables of the geek crafts based on the material. From variables I defined preliminary categories and finally the typical examples of geek crafts. Geekiness as an identity is in many ways collective: as a geek you belong almost automatically to geek culture and also to geek community. Being a geek is being active towards ones interest but geekiness doesn’t disappear when geek isn’t actively geeking out. The identity rises from being an enthusiastic fan or hobbyist and sharing their interests with other geeks. Making geek crafts can be seen as a combining element between those who are interested of the same topic, because making and sharing crafts or using them in public increases feelings of belonging and participating to the social and concrete world. In current study 6 types of typical geek crafts were founded. Topics of the most typical geek crafts came from pop culture. Other types were: garments or accessories for roleplaying game; topics from science or technology; pop culture inspired roleplaying garments or accessories; science or technology inspired roleplaying garments or accessories; and topics that were considered to belong both pop culture and science or technology.
  • Larjavaara, Hanna (2016)
    This study examines home related food memories. Previous research on this subject shows that senses and emotions play significant role in creating and re-creating food memories. This is due to shared neural and mnemonic connections of the emotions and senses in the brain. Food memories can also be embodied transmitting tacit knowledge. With them one can create and express own roots and self-image. Food memories are a part of collective memory and they can create polytemporal experiences. This study considered home related food memories because home is a central place for the formation of food memories. The aim of this study was to reveal the ingredients of home related food memories and to scrutinise how home appears in texts sent to www-pages of Ruoka-Kalevala. Ruoka-Kalevala is a project of Marttaliitto, S-group and The Finnish Literature Society. The data consists of 39 texts which were analysed by content analysis. This study is based on oral history methodology. This material emphasized that food memories reflect common societal development and urbanisation. Migration from rural societies to cities and the sense of belonging to one’s roots stood out from data. Also descriptions of the various regional food cultures in Finland were crucial. Based on the data of the study, home was seen in a positive and even a nostalgic light. Most of the food memories were located in childhood homes. Home economics education could benefit connection between senses and food memories for example when studied food traditions or in social integration of immigrants. Oral history research focus on subjects that are mundane and personal. Therefore it can well benefit home economics studies.
  • Olli, Lilli (2018)
    The aim of this thesis is to examine what kind of experiences from practice kindergarten teacher has in the beginning of her career. Induction means first 3-5 years of work as professional after graduating. Previous research has shown that induction years are critical phase if teacher will continue career. This study explores which factors in work strengthen working and which factors are challenging when kindergarten teacher is in induction. Considered conceptions with induction are expertise, professional identity and working environment. This thesis was qualitative study. Material was collected by interview of three kindergarten teachers in induction. Half-structured interview was used as a method and results were analyzed by thematic analysis. Strengthen factors by experiences of kindergarten teacher were well working team, knowledge, experiences of succeeding, positive feedback and support given by superior and colleagues. Challenging factors were experiences of hurry, experiences of ignorance and feelings of insufficiency. Situations were kindergarten teacher had worry about child were often mentioned as a challenging factor. The results can be understood so that environment that supports working in induction gives an opportunity for beginner teacher work as an expert and strengthens professional identity. Then as well novice teacher gets support for her challenges in work. The environment that supports working may help kindergarten teacher to engage her profession and lead over critical phase.