Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Dey, Mira (2020)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät edistävät oppilaiden kuuluvuuden tunnetta koulussa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulussa muodostetut suhteet vaikuttavat kuuluvuuden tunteen kokemiseen. Ensimmäisen tutkimuskysymys koski tekijöitä, jotka edistävät kuuluvuuden tunnetta koulussa oppilaiden kokemana ja toinen tutkimuskysymys tekijöitä, jotka edistävät oppilaiden kuuluvuuden tunnetta koulussa opettajien ohjaamina. Tutkimuksessa etsitään konkreettisia keinoja, joiden avulla esimerkiksi opettajat voivat edistää oppilaidensa kuuluvuuden tunnetta. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, ja tutkimusaineistoksi valikoitui viisi vertaisarvioitua ja englanninkielistä artikkelia vuosilta 2013–2019. Artikkelit valittiin tietyin valintakriteerein esimerkiksi aiheen rajauksen myötä syntyneiden hakusanojen avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysimenetelmällä hyödyntäen Bronfenbrennerin (1979) ekologista systeemiteoriaa. Tutkimustulokset luokiteltiin yksilötason, sosiaalisen tason ja luokkatason tekijöihin. Tulokset osoittivat, että yksilötasolla kuuluvuuden tunnetta koulussa edistivät oppilaiden kokemana heidän sisäiset kokemuksensa, henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä osallisuuden kokemukset ryhmässä. Sosiaalisella tasolla puolestaan akateeminen ja emotionaalinen yhteys vertaisiin sekä opettajiin edistivät kuuluvuuden tunnetta oppilaiden kokemana. Oppilaiden kuuluvuuden tunnetta edistäviä tekijöitä opettajien ohjaamina olivat emotionaalinen ja akateeminen tuki, joista emotionaalinen tuki voidaan jakaa psyykkiseen tukeen sekä vuorovaikutukseen ja akateeminen tuki verbaaliseen, sosiaaliseen sekä muuhun tukeen. Nämä tuen muodot kuuluvat luokkatason tekijöihin. Tulokset viittaavat siihen, että opettajilla on merkittävä rooli oppilaidensa kuuluvuuden tunteen edistämisessä koulussa.
  • Heikkilä, Krista (2018)
    Previous studies have shown/come to the conclusion that truancy is a complex and multi-faced problem that exists in all countries and cultures. Reasons lying behind truant behaviour are lack of motivation, negative school factors, peer pressure and challenges in life skills and life management. Extended school non-attendance has negative long-term impacts both on a personal level as well as on social level causing for example unemployment and social exclusion. Many researchers have done research on truancy but only few studies have focused on students’ perspectives on truancy. The aim of the study was to examine compulsory school students’ perspectives on school factors that have influenced their decision to skip school days or school lessons. Also the aim of the study was to view students’ perspectives on how schools’ learning environments should change and improve in order to reduce unexcused absences. The research was conducted as a systematic literature review. The research material composed of five peer reviewed scientific articles that discuss students’ perspectives on school factors related to truant behavior and unexcused absences. Results from this study show that school climate and interaction between school staff and teachers and students are distinctly related to truancy. If students experience interactions in school nonfunctional and school’s climate negative, his decision to skip lessons or school days becomes easier. Correspondingly functioning interactions and school staff’s expressi-ve and genuine interest on student increase student participation and sense of belonging. Results from this study show that teachers classroom management skills and school’s co-operation with parents are related to truant behaviour.
  • Nenonen, Aino (2022)
    Ihmisen kehitys ja oppiminen tapahtuvat vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutukseen liittyvällä osallisuudella viitataan yhteenkuuluvuuden ja joukkoon kuulumisen tunteisiin merkityksellisissä vuorovaikutussuhteissa sekä ihmisen mahdollisuuteen ja tarpeeseen vaikuttaa asioihin ympäristössä ja omassa elämässä. Sairaalaopetuksessa oppilas opiskelee terveydellisten haasteiden vuoksi muualla kuin omassa lähikoulussaan, ja etenkin sairaalan osastoilla opiskelevien oppilaiden vuorovaikutussuhteiden määrä voi olla terveydellisistä syistä vähäinen vaikuttaen siten myös heidän osallisuuteensa. Tästä johtuen halusin tutkia mahdollisuuksia edistää osastolla opiskelevien oppilaiden osallisuutta. Aikaisempi tutkimustieto puoltaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä sairaalaopetuksessa sekä sen mahdollisuuksia tukea oppilaiden koulupolkua haastavissa tilanteissa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten sairaalan osastolla opiskelevien oppilaiden osallisuutta voidaan edistää ja tukea tieto- ja viestintäteknologian avulla ja mihin osallisuuden osa-alueisiin sen avulla on mahdollista vaikuttaa. Tämän kandidaatintutkielman tutkimus suoritettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena tavoitteena koota yhteen olemassaolevaa vertaisarvioitua tutkimusta vuodesta 2010 alkaen. Aineiston koontia varten suoritettiin tietokantahakuja kolmeen eri tietokantaan ja täydentävänä menetelmänä tutkittiin tutkimusaiheeseen liittyvien artikkeleiden lähdeluetteloita. Hakutulokset seulottiin ja lopullinen aineisto valittiin asetettuihin hyväksymiskriteereihin perustuen. Lopullinen aineisto koostui seitsemästä vertaisarvioidusta artikkelista vuosilta 2011–2020. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Tulosten perusteella tieto- ja viestintäteknologialla voidaan edistää osastolla opiskelevien oppilaiden osallisuutta mahdollistamalla ja ylläpitämällä yhteydenpitoa ja merkityksellisiä vuorovaikutussuhteita omaan luokkaan, luokkakavereihin ja opettajaan ja lisäämällä sitä kautta oppilaan vaikuttamismahdollisuuksia sekä ympäristössä että omassa elämässä. Edistämismahdollisuuksien todettiin kuitenkin olevan erilaiset erilaisilla tieto- ja viestintäteknologisilla laitteilla ja sovelluksilla sekä olevan liitoksissa oman luokan opettajan aktiivisuuteen. Lisätutkimuksia suomalaisessa sairaalaopetuskontekstissa tarvitaan tulosten yleistämiseksi suomalaiseen sairaalaopetukseen.
  • Essi, Hernesniemi (2020)
    Osallisuuden edistämistä koulussa vaaditaan sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS, 2014) sekä perusopetuslaissa. POPSin (2014) mukaan osallisuuden sekä kuulluksi tulemisen tulisi muodostaa pohja koulutyölle. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, mitä osallisuus on sekä miten se määritellään koulukontekstissa. Tutkimuskysymykset olivat mitä osallisuus on ja miten osallisuus määritellään koulukontekstissa. Toteutin tutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Hain tutkimusaineistoa Helka-kirjaston hakupalvelusta sekä hyödynsin Google Scholaria. Lisäksi käytin muutamaa pro gradu-tutkielmaa, joita hain eri yliopistojen tietokannoista. Tutkielmassa selvisi, että osallisuutta on yritetty ja voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuitenkin hieman eri konteksteissa sen määrittely muuttuu, eikä sille ole saatu yhtä yhtenäistä määritelmää. Tulosten perusteella osallisuutta voidaan määritellä alustavasti ainakin esimerkiksi osallistumisen, osallisuuden tunteen sekä sen vastakohtien kautta. Lisäksi tutkielmassa selvisi, että osallisuudella voidaan edistää yksilön kokemusta yhteenkuuluvuudesta ja omasta arvokkuudesta yhteisössä. Aidosti osallistava, tasa-arvoinen ja turvallinen ympäristö on tärkeää identiteetin rakentumisessa. Osallisuus on myös yksi keskeinen keino, jonka tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että eri laeissa, dokumenteissa sekä sopimuksissa tarkoituksena on ollut turvata lasten sekä nuorten osallisuus koulussa ja sen ulkopuolella. Tutkielmassa selvisi, ettei osallisuus koulussa tarkoita vain yhtä projektia tai toimintamenetelmää. Esimerkiksi oppilaskunnat ovat kouluissa pakollisia, mutta osallisuus on muutakin. Osallisuus voidaan nähdä asenteena, jonka kautta lapsille sekä nuorille halutaan antaa mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä ja toimia.
  • Soirala, Anni (2020)
    Tavoitteet. Suomalaisen opetussuunnitelman mukaan koulun tavoitteena on kasvattaa aktiivisia toimijoita, jotka osaavat ilmaista omia näkemyksiään rakentavasti, työskennellä yhdessä ristiriitoja ratkaisten ja toimia eri osapuolten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeudenmukaista kohtelua pohtien. Kuitenkaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ei tarjota konkreettisia keinoja osallisuuden toteuttamiselle. Tämän vuoksi luokanopettajalle jää avoimeksi se, kuinka paljon ja missä asioissa oppilaan ääntä tulisi kuulla ja ottaa huomioon. Tämä voi aiheuttaa suuriakin eroja eri luokkien välille, kun selkeää ohjeistusta ja raameja ei ole määritelty. Kandidaatin tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millaisia konkreettisia keinoja osallistavalle opetukselle tarjotaan Kasvatus-lehdissä ja millä tavoin osallisuutta on toteutettu lehden artikkeleissa. Nämä osallistavat menetelmät ja toimintakäytännöt antavat oppilaan äänelle painoarvoa. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman aineistona käytettiin seitsemää Kasvatus-lehden vuosien 2016 ja 2018 välillä julkaistuja osallisuuteen liittyviä artikkeleja. Valintakriteereinä olivat sekä osallisuus-käsitteen esiintyminen artikkeleissa, sekä ilmestyminen vuoden 2016 jälkeen, jolloin uusin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on astunut voimaan. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston analyysin perusteella konkreettisten keinojen vaihtelevuuden skaalan olevan laaja. Hartin tikapuumalliin sijoitettuna artikkeleista löytyneet osallisuuden keinot sijoittuivat kolmannen ja kahdeksannen tason välille. Hartin kahdeksanportaisen tikapuumallin korkein osallisuuden taso on kahdeksas taso, jolloin oppilas ja opettaja tekevät yhteistyötä koko päätöksentekoprosessin ajan. Vastaavasti alhaisin osallisuuden taso on ensimmäinen taso, jolloin oppilasta manipuloidaan toimimaan toivotulla tavalla antamatta tälle aitoja vaikutusmahdollisuuksia. Aineiston analyysin tulokset kielivät selkeiden raamien puutteesta osallistavaa opetustuokiota suunnitellessa. Osallisuuden toteuttamiselle nähtiin useita haasteita, joiden katsottiin estävän oppilaiden aidon osallistumisen. Resurssien ja opettajankoulutuksen puutteellisuuden nähtiin estävän osallistavan opetuksen syntymisen. Osallisuuden koettiin vaativan opettajalta aikaa ja vaivaa enemmän, kuin niitä olisi käytettävissä. Koulutusta koskevat leikkaukset nähtiin uhkana osallisuuden toteuttamiselle ja vaikeuttavan lasten äänten kuuluviin saamista. Näitä tuloksia voidaan soveltaa jatkotutkimuksissa pohjana empiiriselle kartoitukselle osallisuuden todellisesta tilasta luokkahuoneissa.
  • Naukkarinen, Melissa (2021)
    Tavoitteet. Osallisuus on noussut aktiivisemmin esiin viime vuosina kasvatusalan kentällä. Uusin perusopetuksen opetussuunnitelma (2014) velvoittaa oppilaiden osallistamiseen ja oppilaiden tulisi saada kasvaa aktiivisiksi kansalaisiksi ja saada oma äänensä kuuluviin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata osallisuutta, selvittää millaista se suomalaisessa alakoulussa on ja miten oppilaiden osallisuutta mahdollistetaan. Aiempien tutkimusten mukaan osallisuutta pyritään toteuttamaan tuomalla oppilaiden omaa ääntä aktiivisesti kuuluviin. Samalla koulun toiminta ja sitä ohjaavat lait ja määräykset kuitenkin rajoittavat oppilaiden osallisuutta. Menetelmät. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistokseni valikoitui viisi tieteellistä tutkimusartikkelia, joissa oppilaiden osallisuutta on tutkittu suomalaisessa alakoulussa. Artikkelit on julkaistu vuosina 2008-2018. Aineisto kerättiin eri tietokannoista hyödyntäen eri hakusanoja sekä ottamalla yhteyttä aihetta tutkineeseen tutkijaan. Aineisto analysoitiin poimimalla julkaisuista osallisuutta kuvaavat kohdat ja nämä kohdat jäsenneltiin uudelleen. Tämän jälkeen aineistoa tarkasteltiin tutkimuskysymyksittäin. Tulokset ja johtopäätökset. Analysoidut artikkelit ja niiden tulokset osoittivat, että oppilaiden osallisuus suomalaisessa alakoulussa voi olla sekä edustuksellista, eli vain tiettyjä oppilaita koskevaa, että koko luokkaa koskevaa. Edustuksellista osallisuutta on muun muassa oppilaskuntatoiminta, kun taas koko luokkaa koskeva osallisuus on esimerkiksi oman oppimateriaalin etsiminen ja sen hyödyntäminen. Analysoitujen artikkeleiden tuloksista on luettavissa, että oppilaiden osallisuus on moninaista, kuten omien mielipiteiden esittämistä, omien ennakkotietojen esiin tuomista, tuntityöskentelyä koskevien päätösten tekemistä sekä osallistumista oppilaskuntaan tai lapsiparlamenttiin. Oppilaiden osallisuutta mahdollistettiin antamalla tilaa lasten ennakkotiedoille ja äänelle, lasten tekemille ehdotuksille ja omien mielipiteiden ilmaisemiselle. Aineistosta oli kuitenkin nähtävissä, että lait ja määräykset sekä aikuisen toiminta ohjasivat ja rajoittivat opetusta.
  • Tammi, Essi (2018)
    Aims. The new curriculum for primary schools emphasizes improvement of thinking skills and critical thinking which includes reflection skills. Several studies have proven that reflection enhances learning. Therefore, it is important to know how to promote it in primary schools. In this study, the theory is based on Jack Mezirow’s theory of critical thinking which is based on John Dewey’s observations from education and pedagogy. The aim for this study is to provide an overview of the research field considering the enhancement of pupils’ reflection skills, and also to provide concrete ways of action which have been proven to enhance pupil’s reflection. The purpose of this study is to provide the information needed about reflection for teachers, which they can utilize while planning the teaching. Methods. This study was conducted by integrative literature review examining different studies regarding reflective thinking and creating a synthesis from them. The data for this research consists of seven scientific articles, which dealt with promotion of reflection of primary school pupils (6 to 12-year-old). The data was collected from different electronic databases. Scientific articles were analyzed with content analysis, utilizing data based thematization. Results and conclusions. Based on the analysis, four different categories/themes considering promoting pupil’s reflection and reflective thinking skills were found. These were: support from teacher, concrethic working style, social interaction/communication with other pupils and verbalization of thinking and thinking out loud. The data for this study was only seven scientific articles, so it can be presumed that there might be more categories to be found in further studies. These themes though represent different dimensions of learning which can be actively implemented in classroom activities. Teaching which utilizes these themes will help pupils to enhance their reflection skills in primary schools. The results can be applied in practice, since the new curriculum also aims to reinforce thinking skills, such as critical and reflective thinking.
  • Hirvola, Elina (2020)
    Tavoitteet. Nykyajan lapsia kasvatetaan tulevaisuuteen, jossa menestyksen uskotaan vaativan aiempaa enemmän kriittistä ajattelua, luovuutta sekä monenlaisia sosioemotionaalisia taitoja. Sosioemotionaalinen oppiminen nähdään yleisesti tärkeänä osana tulevaisuuden taitoja, mutta käytännöt sen tukemiseen vaihtelevat. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää minkälaisia hyötyjä oppilaiden sosioemotionaalisen oppimisen tukemisesta intervention keinoin on havaittu olevan. Tutkielmassa kootaan tietoa siitä, mitä havaintoja tutkijat ovat viimeisen viiden vuoden aikana tehneet sosioemotionaalisen oppimisen interventioiden toteuttamisesta koulukontekstissa. Aiemmissa tutkimuksissa vastaavilla interventioilla on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia ainakin oppilaiden hyvinvointiin, käyttäytymiseen ja oppimistuloksiin. Menetelmät. Tämä tutkielma on menetelmältään systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen aineisto koostui seitsemästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, joissa jokaisessa on toteutettu jokin sosioemotionaalisen oppimisen interventio. Aineisto kerättiin EBSCO-tietokannasta systemaattista hakua käyttämällä, hakusanoilla social AND emotional learning sekä intervention OR program. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä teemoittelua, jonka avulla tutkimuskysymykseen vastaavat havainnot jaettiin neljään kategoriaan. Tulokset ja johtopäätökset. Sosioemotionaalisen oppimisen interventioilla havaittiin olevan positiivisia vaikutuksia oppilaiden sosioemotionaalisiin taitoihin, hyvinvointiin, akateemiseen suoriutumiseen sekä käyttäytymiseen. Sosioemotionaalisten taitojen osalta oppilailla esiintyi kehitystä neljällä viidestä osa-alueesta: minätietoisuudessa, itsensä johtamisessa, sosiaalisessa tietoisuudessa ja ihmissuhdetaidoissa, mutta ei vastuullisessa päätöksenteossa. Intervention vaikutukset hyvinvointiin näkyivät etenkin positiivisina muutoksina oppilaiden mielenterveydessä. Akateemisen suoriutumisen paraneminen ilmeni koulumenestystä ennustavina käyttäytymisen ja asenteiden muutoksina. Myös oppilaiden muussa käyttäytymisessä havaittiin positiivisia muutoksia. Tämän tutkielman tulosten valossa sosioemotionaalisen oppimisen interventioilla näyttäisi olevan monipuolisesti oppilaan kasvua, hyvinvointia ja akateemista menestystä tukevia positiivisia vaikutuksia.
  • Routavaara, Kari (2019)
    This bachelor degree thesis is a literary survey where I examine the evaluation of comprehensive school in Finland. In this work I handle the formation of evaluation and the present state. I also consider the challenges facing with evaluating. My research questions are: How the evaluation of comprehensive school has been formed and what kind of princi-ples adjust the evaluation today? Evaluation lives and changes by time. The most known form of evaluation is a test measuring education at the end of a module with a scale from 4 to 10. Alternative ped-agogies exist. For example, Steiner school in Germany stood against neoliberal educa-tion policy in the early 20th century. Evaluating by numbers can be thought started as a part of a development of stats science in the 19th century. Know-hows were now measured and represented as numbers and that gave summarized information about the educational level of school to its developers. However, it was soon noticed that there were differences between the criteria of evaluate and people insisted similarity to its form. This debate, boiled down, was the birth of the modern curriculum which adjusts also the evaluating today. Nowadays there has been interests about evaluation beliefs of students. Experienced missions of evaluate can be divided into three categories: Encouraging, declaratory and external missions. Encouraging mission means for example feedback from teacher to student during school day. Declaratory mission means the number in a test for example and external missions can be seen as skills in later working life. Today the importance of evaluate is held high and it’s known to have affected all the way to the work life. The criteria of evaluation is the foundation to all teachers. It cre-ates shared roots to good and bad grades and defines goals and missions to evaluation. Teachers are in responsibility for evaluation in Finland. Curriculums are created by the National board of education. They produce, standardize and edit the criteria of evaluation.
  • Taipale, Suvi (2022)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on kertoa, miten oppilashuolto toteutuu esiopetuksessa ja millä tavalla varhaiskasvatuksen opettajat kentällä kehittäisivät sitä. Tutkielma on toteutettu kyselylomakkeen muodossa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi ja ne ovat; 1. Miten esiopetuksesta vastaavat varhaiskasvatuksen opettajat kuvaavat oppilashuollon toteutumista? 2. Miten esiopetuksesta vastaavat varhaiskasvatuksen opettajat kuvaavat oppilashuollon arviointia ja oppilashuoltoon liittyviä kehittämistarpeita? Tavoitteet: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esiopetuksen oppilashuollon nykyistä tilannetta. Tutkimuksen kysymysasettelu pohjautui aiempiin tutkimuksiin, jotka ovat osoittaneen oppilashuollon muun muassa edistävän yhdenvertaisuutta, jonka on todettu lisäävän ihmisten hyvinvointia. Oppilashuolto on koettu aiemmin sosiaalisena oppilashuoltona, josta se on vakiinnuttanut paikkansa myöhemmin erityisesti fyysisenä ja psyykkisenä oppilashuoltona. Nykyään niin kutsutulla psykososiaalisella oppilashuollolla on merkittävä asema mielenterveyspolitiikkaan yhä enempi keskittyvässä yhteiskunnassa. Oppilashuollon on tutkittu ennaltaehkäisevänä palveluna vähentäneen mm. syrjäytymistä sekä lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon tarvetta. (Elovaara, 2017). Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) selvityksen mukaan kunnissa vallitsi monenlaisia käytäntöjä lasten kehityksen sekä oppimisen tuen toteuttamisen osalta. Siirtyminen perusopetuslain mukaiseen tuen rakenteeseen (kolmiportainen tuki) oli koettu selkeyttävän tuen jatkumoa. Selvityksessä verrattiin myös varhaiskasvatusta ja esiopetusta keskenään. Havaittiin, että tukitoimia saatiin huomattavasti useammin esiopetusvuoden aikana. Tukitoimien järjestämisen esteeksi todettiin resurssipula, henkilöstön vaihtuvuus sekä puutteet varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintakäytännöissä. Samoja havaintoja ilmeni myös saamissani vastauksissa. Menetelmät: Tutkimukseen osallistui viisi vastaajaa. Vastaajat olivat kaikki koulutukseltaan esiopetuspäteviä varhaiskasvatuksen opettajia. Aineiston analysointiin käytin menetelmänä aineistolähtöistä sisällön analyysia. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimus osoitti, että esiopetuksen oppilashuollon palvelut koetaan alueittain erilaisina ja etenkin palveluiden saatavuudessa sekä oppilashuollon arviointimenetelmissä koetaan eroja. Oletettavasti näiden jo pohjalla olevien suurten erojen vuoksi vastaajien vastaukset kehitystoimiin olivat eriäviä ja suhteutettuna heidän omiin tilanteisiinsa. Johtopäätöksenä voisi sanoa, että alueelliset erot ovat merkittäviä esiopetuksen oppilashuollon näkökulmasta, joka on samansuuntainen havainto OKM:n selvityksen tulosten kanssa. Esiopetuksen oppilashuolto ei tällä hetkellä toteudu kaikkialla lain edellyttämällä tavalla.
  • Alve, Anna-Kaisa (2016)
    The aim of this research was to investigate and describe, first, the discourses built within the referral procedure concerning the new legislation of pupil and student welfare, and second, how these discourses are connected to the historical development of pupil and student welfare and its sociopolitical purpose. In this research, reforming the pupil and student welafare legislation under one act (Pupil and and Student Welfare Act) is seen as a part of the historical development of the wefare state while the discourses involved in the procedure are considered an activity determining the pupil and student welfare. The referral statements were investigated in the framework of critical discourse analysis, applying the model presented by Norman Fairclough. The data was analysed on the levels of text, discourse practices and sociocultural practices and connections between these. The analysis focused on the content of and the rhetorical devices found in the referral discourse, and these observations were interpreted and explained within the context of the sociopolitical development of pupil welfare and referral procedure of the preparation of legislation. The data of this research consists of statements given on the draft law of Pupil and Student Welfare act found on the website of the Council of State. There were altogether 57 statements on the draft law and 13 of these were selected for the present study. These statements were given by the interest groups and professionals organizations of those in charge of the implementation of pupil and student welfare: teachers, school wefare officials, school psychologists, school doctors and nurses. The central finding of this research was that the predominant discourse position adopted by the occupational groups implementing pupil and student welfare was professionalism. Professionalism was both used to validate the discourse and built through the discourse. The discourses in which pupil and student welfare were seen as cooperation or a working method appeared subordinate to professionalism. A significant finding in the analysis of the referral discourse was the total absence of pupils and students in any other position but as objects of the actions of professionals.
  • Kuronen, Liida-Sofia (2023)
    Tavoitteet. Tämän integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tutkia työhön perehdytyksen kuvauksia sekä tarkastella työssä oppimista osana työhön perehdytystä. Kirjallisuuskatsaus osoittaa tutkimusaukon työhön perehdytyksen sekä työssä oppimisen tutkimuksessa. Tutkielmassa selvitetään sitä, millä tavoin työhön perehdytys kuvataan kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa 2000-luvulla, ja miten työssä oppiminen kuvataan sekä miten se esiintyy työhön perehdytyksen kuvauksissa ja tutkimuskirjallisuudessa. Työhön perehdytyksen kuvauksia tarkasteltiin kansainvälisen sekä suomalaisen tutkimuskirjallisuuden avulla. Perehdytyksen aikaisen oppimisen analysoinnissa hyödynnettiin työssä oppimisen 70-20-10-mallia. Menetelmät. Tämän tutkimuksen aineistoksi valittiin seitsemän kansainvälistä 2000-luvulla julkaistua tieteellistä, vertaisarvioitua artikkelia. Aineisto vaihteli tutkimuksista puheenvuoroihin sekä esityksiin. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin kuvailevana integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto analysoitiin teemoittelevaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tulokset ja johtopäätökset. Työhön perehdytyksen kuvaukset vaihtelevat toisistaan huomattavasti, mutta sisältävät myös yhtenäisiä tekijöitä. Työssä oppimista esiintyy työhön perehdytyksessä vähän. Toisaalta työssä oppimisen nähdään olevan kietoutuneina erilaisiin työhön perehdytyksen prosesseihin. Työhön perehdytystä olisi tarpeen kehittää sekä tutkia lisää tulevaisuudessa etenkin Suomessa.
  • Viljakainen, Reeta (2018)
    Emotions are present everywhere, also at school. In this thesis, I aim to clarify the meaning of academic emotions and achievement emotions by looking at research literature on the subject. Furthermore, I will study the connection between achievement emotions and achievement in mathematics through previous research. The theoretical basis of this thesis is the control-value theory developed by Pekrun (2000). According to the theory, different types of control-value appraisals and their combinations predict achievement emotions. This thesis is a descriptive literature review. In the thesis, I examined the connection between achievement emotions and achievement in school. The criteria for studies included were that their theoretical basis was in control-value theory and at least one of the subjects studied was mathematics. Based on previous research, enjoyment is directly related to better grades. Mathematics anxiety, on the other hand, is associated with lower achievement in mathematics. Boredom also has a significant yet modest negative relationship with academic success. The research studied in this thesis suggests that teachers should be increasingly aware of the emotions experienced in classrooms. They also ought to be able to create such learning environments and learning experiences that nourish emotions favourable for learning. It is therefore important to gain further research information on how different learning environments and teachers’ means and methods impact the pupils’ positive emotions and increase the amount of control and value appraised.
  • Väänänen, Oona (2020)
    The aim of this study is to examine learning-related beliefs and their impact on academic performance. The other aim is to study how a teacher can contribute to development of beliefs that impact positively on learning. Previous studies have shown that a learner’s beliefs about learning and about oneself have a significant impact on learning outcomes. Studies have also shown that a teacher has a big role on effecting learners’ beliefs. The study is a descriptive literature review. The main data consisted of six peer-reviewed articles that were published in years 1996-2018. The articles deal with learning-related beliefs and their impact on learning. The studies took place in United States of America and Finland. On the strength of this study, beliefs about learning affected on learning strategies that a learner used and consequently on learning outcomes. Learners who found knowledge dualistic, tended to use surface learning strategies which leaded to decreased understanding and worse learning outcomes. Learners who used deep learning strategies considered knowledge more likely in relativistic than dualistic way. In addition to that, also beliefs about learner’s own capability affected on learning outcomes. Self-efficacy affects what kind of tasks a learner takes, how much effort he or she is ready to make and how persistent to study. A teacher can have an effect on learners’ beliefs by giving process-directed feedback, emphasizing content management and giving pupils meaningful tasks that are challenging enough.
  • Alaja, Kati (2016)
    Kindergarten teacher is a representative of early childhood education expertise. Based on her education she has a vast theoretical and skill basis. From the start onwards she has to be able to analytically observe her own and her whole work community’s actions. Learning that happens through this reflecting enables the development of her expertise as well as the holistic support of the growth, development and learning for the children in her group in the best possible way. Relevant in all this is to be aware of the ever changing nature of expertise. Change makes the development possible. In this thesis the goal was to thoroughly get to know how kindergarten teacher’s expertise forms and to what extend social interaction and teamwork influence this process. The research was executed as a qualitative case study and the material was gathered by semi- structured interview of a kindergarten teacher with extend experience. The interview was analysed with content analysis and the results were compared to situation learning model developed by Kirsti Karila which she formed based on her research on kindergarten teacher’s expertise development. In that model meaningful learning experiences and teacher’s personal learning path play an essential role The interviewed teacher’s career started by learning teamwork skills and teacher’s responsible role. During the course of time workplaces changed and she got to know new ways to work, faced challenging situations and formed meaningful learning experiences that made her expertise stronger. In the course of time she developed herself an authentic and sensitive attitude to be present in social interaction situations. This also made her teamwork skills better. In the results it’s clear to detect the interviewed teacher’s development from a beginner into a deeply reflecting expert. Key factor in this process in addition to the reflection is an open attitude towards learning. It’s essential to see even challenging situations as learning experiences. I feel my research has served its’ purpose by giving a soon-to-graduate kindergarten teacher plenty of elements to develop her own expertise underlining the importance of social interaction and teamwork skills.
  • Puljujärvi, Joonas (2019)
    Goals. Flow experience is a state where the individual is so immersed in ongoing activity that nothing seems to disturb him or her. The purpose of this literature review is to find out what things need to be taken into consideration in teaching, so that pupils could achieve this kind of state of immersion in learning. The aim is to expand the factors of the flow experience in learning and highlight ways how teacher can support flow experience from research results. The aim of this study is also to find links between research results and theoretical literature. Methods. This study is a descriptive literature review. The research material of this study based on 13 scientific articles, related to different aspects of the flow experience. The data of this study was analysed by thematising the research results. Theoretical literature was used to support the analysis of the research results. Results and conclusions. In this study, the research results showed that, when the teacher focusing on the factors which influencing the flow, it is possible to support pupils in achieving the flow experience. The most prominent research results was supporting individual pupils competence and autonomy. However, it is important to note that the flow experience is a personal experience, so it can be influenced by different factors between individuals.
  • Patjas, Topi (2023)
    The purpose of this research is to analyze how formal learning contexts are constructed when building connections to students’ lives outside of school. Students learn when participating in the practices of different communities outside of school. Instead of focusing on the differences in learning in different contexts, scholars have been interested in how to make connections between learning in different places and times. Learning is not viewed as a single movement between distinct contexts but as active interaction between different learning contexts. This interaction in turn has effects on the formation of learning contexts. Studies covering the phenomena are diverse and concepts have been used disconnected. Hence there is a need to further synthesize research. I aim to deepen the conceptual understanding of the phenomenon and raise critical points about the subject. The type of research is a descriptive literary review with narrative and integrative features. My analysis is guided by a sociocultural theory of learning. The object of study is a phenomenon concerning learning. The data consist of twenty peer-reviewed research articles. I classify data qualitatively and form different categories by comparing, synthesizing, and critically examining studies' different definitions of the phenomenon under analysis. I have delimited my review to research papers covering elementary school, middle school, and second-degree studies. When making connections between learning in formal institutional contexts and students’ lives outside of school learning contexts are formed as rich and variable with sociocultural resources and practices, as hybrid and expansive and tension laden. Teachers can create circumstances for students to make connections between formal learning contexts and lives outside of school with different pedagogical practices and tools such as information technology. Furthermore, students should be able to take part in the construction of the learning contexts and have a say to what extent and under which circumstances they want to make connections between formal learning and their lives outside of school. By defining learning contexts locally tensions can rise with the broader institutionally stabilized ways of defining knowledge and practices. Building connections between students' lives and formal learning creates pressure to re-examine the practices of formal schooling.
  • Kuisma, Karoliina (2019)
    Aims. The aim of this literature review was to explore the connections between educational games and learning outcomes. This examination is important, since the application of different types of games in teaching is rapidly increasing. Also, as playing computer, mobile and console games is nowadays very popular and common among children and young people, studying the topic has been considered even more crucial. In addition to exploring the connections between games and learning, this review contains a study of the possible gender differences in the learning otcomes, as well as a study of the role of motivation when using games in education. The previous studies on the subject are showing slightly contradicting results, but they are indicating that educational games can be useful learning tools. The theoretical background of sociocultural theory is applied, since games are cultural artifacts, and the event of playing is culturally mediated. Methods. The study method used in this review was ‘descriptive review’; a general review in which broad resources of literature and research of a field and a certain topic is compiled. The information retrieval was conducted systematically in order to find the articles for the study, and international databases were used. 16 studies was selected into the study. The studies originate from many different countries, such as Taiwan, the Netherlands, the USA, Spain and England. In the studies of the reviewed articles, for example mathematical games, games that concerne language, role-playing games, and quizzes were used. Results and conclusions. This review indicates that the positive connection between educational games and learning outcomes exists. Ten studies out of sixteen demonstrated positive learning outcomes particularly in the research groups where educational games were used as a teaching method. Gender differences in learning outcomes were not detected. In the three studies that examined motivation, the motivation was higher in the groups that played educational games, than in those in which games were not used. According to the studies it could be stated, that in particular role-playing games, mathematical games, and games concerning language are connected with positive learning outcomes. Furthermore, it seems that educational games are particularly suitable to comprehensive school students. Accordingly, it can be suggested that educational games could be brought to primary school teaching to support the learning along the other teaching methods, for example in mathematics and language classes.
  • Wahlberg, Jenni (2023)
    Tavoitteet. Suomea toisena kielenään puhuvien oppilaiden suhteellinen osuus on kasvanut voimakkaasti viimeisen 10 vuoden aikana. Tämä on luonut tarpeen tehokkaille, kielen aktiiviseksi käyttäjäksi sosiaalistumista tukeville opetusmenetelmille. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että oppimispelejä voidaan hyödyntää monin eri tavoin kielenoppimisen edistämiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, millaisia mahdollisuuksia oppimispelit oppimisympäristöinä tarjoavat kielen oppimiseen funktionaalisen kielenoppimisen näkökulmasta ja mitkä tekijät vaikuttavat näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Funktionaalinen kielenoppiminen korostaa vuorovaikutusta ja näin ollen tutkimus rajautuu digitaalisiin ja ei-digitaalisiin oppimispeleihin, joissa kielenoppija toimii kielellisessä vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota opettajat voivat hyödyntää suunnitellessaan oppimispelien käyttöä kieltenopetuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli tuottaa oppimispelien tarjoamia mahdollisuuksia kuvaileva synteesi ajankohtaisen tutkimus-kirjallisuuden pohjalta. Katsaukseen valittiin yhteensä 13 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia vuosilta 2011–2023. Aineisto koostettiin pitkälti kriteeripohjaisten kirjallisuushakujen keinoin, joskin vaatimus vuorovaikutuksellisesta kielenkäytöstä edellytti aineiston rajaamisessa myös tutkijan omaa harkintaa. Aineiston analyysissä hyödynnettiin taulukkomuotoista analyysirunkoa, jonka avulla havainnot järjestettiin teemoittain ja tiivistettiin synteesiksi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että oppimispelit oppimisympäristöinä tarjoavat kielenoppijalle laajalti erilaisia mahdollisuuksia vuorovaikutukselliseen kielenkäyttöön niin muodon, tarkoituksen kuin kielenkäytön tyyppien suhteen. Mahdollisuuksien hyödyntämiseen vaikuttavina tekijöinä tunnistettiin 1) opettajan toiminta pelitilanteen suunnittelijana ja ohjaajana, 2) oppimispeli toimintakontekstina sekä 3) pelaajien toiminta, taidot ja ominaisuudet. Tutkimuksen pohjalta esitetään, että oppimispelejä voidaan hyödyntää vuoro-vaikutuksellisen kielenkäytön edistämiseen, mikäli peliympäristö ja siellä tapahtuva toiminta on suunniteltu tarkoituksenmukaisesti huomioiden pelaajien kielelliset ja pelilliset taidot ja opettajan ohjaus tukee tavoitteellista toimintaa.
  • Luoma, Vilja (2017)
    Objectives. In the literature review organizational learning from errors was examinated. The aim of the review was to describe the impact of error management on learning from errors in organizations based on previous studies. The purpose of the literature review was to describe how error management contributes learning from errors in organizations. Errors occur in all organizations, so it is important to understand what kind of error management is developing and promotes learning. While learning and development are a prerequisite for successful organizations, it is crucial to understand how errors are translated into success. Learning from errors is one of the research topics related to organizational learning that has been of interest to researchers for several decades. Earlier studies have shown that learning from errors is challenging but can be influenced in many ways. Methods. The literature review was carried out as an integral literary review. The research material was systematically compiled from four different databases. The material consisted of 13 research articles dealing with learning from errors across different industries in 2007–2017. The study was analyzed by adapting inductive content analysis. Results and conclusions. Error management, which enhanced learning, identified, reported and analyzed errors, developed and put new procedures in test. In addition to these very tangible factors, the management of errors had to take into account the sociocultural factors associated with the organization and the work community that affected learning from errors. Sociocultural factors, especially the organizational culture, significantly affected learning from errors. In order to truly learn from errors, resources are needed, such as time, opportunities for the provision of assistance between employees, and internal structures that help skills learned from errors to be spread. The organization must address to its staff that the learning and the development of operations are valued. Organizational culture, where errors are identified, reported and analyzed, is formed through the exemplary activity and support of the supervisor and colleagues. Organizational culture must be developed deliberately.