Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Ilonen, Sonja (2017)
    The goal of this this literary review is to examine Finnish sports culture and organized sports as a social exclusion prevention point of view. Both sports and social exclusion are widely researched topics. It has been studied what predicts exclusion and what factors there are behind the phenomenon. About sports and movement there are for example studies about how does sports affect to health and how much children and young people spend time doing sports. In organized sports there is a lot of elements which supports children and young people growth. The material of this literary review based mainly Finnish research literature and Finnish researches. In addition sports clubs` websites was used in this bachelor thesis. As the result of this literary review, sports clubs` had still strong place in Finnish society. In 2014 over half (51%) of the 9–15 children living in Finland took actively a part in sports clubs` free time activities. Taking a part in sports clubs` was more popular among younger children and doing sports decreased with the age. The activities of sports clubs` seemed to be focused on serious doing. Social exclusion in turn seemed to be a complex phenomenon and hard to define. It was important to recognize the factors behind the disadvantageous development of a child. Sports clubs` had unofficial educational tasks and they also had possibilities to affect children well-being. Icehearts –model was a good practical example of sports clubs` possibilities to prevent exclusion.
  • Källman, Amanda (2022)
    Mål. Internationella och nationella jämförelser i matematikresultat har visat att finländska elevers resultat sänks. Matematik har en viktig roll i vårt samhälle och därför är det oroväckande att resultaten i ämnet sänks Orsakerna bakom sänkningarna har kunnat vara många och därför har syftet med denna undersökning varit att ta reda på vilka orsaker som ligger bakom sänkningen i matematikresultaten och hur läraren i skolan kan arbeta för att motverka sänkningen. Forskningsfrågorna var tre till antalet och löd:  1. Vilka faktorer påverkar att elevernas resultat försämras i matematik?  2. Hur ska man som lärare arbeta i klassen för bästa resultat av matematikundervisningen?  3. Vad kan den enskilda läraren göra för att motverka försämringen?    Metoder. Undersökningen har varit en litteraturöversikt där teorin främst har bestått av undersökningsresultat av olika slag. Databaserna som har använts för att hitta relevant teori har varit Google scholar och Helka. För att hitta relevanta artiklar har olika sökord som besvarar forskningsfrågorna använts. Som analysmetod har författaren använt sig av innehållsanalys och noggrant granskat källorna. Undersökningen har utförts på ett kvalitativt sätt.    Resultat och slutsatser. Under undersökningens gång fann författaren framför allt fyra stora orsaker bakom den sänkning som har skett under många år inom matematikresultaten. Dessa var motivationsbrist hos eleverna, bristande undervisningsmetoder, differentiering på fel sätt och socioekonomisk status hos elevernas föräldrar. De slutsatser som kunnat dras är att lärare i skolorna bör höja motivationen hos eleverna till exempel genom undervisning som anknyter mer till eleven själv, ojämlikheten bör fås bort bland annat genom att fördela resurserna lika mellan könen och samarbete över språkgränserna mellan lärarna, undervisning och uppgifter på rätt nivå för alla elever och mer stöd åt elever med låg socioekonomisk status.
  • Lind, Elina (2024)
    Tavoitteet. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastelin digitalisaation tuomia muutoksia osaamisen johtamiseen. Koska digitalisaatio on muokannut organisaatioiden rakennetta, kulttuuria ja käytäntöjä on mielekästä tutkia, miten muutokset ovat vaikuttaneet osaamisen johtamiseen, mikä nähdäänkin nykypäivänä elinehtona organisaatioiden toiminnalle. Osaamisen tuottaminen, kehittäminen ja ylläpitäminen mahdollistavat organisaation tuloksellisuuden, joustavuuden sekä tukevat työntekijöiden hyvinvointia. Esitän kompleksisen johtamisen näkökulman olennaisena tapana tarkastella tätä moniulotteista kenttää. Tutkimuskysymykseksi muodostuu: mitkä tekijät nousevat esiin osana osaamisen johtamista digitalisaation aikana kompleksisen johtajuuden näkökulmasta? Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, sillä tarkoitus oli saada laaja kuva osaamisen johtamisen nykytilasta. Valikoinnissa otin huomioon avoimen saatavuuden, vertaisarvioidut artikkelit, ajan sekä sijainnin. Keräsin länsimaalaista aineistoa vuodesta 2019 eteenpäin, jotta tulokset olisivat mahdollisimman ajankohtaisia ja kulttuurisesti yhtenäisiä. Kyseessä on narratiivinen yleiskatsaus, joten aineistoa eivät rajanneet tarkat metodiset säännöt. Analysoin aineistosta digitalisaation ajan osaamisen johtamisen tekijöitä ja luokittelin ne viiteen luokkaan. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston perusteella osaamisen johtamisessa nousi esiin viisi tekijää: organisaatiokulttuurin muutos, henkilöstöjohtajien roolin muutos, kouluttamisen merkityksellisyys, osaamisen houkuttelu ja hallinta sekä alustojen käyttö osaamisen johtamisessa. On hyvä huomata, että kaikki ulottuvuudet kietoutuvat yhteen, eivätkä ole täysin eroteltavissa. Digitalisaatio muuttaa kokonaisvaltaisesti organisaatioiden toimintaa, mikä kompleksisessa järjestelmässä säteilee kaikille toiminnan osa-alueille
  • Mehtonen, Emma (2020)
    Tavoitteet. Kandidaatintutkielmani tarkoitus oli koostaa systemaattinen kirjallisuuskatsaus osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista. Työelämän nopeat muutokset ovat asettaneet organisaatioille ja yksilöille vaatimuksen jatkuvasta toiminnan ja osaamisen kehittämisestä ja uudistamisesta kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Kehittämällä organisaation toimintaa ja henkilöstön osaamista, parannetaan niin liiketaloudellista suoriutumiskykyä kuin työhyvinvointia. Jatkuva muutospaine ja muuttuvat osaamisvaatimukset voivat aiheuttaa myös työuupumusta. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Millaista tutkimusta on tehty osaamisen kehittämisestä työelämässä ja työhyvinvoinnista, ja miten tuloksissa nousee esille osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin väliset yhteydet? ja 2) Millaisia määritelmiä aineistossa nousee esille osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista? Menetelmät. Toteutin kandidaatintutkielman systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni tieteelliset artikkelit on hankittu Helka -tietokannasta artikkelihaulla. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Henkilöstön osaamisen kehittämisen nähtiin olevan välttämätöntä organisaatioissa, jotta ne selviytyvät työelämän muutoksista ja haasteita ja säilyttävät kilpailukykynsä. Osaamisen kehittämisen keinot näyttäytyivät aineistossa lähinnä formaalisten oppimismenetelmien kautta. Osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin välillä oli positiivinen yhteys neljässä aineiston artikkelissa. Lopuissa artikkeleissa yhteyttä ei joko ollut tai se oli jopa negatiivinen.
  • Jylkäs, Alisa (2023)
    Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli tarkastella minkälaiset tekijät vaikuttavat osaamisen kehittymiseen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden työssäoppimisessa sekä minkälaisia kokemuksia ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla on koulutuksen ja työelämän vastaavuuteen liittyen. Teoreettisena pohjana tutkielmalle toimi työssäoppiminen, kokemuksellinen oppiminen sekä siirrettävyyden ja rajavyöhyketoiminnan käsitteisiin liittyvät tutkimukset. Työssäoppiminen on vakiintunut osaksi ammatillista koulutusta. Lisäksi se on myös osa elinikäisen oppimisen sanomaa. Työssäoppimisen avulla voidaan vastata ajankohtaisiin työelämän vaatimuksiin, lisätä opiskelijan työelämäorientaatiota sekä tukea opiskelijan työllistymistä varhaisessa vaiheessa. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijan osaamisen kehittymiseen? 2. Minkälaisia kokemuksia opiskelijoilla on koulutuksen ja työelämän vastaavuuteen liittyen? Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Aineisto koostui neljästä puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastateltavat olivat ammatillisen oppilaitoksen oppilaita, joilla oli joko suoritettuna tai haastatteluhetkellä meneillään oleva opintoihin kuuluva työelämäjakso. Aineiston analyysissä käytettiin fenomenografista analyysiä. Sen avulla muodostettiin aineistosta ensin merkitysyksiköitä, jonka jälkeen merkitysyksiköistä luokiteltiin kategorioita ja lopuksi kategorioita yhdisteltiin abstrakteiksi kuvauskategorioiksi. Kuvauskategorioita syntyi ensimmäiseen tutkimuskysymykseen viisi ja toiseen tutkimuskysymykseen neljä. Osaamisen kehittyminen näyttäytyi dynaamisena prosessina, johon vaikuttivat useat eri tekijät. Ohjauksella voidaan tukea opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja ja toisaalta myös koko työpaikan oppimiskulttuuri vaikuttaa elinikäisen oppimisen haluun ja iloon. Koulutuksen ja työelämän vastaavuuden kokemuksissa heijastui niiden tarjoamat erilaiset valmiudet ja osaaminen. Erilaiset oppimisympäristöt nähtiin siis toisiaan täydentävinä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ensisijaisen tärkeää on tarjota oppijalle suotuisat oppimisolosuhteet, jolloin teoria ja käytäntö sekä erilaiset yksilöt ja yhteisöt osallistuvat vuorovaikutteisesti ammatillisen kasvun tukemiseen. Työssäoppimisen laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä tulisi tarkastella jatkossa vahvemmin myös opiskelijoiden näkökulmasta.
  • Vanonen, Sanni (2022)
    Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella, miten ja millaisten teemojen yhteydessä behavioristiset ja konstruktivistiset oppimiskäsitykset ilmenevät musiikkiopistoissa työskentelevien huilunsoitonopettajien puheesta. Lisäksi pyrittiin hahmottamaan, olivatko opettajien käyttämät opetusmenetelmät yhteydessä heidän käsityksiinsä. Oppimiskäsitysten tunnistaminen käytännön työstä ja opetusmenetelmistä on tärkeää, sillä tällöin voidaan paremmin ymmärtää erilaisia opetuksen toimintatapoja ja tavoitteita, joihin opetuksella pyritään. Menetelmät. Tutkimuksen empiirinen aineisto tuotettiin kolmen eteläisessä Suomessa vähintään kymmenen vuoden ajan aktiivisesti toimineen huilunsoitonopettajan puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Aiheena olivat opettajien toimintatavat sekä heidän kokemuksensa työstään. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, ja niiden tarkasteluun käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia, jossa valittujen oppimiskäsitysten piirteitä etsittiin haastateltujen puheesta. Opettajien kertomuksista muodostettiin teemoja, joista edelleen tutkittiin, miten eri käsitykset ilmenevät niiden yhteydessä. Lopuksi opettajien käsityksiä ja toimintamalleja eri teemoissa verrattiin heidän käyttämäänsä opetusmenetelmään ja niistä tulkittuihin oppimiskäsityksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajien kuvauksissa behavioristiset oppimiskäsitykset ilmenivät opettajajohtoisuutena, mallien matkimisena sekä toistojen tärkeyden painottumisena. Konstruktivistisia käsityksiä puolestaan tuli esiin opettajien korostaessa oppilaan aktiivisuutta ja itsesäätelytaitojen kehittymistä sekä ryhmien merkitystä oppimisessa. Teemoja muodostui kuusi. Näistä ulkoa soitossa painottuivat behavioristiset käsitykset, soveltamisessa konstruktivistiset. Ryhmäopetus, uuden opettelu, vanhempien rooli sekä kotiharjoittelun ohjaus taas rakentuivat kummankin oppimiskäsityksen varaan. Haastateltujen käsityksissä oli havaittavissa selviä yhteneväisyyksiä opetuksen pohjana käytetyn menetelmän kanssa, vaikka joitakin erojakin oli. Tulosten perusteella molemmilla oppimiskäsityksillä on paikkansa opettajien työssä, sillä menetelmästä riippumatta ne edistävät parhaiten yhdessä opetuksen tavoitteita.
  • Turunen, Siri (2018)
    During the last years participation has become a topic reaching great interest in the field of educational science. The increased emphasis on childrens’ participation in the latest curricula of 2014 is one example indicating participations’ increase in popularity. Regarding comments in educational science, participation seems valued, yet at the same time studies and reports indicate that childrens’ possibilities to participate and get their voice heard at school leaves room for improvement. In addition, children are not well informed about their possibilities to affect issues that consern them. This bachelor’s thesis has been conducted as a literature review and the databases used are from educational -, social- and sosiological fields. The study begins with defining the consept of participation, which turns out to be a rather complex concept with many interpretative meanings. Also the consepts of citizenship and agency are introduced. This literature review discusses reasons impeding students’ possibilties to participate. A significant issue children face is what Gretschel calls ”quasi-participating” (näennäisosallistaminen). Another problem children face is that they are not given opportunities to participate because it is not considered important. The issues stem from social reasons such as how children are seen and how childhood is definied. Social discourses of children consider ideas such as ”children as future citizens”, ”children as the object of care” and ”children as adolescents”. Another dilemma is the extent of the consept, where various activities and action may be put into practise under participation’s name. This has lead to a situation, where children are compelled to take part in various kinds of projects that are ostensibly ”participative”, but the intentions behind them do not advance equality. As a solution to the poor participation possibilities this study proposes that teachers should be critical and acknowledge the mechanisms that cause ”quasi-participating” and ignoring childrens’ participation. Along with increased critical thinking this study presents solutions how teachers can improve school practices towards a more participative approach in three ways: teachership and interaction, democratic atmosphere and pedagogical ideas. These aspects contribute in the school’s development towards a more participative environment for children.
  • Laine, Hanna (2020)
    Tutkielman tarkoituksena on kerätä yhtenäinen kokonaisuus osallistavan pedagogiikan työtavoista ja niiden vaikutuksista peruskoululaisten kouluhyvinvointiin. Tutkimuskysymykseni on: Miten osallistavalla pedagogiikalla voidaan vaikuttaa oppilaiden kouluhyvinvointiin? Osallistavan pedagogiikan avulla voidaan lisätä osallisuuta koulun toimintamalleissa ja opetuksessa. Osallisuuden kokemuksilla on havaittu olevan merkittävä vaikutus oppimismotivaatioon sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin (Niemi, ym., 2010, 58; Konu, 2002, 42; Deci & Ryan, 2000). Kouluhyvinvointia tarkastelevien tutkimusten perusteella on määritelty neljä kouluhyvinvointiin vaikuttavaa perustekijää. Näitä ovat koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveys. (Konu, 2002, 43.) Tutkimusmetodina on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on luoda laaja yleiskuva tutkittavasta aiheesta (Salminen, 2011, 6). Tutkimuksen aineisto koostuu pääosin verkossa saatavilla olevista, vertaisarvioiduista artikkeleista ja teoksista. Rajasin aineiston pääosin 2010-luvulla toteutettuihin tutkimuksiin, jotka käsittelivät suomalaista peruskoulua. Osallistavan pedagogiikan työtavat voitiin jakaa aineiston perusteella omassa yhteisössä vaikuttamisen mahdollisuuksiin ja oppilaiden kiinnostuksen kohteiden hyödyntämiseen. Omassa yhteisössä vaikuttamisen työtavat vaikuttivat kouluhyvinvoinnin osa-alueista itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin ja niillä voitiin välillisesti vaikuttaa myös koulun olosuhteisiin (Harinen & Halme, 2012, 47; Mehtäläinen, ym., 2016, 36) sekä sosiaalisiin suhteisiin (Jahnukainen, 2012). Oppilaiden kiinnostuksen kohteita ja osaamista hyödyntämällä voitiin vaikuttaa koulun olosuhteisiin (Lehto, 2018,71), sosiaalisiin suhteisiin (Jahnukainen, 2012; Lehto, 2018, 70; Välivaara, ym., 2018, 13) sekä itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin. Osallistavan pedagogiikan työtavoilla ei voitu aineiston perusteella vaikuttaa terveydentilaan. Kouluhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin liittyivät monet muutkin seikat kuin osallisuus ja sen lisääminen, mutta koska oma tutkielmani rajautui osallisuuden ja kouluhyvinvoinnin yhteyksiin, rajautuivat nämä seikat tutkielman ulkopuolelle. Jatkotutkimuksissa olisi syytä tarkastella esimerkiksi, miten osallistavan pedagogiikan työtavat toteutuvat suomalaisessa peruskoulussa.
  • Valasmo, Vilma (2022)
    Valasmo, Vilma. 2022. Osallistava pedagogiikka yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden ja yhteiskunnallisten muutosten mahdollistajana . Kasvatustieteen kandidaatintutkielma. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. 29 sivua. Tiivistelmä On todettu, että koulutus on edelleen hierarkinen, erilaisia valta-asetelmia sisältävä instituutio. Kysymykset yhdenvertaisuuden toteutumisesta ovat tärkeitä ja ajankohtaisia. Koulutuksella ja kasvatuksella on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan, murtaa vallitsevia normeja, kyseenalaistaa rakenteita ja antaa ääni yhä suuremmalle joukolle ihmisiä. Tutkielman tavoitteena on selvittää minkälaista osallistava pedagogiikka voi olla. Tarkastelen sitä kirjailijan, yhteiskunnallisen aktivistin, ja professori bell hooksin osallistavan pedagogiikan käsitteen kautta ja miten siitä ollaan inspiroiduttu sekä miten sitä ollaan sovellettu käytäntöön. Tutkin millaisia käytännön ratkaisuja korkeakoulujen opettajilla on työssään toteuttaakseen opettajan valta-aseman murtavaa, opiskelijoiden äänet esiin tuovaa, yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää opetusta. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin vuosina 1998-2018 tieteellisissä lehdissä julkaistuihin artikkeleihin. Tutkielman aineisto sijoittuu feministisen ja kriittisen pedagogiikan piiriin. Osoitan tutkielmassani, että opettajien käytännön työssä toteuttamassa osallistavassa pedagogiikassa pyritään opiskelijoiden aktiiviseen osallistumiseen, yhdenvertaisuuden toteutumiseen ja totuttujen valta-asemien tiedostamiseen. Osallistavalla pedagogiikalla on myös lähtökohtana luoda opiskelijoille perustaa koululaitoksen ulkopuoliselle aktiiviselle toimijuudelle ja yhteisölliselle ajattelulle. Opettajat ovat pyrkineet toteuttamaan näitä tavoitteita luomalla tehtävänantoja luokkahuoneessa ja luokkahuoneympäristön ylittävässä ympäristössä, jotka vaativat opiskelijoita ja itse opettajaa keskustelemaan keskenään oppimisyhteisönä. Opettajat ovat luoneet opetuksessaan korkeakouluissa yhteisöllisyyttä korostavia opetuskäytänteitä muun muassa tarinankerronan, eläytymisharjoitusten, retkien, yhteisten blogialustojen sekä toistensa kuulumisten kuulemisen avulla. Eri opettajien opetuskäytänteissä yhdistyy vahvasti opiskelijoiden omien elämänkokemusten yhdistämisen, kansanomaisen kielen, ja monipuolisten opetusmenetelmien ja materiaalien tärkeys tieteelliseen kontekstin lähestyttävyyden helpottamiseksi. Myös tutkimustensa toteutuksessa opettajat ovat pyrkineet ottamaan huomioon opiskelijoiden äänen kuuluvuuden ja tieteellisen tekstin osallistavuuden tekstien kirjoitus -ja julkaisumuodossa. Avainsanat: osallistava pedagogiikka, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, bell hooks
  • Haapala, Daniel (2024)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia yhteyttä peruskoulun oppilaiden subjektiivisen hyvinvoinnin ja heidän osallistumisensa välillä. Tutkimusongelmana on selvittää, millainen yhteys oppilaiden kokeman hyvinvoinnin ja heidän osallistumisensa ja sen oikeuksien välillä on. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan sitä, millaisia eri osallistumisen muotoja ja mahdollisuuksia oppilailla on koulussa, ja mitkä niistä ovat tärkeimpiä oppilaiden hyvinvointia edistämässä. Työn teoreettinen tausta sisältää Allardtin (1976) klassista tutkimusta hyvinvoinnin ulottuvuuksista, sekä tuoreempaa kouluhyvinvoinnin tutkimusta Janhusen (2013) tutkimuksesta kouluhyvinvoinnista oppilaiden perspektiivistä. Lisäksi käsittelen osallistumisen ja osallisuuden teoreettista taustaa, sekä oppilaiden vaikuttamisen keinoja. Tämän työ on narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tässä kirjallisuuskatsauksen tyypissä tutkija valitsee aineistonsa tukemaan tiettyä näkökulmaa, ja tällä tavoin pyrkii vastaamaan asettamaansa tutkimuskysymykseen kooten yhteen aikaisempaa, relevanttia tutkimusta valitsemastaan aiheesta. Tähän työhön on siis koottu aineistoa, joka tutkii yhteyttä osallistumisen ja hyvinvoinnin välillä, ja siitä on tehty teemoiteltua analyysiä. Aineistona toimii kymmenen tutkimusartikkelia, jotka ovat vertaisarvioituja ja tutkivat osallistumisen ja hyvinvoinnin yhteyttä peruskoulun oppilaissa. Jokaisessa analysoidussa tutkimusartikkelissa osallistuminen oli yhteydessä hyvinvointiin. Hyvinvoinnin kannalta keskeinen konsepti on sosiaaliset suhteet, eli perhe, ystävät ja oppilas-opettaja-suhde. Lisäksi osallistuminen aktiviteetteihin on selvästi yhteydessä hyvinvoinnin kokemukseen, etenkin nuoremmilla oppilailla. Vanhempien oppilaiden kannalta sosiaalisilla suhteilla on suurempi painoarvo.
  • von Hellens, Anna (2024)
    Tavoitteet. Osallisuus on perusopetuksen opetussuunnitelman läpileikkaava käsite ja lasten keskeinen ihmisoikeus. Tässä tutkielmassa osallisuuden näkökulma yhdistettiin ulko-opetukseen, joiden teoreettisena taustana nähdään sosiokulttuurinen oppimiskäsitys. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa osallisuuden elementtejä peruskoulukontekstissa tehdyistä ulko-opetusta koskevista tutkimuksista ja tarkastella niitä osallisuuden teoreettisten mallien valossa. Aiempien tutkimusten mukaan ulkona oppilailla on enemmän tilaa osallistua, tehdä aloitteita ja vaikuttaa yhteiseen toimintaan ja asettua aktiivisen toimijan rooliin. Toisaalta näyttää, ettei ulko-opetusta ole laajalti tutkittu koulukontekstissa juuri osallisuuden näkökulmasta. Menetelmät. Tutkielman tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja analyysimenetelmänä teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimusaineiston muodosti kahdeksan peruskoulukontekstissa tehtyä ulko-opetusta koskevaa eurooppalaista ja kanadalaista tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2013–2020. Aineisto koostettiin eri tietokannoista hyödyntäen eri hakusanoja ja lähdeluetteloita. Tutkimusartikkelit analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin soveltaen teorioina Shierin (2001) osallisuuden tasomallia ja Turjan (2020) osallisuuden ulottuvuuksien mallia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman analyysi osoitti, että ulko-opetuksessa on havaittavissa osallisuuden elementtejä, kuten vallan jakamista, yhteisöllisyyttä ja sitoutuneisuutta, jotka linkittyvät osin oppilaslähtöisiin opetusmenetelmiin, mutta myös opettajien lähestymistapoihin. Tutkielman pohjalta voidaan tulkita, että ulko-opetus luo mahdollisuuksia osallisuuden näkökulman huomioimiseen, vuorovaikutuksellisuuteen, yhteisöllisyyteen ja opettajan auktoriteettiaseman madaltamiseen. Tutkielman johtopäätöksenä oli, että erityisesti opettajan tietoinen lähestymistapa ja vapaa leikki olivat yhteydessä lasten osallisuuden kokemuksiin. Toisaalta tutkielman pohjalta ilmeni, etteivät osallisuuden teoreettiset mallit välttämättä sovellu yksittäisten osallisuuden elementtien tarkasteluun, etenkin kun osallisuus ei ollut analysoiduissa tutkimuksissa keskiössä. Lisäksi ilmeni, ettei tutkielmassa tarkasteltua arkista osallisuutta ole helppo kuvata kokonaisvaltaisesti osallisuuden tasomallien kautta.
  • Alopaeus, Elisa (2019)
    This qualitative study examines kindergarten teacher’s views on how they support participation. The subject is linked to early childhood education’s everyday life and how participation can be supported in children’s everyday life. This study is focused on Harry Shier’s (2001) participation theory, which offers different levels to achieve participation. By achieving these levels, participation can be supported. In this theory participation support can lead to situation where adults share their power on activities together with children. The study was implemented by data-based content analysis. Research data was gathered from the website of Finnish National Agency for Education. Research data was an internet annotation. Data collection was obtained by cropping kindergarten teacher’s answers from original data. The goal for this study was to examine kindergarten teacher’s answers and sort them in different groups. The results of this study are the main groups which were formed by analysis and there is four of these main groups. In this this study these main groups were compared to Harry Shier’s (2001) participation theory and purpose was to find some similarities between the results and theory. The main results of this study are linked to the resources that are available for teachers to use while supporting participation. For example, the most functional way to support participation was that children are listened to, but too big groups were seen as the reason that makes it difficult to listen children. Previous researchers have said that there is a huge meaning for children that they are listened to. Also making children’s views visible has a big meaning for children. These are the ways when they can experience that they can influence in their lives. (Gellin, 2011). Resources were also mentioned in Shier’s (2001) theory by as one of the ways how adults can be engaged for supporting children’s participation. In the results educational companionship between staff and parents was also highlighted and also that through shared activities children get a chance to influence to the things which have effect on them. Educational companionship was seen as a good and functional interaction between kindergarten staff and the parents. Children’s chances to affect on the activities was included in the idea that the staff is in the key position to make children seen and heard. According to kindergarten teachers, by listening children, teacher enable children to bring their views to the attention and by that make children’s participation possible in planning activities.
  • Kotamäki, Riitta (2023)
    Tavoitteet: Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, kuinka osallisuus näkyy ja toteutuu var-haiskasvatuksen ohjatussa musiikkituokiossa. Osallisuuden kokeminen on nostettu tärke-äksi näkökulmaksi erilaisissa varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa. Osallisuuden tar-kastelu osana varhaiskasvatuksen musiikkitoimintaa on vielä vähäistä. Osallisuuden määri-telmä on moninainen ja sitä lähdettiin tarkastelemaan näkökulmista, jotka tukevat musiikki-kasvatustoimintaa. Osallisuuden mittariksi nostettiin Shierin (2001) kehittämät osallisuuden portaat, joita Leinonen (2010) on muokannut palvelemaan varhaiskasvatusta. Musiikkikasva-tuksen näkökulmaa lähestyttiin musiikkikasvatukseen liittyvien käsitteiden ja menetelmien kautta. Menetelmät: Tutkimus oli hermeneuttisfenomenografinen ja se toteutettiin kvalitatiivisena ta-paustutkimuksena, jonka aineisto hankittiin ns. lumipallotekniikalla. Tutkimuksessa haastatel-tiin kahta varhaiskasvatuksen opettajaa. Haastattelussa käytettiin haastattelulomaketta, jo-hon oli nostettu kysymyksiä osallisuuden teoriasta sekä musiikkikasvatuksen toiminnasta löytyneiden tärkeistä näkökulmista. Vastauksia peilattiin mm. havainnoinnin, suunnittelun ja arvioinnin merkityksiin, vallitsevaan vuorovaikutukseen sekä itse osallisuuden ilmenemiseen. Johtopäätöksiä osallisuuden toteutumisesta ohjatuissa varhaiskasvatuksen musiikkituoki-oissa, tehtiin peilaten vastauksia Shierin (2001) osallisuuden tason portaisiin. Tulokset ja johtopäätökset: Tuloksista ilmeni, että nämä kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa olivat löytäneet erilaisia keinoja tukea osallisuuden toteutumista ohjatuissa musiikkituokioissa. Molemmilla osallisuus toteutui tasolla kolme, joka on YK:n Lasten Oikeuksien sopimuksen mukaan osallisuuden minimitaso. Molemmat opettajat hyödynsivät havaintojaan seuraavaan musiikkituokioon, jolloin lasten ajatukset ja mielipiteet huomioitiin. Lisäksi lasten osallisuuden tasoa arvioitiin ja osallistumiseen annettiin erilaisia vaihtoehtoja
  • Korhonen, Jasmiina (2016)
    The purpose of this study is to research class teachers’ perceptions of student participation, the meaning of student participation and participatory practice in primary school. The research problems in this study are: In which way do class teachers define student participation? In which concrete ways do class teachers describe participatory practice? In which ways do class teachers describe the meaning of student participation in primary school and which factors influence the realization of participatory practice? This study is based on two common definitions of participation. These define participation as participation in decision making and participation as social participation. Participation is also considered in the light of the new national curriculum, which will come into effect in the fall 2016. The study was conducted by qualitative approach, interviewing six class teachers who work in a primary school located in Helsinki. The transcribed interviews were analyzed by using a theory based content analysis. In the interviews, participation was defined as participation in decision making and participation as social participation. Participatory practice appeared in school structure and as place and time dependent participatory practice. The pupils also had a chance to participate in various ways in their own classrooms. The meaning of student participation was described as a factor which promotes motivation and commitment, advances pupils’ thinking skills and strengthens the pupils’ sense of belonging. The realization of participatory practice depended on the will of the teacher, pupils’ abilities, class atmosphere, work community, school culture and time and resources.
  • Koskinen, Patrik (2021)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kriittisesti lasten osallisuuden ja toimijuuden ilmenemistä Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän toimintasuunnitelmassa. Lasten osallisuutta ja toimijuutta korostavia hankkeita on aiemmissa tutkimuksissa kritisoitu mm. siitä, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvan intensiivisen poliittisen kiinnostus näyttäytyy ennemmin investointina tulevaisuuteen tilanteessa, jossa valtion on huolehdittava kilpailukyvystään kiristyvillä globaaleilla markkinoilla. Osallisuus ja toimijuus määritellään tutkimuksessani lasten kansalaisuuden periaatteiden mukaisesti. Tämä lähtökohta mahdollistaa Ruudin toimintasuunnitelman tarkastelun siitä näkökulmasta, jääkö lasten kansalaisuuden mukaisia periaatteita toteutumatta, ja minkälaisena Ruudissa määritellyt osallisuus ja toimijuus näyttäytyvät suhteessa niihin. Tutkimus pyrki vastaamaan kysymyksiin: 1) miten osallisuus ja toimijuus Ruuti-toimintasuunnitelmassa näyttäytyvät osana hallinnan strategiaa ja 2) minkälaista yleistä käsitystä Ruutivaikuttamisjärjestelmän toimintasuunnitelma tuottaa lasten ja nuorten osallisuudesta ja toimijuudesta. Tutkimuksen aineisto on kerätty Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän vuoden 2019 toimintasuunnitelmasta. Aineisto analysoitiin foucault’laisen diskurssianalyysin keinoin. Diskurssianalyysin keinoin on tarkasteltu kriittisesti Ruudin toimintasuunnitelmassa käytettyä kieltä ja sitä, millaista todellisuutta se tuottaa lasten ja nuorten osallisuudesta, toimijuudesta ja kansalaisvaikuttamisesta. Ruuti-toimintasuunnitelmasta määriteltiin vuorovaikutukseen pyrkimisen diskurssi, vaikuttamisen harjoittelun diskurssi ja yrittäjyyskasvatuksen diskurssi, jotka tuottavat käsitystä aktiivisesta kansalaisuudesta. Osallisuus ja toimijuus Ruutivaikuttamisjärjestelmässä näyttäytyy osana hallinnan verkostoa, jossa toimijuuden ja osallisuuden kautta pyritään saamaan yhteys nuoriin ja lapsiin. Toimintasuunnitelmassa määritellyt toimijuus ja osallisuus näyttävät liittyvän aktiiviseen kansalaisuuteen, johon on liitetty uusliberalistisia arvoja. Jatkotutkimukseksi ehdotetaan toimintasuunnitelmassa vallitsevien diskurssien käytännön toteutumisen tarkastelua etnografisena tutkimuksena tai haastattelututkimuksena Ruuti-toimintaan osallistuville lapsille ja nuorille, sekä toimintaa koordinoiville työntekijöille.
  • Syrjäläinen, Noora (2018)
    The purpose of this study was to explore how the participation fulfills in kindergarten based on the experiences of children. The study was also about exploring how the participation in kindergarten occurs based on the stories of children. In earlier studies the fulfillment of participation has mainly explored by interviewing the educators. Here however the children’s point of view will be ignored. Therefore the motivation to this study was to explore what do children themselves think about the fulfillment of their participation. In earlier studies has occured that the participation of children mainly takes its place only during the free action, usually in play. The study was conducted as a literature review. The research material consisted of four earlier studies: three master’s thesis and one doctoral thesis. In every one of these the fulfillment of children’s participation was explored based on the experiences of children. The material was analyzed by using a theory-driven content analysis. The analysis was guided by Shier´s (2001) Pathways to Participation. As main conclusions on this study it’s possible to state that the children felt that their participation was fulfilled during the free action, usually when they were playing. The participation occured in a way that the children got by themselves decide what, where and with who they play. The children also felt that they sometimes had a chance to choose the most pleasing from certain alternatives. What comes to the planning the children felt that they didn’t had a chance to influence on it. The children weren’t always aware of their influencing and they felt that they would like to be involved in decision making and influencing on the activities in the kindergarten. According to Shier’s Pathways to Participation the participation was fulfilled complitely only on the first level, which was about to be heard. The children felt that they were heard in the kindergarten. The rest of the levels on Shier’s Pathways to Participation fulfilled either only partly or not at all.
  • Sampo, Siiri (2018)
    The purpose of the present study, "Participation in Early Childhood Education – Narrative Literature Review”, is to describe and understand the relatively new phenomenon to early childhood education called participation. Children’s participation is required by the Basics of Early Childhood Education Plan 2016. Also, early childhood researchers have started to pay attention to participation as a phenomenon. The literature used in this narrative review are mostly doctoral dissertations, master’s theses and early childhood research articles. By analyzing the literature, it was possible to organize different research information together into a comprehensive and compact review of children’s participation in early childhood education. Analyzing of the material is made by the researcher and is based on logic. According to recent findings participation is the feeling one gets when having a voice in one's life. Merely attending an event does not give one the feeling of participation and inclusion. Participation and inclusion are vital for children’s mental health and sociological development. Through active participatory pedagogy utilized in early childhood education children can work well in a group setting and feel positively about themselves. Participatory pedagogy can be practiced in early childhood education by applying the workers’ knowledge of the subject. Participation is easiest when the group size is small and the adults are playful around the children. Children’s participation is important because it strengthens their self-esteem and motivates them to learn. Educators must do what is best for the child and evaluate their own views and teaching methods critically.
  • Ansellia, Anne (2022)
    Tavoitteet. Lapsen oikeuksien sopimuksen solmimisen jälkeen varhaiskasvatuksessa on noussut lasten osallisuuden teema keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Tässä tutkimukses sa selvitettiin varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä ja kokemuksia musakärrytoiminnas ta sekä mahdollisuuksista edistää lasten osallisuuden kokemuksia ja kielen oppimista. Tut kimuksessa tarkasteltiin osallisuutta, kielen oppimista ja vuorovaikutustaitoja, jotka ovat keskeinen osa inklusiivista varhaiskasvatusta. Sosiokulttuurisen kielenoppimisnäkökulman mukaan kieltä opitaan käyttämällä sitä vuorovaikutuksessa. Päiväkotiyhteisön kannalta ratkaisevaa on tukea tarvitsevien lasten ja suomen kieltä opettelevien lasten hyötyminen laadukkaasta oppimisympäristöstä, johon musakärrytoiminta sisältyy. Menetelmät. Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaas tatteluilla Teamsin välityksellä ja tutkimukseen kuului myös havainnointitehtävä haastatelta ville opettajille. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina, joihin osallistui kolme varhais kasvatuksen opettajaa. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan haastateltavat arvioivat musakärrytoiminnan hyväksi ja sopivaksi malliksi kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille. Erityisesti se vahvisti lasten, joilla oli erityisen tuen tarpeita ja suomea toisena kielenä opettelevien lasten osalli suuden mahdollisuuksia ja kielenoppimista. Toiminnan avulla nekin lapset, jotka eivät voi neet kommunikoida puheen avulla, pääsivät ja rohkaistuivat osallistumaan toimintaan ja saivat kokemuksia osallisesta oppimisesta. Kielen oppimisen osalta lasten vuorovaikutus lisääntyi, sanavarasto laajeni ja motivaatio kielen oppimiseen kasvoi. Musakärrytoiminta innosti ja rohkaisi opettajia käyttämään musiikkia enemmän ja tuotti näin lisäosaamista ja motivaatiota aikuisillekin. Tulosten mukaan musakärrytoiminta arvioitiin monipuoliseksi, pedagogiikkaa ja osallisuutta lisääväksi malliksi. Tärkeimmät syyt tälle olivat välineiden laadukkuus, verkostotapaamiset ja osaamisen lisääntyminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että haastateltavien mukaan musakärrytoiminta tukee lasten osallisuutta ja kielen oppimista monipuolisesti. Osallisuutta koskien kehitettävää löytyi lasten suunnitteluun osallistumisessa. Mallilla on myös laaja-alaisempia ulottuvuuksia pedagogiikkaan. Käytännön jatkosovelluksissa on hyvä ottaa huomioon kokonaisvaltaisen oppimisen ja laaja-alaisen osaamisen mahdollisuudet.
  • Mäkelä, Joona (2023)
    Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää huippupesäpalloilijoiden ravitsemustietämyksen nykytilaa ja verrata sitä aiemmin tutkittujen CrossFit-urheilijoiden tietämykseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet ravitsemuksen olevan keskeinen tekijä urheilijoiden suorituskyvyssä ja hyvinvoinnissa. Ravitsemustietämys voi vaikuttaa ruokavalintoihin ja ravitsemukseen. On tärkeää ymmärtää, miten eri lajien urheilijat suhtautuvat ravitsemukseen ja millä tasolla heidän ravitsemustietämyksensä on. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena käyttäen kyselylomaketta, jota oli aiemmin käytetty CrossFit-urheilijoiden ravitsemustietämyksen selvittämiseen. Tutkimusjoukkona toimi mies- ja naispesäpalloilijat, jotka pelasivat pesäpallon pääsarjassa Superpesiksessä kesällä 2023. Tutkimukseen osallistui yhteensä 79 henkilöä ja aineiston analyysi suoritettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmassa. Vastausten jakaumia ja eroja sukupuolten välillä tarkasteltiin prosentuaalisesti ja kategorioittain, ja pesäpalloilijoiden ja aiemmin tutkittujen CrossFit-urheilijoiden vastauksia vertailtiin toisiinsa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että pesäpalloilijat vastasivat oikein keskimäärin 79,3 % kysymyksistä, ylittäen 75 %:n kynnyksen, jonka on aiemmin määritelty osoittavan. ravitsemustietämyksen olevan riittävällä tasolla. Sukupuolten välinen vertailu osoitti naisten suoriutuvan paremmin kaikissa kategorioissa. Vertailtaessa pesäpalloilijoiden ja aiemmin tutkittujen CrossFit-urheilijoiden ravitsemustietämystä, pesäpalloilijoiden tietämyksen keskimääräinen taso (79,3 %) ei aivan yltänyt CrossFit-urheilijoiden tasolle (84,3 %). Ravitsemustietämyksen osa-alueissa havaittiin myös eroja urheilijaryhmien välillä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää kehittäessä urheilijoiden ja valmentajien ravitsemuskoulutusta, edistäessä siten urheilijoiden suorituskykyä ja hyvinvointia
  • Pham, Oanh (2016)
    When cultures meet, people have to adapt to changes. These changes are long-term and affect one´s identity, values, behaviours, social relationships and the mental heath. In the process of the adaptation, the immigrant can choose different strategies: integration, assimi-lation, separation and marginalisation. The purpose of this study is to find out, describe and analyse the views of three Vietnamese parents living in Finland about how to raise their children into the Finnish society. John Berry´s theory of acculturation is used in this study. The Vietnamese people in Finland have been studied quite a lot, but there is not much re-search on their parenting in Finland. This is a qualitative study where three Vietnamese parents living in the capital region took part. The informants came to Finland at the adult age and had lived for 8–19 years in the country. They had children at school age. Theme interview method was used while collect-ing data. The informants were interviewed and taped at the informants´ home in Vietnamese language. The data was transcribed and analysed in its Vietnamese format by using theo-retically-driven content analysis. The results and the data quotations were written and trans-lated into Finnish language. The parents who participated in this study raised their children to be members of the Finnish society and they maintained their mother tongue and Vietnamese values e.g. respecting and obeying parents and school success. There was an obvious difference while raising a girl and a boy and using physical discipline in the families. Also some Finnish values were respected. They were for example to become independent and how to express oneself. The more a Vietnamese parent has been in touch with the Finnish culture, the more changes have taken place in his or her views on raising children in Finland. The awareness of how the immigrant parents think about raising children in acculturation would contribute to the communication between cultures in school work and in collaboration with parents.