Browsing by Title

Programming will be a part of mathematics education in elementary schools in Autumn 2016. The aim of this study is to examine the effects of teaching and student related factors on learning to program. Previous research has focused on evaluating the effect of programming instruction to other abilities including problem solving and planning. There is no research summarizing factors that affect the ability to learn to program This study was done by reviewing existing research. Previous research was analyzed and central results were summarized. In order to improve the reliability of the results, the research focused on results that were achieved on multiple studies. Conflicting results were mentioned. Research material was searched using Google Scholar research search engine with search terms related to learning and teaching to program. Based on the results of this study, the programming achievement increases if teaching contains instruction, use of examples and student’s own discovery and practice. According to some studies, even minimal instruction resulted in good learning results, but according to other studies even a large amount of instruction was insufficient in gaining good results. The importance of practice and use of examples was mentioned in multiple studies. According to studies, learning was achieved by teaching with the help of programming environment. Graphical programming environments, in which programming is done with graphical tools, increases results. Graphical environment eliminates the need to focus on programming languages’ syntax. There was a link between programming achievement and student age. Student age combined with developmental stage limit the content that can be learned. Formal operation stage was seen as a requirement for advanced methods of programming. A link was found between mathematical ability and programming learning outcome and mathematical ability may be used to predict students’ ability to learn to program.

The motivation of Finnish children and youths towards school has been weak in spite of the international success. The Finns do well for example in natural sciences and literacy but the performance motivation is still among the lowest in the 2015 PISA study. Because of this it is important to look for new approaches and means which could be used to support the students’ motivation. Gamification has become a big trend during recent years in the context of teaching as well as other fields. The games are a permanent part of the everyday life of the children and youths today and it can indeed be inspiring and motivating to utilise their different possibilities also in learning. The usage of the methods of game design and game elements in teaching is a subject which wakes not only interest, but also prejudices. Gamification has been thoroughly studied in the 2010's, but when it comes to analysing the effects of different game elements, there is really not much research. This study tries to respond to this need and deals with the effects of different game elements on motivation in the light of self-determination theory. In addition, more general principles are developed to support planning the successful gamification of teaching. This study was carried out as a describing literature review. Characteristic of literature review, data in the study was analysed, evaluated and combined based on earlier research and thus also created a basis for new theory in connection with the subject. On the basis of the study, motivation was seldom supported or weakened by the individual game elements themselves. Many kinds of so positive as negative results have been obtained from the usage of different elements in teaching. Thus perhaps the real advantage of game elements is in their suitable and considered combining. To a more important role in gamification of teaching, stands out the entity and its careful planning. Based on the earlier literature, fostering psychologic basic needs, individuality and utilizing the pedagogic point of view were the most important principles to support gamification of teaching. Gamification executed according to these principles is an entity, which takes not only the cornerstones of the motivation, but also individuality and pedagogics, into account. This is an essential thing from the point of view of the education.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksessa toimivien si jaisten sekä vakituisten työntekijöiden kokemuksia perehdyttämisestä päiväkodissa. Lisäksi haluttiin tutkia, onko perehdyttämisellä yhteyttä työntekijöiden työhön sitoutumiseen. Tutki musongelma ja siihen liittyvät kysymykset syntyivät käytännön tarpeista, sillä toimiessani ly hytaikaisissa sijaisuuksissa eri päiväkodissa havaitsin, että perehdyttäminen vaihteli eri yksi köiden kesken. Varhaiskasvatuksessa työntekijäpula ja työntekijöiden vaihtuvuus herättivät mielenkiinnon tutkia perehdyttämiseen liittyviä toimintatapoja. Tutkimuksen tärkeimmiksi tut kimuskysymyksiksi nousivat kolme perehdyttämiseen liittyvää kysymystä: Millaista perehdyt täminen on varhaiskasvatuksessa? Miten sitä tulee kehittää? Miten perehdyttäminen vaikut taa henkilöstön työhön sitoutumiseen? Menetelmät. Tutkimuskysymykset lähetettiin sähköpostitse kahden suomalaisen yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoille, jotka olivat toimineet varhaiskasvatuksessa sijai sina. Opettajaopiskelijoista kuusi vastasi kyselyyn. Kyselyyn vastasi myös kolme varhaiskas vatuksessa vakituisesti kasvattajana työskentelevää työntekijää. Lisäksi haastateltiin pääluot tamusmiehenä toimivaa henkilöä liittyen pääkaupungissa aloitettuun varhaiskasvatuksen pe rehdyttämishankkeeseen. Tulokset ja johtopäätökset. Sijaisille lähetetyn kyselyn tuloksena saatiin selville, että pereh dyttämiskäytännöt vaihtelevat eri yksiköiden kesken ja kokemukset perehdytyksestä olivat erilaisia. Useampi vastaaja kertoi perehdyttämisen olevan puutteellista ja tuovan haasteita päiväkodissa työskentelyyn. Vakituisten työntekijöiden vastauksissa perehdyttämisessä oli myös vaihtelevuutta eri kuntien ja eri yksiköiden kesken, mutta he eivät kokeneet sitä merkit tävänä haasteena. Tämä voidaan päätellä johtuvan heidän pidemmästä työkokemuksestaan ja saamistaan perehdytyksistä eri päiväkodeista. Perehdytyksen määrän tarve vähenee ko keneemmilla työntekijöillä. Heidän vastauksissaan tuli lähinnä esille huoli ajasta, milloin he itse ehtivät perehdyttää uutta työntekijää. Sekä sijaisten että vakituisten työntekijöiden vas tauksista tuli ilmi, että hyvällä perehdyttämisellä on merkitystä työntekijän sitoutumiseen uu teen työpaikkaan.

Tämän tutkielman tarkoitus on tarkastella motivaatiota musiikin opiskelun kontekstissa, improvisaatiota musiikinopetuksen opetusmenetelmänä sekä näiden välisiä yhteyksiä. Improvisaation ja motivaation yhteyksiä tämän päivän musiikinopetuksessa käsittelevää tutkimusta on niukalti. Siksi pyrin tässä tutkielmassa tuomaan ilmi sitä yhteyttä motivaation ja improvisaation välillä, joka viimeaikaisessa tutkimuksessa on jäänyt huomiotta. Aiempi tutkimus on osoittanut improvisaation musiikinopetuksessa olevan haastava ja opettajalta paljon vaativa – mutta myös luovuuteen kannustava ja oppilaan toimijuutta korostava – opetusmenetelmä. Motivaatiotutkimuksen mukaan taas oppilaan toimijuutta tukevat, tekemisen prosessiin keskittyvät opetusmenetelmät motivoivat musiikinopiskelua parhaiten. Tutkielma on integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineistona käytettiin pääosiin tieteellisiä artikkeleja ja kirjallisuutta motivaatiosta musiikinopetuksessa sekä improvisaatiosta musiikillisena ilmiönä ja opetusmenetelmänä. Näiden tukena käytettiin myös musiikinopetusta ja musiikkikasvatusta yleisemmin käsittelevää kirjallisuutta. Suurin osa aineistosta on tieteellisesti vertaisarvioitua, mutta aineistoon sisällytettiin myös muutama uutta tutkimustietoa esittelevä opinnäytetyö. Tutkielman rakenne alkaa musiikinopetuksen käsittelystä edeten improvisaation ja motivaation käsittelyyn musiikinopetuksen kontekstissa, ja päättyy yhteyksiä ja syy-seuraussuhteita analysoivaan osioon. Motivaatiota ja improvisaatiota musiikinopetuksessa tarkastellessa nousi esiin tärkeitä tuloksia. Musiikin opiskelun motivaatiossa tärkeimpiä vaikuttajia olivat minäpystyvyys, sisäinen ja ulkoinen motivaatio, sekä kasvun ja muuttumattomuuden ajattelumallit. Opetusmenetelmällisen improvisaation taas nähtiin vaikuttavan musikaalisiin taitoihin kehittävästi sekä musiikinopetusta prosessikeskeiseen suuntaan muokaten. Johtopäätöksenä improvisaatio vaikuttaa toimivan musiikinopetusta kokonaisvaltaisesti muokkaavana opetusmenetelmänä – se tukee taitojen oppimista sekä vaatii luovuutta tukevan ilmapiirin muodostumisen. Opetusmenetelmällinen improvisaatio luo siten parhaimmillaan motivoivan oppimisympäristön sekä tukee oppilaiden oman musiikinopiskelun motivaation muodostumista.

Tavoitteet. Turvallisen oppimisympäristön tulisi olla jokaisen lapsen perusoikeus. Erilaiset opetustyylit vaikuttavat tutkimusten mukaan oppimisilmapiirin muodostumiseen ja psykologisen turvallisuuden rakentumiseen. On tärkeää saada tutkimustietoa erilaisten opetustyylien käytöstä opettajien tekemän työn tueksi. Kandidaatintutkielmassani tutkin ovatko eri opetustyylit yhteydessä psykologiseen turvallisuuteen ja turvattomuuteen liikuntatunneilla sekä mitkä opettajan käyttämistä opetustyyleistä ovat yhteydessä oppilaiden psykologiseen turvallisuuteen liikuntatunneilla. Aiempien tutkimusten perusteella oletan, että opetustyylien valinnalla on väliä sekä kiusaamisen ehkäisyn kannalta että turvallisen oppimisilmapiirin rakentamisen kannalta liikuntatunneille. Menetelmät. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena. Integroiva kirjallisuuskatsaus sopi tutkielmani tekoon, sillä pyrin löytämään jo tutkitusta tiedosta uutta tietoa. Aineistooni valikoitui kahdeksan tutkimusartikkelia, joista kaksi oli suomenkielisiä ja kuusi englanninkielisiä. Aineistot löysin Google Scholar -tietokannasta sekä aiheeseen liittyvien opinnäytetöiden lähdeluetteloita selaamalla. Aineiston analyysimenetelmänä toimi teorialähtöinen sisällönanalyysi, minkä avulla teemoittelin aineiston kategorioihin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmaani valikoitujen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että opetustyyleillä oli merkitystä oppituntien ilmapiirin muodostumisessa. Tutkimuksista nousi esille erityisesti tehtäväsuuntautuneen oppimisilmapiirin tukevan oppilaiden psykologisia perustarpeita liikuntatunneilla. Kun ilmapiiri oli tehtäväsuuntautunut, koki oppilas todennäkököisemmin olonsa psykologisesti turvalliseksi. Parhaiten tehtäväsuuntautunutta oppimisilmapiiriä onnistuttiin luomaan käyttämällä oppilaan autonomiaa tukevia opetustyylejä. Kaikki aineistoni tutkimukset tukivat oppilaan autonomiaa korostavien opetustyylien käyttöä liikuntatunneilla mutta silti tutkimuksissa todettiin opettajien suosivan opettajakeskeisiä opetustyylejä. Tutkielmani aineiston perusteella opetustyylit olivat yhteydessä siihen, muodostuvatko liikuntatunnit ilmapiiriltään psykologisesti turvallisiksi.

Suomalaisessa musiikkialan korkeakoulutuksessa on melko pitkään ollut havaittavissa vastakkain asettelu Sibelius-Akatemian ja muiden suomalaisten musiikkikorkeakoulujen välillä. Musiikkialan koulutus ammattikorkeakouluissa näyttäytyy edelleen marginaalisena ilmiönä. Metropolian musiikkialan koulutuksesta ei omien tutkimusteni lisäksi ole juurikaan saatavilla tutkimusta, mistä syystä näen tärkeänä tutkia koulutusta monesta eri näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen muodossa kuvata, analysoida ja tulkita Metropolian musiikkialan opinnäytetöissä esiin nostettuja kehityskohteita ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa musiikkialalla. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on nostaa Metropolian musiikkialan koulutuksesta vastaavan henkilöstön tietoisuuteen opiskeli- joiden keskuudessaan esiin nostamia koulutuksen kehityskohteita. Tutkimusaineistoksi valikoitui viisitoista (15) Metropolian musiikkialan koulutuksessa vuosina 2008-2020 julkaistua opinnäytetyötä. Tutkimus tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa aineiston valintaa ohjasivat tutkimuskysymykset. Koska musiikkialalla on julkaista mainitun ajanjakson aikana melkein tuhat (1000) opinnäytetyötä, rajattiin aineistoa 1) opinnäytteiden aiheen, 2) tekijän sekä 3) tutkintotason mukaan. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimusaineistossa esiin nousseet koulutuksen kehitysehdotukset voidaan jakaa karkeasti viiteen (5) pääluokkaan: työelämäosaamisen kehittäminen, musiikillisen osaamisen kehittä- minen, pedagogisen osaamisen kehittäminen, koulutuksen organisatorinen kehittäminen sekä arvioinnin kehittäminen. Edellä mainitut pääluokat voidaan edelleen jakaa alaluokkiin. Metropolian musiikkialan opiskelijoita selvästi kiinnosta, miten saatu koulutus vastaa työelämän tarpeita. Sitä, onko opinnäytetöissä mainittuja puutteita koulutuksessa otettu huomioon nykyisessä opetussuunnitelmassa, ei tässä tutkimuksessa selviä. Opiskelijoiden esille nostamien kehitysehdotusten todellinen vaikutus Metropolian musiikkialan koulutuksen kehittämiseen olisikin yksi tärkeä jatkotutkimuksen aihe.

Today’s society changes are affecting to work life by making it more diverse and diffuse. Fast changes in work field affect also in youngster’s career choices. Politics of school are trying to figure out how to make students to graduate faster and at the same time students try to make their choices, not only in studying but also in working life too. The student counsellor is in the key role what comes to supporting students studying and their future career choices. Previous researches have shown that there are some shortages of getting enough counselling in schools and that students are not completely satisfied of student counselling. The aim of this thesis was trying to find out high school’s last year students opinions of the student counselling. The research questions are: how does High school’s last year students describe their experiences of student counselling and how do they feel it has support their decisions in career choices. The thesis was done in autumn of 2016 in Eastern Finland. Thesis was qualitative research and the method was theme interview. Five students participated, four women and one man. All the interviews were held during the same day and the interviews were individual. The research results were analyzed by using Grounded Theory method. The research results were showing that high school’s last year students wished more individual counselling. They also described that they wished to have more interaction with the student counsellor, especially in problem solving. They hoped to have meetings with the counsellor where they could find solution to their problems together. Students were satisfied to the availability of counseling, even though they wished to have more specific information about how to apply to the universities. Two of them said that they were satisfied to the counsellors support of career choices. They felt that they had have opportunities to talk with the student counsellor and they also felt that he/she had helped them to make their career choices. Three student said that student counselling had not support them enough. They said that there were lacks of getting information they needed and also that student counselling would be more cheering. Those who did not have enough support of the counselling in the career choices, mentioned often the importance of friends, families and teachers in the decision making. Results are showing that especially the individual counselling is having a big role in students describes.

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella opiskelijapalautteen merkitystä yliopisto- opetuksen kehittämisessä. Opiskelijapalaute on vakiintunut keskeiseksi osaksi korkeakoulujen laadunhallintaa ja sen keräämistä toteutetaan systemaattisesti, jotta se tukisi jokaista opintojen vaihetta. Keskeistä palautteen keräämiselle olisi, että sen perusteella opetusta kehitettäisiin. Tässä tutkimuksessa keskitytään selvittämään palautteiden merkitys Helsingin yliopistossa. Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen kohdejoukko koostui neljästä Helsingin yliopiston varadekaanista, jotka osallistuivat kyselyyn vapaaehtoisesti. Sähköinen e- lomake lähetettiin tutkittavien sähköpostiin helmikuussa 2023. Kyselylomakkeessa he toivat esille omia näkemyksiään opiskelijapalautteen merkityksestä opetuksen kehittämisessä avointen vastausten muodossa. Kyselyn vastaukset analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen ja aineistosta eroteltiin kuvaavia teemoja. Tutkimuksen tulokset osoittivat opiskelijapalautteen olevan merkittävässä asemassa opetuksen kehittämisessä. Opiskelijan näkökulma koettiin elintärkeänä yhteisen päämäärän, eli opiskelijan oppimisen saavuttamiseksi. Vastauksista erottui palautteen merkitys konkreettisesti ja jakautui kolmeen eri teemaan: muutokset opetuksen sisältöihin, muutokset henkilöstön toimiin, sekä muutokset opiskelijan jaksamisen huomioimiseksi. Palautteiden koettiin vaikuttavan monipuolisesti opetuksen käytännön toteutukseen. Muutoksia tehtiin opetustarjontaan, henkilöstöä kehitettiin, sekä lukujärjestyksessä joustettiin, mikäli palautteissa kehityskohteita ilmeni. Tuloksissa nousi esille kuitenkin myös palauteprosesseihin liittyvät haasteet. Palautteissa saattoi ilmetä erilaisia näkemyksiä opetuksen onnistumisesta ja toisinaan opiskelijoiden suhtautuminen palautteen antamiseen oli passiivista. Myös henkilöstön ajalliset resurssit saattoivat olla esteenä joidenkin kehityskohteiden huomioimiselle. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opiskelijapalautteen merkitys opetuksen kehittämisessä oli laaja-alaista. Tulosten perusteella voidaan paremmin ymmärtää, miten opiskelijapalautteet kehittävät opetusta konkreettisesti, sekä mitkä tekijät ovat kyseisessä prosessissa haasteena.

Verkossa tapahtuva opiskelu on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana hyvin paljon. Etenkin viimeisen kahden vuoden ajan opiskelu on ollut pääasiassa verkko- ja etäopiskelua ympäri maailman koronapandemian takia. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on koostaa integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin käsitystä korkeakouluopiskelijoiden motivaatiosta verkko-opiskelussa aikaisemman tutkimuksen pohjalta. Motivaatio voidaan määritellä yleisesti yksilön sisäiseksi tilaksi, joka saa aikaan, ohjaa ja ylläpitää toimintaa. Verkko-opiskelu voidaan määritellä monin eri tavoin, esimerkiksi käsittäen kaiken verkossa tapahtuvan opiskelun rajaamatta sitä tarkemmin. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) miten verkko-opiskelu ja motivaatio määritellään käsitteinä tutkimusartikkeleissa, 2) millaisena opiskelijoiden motivaatio ilmenee verkko-opiskelun aikana ja 3) mitkä tekijät verkko-opetuksessa vaikuttavat motivaatioon. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto koostui kymmenestä vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista, jotka on kerätty kahdesta eri tietokannasta. Analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysia, jonka avulla aineistoa käytiin läpi aluksi yleisellä tasolla siirtyen yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Tutkimusartikkeleissa määritettiin sekä verkko-opiskelu että motivaatio monin eri tavoin. Motivaation määrittelyssä esiin nousi neljä eri määritelmää, sisäinen ja ulkoinen motivaatio, itsemääräämisteoria, ARCS-malli sekä odotusarvoteoria. Verkko-opiskelun kohdalla määritelmät vaihtelivat suuresti eri tutkimuksien välillä. Tutkimuksissa havaittiin, että opiskelijoiden motivaatio on verkko-opiskelussa vaihtelevaa, mutta pääsääntöisesti korkeaa. Osassa tutkimuksista havaittiin, että opiskelijoiden motivaatio ei muuttunut kurssin aikana merkittävästi. Opiskelijoiden motivaatioon vaikuttivat muuan muassa verkko-opetuksen toteutustapa sekä opiskelijoiden oma asenne verkko-opiskelua kohtaan. Kaiken kaikkiaan tulosten perusteella opiskelijoiden motivaatio on pääasiassa korkealla tasolla, vaikkakin osittain vaihtelevaa. Tästä huolimatta verkko-opiskelun toteutustapoja tulee miettiä huolellisesti, koska tällä voi olla suuri merkitys opiskelijan motivaatioon.

The aim of the study was to find out the attitude of the students to the insect food. The research seeks out the factors influencing students' attitudes towards insect food and explains how students feel about insect food in a student restaurant. Previous studies have shown that young adults have the most positive attitude towards insects. Insects as food is also associated with negative images because they are considered as dirty. Consumers are uncertain about their taste and structure. Attitudes towards insects are influenced by past tasting experiences, personal preferences and culture where an individual lives. Studies indicate that student dining can influence students' eating habits. Since the beginning of February 2018, there have been insect food in the student restaurant in Helsinki. I collected the material by interviewing six home economic students at the University of Helsinki. I examined their attitudes towards insects as food. I transcribed my recordings and analyzed the material by searching for frequently recurring themes. I connected theory and previous studies to the themes I found. The students' positive attitude towards insect food was affected by previous tasting experiences, traveling and interest toward other countries’ food culture. Other factors include insect’s ecology and the desire to reducing eating meat and try new foods. Students were concerned about insect’s safety because their appearance and unclear origin. They also caused disgust and suspicion. The students had not tasted insect food at the student restaurant, but they took a positive attitude because of low prices and ease. In their opinion, the range was limited, but the insects used for familiar food were considered a positive thing. The results were mostly the same as in previous studies. Based on this study, at least some of the home economic students have an open mind about insect food and are ready to expand the Finnish food culture.