Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Toivonen, Maija (2016)
    Different interpretations have been presented of kindergarten teacher's work and the required expertise in different periods throughout history. The society and different interpretations of kindergarten teacher's role affect the nature of the kindergarten teacher professionalism. Daycare centers are fairly consistent by their physical characteristics, but the operating cultures present a larger variety instead. The training background of that staff who work in the early childhood is a key factor when looking at early childhood education and culture and its nature. I reviewed in this study the being of kindergarten teacher in the context of university education from the student's point of view. The purpose of this study was to describe the experiences of kindergarten students from the importance of university education and the necessity of the development of kindergarten teacher professionalism. The examination of kindergarten teacher's professionalism in this study is based on the question of how to recognize a professional educator and what makes an university education essential for this review. This study was a qualitative study, which was approached phenomenologically. Data collection method used was a questionnaire, which contained three open questions. The research consisted of 17 kindergarten students' answers. The students were selected for the study on the basis of their current level of secondary education, and the survey's target group formed a random set of kindergarten students in the final stages of their studies. A part of the students answered the survey in paper and another part of them answered it as an online web survey. The research data analysis method used is a data-driven content analysis. The interest in kindergarten teacher studies was based on the comprehensiveness of the work, the students innate interest in the education sector, the aim to strengthen the vocational status and effectiveness, and the work experiences in the early childhood education. The key themes for the development of professionalism consisted of a revision of a theoretical framework, widening perspectives, experiences of professional competence and the development of teaching. Students' perceptions of the need for training related to the shared professionalism, effectiveness of work, personal growth and deepening of thought. Education was seen as a necessary condition for the development of pedagogical competence.
  • Salminen, Anni (2018)
    The aim of the study was to find out the attitude of the students to the insect food. The research seeks out the factors influencing students' attitudes towards insect food and explains how students feel about insect food in a student restaurant. Previous studies have shown that young adults have the most positive attitude towards insects. Insects as food is also associated with negative images because they are considered as dirty. Consumers are uncertain about their taste and structure. Attitudes towards insects are influenced by past tasting experiences, personal preferences and culture where an individual lives. Studies indicate that student dining can influence students' eating habits. Since the beginning of February 2018, there have been insect food in the student restaurant in Helsinki. I collected the material by interviewing six home economic students at the University of Helsinki. I examined their attitudes towards insects as food. I transcribed my recordings and analyzed the material by searching for frequently recurring themes. I connected theory and previous studies to the themes I found. The students' positive attitude towards insect food was affected by previous tasting experiences, traveling and interest toward other countries’ food culture. Other factors include insect’s ecology and the desire to reducing eating meat and try new foods. Students were concerned about insect’s safety because their appearance and unclear origin. They also caused disgust and suspicion. The students had not tasted insect food at the student restaurant, but they took a positive attitude because of low prices and ease. In their opinion, the range was limited, but the insects used for familiar food were considered a positive thing. The results were mostly the same as in previous studies. Based on this study, at least some of the home economic students have an open mind about insect food and are ready to expand the Finnish food culture.
  • Nokelainen, Meeri (2017)
    The main goal of this bachelor's thesis is to find out how a student's introversion appears in school context. Introversion is a personality trait which is a result of an interaction between an environment and a temperament. A psychiatrist and psychoanalyst Jung mentioned the concept “introversion" in 1920s. Also, Briggs and Briggs Myers' (1944) and Eysenck's (1976) theories of introversion were used in this thesis. The energy of an introvert tends to go inward. Introverts reflect and think a lot about their own mind. Unfamiliar people and long meetings are overwhelming and exhausting for introverts which is why they tend to favour peace and quiet. In Finland, there has not been much research about the connection between introversion and school. The purpose of this thesis is also to increase awareness about introversion. The method used in this bachelor's thesis was an integrative literature review which allows to examine and describe the phenomenon diversely. This thesis' material consisted of 17 international researches and a book in which introversion's connection with school was studied. The material was collected systematically and manually from various international databases. The material-based content analysis was used in this study to analyse the material The results of this study indicate that introversion did appear in school in various ways. Introversion had a connection with academic achievement. Introverts benefited from teaching in which students receive information from a teacher. The results indicate that introverts needed a peaceful learning environment. Music and other background noises had a negative effect on introverts' performance. Teachers can take introverts' needs into account by creating an appropriate learning environment and lessons for introverts.
  • Simovaara, Sara (2023)
    Tavoitteet. Itsesäätely on laaja-alainen oman toiminnan säätelyn taito, jota koulumaailma vaatii oppilailta nykypäivänä yhä enemmän. Heikko itsesäätelykyky on usein yhteydessä ongelmiin koulunkäynnissä, mitkä saattavat näkyä vaikeuksina oppimisessa tai käyttäytymisessä. Yhtä lailla hyvät itsesäätelytaidot ovat positiivisessa yhteydessä esimerkiksi koulumenestykseen, mielenterveyteen ja sosiaalisiin taitoihin. Kouluikä on tärkeä vaihe näiden taitojen kehityksessä, ja kouluilla on merkittävä rooli lasten kasvattajina. Näin ollen luokkahuone vaikuttaa ideaalilta paikalta tukea lasten itsesäätelytaitoja. Yksi konkreettinen tapa tukea lasten itsesäätelytaitojen kehitystä ovat lasten itsesäätelytaitoja tukevat interventiot. Tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii selvittämään, minkälaisilla interventioilla lasten itsesäätelyä voidaan tukea koulussa parhaiten ja tarjoamaan näin keinoja itsesäätelyn tukemiseen alakoulussa. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli koota, lajitella ja tiivistää aiheesta tehtyä aiempaa tutkimusta. Hain aineistoa kahdesta tietokannasta, Web of Sciencesta sekä Scopuksesta hakulausekkeella ”(self-regulation OR self-control) AND intervention AND teacher AND (primary school OR elementary school)”. Hakulausekkeella löytyi yhteensä 128 hakutulosta, jotka seuloin ensin otsikon, sitten tiivistelmän ja viimeiseksi koko tekstin tasolla. Lopulliseksi aineistoksi jäi näin 15 artikkelia. Aineistoa analysoitaessa loin kuusi eri kategoriaa itsesäätelyn interventioista ja tutkin interventioiden vaikuttavuutta tarkastelemalla niiden efektikokoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että oppilaiden itsesäätelykykyä tukevat parhaiten interventiot, jotka on toteutettu luokanopettajan ja muiden ammattilaisten yhteistyössä. Monenlaisin interventioin kyettiin kuitenkin tukemaan oppilaiden itsesäätelyä. Tutkimusten tutkimusasetelmat ja otoskoot vaihtelivat paljon. Itsesäätelyä oli mitattu kaikissa tutkimuksissa kvantitatiivisesti erilaisten lomakkeiden avulla, mutta lähes kaikissa tutkimuksissa itsesäätelyn kehityksen mittaamiseen käytettiin eri lomakkeita. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia itsesäätelyä mittaavia lomakkeita sekä itsesäätelyinterventioiden pitkäaikaisvaikutuksia.
  • Lehtonen, Laura (2022)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia oppilaan kasvua tukevien formatiivisten arviointikeinojen käyttöä käsityön opetuksessa. Tarkoitus on kartoittaa, minkälaisia oppilaiden kasvua tukevia menetelmiä käsityötunneilla käytetään ja miten oppilaat ja opettajat kokevat niitä. Formatiivinen arviointi on osa oppimisen arviointia, jota määritellään tarkemmin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014). Formatiivinen arviointi on laadullista, oppimisen aikaista arviointia, jonka tavoitteena on auttaa oppijaa tunnistamaan omaa oppimista ja auttaa kehittämään sitä (Opetushallitus, 2014). Aiemmissa käsityön arviointia käsittelevissä tutkimuksissa pääpaino on usein joko oppimista todentavassa, summatiivisessa arvioinnissa tai arvioinnin kokonaisuudessa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että oppilaat kokevat arvioinnin itselleen merkityksellisenä. Tutkimuksien mukaan opettajat kokevat arvioinnin haastavana tehtävänä ja tiedostavat hyvin sen merkityksen oppilaan kasvulle ja kehitykselle. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin käsityön arviointia ja formatiivista arviointia koskevien tutkimusten ja artikkeleiden kautta. Aineistosta nousi esiin muutamia toistuvia oppilaan kasvua tukevia teemoja, kuten oppilaan kasvua tukevat formatiiviset arvioinnin menetelmät, oppilaiden kokemukset kasvua tukevista menetelmistä ja opettajien kokemukset kasvua tukevan arvioinnin toteuttamisesta. Käsityön tunneilla yleisimmät kasvua tukevat formatiivisen arvioinnin menetelmät ovat aineiston mukaan palaute, vertaisarviointi, itsearviointi sekä portfoliotyöskentely. Tutkimustulokset osoittavat, että käsityön tunneilla oppilaan kasvua tuetaan monipuolisesti edellä mainittujen formatiivisten menetelmien avulla. Kokonaisessa käsityössä palaute, itsearviointi ja vertaisarviointi liittyvät prosessin eri vaiheisiin. Palaute on yksi yleisimmistä käytetyistä menetelmistä. Oppilaat kokevat saadun palautteen pääosin positiivisena, mutta toivovat siihen lisää vuorovaikutteisuutta. Vuorovaikutteisella palautteella on voimakas vaikutus oppilaan kasvuun. Tulokset osoittavat myös, että vertaisarviointia toteutetaan käsityön tunneilla itsearviointia vähemmän. Kumpaakin toteutetaan oppitunneilla sekä suullisessa, että kirjallisessa muodossa ja mitä enemmän niitä harjoitellaan, sitä sujuvammin ne toteutuvat. Portfolioiden käyttö on harvinaisempaa, vaikka esimerkiksi e-portfolio on todistetusti tehokas keino tukea oppilaan itsearviointitaitojen kehittymistä. Portfolioiden hyödyntäminen vaatii opettajilta ajan antamista niiden tekemiseen sekä ohjaamista.
  • Lehtimäki, Liina (2023)
    Ihmisen luontosuhteesta käyty keskustelu käy vilkkaana niin yleisessä keskustelussa, kuin tutkimuskentälläkin. Ekokriisi nostattaa pohdintaa ihmisen luontosuhteen tarvittavasta muutoksesta sekä huolta lasten, tulevien aikuisten luontosuhteesta. Erityisesti kaupungissa asuvien lasten luontokokemusten epäillään jäävän vähäisiksi. Koulun rooli nousee esiin tapauksissa, joissa lapsen perheessä ei vapaa-ajalla vietetä juurikaan aikaa luonnossa. Ihmisen luontosuhdetta on tutkittu paljon, mutta peruskoulukontekstiin sijoittuvaa tutkimusta on tehty rajallisemmin. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on luoda katsaus siihen, millaisin menetelmin lasten luontosuhdetta voidaan vahvistaa peruskoulussa sekä huomioida, millaisin menetelmin lasten henkilökohtaista luontosuhdetta on tutkittu. Tutkimuskysymykseni olivat (1) miten oppilaan luontosuhdetta voidaan tukea koulussa ja (2) millaisin menetelmin oppilaiden luontosuhteen kehittymistä on tutkittu? Tutkielmani on toteutettu kuvailevana, integroivana kirjallisuuskatsauksena. Eri hakupalveluista haetuista artikkeleista aineistoon valikoitui 5 tutkimusta. Tutkimukseni osoittaa, että oppilaiden luontosuhteen tukemisessa korostuivat autenttiset luontokokemukset ja niillä todettiin olevan myös luontosuhdetta vahvistavia vaikutuksia, ja erityisesti pidempikestoisempi toiminta luonnossa vaikutti vahvistavan luontosuhdetta. Oppilaiden henkilökohtaisten luontosuhteiden tutkiminen on haastavaa ja siinä on käytetty erilaisia menetelmiä. Osassa tutkimuksista vain aikuiset ovat sanoittaneet lasten ajatuksia, toisissa lapset ovat päässeet ääneen ja lapsinäkökulmaisen tutkimuksen tavoite tulee tutkimusmetodeissa esiin vaihdellen. Lopullisen tulkinnan tekee kuitenkin aina aikuinen, ulkopuolinen tutkija, eikä näin ollen voida täysin varmistaa, onko tulkinta yhdenmukainen oppilaan oikean, henkilökohtaisen kokemuksen kanssa.
  • Toivonen, Saara (2018)
    Objectives. Previous research has shown the effect of self-efficacy in academic learning results through motivation, perseverance and use of effective learning strategies. Self-efficacy is also proven to be one of the strongest items in predicting success in musical performance. Despite the fact that success in school music is said to predict higher beliefs in doing well in other school subjects, there is little research done about students’ musical self-efficacy in Finnish elementary school context. In this literature review elementary school students’ self-efficacy and its development were examined, especially in music context. The aim of this study was to survey methods that elementary school teachers could use to raise students’ self-efficacy in school music. Methods. The literature review was carried out as a descriptive literature review. The research material consisted of six research articles dealing with musical self-efficacy and four research articles dealing with self-efficacy in academic and school contexts. The articles were published in 2003–2016. Results and conclusions. High self-efficacy predicted great achievements in both academic school subjects and musical performance. The four sources of perceived self-efficacy were proven to be effective also in examining musical self-efficacy. Teacher’s self-efficacy correlated with students’ self-efficacy. Elementary school students’ self-efficacy is not stabilized yet. To build a stable and positive self-efficacy, children need support from their close adults, like parents and teachers.
  • Ratilainen, Anni (2016)
    Instruction preparing for basic education is needed increasingly in Finland. According to the functional view of language learning and sociocultural theories, communication and participation in community have central role in instruction preparing for basic education, for second language learning as well as for the acculturation. In this study it was examined, how the pupil’s participation in classroom community developed during the instruction preparing for basic education. In this study, factors affecting the development of participation were summarized. The previous scientific information directly on the subject of this study is scarce. The aim of the study is to counter the increasing need for the information to organize the instruction preparing for basic education, to gain understanding of the individual as a member of a group in instruction preparing for basic education, and to raise new questions, which should be studied in the future. In the study, pupil’s participation in a group of instruction preparing for basic education was examined by performing a descriptive review of the literature. Review of the literature was based on central, high-quality and original papers of the area of research. Information significant for the research problem was searched from the literature, and organized as wholes based on the content. The review concluded and summarized central results and theories and combined and compared information and points of view provided by different sources. Development of individual’s participation in community seemed to follow a particular pattern. Participation and its development was affected by individual’s native language and individual’s skill level at that language, phonological skills, interaction skills, motivation and personality traits, and culture of performance in community and community’s linguistic support and opportunities for communication. Special aspects of multilingualism appeared both in individual’s learning and communication in community. Development of individual’s participation in instruction preparing for basic education can be seen to move from systematically peripheral and quiet participation towards constructional and full participation. Several factors make this development individual for each pupil.
  • Tonteri, Erik (2017)
    Since 1990’s, some new guidelines of Finnish schooling-politics have spread in Finland, and now they direct Finnish comprehensive school towards more unequal patterns. Among elite-class and middle-class there seems to be a policy, that parents decide the school, where their children go to. This policy has become sort of a trend, and its popularity is increasing. The exploitation of the parental decision for their children’s school is leading to a situation, where schools and residential areas diverges in appreciated areas and unappreciated areas. In that case, children’s backgrounds will effect on their opportunities to success at school with their best abilities. The aim of this thesis is to examine the schools part and significance in producing the differences formed by children’s backgrounds. This thesis is a literary overview of the importance of a student’s social-economic background in his/her success at school. This literary overview will clarify the concept ‘social-economic background’ and introduce some theories related to it. The literary overview is focused at the changes in Finnish comprehensive school in the 21st century, especially for the part of PISA-results. This thesis will also survey the situation of parental decision for their children’s school in Finland. The thesis points out that in Finland, student’s social-economic backgrounds effects, almost the least among OECD-countries, on the differences in school-success. Still these differences are significant for the equality of opportunity of Finnish students. In addition, the differences have increased a little bit in the 21st century. Especially, in parts of Finland’s biggest cities there are four cities, where the parental decision of their children’s school has increased so much, that it has become an issue. Student’s social-economic background effects on his/her opportunities to success at school. Although, the differences in Finland are minor among OECD-countries, in practice we are talking about thousands of children. The slow progression of parental decision of their children’s school have possibly affected on the increase of the differences in school-success, that is produced by the student’s social-economic background. Still, in future we need more research to see the actual results of these new guidelines of Finnish schooling-politics.
  • Saarinen, Noora (2017)
    Many studies have shown that motivation is connected to learning and problems that occur with learning. Especially in the complex process of learning to read and write, motivation is an important factor. The goal of this study was to look into the relations between students’ goal orientations and problems with reading. In this study I examine what kind of goal orientations do students with reading problems have compared with students who have average skills in reading. The goal is to look for and explain prospective differences in goal orientations and the causes affecting them. The study used the method of systematic literature review. Through the review, eight studies were found as the research material. The studies discussed motivation from the viewpoint of goal orientations and dyslexia or the risk of having problems in reading. Based on the results of this study, it seems that there are connections between problems with reading and goal orientations. Students who had problems with reading were less task-oriented and more performance-oriented than other students. These students were less interested in learning new things and completing tasks, more socially dependent in learning situations and showed more task-avoidant behaviour. Most of the studies showed that motivation and reading problems formed a reciprocal relationship that caused a negative cycle for learning to students who had problems with reading. Students’ goal orientations also seemed to be quite stable during the school years. Motivation and goal orientations have a significant role in learning to read especially when a child faces challenges in learning. Based on the results of this study it is important to pay more attention to the development of students’ goal orientations already in the early years. More research should also be focused on how the teacher can affect students’ motivation in the classroom.
  • Knuuttila, Maiju (2018)
    This thesis discusses the concept of temperament and studies of temperament in relation to the students’ grades. The concept of temperament is discussed through three different temperament theories. The research questions in this thesis are: 1) How can temperament be defined? 2) How does the temperament of a student correlate with his/her grades? Previous studies have shown that there is a connection between the temperament of a student and the grades he/she has received. These results are justified by, for example, temperament and environmental compatibility (Goodness of fit) and study strategies. Based on these studies it has been speculated that some temperament traits might predict how well a student succeeds in school. This study is a summary of literature of temperament theories, scientific articles and studies of temperament. The search was made in the following databases: ERIC, Google Scholar and Helda. The main keywords were assessment, evaluation, school, student and grades. Various combinations were made of words. The search was made both in English and in Finnish. The results of this thesis are in line with previous studies. The relation appears to be particularly strong when the temperament is assessed by the teacher. This suggests that the teacher’s view of a student affects grades either directly or indirectly. The results also confirmed the connection of certain temperament traits to school achievement. Based on the results, it may be noted that teachers knowledge of temperament should be improved. This might prevent situations where teacher confuses student’s temperament with cognitive abilities. Based on this thesis a question could be asked: is it necessary to evaluate working style in summative assessment?
  • Viitanen, Pinja (2024)
    Temperamentti koskettaa jokaista ihmistä ja vaikuttaa siihen, miten käyttäydymme eri tilanteissa. Temperamentti tekee meistä jokaisesta yksilöitä ja kulkee rinnakkain persoonallisuuden kanssa, mutta se ei kerro ihmisen älykkyydestä tai motivaatiosta. Temperamentti vaikuttaa jokapäiväiseen elämään ja tällöin sen vaikutusta koulunkäyntiin ei voi jättää huomiotta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että temperamentilla on yhteys opettajan toimintaan luokassa ja siihen, millaisia päätöksiä opettaja tekee oppilaan suhteen. Erityisesti temperamentin ja luokkahuoneympäristön välisestä suhteesta on laajalti aiempaa tutkimusta. Opettajille on löydetty tutkimustiedon pohjalta myös monipuolisesti erilaisia keinoja temperamenttitietoisen opetuksen toteuttamiseen. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella oppilaan temperamentin vaikutusta opetukseen. Tutkielmassa keskeiseen asemaan nostetaan opettajan näkökulma, mutta myös oppilaan perspektiivi aiheeseen on huomioitu. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui tieteellisistä, sekä vertaisarvioiduista artikkeleista ja kirjallisuudesta. Aineistot käsittelivät temperamentin käsitettä, temperamenttiteorioita, temperamenttia luokassa ja opetuksessa, sekä oppilaan ja opettajan temperamenttien vaikutusta opetustapahtumaan. Aiheen tarkastelu rajautui peruskouluun vuosiluokille 1–9. Hain tietoa pääosin Helkasta, ProQuestista ERIC tietokannasta ja Google scholarista. Lähteiden aikahaarukka on hyvin laaja, sillä keskeiset temperamenttiteoriat on tehty ennen 2000-lukua. Tästä syystä julkaisuajankohdissa on paljon vaihtelua. Tutkielmassa kuvailtiin monesta eri näkökulmasta, miten temperamentti on vaikuttavana tekijänä opettajan työskentelyssä luokassa. Temperamentti oli yhteydessä opettajan tekemiin valintoihin luokassa, sekä sen lisäksi opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutussuhteeseen ja opettajan toteuttamaan arviointiin. Keskeiseksi tekijäksi opetuksen ja temperamentin välisessä yhteydessä nousi ympäristön vaikutus ja se, miten oppilaan temperamentti sopii siihen. Oppimisympäristön luomat vaatimukset saattoivat joko vahvistaa tai heikentää oppilaan opiskelusuorituksia. Tutkimusten mukaan opettaja on monesti olennaisessa roolissa luomassa oppilaan temperamentille otollista oppimisympäristöä, mutta vaikuttavana tekijänä on myös koko koululaitos.
  • Tervo, Veera (2019)
    My bachelor’s thesis is a descriptive review in which I aim to describe my topic based on research literature. Student agency is seen to depend on school norms, restrictions and spaces which create a certain type of student agency that often is taken for granted. That is why it is important to ask questions and concentrate on making research on student agency. Based on studies regarding student agency, I focused my thesis’ topic to space for student agency in education. I follow Simmel’s ideas on society where a society is seen to be born in social interaction. I aspire to examine and describe how student agency is being discussed in studies and how different spaces are available and achievable for a student as an agent. Moreover, I define space and ask how different spaces are visible in a school. I familiarised myself with educational and sociological literature discussing student agency. I defined space according to literature and articles based on gender studies and human geography. My focus on lower primary school students’ agency had an impact on the emphasis of the studies I chose to read and examine. In traditional education, spaces for student agency are seen as restricted and narrow. A teacher is a more powerful agent in school spaces than a student. Furthermore, a teacher is also seen as an enabler for student agency. The young age of a student affects in the way their agency is being experienced: a student is not a subject mastering their agency but an object needing guidance and participating when it is allowed. However, there are anarchistic and democratic educational ideas and schools aiming to liberate a student to be a holistic agent. According to these ideologies student agency is a high priority in itself.
  • Hägg, Sonja (2022)
    Tavoitteet. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet painottavat oppilaan roolia aktiivisena toimijana (Opetushallitus, 2014), ja viimeisen viidentoista vuoden aikana käsite oppilaan toimijuus on noussut kasvatustieteellisen tutkimuksen ytimeen. Toimijuudella tarkoitetaan koulun kontekstissa oppilaan mahdollisuutta ja kykyä vaikuttaa opetuksen sisältöihin sekä toteutukseen (Rainio & Hilppö, 2015). Oppilaan toimijuus on keskeistä myös kieltenopetuksessa, jossa siirrytään yhä vahvemmin kohti sitä korostavaa toimintaperustaista lähestymistapaa (Piccardo & North, 2019). Myös eurooppalainen viitekehys, johon Suomen kieltenopetus vahvasti pohjaa, määrittelee kielenoppijan sosiaalisena, aktiivisena toimijana (Council of Europe, 2020). Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää aiemman tutkimuksen avulla, millä tavoin oppilaan toimijuutta voidaan tukea alakoulun vieraan kielen opetuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, jonka tarkoituksena on tutkia tehtyjä tutkimuksia ja koota niiden tuloksia perustaksi uusille tutkimustuloksille kiinnittäen huomiota käytettyjen lähteiden keskinäiseen yhteyteen ja tekniikkaan, jolla tulokset on hankittu (Salminen, 2011). Kirjallisuusaineistoon valittiin kahdeksan tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät oppilaan toimijuuden tukemista alakoulussa, kieltenopetuksen kontekstissa. Aineistoja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksissa oppilaan toimijuutta tukevat tekijät jaettiin kahteen yläluokkaan: opettajan ja oppilaan roolit sekä työtavat ja oppimisympäristö. Huomattiin, että opettajilla on keskeinen rooli oppilaan toimijuutta koskevissa valinnoissa, mutta he eivät kuitenkaan aina hyödyntäneet mahdollisuuksiaan tukea oppilaan toimijuutta. Opettajien tietoisuutta asian tärkeydestä tulisi lisätä yleisesti. Tulosten mukaan oppilaiden tulisi saada vaikuttaa enemmän luokkahuonetoimintaan, kyseenalaistaa sitä ja tehdä itsenäisiä valintoja sekä yhteistyötä keskenään toimijuutensa edistämiseksi. Tärkeimpiä kielenopetuksen työtapoja toimijuuden edistämiseksi olivat toiminnallisuus ja monipuolisuus, aiheiden yhdistäminen oppilaan elämään sekä luovuus ja ongelmanratkaisu. Kielenoppijat ovat toimijoita sekä koulussa että vapaa-ajalla ja heidän toimijuuttaan tulisikin tukea molemmissa oppimisympäristöissä.
  • Linnala, Julia (2020)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten oppilaiden tunteiden säätelytaitoja voidaan tukea ja kehittää, sekä selvittää, miten luokanopettajan rooli ilmenee osana oppilaan tunteiden säätelytaitojen kehitystä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, mitä tunteiden säätelyllä tarkoitetaan alakoulukontekstia koskevassa tutkimuksessa. Tunnetaitojen opetus koulussa voidaan nähdä tärkeänä osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kaikki lapset eivät pääse harjoittelemaan näitä taitoja rakentavasti kotona, jolloin koulun ja opettajan merkitys taitojen kehittämisen kan-nalta korostuu entisestään. Tutkimukset lapsen tunteiden säätelystä keskittyvät laajasti varhais-kasvatuksen piiriin, tämä tutkimus puolestaan tarkastelee aihetta alakoulukontekstissa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhankinnassa käytin apuna suomen- ja englanninkielisiä hakusanoja: tunteet (emotions), itsesäätely (self-regulation), tunteiden säätely (emotion regulation). Kyseiset käsitteet oli valittu teoreettisen viitekehyksen perusteella. Yksittäisten käsitteiden lisäksi olen kirjoittanut hakukenttään laajempia lauseita kuten, oppilaan tunteiden säätelytaitojen kehitys (pupil´s emotion regulation develop-ment) sekä opettaja oppilaan sosioemotionaalisen kehityksen tukena (teacher as pupil´s support in socioemotional development). Aineiston hankinnassa keskeisimmiksi tietolähteiksi va-likoituivat Googlen artikkelitietokanta scholar, Academic Search Complete (EBSCO) sekä Taylor & Francis Online. Tutkielman aineistoksi valikoitui sekä suomalaisia että ulkomaisia artikkeleita, jotka olivat maksuttomia ja vertaisarvioituja. Tutkimuskirjallisuuden perusteella tunteiden säätelylle löytyi erilaisia määritelmiä alakoulukontekstissa. Tunteiden säätely nähtiin tietoisuutena omista tunteista, tunnereaktioiden hallitsemisena sekä tavoitteellisena toimintana. Lisäksi tunteiden säätelyä voidaan kuvailla kykynä käyttäytyä rakentavasti konfliktitilanteissa sekä prososiaalisena käyttäytymisenä. Oppilaan tunteiden säätelytaitojen kehittymistä tukevina tekijöinä nähtiin erityisesti opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutuksellinen suhde sekä opettajan sosioemotionaalinen kompetenssi, esimerkiksi läsnäolo ja empaattisuus. Myös erilaiset tietoisuus- ja mielikuvahar-joitukset, jotka tukevat oppilaan itsesäätelytaitojen osa-alueita, kuten tunteiden säätelytaitojen kehitystä, nähtiin hyödyllisinä.
  • Kilpeläinen, Essi-Elina (2022)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta tekijöistä, joiden suomalaiset perus-koululaiset kokevat aiemman tutkimuksen perusteella edistävän kouluhyvinvointia. Kouluhy-vinvointi tai -pahoinvointi on ollut yleisessä keskustelussa esillä useasti viime vuosien aikana. Ilmiötä on aiemmin tutkittu pääosin asiantuntijoiden näkökulmasta, joten tarkoituksena oli keskittyä nimenomaan sellaiseen kouluhyvinvointia käsittelevään tutkimukseen, joissa kes-kiössä ovat lasten omat näkemykset aiheesta. Kouluhyvinvointi on kompleksinen ja vaikeasti tiivistettävä käsite. Allardt (1976, 1993) jakoi hyvinvoinnin neljään eri kategoriaan, jotka ovat aineellinen aspekti, sosiaalinen aspekti, itsensä toteuttaminen sekä mielekäs tekeminen. Ko-nu ja Rimpelä (2002) taasen ovat luoneet kouluhyvinvoinnin käsitteellisen mallin, jossa koulu-hyvinvointi on jaettu neljään osa-alueeseen, jotka ovat koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet koulussa, mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen sekä terveydentila. (Konu & Lintonen, 2019, s. 601). Tutkimukseni on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Sen aineisto on kerätty kou-luhyvinvointikeskustelun tutkimuskirjallisuuden seasta. Aineisto on etsitty verkkohakukoneis-ta käyttäen hakusanoja kouluhyvinvointi, lapsilähtöisyys ja school well-being. Aineistona käy-tetyt tutkimukset ovat vertaisarvioituja, ilmiön keskustelussa yleisesti tunnettuja sekä koti-maisia. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa on pyritty löytämään ja tarkastelemaan sitä tietoa, jota kouluhyvinvoinnin ilmiöstä jo tiedetään. Tutkielman tulokset on jäsennelty kouluhy-vinvoinnin käsitteellisen mallin sekä Allardtin (1976) hyvinvointiteorian mukaan. Lähdekirjallisuuteen pohjautuvat tulokset osoittivat, että suomalaiset peruskoululaiset tunnis-tivat ja kertoivat omaa kouluhyvinvointiaan edistäviä tekijöitä niin aineellisella, sosiaalisella, it-sensä toteuttamisen kuin mielekkään tekemisen tasolla. Oppilaat kokivat kaverisuhteet, tur-vallisen ilmapiirin sekä ammattimaisen opettajan tärkeäksi osaksi kouluhyvinvointia. Lisäksi oppilaat kokivat kouluhyvinvointia tukeviksi tekijöiksi asioihin vaikuttamisen mahdollisuuden, vaihtelevuuden koulupäivissä, rutiinin koulutyössä sekä maittavan kouluruoan. Kouluympä-ristöllä, kuten sisätilat ja piha, oli oppilaiden mielestä niin ikään vaikutusta kouluhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen. Tutkielman tuloksia olisi mielenkiintoista hyödyntää koulujen hyvinvointisuun-nitelmaa laatiessa ja sen toteutumista arvioitaessa.
  • Kallio, Tea (2024)
    Koulun opettajien uutisoidaan kohtaavan aiempaa enemmän aggressiivista käytöstä oppilailtaan. Näkökulma opettajista uhreina on tutkimuksissa kuitenkin verrattain uusi. Tämän tutkielman tavoite oli selvittää, millaista aggressiota opettajaan kohdistuu työssään, ja miten se vaikuttaa opettajan työhyvinvointiin. Aggressio määritellään toiminnaksi, jonka tarkoituksena on satuttaa toista yksilöä tahallisesti ja tietoisesti (Bushman & Anderson, 2001, s. 274). Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajaan kohdistuva oppilaiden aggressiivinen käytös lisää opettajan työuupumusta ja irtisanoutumisaikeita. Tavoitteen saavuttamiseksi muodostettiin kaksi tutkimuskysymystä. Tutkielman tutkimuskysymykset olivat: 1. Millaista oppilaiden aiheuttamaa aggressiivista käytöstä koulun opettajaan kohdistuu työssään? 2. Millä tavoin oppilaiden opettajaan kohdistama aggressiivinen käytös vaikuttaa koulun opettajan työhyvinvointin? Tutkielma toteutettiin narratiivisena kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkittiin aiempien tutkimusten tuloksia opettajien joutumisesta aggression uhreiksi sekä tämän vaikutuksia opettajien työhyvinvointiin. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen kautta ilmiötä tarkasteltiin aiempaan teoriaan peilaten ja uusia näkökulmia avaten. Aineistona käytettiin kymmentä englanninkielistä vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, jotka on julkaistu vuosien 2020–2023 aikana. Asetetut tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston valintaa. Tutkimusten tuloksia verrattiin aiempiin tutkimuksiin. Keskeisinä tuloksina ilmeni, että opettajiin kohdistui paljon verbaalista aggressiota, etenkin uhkauksia, oppilaiden taholta. Yläkouluikäisten opettajat olivat vaarassa kohdata useita aggression muotoja, ja tällä oli negatiivisia vaikutuksia opettajan työhyvinvoinnille. Aggression uhriksi joutuminen oli yhteydessä työuupumukseen ja irtisanoutumisaikeisiin. Oppilaiden aggressiiviseen käytökseen vaikuttaa heidän kehitystasonsa. Tutkimus aiheesta voi auttaa kouluyhteisöjä sekä viranomaisia tunnistamaan ongelman laajuuden sekä luomaan toimintamalleja väkivaltatilanteiden varalta.
  • Heikonen, Meiju (2022)
    Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli löytää ja koota matematiikka-asenteisiin vaikuttavia tekijöitä sekä selvittää keinoja, joita luokanopettaja voisi työssään hyödyntää matematiikka-asenteiden positiivisen kehittymisen tueksi. Matematiikka-asenteisiin vaikuttavat tutkimusten mukaan muun muassa uskomukset, tunteet, motivaatio, matematiikkakuva, matematiikan osaaminen, matematiikasta pitäminen sekä matemaattinen minäkuva. Matematiikka-asenteiden katsotaan pohjautuvan vahvasti oppilaan kokemuksiin ja ajatuksiin omasta itsestä. Aiemmissa tutkimuksissa todetaan muun muassa, että matemaattinen minäkuva sekä matematiikasta pitäminen vaikuttavat matematiikka-asenteisiin, ja että matematiikka-asenteet heikkenevät luokka-asteen noustessa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, sillä tavoitteeni oli luoda yleiskatsaus aiheesta. Aineisto kerättiin ERIC-tietokantaa hyödyntäen ja tutkimusaineistoksi valikoituivat kuusi tutkimusta, jotka olivat toteutettu eri maissa: Iso-Britanniassa, Turkissa (2), Australiassa, Tansaniassa sekä Indonesiassa. Artikkeleita tarkasteltiin yksittäin tutkimuskysymysten pohjalta. Tutkimusaineistoni pohjalta löydettiin viisi tekijää, jotka vaikuttivat matematiikka-asenteisiin: matematiikasta pitäminen, käsitys itsestä oppijana, iPadien käyttö opetuksessa, yhteistoiminnallisen opetuksen hyödyntäminen sekä tunteet. Iän ja sukupuolen vaikutukset matematiikka-asenteisiin olivat ristiriitaiset. Keinot, joita luokanopettaja voisi hyödyntää, jaettiin kahteen ryhmään: opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen sekä opettajan toimintaan liittyviin keinoihin. Opetuksen suunnitteluun liittyivät muun muassa mielenkiintoisten oppituntien luominen sekä ryhmätöiden teettäminen. Opettajan toimintaan liittyivät muun muassa oppilaiden itseluottamuksen kohottaminen sekä oppilaiden auttaminen ja kannustus.
  • Laakkonen, Alina (2023)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita käsityöoppiaineeseen liittyviä asenteita peruskoulussa 2010- luvulla. Tavoitteena on tutkia sekä oppiaineeseen liittyä asenteita että kokonaisen käsityöprosessin vaiheisiin liittyviä asenteita. Tarkoituksena on havaita mahdollisia muutoksia asenteissa vuoden 2014 opetussuunnitelman muutoksen ja uuden monimateriaalisen oppiaineen myötä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa aineisto valittiin sisäänotto- ja poissulkukriteerein. Tutkimusaineistoksi valikoitui viisi käsityöoppiaineen asenteita kuvaavaa tutkimusta sekä kolme pro-gradu tutkielmaa. Aineistoista poimittiin tutkimuksen kannalta oleellisimmat tiedot, jotka vastasivat sekä tutkimustehtävään että tutkimuskysymyksiin. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustuloksien mukaan käsityö koetaan pääosin mukavana ja mielekkäänä oppiaineena. Se koetaan hyödyllisenä ja melko helppona. Yleisesti voidaan todeta, että käsityöoppiaineeseen liittyvät asenteet olivat vahvasti positiivisia, sillä negatiivisia asenteita esiintyi tutkimustuloksien mukaan hyvin vähän. Omat taidot koulukäsityössä koettiin myönteisinä, mutta usein tyytyväisyys omaan tuotteeseen sen miellyttävyyden ja käyttöönoton kannalta aiheutti vai-keuksia. Onnistumisia suhteessa omiin tavoitteisiin koettiin kuitenkin melko paljon. Oman työn arviointi koettiin melko vaikeaksi. Tutkimustuloksissa korostuu, että ideointi oli vain jokseenkin helppoa. Tehtävänannot koettiin melko motivoivina, mutta käytännössä ideoinnin ja motivoitumisen kanssa koettiin enemmän hankaluuksia kuin onnistumisia. Tutkimustuloksista käy ilmi, että asenteet käsityötä kohtaan ovat positiivisia, mutta käytännössä osa kokonaisen käsityönvaiheista tuottaa negatiivisia tunteita. Tutkimustuloksien mukaan opetussuunnitelmien (2004, 2014) mukaisten käsityöoppiaineiden välillä ei ole huomattavissa merkittävää eroa oppilaiden asenteissa.
  • Pilvi, Jetta (2020)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia yhteisopettajuudesta sekä muodostaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla käsitys yhteisopettajuuteen liittyvistä hyödyistä ja mahdollisista haasteista. Aiemmin yhteisopetusta on tutkittu eniten opettajien näkökulmasta ja tarkasteltu erilaisia yhteisopettajuuden malleja. Oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta on tutkittu vain vähän. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että niin yleisopetuksen oppilaat kuin erityistä tukea saavat oppilaat hyötyvät monin eri tavoin yhteisopetuksesta. Tutkimuskysymysten avulla etsitään vastauksia siihen, millä tavoin yhteisopettajuus näyttäytyy oppilaiden kokemana. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Lähdeaineistona käytettiin kansainvälisiä artikkeleita, jotka löytyivät Eric (ProQuest) -tietokannasta. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia, jonka avulla artikkelien aiheet teemoitettiin. Tutkielmassa osoitettiin, että valtaosa tutkimuksiin osallistuneista oppilaista kokee hyötyvänsä yhteisopetuksesta. Tutkielmassa yhteisopettajuus nähdään monipuolisena keinona auttaa kaikkia oppilaita erityisesti inkluusion lähtökohdista ajatellen. Opettajien tulisi huomioida opetusmenetelmiä valitessaan oppilaiden erilaiset lähtökohdat sekä tavat opiskella. Yhteisopettajuuden keinot auttavat opettajia puuttumaan oppilaiden koulunkäynnin haasteisiin ja tuovat oppilaille mahdollisuuden oppia enemmän, saada enemmän aikuisen huomiota ja monipuolista opetusta.