Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Alaja, Kati (2016)
    Kindergarten teacher is a representative of early childhood education expertise. Based on her education she has a vast theoretical and skill basis. From the start onwards she has to be able to analytically observe her own and her whole work community’s actions. Learning that happens through this reflecting enables the development of her expertise as well as the holistic support of the growth, development and learning for the children in her group in the best possible way. Relevant in all this is to be aware of the ever changing nature of expertise. Change makes the development possible. In this thesis the goal was to thoroughly get to know how kindergarten teacher’s expertise forms and to what extend social interaction and teamwork influence this process. The research was executed as a qualitative case study and the material was gathered by semi- structured interview of a kindergarten teacher with extend experience. The interview was analysed with content analysis and the results were compared to situation learning model developed by Kirsti Karila which she formed based on her research on kindergarten teacher’s expertise development. In that model meaningful learning experiences and teacher’s personal learning path play an essential role The interviewed teacher’s career started by learning teamwork skills and teacher’s responsible role. During the course of time workplaces changed and she got to know new ways to work, faced challenging situations and formed meaningful learning experiences that made her expertise stronger. In the course of time she developed herself an authentic and sensitive attitude to be present in social interaction situations. This also made her teamwork skills better. In the results it’s clear to detect the interviewed teacher’s development from a beginner into a deeply reflecting expert. Key factor in this process in addition to the reflection is an open attitude towards learning. It’s essential to see even challenging situations as learning experiences. I feel my research has served its’ purpose by giving a soon-to-graduate kindergarten teacher plenty of elements to develop her own expertise underlining the importance of social interaction and teamwork skills.
  • Puljujärvi, Joonas (2019)
    Goals. Flow experience is a state where the individual is so immersed in ongoing activity that nothing seems to disturb him or her. The purpose of this literature review is to find out what things need to be taken into consideration in teaching, so that pupils could achieve this kind of state of immersion in learning. The aim is to expand the factors of the flow experience in learning and highlight ways how teacher can support flow experience from research results. The aim of this study is also to find links between research results and theoretical literature. Methods. This study is a descriptive literature review. The research material of this study based on 13 scientific articles, related to different aspects of the flow experience. The data of this study was analysed by thematising the research results. Theoretical literature was used to support the analysis of the research results. Results and conclusions. In this study, the research results showed that, when the teacher focusing on the factors which influencing the flow, it is possible to support pupils in achieving the flow experience. The most prominent research results was supporting individual pupils competence and autonomy. However, it is important to note that the flow experience is a personal experience, so it can be influenced by different factors between individuals.
  • Patjas, Topi (2023)
    The purpose of this research is to analyze how formal learning contexts are constructed when building connections to students’ lives outside of school. Students learn when participating in the practices of different communities outside of school. Instead of focusing on the differences in learning in different contexts, scholars have been interested in how to make connections between learning in different places and times. Learning is not viewed as a single movement between distinct contexts but as active interaction between different learning contexts. This interaction in turn has effects on the formation of learning contexts. Studies covering the phenomena are diverse and concepts have been used disconnected. Hence there is a need to further synthesize research. I aim to deepen the conceptual understanding of the phenomenon and raise critical points about the subject. The type of research is a descriptive literary review with narrative and integrative features. My analysis is guided by a sociocultural theory of learning. The object of study is a phenomenon concerning learning. The data consist of twenty peer-reviewed research articles. I classify data qualitatively and form different categories by comparing, synthesizing, and critically examining studies' different definitions of the phenomenon under analysis. I have delimited my review to research papers covering elementary school, middle school, and second-degree studies. When making connections between learning in formal institutional contexts and students’ lives outside of school learning contexts are formed as rich and variable with sociocultural resources and practices, as hybrid and expansive and tension laden. Teachers can create circumstances for students to make connections between formal learning contexts and lives outside of school with different pedagogical practices and tools such as information technology. Furthermore, students should be able to take part in the construction of the learning contexts and have a say to what extent and under which circumstances they want to make connections between formal learning and their lives outside of school. By defining learning contexts locally tensions can rise with the broader institutionally stabilized ways of defining knowledge and practices. Building connections between students' lives and formal learning creates pressure to re-examine the practices of formal schooling.
  • Kuisma, Karoliina (2019)
    Aims. The aim of this literature review was to explore the connections between educational games and learning outcomes. This examination is important, since the application of different types of games in teaching is rapidly increasing. Also, as playing computer, mobile and console games is nowadays very popular and common among children and young people, studying the topic has been considered even more crucial. In addition to exploring the connections between games and learning, this review contains a study of the possible gender differences in the learning otcomes, as well as a study of the role of motivation when using games in education. The previous studies on the subject are showing slightly contradicting results, but they are indicating that educational games can be useful learning tools. The theoretical background of sociocultural theory is applied, since games are cultural artifacts, and the event of playing is culturally mediated. Methods. The study method used in this review was ‘descriptive review’; a general review in which broad resources of literature and research of a field and a certain topic is compiled. The information retrieval was conducted systematically in order to find the articles for the study, and international databases were used. 16 studies was selected into the study. The studies originate from many different countries, such as Taiwan, the Netherlands, the USA, Spain and England. In the studies of the reviewed articles, for example mathematical games, games that concerne language, role-playing games, and quizzes were used. Results and conclusions. This review indicates that the positive connection between educational games and learning outcomes exists. Ten studies out of sixteen demonstrated positive learning outcomes particularly in the research groups where educational games were used as a teaching method. Gender differences in learning outcomes were not detected. In the three studies that examined motivation, the motivation was higher in the groups that played educational games, than in those in which games were not used. According to the studies it could be stated, that in particular role-playing games, mathematical games, and games concerning language are connected with positive learning outcomes. Furthermore, it seems that educational games are particularly suitable to comprehensive school students. Accordingly, it can be suggested that educational games could be brought to primary school teaching to support the learning along the other teaching methods, for example in mathematics and language classes.
  • Wahlberg, Jenni (2023)
    Tavoitteet. Suomea toisena kielenään puhuvien oppilaiden suhteellinen osuus on kasvanut voimakkaasti viimeisen 10 vuoden aikana. Tämä on luonut tarpeen tehokkaille, kielen aktiiviseksi käyttäjäksi sosiaalistumista tukeville opetusmenetelmille. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että oppimispelejä voidaan hyödyntää monin eri tavoin kielenoppimisen edistämiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, millaisia mahdollisuuksia oppimispelit oppimisympäristöinä tarjoavat kielen oppimiseen funktionaalisen kielenoppimisen näkökulmasta ja mitkä tekijät vaikuttavat näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Funktionaalinen kielenoppiminen korostaa vuorovaikutusta ja näin ollen tutkimus rajautuu digitaalisiin ja ei-digitaalisiin oppimispeleihin, joissa kielenoppija toimii kielellisessä vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota opettajat voivat hyödyntää suunnitellessaan oppimispelien käyttöä kieltenopetuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli tuottaa oppimispelien tarjoamia mahdollisuuksia kuvaileva synteesi ajankohtaisen tutkimus-kirjallisuuden pohjalta. Katsaukseen valittiin yhteensä 13 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia vuosilta 2011–2023. Aineisto koostettiin pitkälti kriteeripohjaisten kirjallisuushakujen keinoin, joskin vaatimus vuorovaikutuksellisesta kielenkäytöstä edellytti aineiston rajaamisessa myös tutkijan omaa harkintaa. Aineiston analyysissä hyödynnettiin taulukkomuotoista analyysirunkoa, jonka avulla havainnot järjestettiin teemoittain ja tiivistettiin synteesiksi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että oppimispelit oppimisympäristöinä tarjoavat kielenoppijalle laajalti erilaisia mahdollisuuksia vuorovaikutukselliseen kielenkäyttöön niin muodon, tarkoituksen kuin kielenkäytön tyyppien suhteen. Mahdollisuuksien hyödyntämiseen vaikuttavina tekijöinä tunnistettiin 1) opettajan toiminta pelitilanteen suunnittelijana ja ohjaajana, 2) oppimispeli toimintakontekstina sekä 3) pelaajien toiminta, taidot ja ominaisuudet. Tutkimuksen pohjalta esitetään, että oppimispelejä voidaan hyödyntää vuoro-vaikutuksellisen kielenkäytön edistämiseen, mikäli peliympäristö ja siellä tapahtuva toiminta on suunniteltu tarkoituksenmukaisesti huomioiden pelaajien kielelliset ja pelilliset taidot ja opettajan ohjaus tukee tavoitteellista toimintaa.
  • Luoma, Vilja (2017)
    Objectives. In the literature review organizational learning from errors was examinated. The aim of the review was to describe the impact of error management on learning from errors in organizations based on previous studies. The purpose of the literature review was to describe how error management contributes learning from errors in organizations. Errors occur in all organizations, so it is important to understand what kind of error management is developing and promotes learning. While learning and development are a prerequisite for successful organizations, it is crucial to understand how errors are translated into success. Learning from errors is one of the research topics related to organizational learning that has been of interest to researchers for several decades. Earlier studies have shown that learning from errors is challenging but can be influenced in many ways. Methods. The literature review was carried out as an integral literary review. The research material was systematically compiled from four different databases. The material consisted of 13 research articles dealing with learning from errors across different industries in 2007–2017. The study was analyzed by adapting inductive content analysis. Results and conclusions. Error management, which enhanced learning, identified, reported and analyzed errors, developed and put new procedures in test. In addition to these very tangible factors, the management of errors had to take into account the sociocultural factors associated with the organization and the work community that affected learning from errors. Sociocultural factors, especially the organizational culture, significantly affected learning from errors. In order to truly learn from errors, resources are needed, such as time, opportunities for the provision of assistance between employees, and internal structures that help skills learned from errors to be spread. The organization must address to its staff that the learning and the development of operations are valued. Organizational culture, where errors are identified, reported and analyzed, is formed through the exemplary activity and support of the supervisor and colleagues. Organizational culture must be developed deliberately.
  • Silvo, Sofia (2017)
    The aim of this bachelor’s thesis is to investigate the types of coping strategies supporting learning and the advancement of studies [hereafter coping strategies] in higher education students with learning disabilities use during their studies. Research on the topic has been conducted especially by comparing higher education students with and without learning disabilities. Previous studies show that, to some extent, higher education students with learning disabilities use different coping strategies during their studies than other students. The thesis is a systematic literature review, and the data are compiled of six articles and one doctoral dissertation. The data were collected following the principles of a systematic literature review, after which the data were analyzed by categorizing the various learning disabilities and the coping strategies mentioned in the literature. Results from the thesis show that the most common coping strategies for compensating learning disabilities in higher education students are related to the organization of studies and the utilization of study strategies, leaning on the help offered by others, utilize g various tools (e.g. recording of lectures), and modifying environmental factors (e.g. extra time during an examination).
  • Serova, Tais (2021)
    Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tehtävänä on selvittää varhaiskasvatuksen oppimisympäristön merkitystä matemaattisten taitojen ja ajattelun tukemisessa sekä opettajan roolia matemaattisten taitojen ja ajattelun tukemisessa oppimisympäristön avulla. Tutkimuksen teoreettisessa taustassa pyritään määrittelemään varhaisia matemaattisia taitoja ja ajattelua, oppimisympäristöä sekä opettajan merkitystä matemaattisten taitojen ja ajattelun opettamisessa käyttäen oppimisympäristöä. Aiemmat tutkimukset ovat korostaneet matemaattisten taitojen ja ajattelun merkitystä varhaiskasvatuksessa sekä oppimisympäristön käyttöä pedagogisesta aspektista. Myös opettajan ammatillisuutta, tietoisuutta ja pedagogista osaamista on korostettu aiemmissa tutkimuksissa. Kirjallisuuskatsauksen avulla tutkittiin matemaattisten taitojen ja ajattelun tukemista oppimisympäristön avulla, hyvän oppimisympäristön piirteitä, miten opettaja näkee matemaattisia taitoja ja ajattelua oppimisympäristössä sekä mitkä tekijät vaikuttivat opettajan oppimisympäristön suunnitteluun, kun pyritään tukemaan lasten matemaattisia taitoja ja ajattelua. Menetelmät. Tutkimus oli toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, johon oli valikoitunut 15 vertaisarvioitua artikkelia (kts. Liite 1). Artikkelit koostuivat matemaattisten taitojen ja ajattelun sisällöistä ja tukemisesta, varhaiskasvatuksen oppimisympäristön tutkimuksista sekä opettajien näkökulmista oppimisympäristöihin ja matemaattisiin taitoihin sekä ajatteluun. Tutkimus oli rajattu tarkastelemaan 3–5-vuotiaita lapsia. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa näkyi erilaisia keinoja miten matemaattisia taitoja ja ajattelua voitaisiin tukea oppimisympäristöä käyttäen. Tuloksissa tuli ilmi, että opettajan asenne ja kokemukset vaikuttavat siihen, miten paljon opettaja haluaa tuoda matemaattisia taitoja ja ajattelua esille. Tuloksista käy myös ilmi, että oppimisympäristön pedagoginen käyttö ei ollut kaikille opettajille tuttu asia.
  • Tattari, Saara (2020)
    Uusimpien tutkimusten mukaan lasten liikkuminen on lisääntynyt viime vuosien aikana, mutta silti vain puolet lapsista liikkuu päivän aikana riittävästi. Lapset viettävät yhä enemmän aikaa ruutujen ääressä, joka osaltaan lisää heidän päivittäistä paikallaanoloansa. Lähes puolet päivittäisestä paikallaanolosta tapahtuu koulupäivän aikana. Koululla onkin siis mahdollisuus lisätä lasten päivittäistä fyysistä aktiivisuutta lisäämällä liikettä koulupäivään ja etenkin oppitunneille, jotka muuten sisältävät paljon istumista. Aiheesta tehdyissä aiemmissa tutkimuksissa on löydetty yhteyksiä oppituntien aikaisen fyysisen aktiivisuuden ja hyvien oppimistulosten välillä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella oppituntien aikaisen fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä oppilaan ja luokan toimintaan. Tutkielmani on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseni aineisto koostuu 2000-luvulla julkaistuista, vertaisarvioiduista ja kansainvälisistä artikkeleista. Tutkimusaineistoa hain Helka- ja ERIC-tietokannoista ja Google Scholar hakuohjelmasta sekä aiheeni kannalta relevanttien aiempien tutkimusten lähdeluetteloista. Oppituntien aikaisella fyysisellä aktiivisuudella havaittiin olevan yhteyttä oppilaiden tehtävään keskittymiseen, valikoivaan tarkkaavaisuuteen, koulupäivän aikaiseen fyysiseen aktiivisuuteen, viihtyvyyteen ja sisäiseen motivaatioon. Oppituntien aikaisen fyysisen aktiivisuuden ja koulumenestyksen välisestä yhteydestä saatiin ristiriitaisia tuloksia. Kahdessa tutkimuksessa näiden väliltä löytyi yhteys, mutta yhdessä tutkimuksessa yhteyttä ei havaittu. Sen sijaan oppituntien aikaisella fyysisellä aktiivisuudella ei aineistossani havaittu olevan suoraa yhteyttä luokan toimintaan. Aineistooni ei sisältynyt tutkimuksia, jotka olisivat kohdistuneet vain luokan toimintaan ja jättäneet yksilön tarkastelun ulkopuolelle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppituntien aikaisella fyysisellä aktiivisuudella on useita positiivisia yhteyksiä oppilaiden toimintaan. Kiinnostava tulos on myös se, että oppituntien aikaisella fyysisellä aktiivisuudella ei havaittu olevan negatiivisia yhteyksiä oppilaan tai luokan toimintaan. Tämä tutkimus esittää perusteluita oppituntien aikaisen fyysisen aktiivisuuden hyödyistä oppilaan toimintaan. Tutkimuksesta voivat hyötyä etenkin opettajat, jotka eivät vielä sisällytä fyysistä aktiivisuutta oppitunneillensa. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia, onko fyysisen aktiivisuuden integraation tavalla vaikutusta yhteyksiin, joita sillä havaitaan olevan oppilaan ja luokan toimintaan.
  • Pihlaniemi, Misa (2021)
    Mål. Mobbning i skolan är ett evighetsproblem. Under hösten 2020 har det i medierna rapporterats om mobbningsfall i Finland som har slutat i allvarliga våldshandlingar. Då eleverna befinner sig en betydande del av sin vardag i skolan är det viktigt att de trivs i skolan och vill gå dit. Därtill har skolan en lagstadgad skyldighet att genast ingripa ifall mobbning, våld, rasism eller annan diskriminering förekommer. Syfte med min studie var att utreda hur mobbning tar sig i uttryck i de nordiska grundskolorna. Därtill ville jag utreda ifall det skett någon slags utveckling eller förändring i mobbning under de senaste åren. Forskningsfrågorna var följande: 1) Hur tar mobbning sig i uttryck hos elever i grundskolan? 2) På vilket sätt har mobbning förändrats under åren 2010–2021 i grundskolor i Norden? Metoder. Jag har utfört min studie som en kvalitativ litteraturöversikt. Det utvalda artiklarna inkluderades enligt förbestämda urvalskriterier. Det slutliga forskningsmaterialet bestod av sju vetenskapliga artiklar som jag analyserade genom tematisk innehållsanalys. Resultat och slutsatser. Resultaten visar att mobbningsförekomsten är relativt låg i de nordiska länderna förutom på Grönland. Mobbning domineras fortfarande av traditionell mobbning och det ökar från lågstadieåldern till högstadieålder ochminskar därefter med stigande ålder. På grund av teknologiutvecklingen har nätmobbning uppstått som en nyare mobbningsform. Resultaten från min studie påvisar att det förekommer vissa skillnader igrundskolor i Norden gällande mobbningssätt och mobbningsfrekvensen. Resultaten från min studie visar ytterligare att faktorer såsom kön och invandrarbakgrund är kopplade ihop med utsättning för mobbning. Mobbning är ett fenomen som påverkar negativt den utsatta personens allmänna välmående även ännu i vuxenåldern. Det är således viktigt att forska vidare kring faktorerna som bidrar till mobbning för att kunna minimera detta oönskade beteende i skolorna.
  • Ylänne, Ilona (2021)
    Vastuullinen yritys toimii taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Tämän kandidaatin tutkielman lähtökohdaksi on valittu organisaation sosiaalisen vastuullisuuden (engl. Corporate Social Responsibility, CSR) ulottuvuus, joka voidaan määrittää liiketoimintaan nivoutuvaksi organisaation sidosryhmien hyvinvointia edistäväksi toiminnaksi. Tässä tutkielmassa mielenkiinto kohdistuu organisaatioiden työntekijöihin. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ja arvioida organisaatioiden sosiaalista vastuullisuutta ja sen yhteyttä henkilöstön affektiiviseen sitoutumiseen. Tutkimuskysymyksenä esitettiin: Miten organisaation sosiaalinen vastuullisuus selittäähenkilöstön affektiivisen sitoutumisen kehittymistä ja sen seurausvaikutuksia? Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoksi valittiin tieteellisiä artikkeleita, jotka olivat tutkineet näiden kahden muuttujan välistä yhteyttä henkilöstön näkökulmasta. Kirjallisuuskatsaukseen valittu lopullinen aineisto muodostui 12 artikkelista, joita analysoitiin teemoittelemalla. Tuloksena esitän, että sosiaalinen vastuullisuus vahvistaa yksilön ja organisaation koettua yhteensopivuutta, lisää koetun ulkoisen arvostuksen tunnetta ja tuottaa työnmerkityksellisyyden kokemusta. Nämä taas voivat vahvistaa erityisesti työntekijän affektiivista sitoutumista organisaatioon ja sitä kautta taas selittää sitoutumisen seurausvaikutuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli koostaa käsitys organisaation sosiaalisesta vastuullisuudesta erityisesti organisaation työntekijöiden näkökulmasta, sillä aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että tätä aluetta ei ole vielä tutkittu kovinkaan paljoa. Tätä kirjallisuuskatsausta voidaankin luonnehtia keskustelun avaukseksi kasvatustieteelliselle työelämätutkimukselle, jonka mielenkiinto painottuu organisaatioiden työntekijöiden vastuullisuus kokemuksista lähtevään työelämän kehittämiseen. Tulevaisuudessa vastuullisuuden kaikki ulottuvuudet tulevat olemaan entistä merkittävämmässä osassa kaikenlaisten organisaatioiden toimintaa.
  • Blom, Nana (2020)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli pyrkiä lisäämään ymmärrystä organisaatiokulttuurista fuusion taustalla vaikuttavana mekanismina. Organisaatiokulttuuri on aikaisemmassa tutkimuksessa tyypillisesti määritelty organisaation sisällä jaetuksi todellisuudeksi, mutta sen muovaantumisesta työyhteisössä on esitetty kahdenlaisia näkemyksiä: sosiaaliskonstruktivistisessa mallissa organisaatiokulttuuri syntyy vuorovaikutuksessa ja heijastelee toimijoiden henkilökohtaisia identiteettejä, kun taas valtateorioihin perustuvassa mallissa vuorovaikutus on auktoritaarisesti kontrolloitua ja yrityksen strategisia painopisteitä ilmentävää. Olinkin tässä tutkimuksessa kiinnostunut siitä, miten nämä teoriat ilmenivät fuusiotilanteissa, joissa ryhmien roolit ja identiteettityö olivat voimakkaassa murroksessa, ja millaisia olivat toimijoiden kokemukset organisaatiokulttuurin eri merkityksistä. Tavoitteeni oli myös käsitellä konkreettisia haasteita, mitkä liittyvät fuusiotilanteen aikaiseen organisaatiokulttuuriin sekä sen olemattomuuteen tai muutoksiin. Tutkimuskysymyksiksi valikoituivat seuraavat kysymykset: 1. ’’Millaisia merkityksiä organisaatiokulttuuri saa artikkeleissa esiteltävien fuusioiden yhteydessä?’’ ja 2. ’’Mitä organisaatiokulttuurillisia haasteita fuusioiden yhteydessä ilmenee?’’. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena perustuen seitsemään (7) organisaatiokulttuuria käsittelevää artikkeliin. Alustava aineistohaku on tehty systemaattisia periaatteita hyödyntäen Helka- ja EBSCOhost -alustoilla, minkä jälkeen hakutuloksista on selektiivisesti valittu tarkastelukulmaltaan soveltuvimmat artikkelit. Analyysimenetelmänä käytettiin temaattista sisällönanalyysia, mikä pohjautui sosiaaliskonstruktivistisen mekanismien ja valta-teorioiden keskeisiin sisältöihin. Tulosten perusteella voitiin todeta, että organisaatiokulttuurin arvotus vaihteli kontekstisidonnaisesti ja näin ollen merkityksiä oli laaja kirjo. Organisaatiokulttuuri koettiin aineiston fuusioissa tärkeäksi ja sen kauaskantoiset vaikutukset tunnustettiin, mutta pääsääntöisesti organisaatiokulttuuri ei rakentunut täysin sosiaalisen konstruktivismin periaattein, vaan toimijuus ja kontrolli olivat yksittäisten korkealle hierarkiassa arvotettujen ryhmien käsissä. Kokonaisuudessaan aineiston perusteella voitiin todeta, että organisaatiokulttuuritutkimuksella on potentiaalia vastata fuusioiden ja integraation onnistumiseen liittyviin kysymyksiin ja haasteisiin, mutta sovellukset vaativat painopisteen siirtymistä fuusion toteutumista edeltävään aikaan sekä osallistavaa valmistelutyötä.
  • Hautamäki, Annika (2022)
    Työelämän tasa-arvo on paljon esillä julkisessa keskustelussa ja tasa-arvoon liittyvä tutkimus on tärkeä osa-alue monella eri tieteenalalla. Merkittävä tekijä työelämän tasa-arvoon liittyen on naisten ja miesten hoitovastuun epätasainen jakautuminen. Naisten suuremmat hoitovastuut ovat merkittävä työelämän epätasa-arvoon vaikuttava ongelma. Aiemman tutkimuksen perusteella työelämä on vieläkin perinteisen maskuliininen ja näkee isän useimmiten elättäjän asemassa. Tässä tutkielmassa tarkastelen miten organisaatiot suhtautuvat isyyteen aikaisemman tutkimuksen perusteella ja miten organisaatiot voivat vaikuttaa isyyden ja työn suhteeseen. Tutkin, onko organisaatiokulttuurilla merkittävä vaikutus siihen, miten isät sovittavat yhteen työelämän ja perhe-elämän. Selvitän, voidaanko tietynlaisella organisaatiokulttuurilla helpottaa tai vaikeuttaa isyyden ja työn yhteen sovittamista ja näin vaikuttaa työelämän tasa-arvoon. Toteutin tämän tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui kymmenestä artikkelista, jotka oli haettu eri tietokannoista. Analyysimenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistosta voitiin nostaa esille keskeisimmät asiat, ensin tarkastelemalla aineistoa yleisesti ja sen jälkeen perehtymällä siihen yksityiskohtaisesti. Tutkimukset osoittivat, että organisaation tukevilla toimilla on merkitystä isyyden ja perheen yhteensovittamisen toteutumiseen, sekä sen, että isät kokevat työn ja perheen välisiä konflikteja niin kauan, kun organisaatiokulttuuri ei ole tarpeeksi kehittynyttä. Tutkimuksissa ilmeni myös, että organisaatiot näkevät isät vieläkin perheen elättäjinä, vaikka muutosta tähän onkin ollut nähtävissä jo pitkään. Vaikka organisaatiokulttuuri olisi perheystävällinen, kohdistuvat käytännöt kuitenkin enemmän äiteihin, kuin isiin.
  • Myllymäki, Saga (2020)
    Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli tarkastella organisaatiokulttuurin ilmenemistä eräässä monikansallisessa virtuaalitiimissä. Tutkielmassa ilmiötä lähestyttiin Scheinin (2010) kolmitasoinen organisaatiokulttuuriteorian avulla. Ensimmäiseksi tutkimuskysymykseksi muodostui: (1) Millä tavoin Scheinin (2010) organisaatiokulttuuriteorian tasot esiintyvät tutkittavassa virtuaalitiimissä ja sen toiminnassa? Virtuaalitiimissä esiintyvän kulttuurin ohella tutkielmassa perehdyttiin koronavirusepidemiasta seuranneeseen pakonomaiseen etätyöhön siirtymiseen ja sen vaikutuksiin tutkittavassa tiimissä. Tutkielman toinen tutkimuskysymys on: (2) Mikä on etätyöpakon vaikutus virtuaalitiimin toimintaan kolmen tutkittavan näkökulmasta? Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena tutkijan omassa työyhteisössä. Pääasiallinen tutkimusaineisto hankittiin eräässä IT -alan pörssiyhtiössä haastattelemalla kolmea samassa virtuaalitiimissä työskentelevää henkilöä. Puolistrukturoitujen haastatteluiden ohella osa aineistosta koostui tutkijan kentällä tekemistä ilmiöön liittyvistä havainnoista. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä oli tematisointi, jossa hyödynnettiin koodausta merkiten tutkittavien antamat vastaukset sekä toisiinsa liittyvät teemat ja ilmiöt värikoordinoidusti. Analyysin tarkoituksena ei ollut etsiä haastatteluvastauksista oikeita ja vääriä vastauksia, vaan pyrkiä tutkimaan itse ilmiötä tutkimusongelman ja edellä esitettyjen tutkimuskysymysten valossa. Tutkittavassa virtuaalitiimissä esiintyneet organisaatiokulttuuriteorian tasot näyttäytyivät tutkimuksessa osittain limittäisinä kulttuurin osa-alueina. Ensimmäisellä tasolla esiin nousseet artefaktit heijastelivat organisaation arvoja, jotka puolestaan kytkeytyivät osaksi organisaation perimmäisiä perusolettamuksia. Organisaatiokulttuurin ohella tutkitut pakonomaisen etätyön vaikutukset esiintyivät tutkimuksessa muun muassa kodin ja työelämän artefaktien sekoittumisena sekä haasteina verkkoyhteydessä. Kokoaikainen etätyöskentely ei tutkimustulosten perusteella ole vaikuttanut tutkittavan virtuaalitiimin jäsenten työntehtäviin. Tässä tutkimuksessa esitetyillä tuloksilla ja niiden tulkinnoilla on yleistettävyyden sijaan pyritty näkökulman siirrettävyyteen muihin samankaltaisiin tilanteisiin.
  • Honkonen, Malla (2024)
    Organisaatiomuutoksia toteutetaan nykypäivän työelämässä jatkuvasti, sillä ne ovat välttämättömiä organisaation kehittämisen ja kilpailukyvyn kannalta. Organisaatiomuutokset vaikuttavat vahvasti organisaation työntekijöihin. Samalla aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet työntekijöiden merkityksen olevan suuri organisaatiomuutoksen onnistumisen kannalta. Täten on aiheellista tutkia työntekijöiden suhtautumista muutoksiin ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Organisaatioon identifioituminen on sosiaalisen identiteetin teoriasta pohjautunut käsite, jolla tarkoitetaan työntekijän kokemusta yhteenkuuluvuudesta suhteessa organisaatioon. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella ja analysoida työntekijöiden organisaatioon identifioitumista organisaatiomuutoksen aikana ja sen vaikutusta työntekijöiden suhtautumiseen muutosta kohtaan. Toteutin tutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui yhdeksästä vertaisarvioidusta ja empiirisestä tutkimusartikkelista. Kaikki käyttämäni tutkimusartikkelit olivat englanninkielisiä ja haettu Helka-tietokannasta. Järjestin aineistoa aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tämän pohjalta tein aineistoihin ensin laajemman yleiskatsauksen, jonka jälkeen siirryin yksityiskohtaisempaan tarkasteluun, keskeisimpien asioiden ja tulosten alleviivaukseen, sekä aineistoista saadun tiedon ryhmittelyyn ja vertailuun. Tutkimustulokset osoittivat, että organisaatioon identifioitumiseen organisaatiomuutoksen aikana vaikuttivat usea eri tekijä samanaikaisesti. Näistä tekijöistä korostuivat työntekijän aikeet lähteä organisaatiosta sekä koettu oikeudenmukaisuus. Tarkasteltaessa organisaatioon identifioitumisen vaikutusta työntekijöiden muutossuhtautumiseen, havaittiin, että vahva organisaatioon identifioituminen voi edesauttaa huomattavasti erityisesti työntekijän muutosta tukevaa käyttäytymistä sekä sitoutuneisuutta organisaatioon. Yhteys organisaatioon identifioitumisen ja muutossuhtautumisen välillä esiintyy kompleksisena, mutta merkittävänä. Havaintojen valossa organisaatioon identifioituminen tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden edistää positiivista muutossuhtautumista sekä organisaatiomuutosten onnistumista työntekijälähtöisesti.
  • Sahala, Ida (2021)
    Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää organisaatiopoliittisen toiminnan taustalla olevia motiiveja sekä organisaatiopolitiikan mahdollisia vaikutuksia työympäristöön. Organisaatiopolitiikka on yksi vallan käytön muoto, jolloin vallan käyttäminen ylittää toimijan virallisesti määritellyn roolin rajoja. Organisaatiopolitiikkaa on aiempien tutkimusten mukaan sekä hyödynnetty että käytetty usealla eri tavalla. Lisäksi organisaatiopolitiikan kokeminen on melko yksilöllistä. Tästä kiinnostuneena tutkimuskysymykseni ovat 1) millaisia motiiveja organisaatiopolitiikan taustalta on raportoitu ja 2) millaisia vaikutuksia organisaa-tiopolitiikalla on ympäristöönsä. Aineistonani toimi viisi organisaatiopolitiikkaa ja sen vaikutuksia raportoivaa kvantitatiivista tutkimusta, kaksi kvalitatiivista tutkimusta sekä yksi teoreettinen tutkimus. Osa tutkimuksista kuvaili tutkittavien näkemyksiä havaitusta organisaatiopolitiikasta. Osassa tutkimuksissa lisäksi lähestyttiin organisaatiopolitiikkaa eri ilmiöiden, kuten esimerkiksi sen vaikutuksista työhyvinvointiin ja yksilön käyttäytymiseen ympäristössään. Aineistot olivat otoskooltaan 14–428 henkilön välillä. Kaikki kirjallisuuskatsauksessa käytetyt tutkimukset olivat englanninkieli-siä, joiden alkuperä oli useasta eri valtioista. Analyysimenetelmänä käytin tyypittelyä. Keräsin ilmiöstä raportoituja havaintoja yhteen, ja pyrin muodostamaan organisaatiopolitiikasta kuvailua yleisellä tasolla. Tyypittelyn tuloksena organisaatiopolitiikan motiiveiksi nousi oman tai ryhmän edun tavoittelu organisaatiossa sekä sosiaalinen vaikuttaminen ympäristöön. Oman edun tavoittelua kuvasi esimerkiksi avun saaminen kollegoilta. Sosiaalinen vaikuttaminen piti sisällään esimerkiksi muutoshalukkuutta. Organisaatiopolitiikan vaikutukset ympäristöön jakautuivat positiivisiin ja negatiivisiin, joista jälkimmäisiä raportoitiin enemmän. Etenkin havaitun organisaatiopolitiikan negatiivinen vaikutus työtyytyväisyyteen nousi tässä tutkimuksessa. Toisaalta osa kuvaili organisaatiopolitiikkaa tehokkuutta lisääväksi ilmiöksi, ja näkivät sen erottamattomana osana organisaatiota. Näin ollen saadut moniulotteiset tulokset kuvaavat ilmiön laajuutta, eikä niinkään ole yleistettävissä.
  • Ilonen, Sonja (2017)
    The goal of this this literary review is to examine Finnish sports culture and organized sports as a social exclusion prevention point of view. Both sports and social exclusion are widely researched topics. It has been studied what predicts exclusion and what factors there are behind the phenomenon. About sports and movement there are for example studies about how does sports affect to health and how much children and young people spend time doing sports. In organized sports there is a lot of elements which supports children and young people growth. The material of this literary review based mainly Finnish research literature and Finnish researches. In addition sports clubs` websites was used in this bachelor thesis. As the result of this literary review, sports clubs` had still strong place in Finnish society. In 2014 over half (51%) of the 9–15 children living in Finland took actively a part in sports clubs` free time activities. Taking a part in sports clubs` was more popular among younger children and doing sports decreased with the age. The activities of sports clubs` seemed to be focused on serious doing. Social exclusion in turn seemed to be a complex phenomenon and hard to define. It was important to recognize the factors behind the disadvantageous development of a child. Sports clubs` had unofficial educational tasks and they also had possibilities to affect children well-being. Icehearts –model was a good practical example of sports clubs` possibilities to prevent exclusion.
  • Källman, Amanda (2022)
    Mål. Internationella och nationella jämförelser i matematikresultat har visat att finländska elevers resultat sänks. Matematik har en viktig roll i vårt samhälle och därför är det oroväckande att resultaten i ämnet sänks Orsakerna bakom sänkningarna har kunnat vara många och därför har syftet med denna undersökning varit att ta reda på vilka orsaker som ligger bakom sänkningen i matematikresultaten och hur läraren i skolan kan arbeta för att motverka sänkningen. Forskningsfrågorna var tre till antalet och löd:  1. Vilka faktorer påverkar att elevernas resultat försämras i matematik?  2. Hur ska man som lärare arbeta i klassen för bästa resultat av matematikundervisningen?  3. Vad kan den enskilda läraren göra för att motverka försämringen?    Metoder. Undersökningen har varit en litteraturöversikt där teorin främst har bestått av undersökningsresultat av olika slag. Databaserna som har använts för att hitta relevant teori har varit Google scholar och Helka. För att hitta relevanta artiklar har olika sökord som besvarar forskningsfrågorna använts. Som analysmetod har författaren använt sig av innehållsanalys och noggrant granskat källorna. Undersökningen har utförts på ett kvalitativt sätt.    Resultat och slutsatser. Under undersökningens gång fann författaren framför allt fyra stora orsaker bakom den sänkning som har skett under många år inom matematikresultaten. Dessa var motivationsbrist hos eleverna, bristande undervisningsmetoder, differentiering på fel sätt och socioekonomisk status hos elevernas föräldrar. De slutsatser som kunnat dras är att lärare i skolorna bör höja motivationen hos eleverna till exempel genom undervisning som anknyter mer till eleven själv, ojämlikheten bör fås bort bland annat genom att fördela resurserna lika mellan könen och samarbete över språkgränserna mellan lärarna, undervisning och uppgifter på rätt nivå för alla elever och mer stöd åt elever med låg socioekonomisk status.
  • Lind, Elina (2024)
    Tavoitteet. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastelin digitalisaation tuomia muutoksia osaamisen johtamiseen. Koska digitalisaatio on muokannut organisaatioiden rakennetta, kulttuuria ja käytäntöjä on mielekästä tutkia, miten muutokset ovat vaikuttaneet osaamisen johtamiseen, mikä nähdäänkin nykypäivänä elinehtona organisaatioiden toiminnalle. Osaamisen tuottaminen, kehittäminen ja ylläpitäminen mahdollistavat organisaation tuloksellisuuden, joustavuuden sekä tukevat työntekijöiden hyvinvointia. Esitän kompleksisen johtamisen näkökulman olennaisena tapana tarkastella tätä moniulotteista kenttää. Tutkimuskysymykseksi muodostuu: mitkä tekijät nousevat esiin osana osaamisen johtamista digitalisaation aikana kompleksisen johtajuuden näkökulmasta? Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, sillä tarkoitus oli saada laaja kuva osaamisen johtamisen nykytilasta. Valikoinnissa otin huomioon avoimen saatavuuden, vertaisarvioidut artikkelit, ajan sekä sijainnin. Keräsin länsimaalaista aineistoa vuodesta 2019 eteenpäin, jotta tulokset olisivat mahdollisimman ajankohtaisia ja kulttuurisesti yhtenäisiä. Kyseessä on narratiivinen yleiskatsaus, joten aineistoa eivät rajanneet tarkat metodiset säännöt. Analysoin aineistosta digitalisaation ajan osaamisen johtamisen tekijöitä ja luokittelin ne viiteen luokkaan. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston perusteella osaamisen johtamisessa nousi esiin viisi tekijää: organisaatiokulttuurin muutos, henkilöstöjohtajien roolin muutos, kouluttamisen merkityksellisyys, osaamisen houkuttelu ja hallinta sekä alustojen käyttö osaamisen johtamisessa. On hyvä huomata, että kaikki ulottuvuudet kietoutuvat yhteen, eivätkä ole täysin eroteltavissa. Digitalisaatio muuttaa kokonaisvaltaisesti organisaatioiden toimintaa, mikä kompleksisessa järjestelmässä säteilee kaikille toiminnan osa-alueille
  • Mehtonen, Emma (2020)
    Tavoitteet. Kandidaatintutkielmani tarkoitus oli koostaa systemaattinen kirjallisuuskatsaus osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista. Työelämän nopeat muutokset ovat asettaneet organisaatioille ja yksilöille vaatimuksen jatkuvasta toiminnan ja osaamisen kehittämisestä ja uudistamisesta kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Kehittämällä organisaation toimintaa ja henkilöstön osaamista, parannetaan niin liiketaloudellista suoriutumiskykyä kuin työhyvinvointia. Jatkuva muutospaine ja muuttuvat osaamisvaatimukset voivat aiheuttaa myös työuupumusta. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Millaista tutkimusta on tehty osaamisen kehittämisestä työelämässä ja työhyvinvoinnista, ja miten tuloksissa nousee esille osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin väliset yhteydet? ja 2) Millaisia määritelmiä aineistossa nousee esille osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista? Menetelmät. Toteutin kandidaatintutkielman systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni tieteelliset artikkelit on hankittu Helka -tietokannasta artikkelihaulla. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Henkilöstön osaamisen kehittämisen nähtiin olevan välttämätöntä organisaatioissa, jotta ne selviytyvät työelämän muutoksista ja haasteita ja säilyttävät kilpailukykynsä. Osaamisen kehittämisen keinot näyttäytyivät aineistossa lähinnä formaalisten oppimismenetelmien kautta. Osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin välillä oli positiivinen yhteys neljässä aineiston artikkelissa. Lopuissa artikkeleissa yhteyttä ei joko ollut tai se oli jopa negatiivinen.