Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Lakka, Tuulikki (2020)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, analysoida ja tulkita, miten sosiaali-sia identiteettejä tuotetaan koululuokassa sekä millä tavoin yksilö voi itse murtaa niitä. Tutkimus syntetisoi tutkimusaineistossa esiintyviä sosiaalisen identiteetin teorioita, tarkastellen lisäksi identiteetin murtautumisen kysymystä. Sosiaalinen identiteetti on keskeinen käsite koulukontekstissa, sillä sen vaikutus ulottuu paitsi oppilaiden henkilökohtaiseen elämään, myös akateemiseen oppimiseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että oppimisen ohella koulussa syntyy myös toisenlaisia prosesseja, kuten sosiaalisen identifikaation prosesseja sekä erilaisia valtasuhteita, jotka vaikuttavat myös sosiaalisen identiteetin muodostumiseen. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu systemaattisena analyysinä, jonka analyysimenetelmänä on immanentti rekonstruktio. Tutkimusaineistona olivat Worthamin (2006) teos Learning Iden-tity – The Joint Emergence of Social Identification and Academic Learning sekä Hollandin, Lachocotten, Skinnerin ja Cainin (1998) teos Identity and Agency in Cultural Worlds. Sosiaa-lisen identiteetin rakentumisen kysymystä tarkasteltiin Worthamin (2006) empiirisen tutki-muksen avulla, jonka hän toteutti havainnoimalla erästä yhdeksännen vuosikurssin koulu-luokkaa Yhdysvalloissa. Hollandin ym. (1998) kehittämän figured worlds -käsitteen avulla tarkasteltiin identiteettien murtamisen kysymystä suhteessa Worthamin (2006) tutkimustu-loksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa sosiaalisen identifikaation olevan kompleksinen ilmiö, joka on riippuvainen tietyssä kontekstissa tehdyistä tulkinnoista ja johtopäätöksistä. Figured worlds tarjoaa identi-teetin tarkasteluun erityisen viitekehyksen, jonka avulla voidaan tarkastella epäsuotuisista sosiaalisista identiteeteistä murtautumisen mahdollisuutta. Koululuokassa käytetyillä oppilas-esimerkeillä oli erityinen rooli sosiaalisten identiteettien muodostumisessa ja prosessiin osal-listuivat niin opettajat, kuin luokan oppilaatkin. Opetushenkilökunnan toiminta keskustelun oh-jaajina on keskeinen koululuokassa syntyvien sosiaalisten identiteettien rakentumisessa, minkä vuoksi opettajien tulee olla tietoisia tekemistään tulkinnoista ja johtopäätöksistä joka-päiväisissä opetustilanteissa.
  • Tyventö, Anna (2018)
    The main aim of this research is to respond to the question how child’s social competence impacts on his status among his peer group. The subject is important because it has to do with everyday life on the field of early childhood education. It also gives tools to understand this phenomenon and develop our professional skills. Researcher’s presumption was that the connection between individual’s social skills and his social status is significant. This research was accomplished as a case study. It is about one preschool group of 21 children at the age of 5-6-years and two kindergarten teachers. As research method was used sociogram and the estimate survey of the teachers. Sociogram clarifies relationships between the children and the social status of every individual. The survey of the teachers, for it’s part, tells about the children’s social ability and skills. At the end these informations were compared between each other. The research results show that there is a connection between the individual’s social status and his social competence. But it can be interpreted that there are also some other factors that impact on how is the status of an individual among his peer group.
  • Maisonlahti, Victor (2018)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Goals. The goal of this thesis was to study connections a regular sleep schedule, and social media usage before sleeping, and after waking up. Additionally, the thesis aims to portray the nature and frequency of social media usage occurring in the respondents’ homes. The nature of social media usage was described with situations in which the respondents used social media in their home, and how frequent their social media usage was. As social media is becoming a bigger part of peoples’ lives, the more important it becomes to study its effects on the lives of people. Methods. This thesis was conducted as a quantitative study. The results of an inquiry conducted by Helsingin Sanomat in 2016, was used as data for this study. The inquiry was conducted on the website of Helsingin Sanomat, and was answered by 13438 respondents. A majority of the respondents were women (77%) and lived in Uusimaa (51%). Hereby the results of this study cannot be generalized to the entire population of Finland. The data was analyzed with the help of descriptive statistics, Pearson Chi-square test and cross tabulation. Results and conclusions. The findings of the study suggest that social media usage before sleep, and after waking up has a statistically significant connection with the sleeping schedule of the respondents. With the help of cross tabulation, the study was able to conclude that respondents who used social media before sleep and after waking up where more likely to have an irregular sleeping schedule. According to the findings, social media was used at home by the respondents fairly frequently. 29% of respondents claimed to have used social media at home “every now and then” (FI: “vähän väliä”). 36% claimed to have used it every few hours (FI: “Muutaman tunnin välein”). Social media usage was an activity that was practiced side by side with other everyday activities such as watching television, or when preparing for bedtime or after waking up. The results show us that social media in fact does have a connection to the completion of daily routines. We can use the information it as a foundation for future research.
  • Hilger, Alvar (2021)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selventää, miten nettikiusaaminen näkyy suosituissa sosiaalisen median sovelluksissa Facebookissa, WhatsAppissa, Snapchatissa, Instagramissa ja Twitterissä. Tutkimusongelmina tarkasteltiin nettikiusaamisen määritelmää, missä kontekstissa nettikiusaaminen näkyy sosiaalisen median sovelluksissa, mitä eroja sosiaalisen median sovelluksissa näkyy nettikiusaamiseen liittyen ja mitä aineiston kirjallisuus ehdottaa nettikiusaamisen torjumiseksi. Menetelmät. Tutkimus oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus Arlene Finkin mallia mukaillen. Lisäksi käytettiin sovellettua kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineisto haettiin kolmen tietokannan avulla yhdistäen sosiaalisen median sovellukset Facebook, WhatsApp, Snapchat, Instagram ja Twitter katkaistuun hakusanaan cyberbullying. Aineistosta esille nousseita ajatuksia analysoitiin laadullisesti käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä aineiston luokittelun apuna. Tulokset ja johtopäätökset. Nettikiusaamisen määritelmälle ehdotettiin yhtenäisempää muotoa, joka sisältää kaikki tarvittavat nettikiusaamisen elementit. Sosiaalisen median sovelluksissa tapahtuvaa nettikiusaamista esiteltiin. Sovelluksissa esiintyi suurelta osin samoja kiusaamisen muotoja, mutta joissakin sovelluksissa, kuten Snapchatissa painottuu kuvien kautta kiusaaminen. Nettikiusaamisen ehkäisevässä työssä kirjallisuus esittää teknologiaan perustuvaa mallia sekä perinteisen kiusaamisen ehkäisemisen kautta toimivaa mallia. Molemmat lähestymistavat voidaan yhdistää mahdollisesti tukemaan toisiaan oppilaitoksissa. Yleisesti ehdotetuin nettikiusaamisen ehkäisemisen muoto oli perinteiseen kiusaamiseen puuttuminen ja kiusaamistilanteen ympäristöön vaikuttaminen. Avainsanat
  • Mäkelä, Katariina (2024)
    Tavoitteet. Tässä tutkielmassa oli tavoitteena kuvata opettajien näkemyksiä opetusvaikuttajis-ta (eng. teacher influencer). Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena olivat opettajien myönteiset näkemykset sosiaalisen median opetusvaikuttajista sekä opetusvaikuttajien mahdollisesti muille opettajille luomat paineet. Tutkimukseen osallistui kolme varhaiskasvatuksen opettajaa ja yksi luokanopettaja. Aiempaa tutkimusta aiheesta ei ollut. Opettajien kokemia uupumus- ja kuormittavuustekijöitä on tutkittu jonkin verran, ja lisäksi sosiaalisesta mediasta on tehty runsaasti tutkimuksia. Näitä kahta il-miötä, eli opettajien myönteistä suhtautumista sosiaalisen median opetusvaikuttajiin suhtees-sa omaan opettajuuteensa sekä opettajien kokemia paineita sosiaalisen median opetusvaikut-tajista ei ollut kuitenkaan aiemmin yhdistetty. Menetelmät. Tämä tutkielma on empiirinen tutkielma neljästä opettajasta ja heidän näkemyk-sistään sosiaalisen median opetusvaikuttajista sekä paineiden kokemisesta. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyy-sillä. Aineisto järjestettiin, sieltä poistettiin epäolennaisuudet ja se tiivistettiin pelkistettyihin il-mauksiin, ala- ja yläluokkiin sekä pääluokkiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman päätuloksina oli, että opettajat kokivat vahvaa yhteisöl-lisyyttä opetusvaikuttajien luomissa yhteisöissä, ja osalla sosiaalisen median yhteisöt korvasi-vat jopa perinteistä kollegiaalisuutta työpaikalla. Kaikki opettajat kuitenkin kokivat myös pai-neita opetusvaikuttajista. Opettajat kokivat riittämättömyyttä sekä epävarmuutta omista tai-doistaan. Tutkielman perusteella voidaan päätellä, että vaikka opettajat arvostavat opetusvai-kuttajien yhteisöihin luomaa osallisuutta, he kokevat kuitenkin paineita ja vertailevat itseään muihin sosiaalisen median opetusvaikuttajiin.
  • Immonen, Henna (2022)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten sosiaalinen media vaikuttaa ja muokkaa nuorten käsityksiä ruoasta ja syömisestä sekä käsityksiä nuorten kehonkuvasta. Sosiaalisen median kehitys on ollut merkittävää viimeisen vuosikymmenen aikana ja siitä on tullut tärkeä terveysvaikuttamisen ja -viestinnän väline. Sosiaalisessa mediassa lähes kuka vain voi jakaa tietoa ja kokemuksia esimerkiksi ruoasta ja ravitsemuksesta, mikä on tehnyt luotettavan tiedon tunnistamisesta haasteellista. Erityisesti nuorten on todettu olevan erityisen herkkiä sosiaalisen median vaikutuksille. Kandidaatintutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman aineisto koostui pääosin kansainvälisistä vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista (n=18) vuosilta 2013–2021. Julkaisut haettiin Helda- ja Google Scholar- tietokannoista. Katsaukseen valitut tutkimukset taulukoitiin ja ne analysoitiin aineistolähtöisen teemoittelun avulla. Sosiaalisella medialla näyttää olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia nuorten käsityksiin ruoasta ja syömisestä ja sen on todettu vaikuttavan myös nuorten käsityksiin kehonkuvasta. Tuloksista tuli ilmi, että sosiaalisessa mediassa jaettu ruokaan ja ravitsemukseen liittyvä sisältö vaikutti myönteisesti ruoka- ja syömiskäyttäytymiseen. Jaetut kuvat ja videot nähtiin merkittävänä inspiraation lähteenä ja motivaattorina kohti terveellisempiä ruokailutottumuksia. Toisaalta sosiaalisen median sisältö koettiin suurimmassa osassa tutkimuksia painostavana ja vaikuttavan kielteisesti syömisnormeihin. Altistumisella laihuutta ja syömishäiriöitä ihannoiville julkaisuille oli kielteisiä vaikutuksia nuorten syömiskäyttäytymiseen, itsetuntoon ja kehonkuvaan. Virheelliselle ja ristiriitaiselle tiedolle altistumisella oli niin ikään kielteisiä vaikutuksia nuoriin ja heidän käsityksiin ruoasta ja syömisestä.
  • Taavitsainen, Juulia (2021)
    Sosiaalinen media on nykypäivänä osa ihmisen arkea jo lapsesta asti. Jatkuvasti saatavilla oleminen vaikuttaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, sillä älylaitteet ovat läsnä myös kasvokkaisen vuorovaikutuksen tilanteissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin sosiaalisen median läsnäolo perheen arjessa vaikuttaa lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen ja onko sosiaalisen median lisääntyneellä läsnäololla vaikutusta lapsen kehitykseen. Olettamuksena oli, että sosiaalinen media vaikuttaa perheen vuorovaikutukseen niinkin paljon, että sillä on kauaskantoisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Tutkimuksessa avataan sosiaalisen median sekä vuorovaikutuksen käsitteitä ja teorioina käytetään Goffmannin vuorovaikutuksen sosiologiaa sekä Bowlbyn kiintymyssuhdeteoriaa, joita peilataan saatuihin tutkimustuloksiin. Aikaisempia tutkimuksia on tehty sosiaalisen median vaikutuksista yksityishenkilöiden elämään sekä vuorovaikutukseen esimerkiksi työkonseptissa. Oma mielenkiintoni keskittyy vuorovaikutukseen perheiden sisällä ja siihen, voiko sosiaalisen median lisääntyvällä läsnäololla perheessä olla lapsen kannalta pidempiaikaisia vaikutuksia. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen otettiin mukaan kattava ja asianmukainen aineisto, jonka avulla tutkimus oli mahdollista toteuttaa. Tutkimuskirjallisuutta sekä artikkeleja valikoitui tutkimukseen yhteensä 13 kappaletta. Sosiaalisella medialla huomattiin olevan positiivisia sekä negatiivisia vaikutuksia perheen vuorovaikutukseen. Positiiviset vaikutukset keskittyivät lähinnä kommunikoinnin helpottumiseen sekä yhteisiin vapaa-ajanviettotapoihin, negatiiviset vaikutukset näkyivät lasten ja vanhempien vuorovaikutustilanteiden ongelmissa. Vanhemman poissaolevuus vuorovaikutustilanteissa voi pahimmassa tapauksessa hankaloittaa turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä. Lapsen emotionaalinen sekä sosiaalinen käyttäytyminen opitaan yhdessä muiden ihmisten kanssa, ja jos lapsen täytyy jatkuvasti kilpailla kotona älylaitteen kanssa, voi sosiaalistumisessa sekä vuorovaikutuksessa esiintyä vanhemmalla iällä puutoksia. Sosiaalisen median lisääntynyt läsnäolo on myös muuttanut kasvotyön käytänteitä, muuttaen perinteisen kasvotyön älypuhelinajan kasvotyöksi.
  • Lehtinen, Niina (2023)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet Osallisuutta on tutkittu paljon varhaiskasvatuksen tutkimuksen kentällä, mutta erityisesti osallisuuden sosiaalinen aspekti näyttäytyy harvemmin suomenkielisessä tutkimuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on nostaa esiin keinoja, joilla sosiaalista osallisuutta voitaisiin vahvistaa moninaisessa lapsiryhmässä. Lisäksi tutkielmassa käsitellään sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen hyötyjä ja haasteita. Osallisuuden ohella inkluusio, moninaisuus ja kulttuuri rakentavat tämän tutkimuksen teoreettista viitekehystä ja ne ovat keskeisiä käsitteitä myös tutkimuksen tuloksissa ja johtopäätöksissä. Menetelmät Tutkimus on kvalitatiivinen kirjallisuuskatsaus systemaattisin painotuksin. Aineisto valikoitui teoreettisen viitekehyksen käsitteiden johdattelemana ja haut kohdistuivat seuraaviin palvelimiin: Helka sekä The Journal of Early Childhood Education Research (JECER). Lopullinen aineisto muodostui kuudesta sosiaaliseen osallisuuteen kytkeytyvästä vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Aineiston analysoinnissa käytin sisällönanalyysiä, jossa etsin aineiston tutkimuksista samankaltaisuuksia ja muodostin havainnoistani ylä- ja alaluokkia tutkimuskysymysten pohjalta tehtyihin pääluokkiin. Tulokset ja johtopäätökset Tulokset osoittivat, että ympäristöllä, varhaiskasvattajilla sekä toimintakulttuurilla on selkeä vaikutus sosiaalisen osallisuuden toteutumiseen. Toisaalta sama tekijä voi joko estää tai edistää osallisuutta. Moninaisuus linkittyi tuloksiin muun muassa siten, että sosiaalinen osallisuus voi selvästi vaihdella tilanteista, yksilöistä ja tukikeinoista riippuen. Kokonaisuudessaan sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen rakentuukin usean tekijän varaan yksittäisistä hetkistä koko yhteisön kulttuuriin. Tutkimuksen aineistossa kuitenkin painottui se, kuinka tärkeää on antaa lapsille riittävästi omaehtoisuutta, tarjoten samalla riittävä pedagoginen tuki ja läsnäolo. Sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen hyödyissä nousi esiin myönteiset vaikutukset hyvinvointiin, sosioemotionaalisiin taitoihin ja sosiaalisesti kestävän kulttuurin muodostumiseen.
  • Ranta, Hertta (2017)
    The aim of this study was to examine how political parties brought out questions about social equality in their platforms for communal elections of Helsinki in 2017. It has been stated that inequality and income disparity have been on the rise in the Nordic countries since the end of 1980’s. Social policy has not been able to prevent the polarization of the society. Since language both describes the world but also changes it, it is important to examine the discourses in the platforms to understand the changes in social equality. This study is a discourse analysis done by using Carol Bacchi’s What’s the Problem represented to be? (WPR) analysis. With WPR analysis this study concentrates on those discursive patterns in which problems of social equality have been represented. The material includes platforms of all ten political parties which in the elections got at least one council member through to the municipal council. The material was collected from the parties’ web pages in October 2017. In the material studied there was found social equality problem representations that were typical for parties’ values. Problems of social equality were often described from the viewpoint of equal opportunity, economy and neo-liberalism, exclusiveness, and egalitarianism. Features of equal opportunity discourse were found almost throughout the material studied, which was in line with the conception of its hegemonic status. In many platforms problems of social equality were kept silent for example when speaking about early childhood education as a question of the parents’ choice of freedom instead of as a way to increase equality between children. On the grounds of the analysis, the representations of social equality problems varied between parties, but the equal opportunity discourse was a common feature. In addition, the societal discussion about rising inequality and immigration was seen as a strong background discourse, which affected the way problems were represented.
  • Linnanmäki, Nea (2016)
    In the recent years, there has been increase in noticing the importance of interaction skills from the point of view of students as well as teachers’ in the discussion of learning. In the research field awareness of the interaction skills is also recent. The terminology that it includes is hence fairly inconsistent, which complicates understanding and action progressing of the interaction phenomena. The aim of this research paper is to support research and customs of communication skills by clarifying understanding of one term essentially related to communicative skills: social awareness. In my research, I examine how the concept of social awareness is defined in different researches. The aim is to survey the meaning and nature of social awareness term from the perspective of different researchers’ definitions, and to define what is meant with the term. The type of my research is a literary review. As a more specific analysing method I used term analysis, which enabled theoretical examining and interpreting of different definitions. The data of this research was sixteen articles which definitions of social awareness I compared and classified. Hence the research has also phenomenographical features in a sense that I brought together different researchers’ perceptions of social awareness and I examined what similarities and differences these definitions had. The results indicate that the concept of social awareness does not have settled definition in the research field. Different researchers define the term in different ways; some of the researchers define the term more broadly and leave unmentioned something that some other definitions bring up. On the other hand, the term appeared so overall that its sensible use in practise would always require its defining with subordinates. Based on the results, it can be proposed that social awareness should be divided into smaller subordinates, so it can be used straightforwardly and more practically in a more comprehensible way. Based on the analysis, the central elements of the term social awareness were clarified which helps understanding the term and relating its different definitions. Altogether the results of the research enlighten the usage of the term social awareness in research and offer tools to clarify term’s defining in research field and in practical work.
  • Pulli, Annuliina (2020)
    Mielenterveyden pulmat ovat yleistymässä, ja erilaiset mielenterveyshäiriöt ovat myös kansanterveydellisesti katsottuna entistä suurempi riski. Nuorten kohdalla erityisesti huomionarvoista on se, että hoitamattomina ne voivat vaikuttaa esimerkiksi nuoren kehitykseen sekä koulumenestykseen, ja täten myöhempään tulevaisuuteen. Myös koulu-uupumuksesta kärsivien nuorten määrä on kasvanut. Kouluissa tulisi huomioida psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveystaitojen merkitys. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, minkälainen merkitys nuorten saamalla sosiaalisella tuella on heidän psyykkiselle hyvinvoinnilleen ja miten koulukontekstissa, esimerkiksi opettajien toimesta, voidaan tukea nuorten psyykkistä hyvinvointia. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin selkeät: sosiaalisella tuella on suuri merkitys siihen, miten hyvinvoivia nuoret ovat. Vanhempien ja vertaisten merkitys korostui sosiaalisen tuen antajina. Opettajien merkitys sosiaalisen tuen antajina korostui tilanteessa, jossa nuori ei saanut syystä tai toisesta riittävästi tukea perheeltään tai vertaisiltaan. Tietoisuuden lisääminen, positiivinen psykologia, ryhmätyöskentelyn hyödyntäminen sekä vertaistoiminnan mahdollistaminen nousivat aineistosta esiin keinoina, joita koulut voivat käyttää nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Myös mielenterveystaitojen opettaminen kouluissa on äärimmäisen tärkeää.
  • Rautiainen, Veera (2017)
    Selective mutism is a rare childhood disorder that is characterised by the persistent failure to speak in select social settings (e.g. at school) despite the ability to speak in other, more familiar settings. There is a strong link between selective mutism and anxiety. Speech is a natural part of everyday social interaction and thus staying silent may interfere the social and emotional development and peer relations of a child. The lack of peer relationships and feelings of loneliness are harmful for the socio-emotional well-being of children. The purpose of this study was to explore social interaction and peer relations of children with selective mutism. The possible feelings of loneliness and peer victimization were also explored. There has been little previous research on the social impact of selective mutism. The study was conducted as an integrative literature review. The data were compiled of five research articles that differed from each other in their study designs and methods. This review compiled and synthesized international study results focusing on core issues to answer to the research question. Results from the study show that social skills of children with selective mutism were significantly deficient in comparison to controls. The failure to speak made it difficult to make friends, socialise and join in activities with others. Some children with selective mutism had experienced feelings of loneliness and isolation. Based on the results of this study, selective mutism negatively affects the social interaction.
  • Vesa, Emma (2020)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille käsityönopettajien ja opettajaliittojen mielipiteitä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaisesta käsityönopetuksesta. Aiempia aihetta sivuavia tutkimuksia on tehty useita, mutta tavoitteeni tällä kandidaatin tutkielmalla on syventää aiemmista tutkimuksista löytyneitä tutkimustuloksia. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman sisällöt aiheuttavat käsityönopettajille erilaisia haasteita. Menetelmät. Aineisto kerättiin internetistä eräästä verkkokeskustelufoorumista, jossa on käynnissä aktiivinen vuoden 2014 opetussuunnitelmaa koskeva keskustelu. Analysoin aineiston mediatekstiaineiston sisällönanalyysina. Tutkittavia mielipiteitä oli 42 kpl. Mielipiteet olivat peräisin käsityönopettajilta ja kahdelta opettajaliitolta, Tekstiiliopettajaliitolta ja Oulun alueen teknisen työn opettajien yhdistykseltä. Opettajaliittojen mielipiteet poimin niiden esittämistä julkisista kannanotoista. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että käsityönopettajien mielestä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukainen käsityönopetus ei toimi. Käsityönopettajat kannattavat erillisiä teknisen työn ja tekstiilityön oppiaineita yhden monimateriaalisen käsityöoppiaineen sijaan. Vuosiviikkotunteja on lisättävä. Se oli myös opettajaliittojen kanta. Tekstiiliopettajaliitto ei näe vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmaa ongelmallisena käsityönopetuksen osalta. Oulun alueen teknisen työn opettajat ottivat kantaa vain teknisen työn opetukseen. Sen mukaan teknisen työn opetuksen taso on laskenut.
  • Ohls, Olli (2016)
    Goals. Social Robotics is a subfield of Robotics, which focuses on robots that interact with humans. In this study I examine the effects of social robots on ch ildren's learning. Primarily I am interested in investigating what kinds of content has been t aught to children using social robots as mediators. The second goal of this study is to criticall y evaluate the current methodological practices of the field of Social Robotics in this s etting. There does not exist any prior systematic reviews regarding this research topic. Methods. A systematic review was chosen as the method of this study, bec ause it enables a systematic approach to studying the content taught by socia l robots as mediators. The research data was composed of seven international publication s related to social robotics and children’s learnings. I analyzed the publications separate ly as well as cross­examining them to find patterns of similarity and differences related to me thodological details. Three of the seven studies were uncontrolled studies and four were contr olled studies. The amount of participants in the studies ranged from 9 to 45 persons. I used narrative discussion as the method of synthesizing the results, which were then presente d under relevant themes. This descriptive and summative method was a suitable choice for this stu dy, because the studies were diverse in methodologies and background theories used. Results and discussion. The results of this study indicated that social robots have bee n used to teach programming and robotics, sciences and languages . Four of the seven studies were related to teaching English language using social rob ots. The studies were methdologically diverse in nature due to differences in the robot s’ physical and behavioral functionality, which brought forth the question of “how gener alizable the results of studies in this field are?”, as well as the lack of universal methodologically s ound practices for the field. A more thorough methodological evaluation revealed weak nesses in small participant sizes and a low amount of detail related to the intervention given in controlled studies.
  • Leskelä, Tuisku (2021)
    Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota yhteen ajankohtaista tietoa korkeakouluopiskelijoiden sosiaalisten tilanteiden pelosta ja sen yhteyksistä heidän suoriutumiseensa opinnoissaan ja opiskeluympäristössään. Tarkoituksena oli samalla sivuta joitain sukupuolieroja aiheen suhteen. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu sosiaalisten tilanteiden pelon vaikuttavan opiskelukykyyn ja suoriutumiseen, mikä on näyttäytynyt muun muassa heikentyneinä arvosanoina. Aiemmissa tutkimuksissa on käsitelty kahta sosiaalista fobiaa kuvaavaa mallia (Rapee & Heimberg, 1997; Schlenker & Leary, 1982), jotka olen ottanut käyttöön omankin tutkimukseni tueksi. Menetelmät. Tutkimusaineisto koostui yhdeksästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka on julkaistu aikavälillä 2010–2020. Artikkeleista kahdeksan on englanninkielisiä ja yksi suomenkielinen. Aineisto kerättiin hyödyntäen Google Scholar -selainhakua, EBSCOhost-tietokantaa sekä Finna-tietokannan hakua. Aineisto käsitteli yksinomaan korkeakoulu-opiskelijoita, iän perusteella ei tehty rajauksia. Aineiston analyysivaiheessa artikkeleita luokiteltiin teemoittain, jotka olivat akateeminen suoriutuminen ja välttelevä käyttäytyminen. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksessa kävi ilmi, että sosiaalisten tilanteiden pelolla vaikuttaa heikentävästi akateemiseen suoriutumiseen. Yhdessä tutkimuksessa vain naisilla havaittiin yhteys suoriutumisen ja sosiaalisen fobian välillä, mutta kaikissa tutkimuksissa sukupuolijakauma painottui naisiin. Lisäksi sosiaalisten tilanteiden pelkoon liittyvä välttelevä käyttäytyminen vaikutti opintoihin siten, että epämukavuutta aiheuttavien tilanteiden vältteleminen toisinaan esti oppimistilanteeseen osallistumisen.
  • Peräniemi, Noora (2020)
    Videopelit kasvattavat yhä suosiotaan jatkuvasti ja erityisesti mobiilipelien nopea lisääntyminen on saanut pelialan suorastaan kukoistamaan. Pelit kehittyvät nopealla vauhdilla ja yritykset niiden takana ovat heränneet yhä kasvavampaan kysyntään. Videopelit eivät kuitenkaan ole enää aivan samanlaisia kuin niiden alkuaikoina ja erityisesti syyt pelaamiselle ovat muovautuneet pelien kehityksen myötä. Aikaisemmin motivaation peleihin toi pelien sisäiset tehtävät, mutta nykyään yhä suuremmissa määrin pelien houkuttelevuus syntyy niiden sosiaalisista ulottuvuuksista. Tämä tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka pyrkii aikaisempien tutkimusten perusteella avaamaan videopelien sosiaalista puolta eheänä kokonaisuutena. Tässä tutkielmassa käsitellään muun muassa millaista vuorovaikutusta videopelit sisältävät ja kuinka näitä vuorovaikutustilanteita peleissä toteutetaan. Tämän lisäksi avaan sosiaalisten taitojen ja videopelien välistä yhteyttä, sekä pohdin, kuinka videopelien pelaaminen heijastuu pelien ulkopuoliseen sosiaaliseen elämään. Suuri osa videopeleistä on nykyään internetyhteyden kautta toimivia sosiaalisia ympäristöjä, jotka mahdollistavat pelaamisen yhdessä muiden pelaajien kanssa. Jo melko varhaisessa vaiheessa pelaaminen kehittyi niin, että se oli samassa tilassa mahdollista yhdessä kaverin kanssa, mutta nykyisin pelaaminen tapahtuu globaalisti tuhansien ihmisten kanssa samaan aikaan. Uudet pelitavat ovat mahdollistaneet oman sosiaalisuuden kehittämisen videopelien kautta ja esimerkiksi uusiin ihmisiin tutustuminen onnistuu nykyisin melko vaivattomasti pelaamalla. Videopelien on koettu vähentävän yksinäisyyden tunteita ja etenkin sosiaalisilta taidoilta heikompien on helpompi lähestyä ihmisiä videopelien kautta kuin oikeassa elämässä. Videopelit ovat hyvä alusta myös opetella erialisia ryhmässä toimimisen taitoja, joita nykyyhteiskunnassa pidetään melko suuressakin arvossa. Pelaamisessa huolta on kuitenkin herättänyt puheet aggressiivisen käytöksen lisääntymisestä ja ahdistuneisuudesta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa pyrin avaamaan niin pelien tuottamia ongelmia, kuin mahdollisuuksia, erityisesti sosiaalisuuden näkökulmista.
  • Yli-Heikkilä, Eveliina (2018)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Aims. The purpose of this Bachelor's Thesis was to find out the connection between the socio-economic status and getting on at home. The thesis is related to a home-based questionnaire survey conducted by Helsingin Sanomat in fall 2016. The thesis deals with getting on at home as part of household wellbeing. Domestic life can be considered a major factor influencing the physical and psychological well-being. The thesis examines how Finnish people getting on at home, both at the general level and among the various socio-economic groups. The socio-economic groups to be surveyed in this study were students, pensioners, unemployed, farmers, employees, lower officers, senior officers, entrepreneurs and other persons. Methods. The study was carried out as a quantitative study. The data consisted of numerical responses (N = 13,307) and respondents' socioeconomic status (N = 13,125) in the questionnaire conducted by Helsingin Sanomat in autumn 2016. People participate in the research through the Helsingin Sanomat website, so the material is not a statistically representative sample of Finns. The material is treated as a large sample. The study material was analyzed using by the IBM SPSS Statistics 24 software. The study material was analyzed using by descriptive analytical methods and the Kruskal-Wallis test. Results and Conclusions. According to the results, people who responded to the Helsingin Sanomat questioned got on at home very well. The socioeconomic position was related got on at home in such a way that people who have a high socio-economic status got on at home better than people in lower social groups. Unemployed persons and the students got on at home all the worst. According to the statistical tests, the results were statistically significant. According to research results, home is a significant place for Finns. As other well-being studies, getting on at home is linked to socio-economic status so that a high socio-economic status seems to predict better home comfort and well-being than a low socio-economic status. Based on results, we should pay attention to the inequalities of socio-economic groups in all aspects of life as well as supporting the comprehensive well-being of students and the unemployed persons.
  • Pennala, Vili (2021)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä on sosioemotionaalinen kompetenssi ja miten sitä voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla sosioemotionaalisen kompetenssin luonnetta tutkimustiedon kautta käytäntöön soveltuvien esimerkkien avulla. Tavoitteena on tarkastella sosioemotionaalisen kompetenssin yhteiskunnallista merkittävyyttä varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto rajattiin vuosien 2000- 2020 välille. Metodina käytettiin ”berrypicking” tekniikkaa. Tutkimusaineisto kerättiin käyttäen Helsingin yliopiston tietokantaa ja Google scholaria. Sisäänottokriteereinä käytettiin sosioemotionaalinen kompetenssi varhaiskasvatuksen kontekstissä tai sen lähikäsitteitä, kuten sosiaalinen kompetenssi varhaiskasvatuksen piirissä. Tutkimusaineisto valittiin suomeksi sekä englanniksi toteutetuista tutkimuksista. Poissulkukriteereinä olivat aikuisten tai nuorten sosioemotionaalista kompetenssia koskevat tutkimukset. Sosioemotionaalisen kompetenssin perusta luodaan lapsen viiden ensimmäisen elinvuoden aikana, läheisistä ja turvallisista vuorovaikutussuhteista aikuisten ja lasten kanssa. Sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys kietoutuvat yhteen lapsen kehityksessä. Varhaiskasvatuksen tehtäväksi muodostuu rakentaa käsitys lasten sosioemotionaalisesta kompetenssista havainnoinnin ja keskustelun avulla, jolloin voidaan rakentaa lapsiryhmälle sopiva oppimisympäristö, joka tukee lasten sosioemotionaalista kehitystä. Edistämällä lasten ystävyyssuhteita tuettiin sosioemotionaalista kompetenssia ja hyvinvoinnin kasvua.
  • Hytönen, Minna (2023)
    Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa ja kuvata niitä tapoja ja menetelmiä, joilla varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tukea lasten sosioemotionaalista kompetenssia. Halusin tutkia millä eri tavoin tunnetaitoja opetetaan suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Kiinnostus aiheeseen syntyi töissä päiväkodissa. Huomasin, että useat lapset tarvitsevat tukea sosiaalisissa ja emotionaalisissa taidoissa. Tunnetaidot ovat tällä hetkellä yhteiskunnassa keskustelun aiheena ja se edisti kiinnostustani aiheeseen. Tutkielman tutkimuskysymys on: Millä tavoin lasten sosioemotionaalista kompetenssia tuetaan suomalaisessa varhaiskasvatuksessa? Tämä tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, tarkemmin yleiskatsauksena, joka on laadullinen tutkimusmenetelmä. Narratiivinen kirjallisuuskatsaus antaa tutkittavasta aiheesta laajan näkemyksen ja sen tavoitteena on tiivistää aiemmat tutkimukset ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi (Salminen, 2011, s. 6–8). Kirjallisuuskatsauksessa tutkimusaineistona toimii aiemmin tehdyt tutkimukset. Tässä tutkielmassa tutkimusaineisto koostui seitsemästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Aineisto kerättiin eksplisiittisesti yhdestä hakupalvelusta (finna.fi) toukokuussa 2023. Tutkimusaineiston järjestämisen apuvälineenä käytettiin sisällönanalyysin keinoja. Tutkimusaineistosta nousi sisällönanalyysin keinoin neljä yläluokkaa, jotka ovat 1) aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet, 2) aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde, 3) lasten väliset vuorovaikutussuhteet ja 4) oppimisen välineet. Nämä neljä yläluokkaa jakautuivat useampaan eri alaluokkaan, jotka voidaan nähdä tapoina ja menetelminä, joilla varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tukea lasten sosioemotionaalista kompetenssia. Nämä alaluokat ovat: 1a) henkilöstön ammattimaisuus, 1b) yhteistyö huoltajien kanssa, 2a) lapsen kannustaminen, 2b) lapsen havainnointi, 2c) aikuisen ja lapsen laadukas vuorovaikutus, 2d) lapsen tunteiden käsittely yhdessä, 2e) syli ja fyysinen läsnäolo, 2f) sosioemotionaalisten taitojen tukemisen oikea ajoittaminen, 3a) lasten välisten vuorovaikutussuhteiden tukeminen, 3b) lasten tukeminen vertaiskonflikteissa ja emotionaalisesti haastavissa tilanteissa, 3c) hyvä ryhmähenki, 4a) leikki, 4b) tarinat, mielikuvitus, pelit ja konkreettiset apuvälineet ja 4c) oppimateriaalit.
  • Hartikainen, Tytti (2023)
    Sosioemotionaalisten taitojen merkitys korostuu yhteiskunnassamme niin yksilön identiteetin, toimintakyvyn kuin hyvinvoinnin osalta. Yleisen käsityksen mukaan sosioemotionaaliset taidot ovat eri taitoalueista koostuva kokonaisuus, jossa emotionaaliset ja sosiaaliset taidot punoutuvat vahvasti yhteen. Tunnetaitoja pidetään edellytyksenä sosiaalisille taidoille. Vaikka lapsen kasvuympäristö ja sisäiset tekijät nähdään vaikuttavina tekijöinä sosiaalisessa ja emotionaalisessa kehityksessä, tutkimus on osoittanut, että sosioemotionaalisia taitoja on mahdollista oppia ja kehittää. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Perusopetuksen opetussuunnitelmaa (2014) analysoiden, miten ja minkälaisia sosioemotionaalisia taitoja suomalaisessa koulujärjestelmässä painotetaan. Tutkimuskysymyksiin hain vastauksia tekemällä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) laaja-alaisen osaamisen alueisiin sanahakuja, jonka jälkeen vertailin saamiani tuloksia toisiinsa. Sanahakuun valikoituivat sanat valitsin OECD:n (2019) sosioemotionaalisten taitojen Big Five-viitekehyksestä, jonka yläkäsitteitä ovat: tehtävien suorittaminen, tunteiden säätely, toiminta ja vuorovaikutus muiden kanssa, avoimuus ja yhteistoiminta. Lisäksi tarkastelin lähiluvun keinoin sosioemotionaalisten taitojen ilmenemistä opetussuunnitelmatekstistä löytyvistä esimerkeistä. Tutkimukseni osoitti, että opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen alueissa painottuivat kaksi sosioemotionaalisten taitojen osa-aluetta, jotka ovat yhteistoiminta ja toiminta ja vuorovaikutus muiden kanssa. Erityisesti kolmannelta luokalta eteenpäin näiden osa-alueiden alakäsitteet, sosiaalisuus ja vuorovaikutus muiden kanssa, korostuivat muita taitoja enemmän. Tutkimus osoitti, että tunteiden säätelyn taitoja painotettiin vähemmän. Kuitenkin yleisen käsityksen mukaan tunnetaitoja pidetään edellytyksenä vuorovaikutustaidoille. Tuloksista voi päätellä, että yhteistoimintaa käytetään menetelmänä oppia uutta, mutta näyttää myös siltä, että sosiaalisuutta ja yhteistyötaitoja pidetään itsessään merkittävänä muihin taitoalueen taitoihin verrattuna. Sosioemotionaaliset taidot ovat laaja kokonaisuus, joiden vaikuttavuus on merkittävä. Siksi poliittisten sidosryhmien sekä opetus- ja kasvatushenkilöstön on syytä ylläpitää ja kehittää keinoja sosioemotionaalisten taitojen laajan spektrin opettamiseen ja oppimiseen.