Browsing by Title
Now showing items 2736-2755 of 3913
-
(2022)Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkin positiivisen pedagogiikan ja välittävien ihmissuhteiden rakentumista varhaiskasvatuksen henkilöstön näkökulmasta 0–3-vuotiaiden ryhmässä. Positiivinen pedagogiikka on tieteenalana melko tuore, mutta siitä jonkin verran löytyy teoriaa viimeisen 20 vuoden ajalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia positiivisen pedagogiikan ja yhden sen osa-alueen eli välittävien ihmissuhteiden rakentumista alle 3-vuotiaiden ryhmässä varhaiskasvatuksessa. Toisena tavoitteena oli selvittää millaiset tekijät tukevat niiden rakentumista varhaiskasvatuksessa. Toteutin tutkimukseni aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja keräsin aineistoa puolistrukturoidun verkkokyselyn avulla. Tutkimukseeni valikoin omien verkostojeni kautta kuusi varhaiskasvatuksen ammattilaista, sekä varhaiskasvatuksen opettajia että varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Kyselyyn vastattiin omin sanoin, omalla ajalla, minkä avulla sain tutkimukseen vastaajien omia näkökulmia ja kokemuksia aiheesta. Tulokset positiivisen pedagogiikan ja välittävien ihmissuhteiden rakentumisesta ja toteutuksesta olivat teorian kanssa samassa linjassa. Tutkimustulokset positiivisen pedagogiikan ja välittävien ihmissuhteiden tukevista tekijöistä kertoivat työyhteisön tuen sekä tiimin toimivuuden tärkeydestä. Positiivisen pedagogiikan koulutuksia on mahdollisesti oletettua vähemmän, vaikka samat arvot sisältyvät Varhaiskasvatus laissa (540/2018) ja valtakunnallisessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018).
-
(2023)Erilaisten lapsitutkimusten ansiosta lapsuus nähdään entistä tärkeämpänä elämänvaiheena, jossa lapsen kuuluu olla aktiivinen toimija ja olla osallisena lasta koskevissa asioissa. Tutkimusten mukaan lapsen oppimista, kasvua ja kehitystä tulee tukea positiivisesti yksilöllisyyttä korostaen sekä lapsen omaa kokemusmaailmaa arvostaen. Yleistäen voi todeta, että lapsi viettää suuren osan varhaislapsuudesta varhaiskasvatuksessa, jolloin varhaiskasvatuksen henkilöstön rooli on merkittävä lapsen oppimisen, kasvun ja kehityksen mahdollistajana. Positiivinen pedagogiikka on pedagoginen menetelmä, jolla positiivisen psykologian tutkimusten tuloksia voi hyödyntää kasvatuksessa ja opetuksessa. Positiivinen pedagogiikka on paljon jalansijaa saanut pedagoginen suuntaus, jolla voidaan tutkitusti toteuttaa juuri niitä tavoitteita, joita varhaiskasvatuksen henkilöstölle on asetettu varhaiskasvatussuunnitelmien perusteissa sekä kuntien varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tutkimusongelmana on, että miten positiivisen pedagogiikan käsitteet ilmenevät kuntien varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tutkimusongelmaan etsittiin vastauksia kahden tutkimuskysymyksen avulla: 1. Miten positiivisen pedagogiikan käsitteet ilmenevät paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. 2. Kenelle kohdistuvat paikallisissa asiakirjoissa nousevat positiivisen pedagogiikan käsitteet. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkimuksen aineistona olivat neljän kunnan varhaiskasvatussuunnitelmat. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kerätä yhteen jo olemassa olevaa tietoa tutkimusongelman ympärille eikä keksiä uutta tietoa ja siitä syystä metodi oli sopiva varhaiskasvatussuunnitelmien tutkimiseen. Tulokset osoittivat, että positiivisen pedagogiikan käsitteet olivat tukemassa varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lapsen välistä luottamuksellista suhdetta, joka perustuu aitoon läsnäoloon. Tuloksista kävi myös ilmi, että positiivisella pedagogiikalla on suuri merkitys lapsen omien vahvuuksien tunnistamisessa sekä oppimisen tukemisessa. Kerätyt tulokset korostivat sitä, että kaikista suurin merkitys positiivisella pedagogiikalla on henkilöstön ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksen tavoitteita kuvattiin positiivisen pedagogiikan termein lämpimäksi, sensitiiviseksi ja turvalliseksi. Tulokset osoittivat myös, että osassa varhaiskasvatussuunnitelmissa ei ollut selkeää kohdistusta tietylle taholle vaan ohjaavat lauseet oli kirjoitettu me-muotoon. Osassa varhaiskasvatussuunnitelmia oli taasen suora kohdistus varhaiskasvatuksen henkilöstölle tai varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajan yhteistyölle. Tulosten mukaan positiivinen pedagogiikka ohjaa varhaiskasvatuksen henkilöstön työtä ja auttaa pääsemään varhaiskasvatussuunnitelmien asettamiin tavoitteisiin. Tutkimusten tulokset herättivät pohtimaan siitä, että onko varhaiskasvatuksen henkilöstöllä riittävästi syvällistä tietämystä positiivisen pedagogiikan menetelmistä ja merkityksestä varhaiskasvatuksessa. Pohdintaa herätti myös se, että vaatiiko positiivisen pedagogiikan toteuttaminen varhaiskasvatuksen henkilöstöltä oman arvomaailman muutosta, jotta henkilöstö voi vastata asiakirjojen asettamiin ohjaaviin lauseisiin positiivisen pedagogiikan menetelmin.
-
(2018)Recently, there has been a lot of discussion about the fact that school may concentrate too much on pupils’ flaws and weaknesses, and that the school may not prepare pupils well enough for the life outside of the school. Due to increased mental health problems, the school's responsibility and role as teaching well-being skills have been emphasized. The purpose of the literature review was to challenge the problem-oriented approach of the school and to explore alternative teaching methods that emphasize resources and strengths. My goal is to present what positive education is, how character strength based education is defined and how positive education and character strength based education have been applied to schools in Finland and internationally. With this study, I hope to find ways to promote the well-being of the pupils and to support their learning so that I can use the research results in my future profession. This thesis was carried out as a descriptive literature review, and is based on both Finnish and foreign sources. In addition to answering to the research problems, the review introduced also the origin of positive education, in other words positive psychology, to get a wider picture of the backgrounds of positive education. According to the literature review, positive education can be identified as a pedagogical application of positive psychology, which emphasizes the active role, experiences, positive emotions, strengths and abilities of the pupils, and the partnership between the parents and the teacher. Character strength based education was defined as the emphasis of the identification and the use of the strengths. The essential cornerstones are growth thinking and making strengths visible. According to the results of this review, there haven’t been much of a research of positive education nor character strength based education in Finland yet. The only study that was carried out in Finland showed that the methods of positive education can have a positive influence to the school satisfaction among the pupils. Internationally positive education and character strength based education had been studied more than in Finland. International researches have mainly focused on the programs that emphasize resilience and character strength based interventions.
-
(2023)Tämän tutkielman tarkoituksena oli luoda kokoava kuva positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä koulussa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää positiivisen pedagogiikan myönteisiä vaikutuksia oppilaisiin sekä lisäksi löytää ja määrittää niitä konkreettisia keinoja, joita opettaja voi näiden vaikutusten saavuttamiseen hyödyntää. Tutkielman teoreettisena taustana toimi psykologian negatiiviskeskeisyyden vastapainoksi syntynyt positiivinen psykologia sekä siitä johtava positiivinen pedagogiikka teorioineen. Katsauksessa kehitetään niin sanottua työkalupakkia opettajalle positiivisen pedagogiikan käyttöön. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman aineistoksi valikoitui kaksitoista (12) tutkimusartikkelia, joiden valinnassa käytettiin tarkasti määriteltyjä sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Tutkimusaineiston analysointi oli aineistolähtöistä, pyrkimyksenä luoda teoreettinen kokonaisuus. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin kategorioiden muodostamista saaduista tuloksista. Tutkimusten tulosten perusteella pystyttiin luomaan kokoava kuva positiivisen pedagogiikan myönteisistä vaikutuksista oppilaisiin sekä löydettiin useita, toimivia konkreettisia keinoja, joita opettaja voi oppilaita tukeakseen käyttää. Saadut tulokset olivat hyvin limittäisiä keskenään. Positiivisen pedagogiikan myönteiset vaikutukset oppilaisiin tiivistyivät valitun tutkimusaineiston pohjalta seuraaviin teemoihin: positiiviset tunteet, sosiaaliset suhteet, oppiminen ja hyvinvointi. Positiivisen pedagogiikan konkreettiset keinot puolestaan tiivistyivät seuraaviin teemoihin: opettajan toiminta, luonteenvahvuuksien hyödyntäminen, kirjalliset harjoitteet sekä toiminnalliset harjoitteet.
-
(2021)Tässä tutkielmassa tarkastellaan oppijan voimaantumista ja positiivisen pedagogiikan keinoja oppijan voimaantumisen välineenä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä voimaantuminen ja positiivinen pedagogiikka ovat ja miten voimaantumista voidaan tukea positiivisen pedagogiikan avulla. Oletuksena tässä tutkielmassa on, että positiivisen pedagogiikan menetelmin voidaan vaikuttaa oppijan voimaantumiseen. Tässä tutkielmassa oppijalla tarkoitetaan lasta ja nuorta, jota koulussa ja toisen asteen koulutuksessa kasvatus- ja opetustyön avulla pedagogisesti opetetaan oppimaan. Voimaantumista tässä tutkielmassa tarkastellaan Juha Siitosen Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua- väitöskirjan viitoittamana, joka on siten tutkielmassa voimaantumisen teoreettisena viitekehyksenä. Positiivinen pedagogiikka vastaavasti määritellään siten, että se on positiivisen psykologian periaatteita ja menetelmiä oppijan opettamisessa soveltava pedagoginen suuntaus, jolloin opetuksessa korostuu oppijaa arvostava kohtaaminen ja hänen voimavarojen tunnistaminen ja hyödyntäminen oppimisessa. Keskiössä on erityisesti oppijaa arvostavan vuorovaikutuksen korostaminen. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä on käytetty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Voimaantuminen on yhteydessä oppijan hyvinvointiin. Voimaantuminen ei ole kuitenkaan pysyvä tila, joten sitä tulisi voida tukea erilaisilla toimenpiteillä. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan tulkintana avarakatseisesti esittää, että positiivisen pedagogiikan menetelmiä käyttämällä voidaan vaikuttaa oppijan voimaantumiseen, jota vahvistaa turvallisuuden, luottamuksen ja tasa-arvoisuuden tunne. Myönteinen luokkailmapiiri, avoin ja oppijaa arvostava vuorovaikutus, oppijan minäkuvan vahvistaminen, myönteisten tunteiden herättely ja vaaliminen ystävällisyydellä, oppijoiden aktiivisen yhteistoiminaalisuuden vahvistaminen, oppijan ja toisten ominaisvahvuuksien tunnistaminen ja huomioiminen myönteisen palautteen avulla sekä saavutusten ja onnistumisten huomioiminen tukevat oppijan voimaantumista. Voimaantumisen voidaan tulkita vaikuttavan oppijan kokonaisvaltaiseen oppimiseen, elämänhallintaan ja hyvinvointiin.
-
(2017)This thesis is a literature review which aims to describe positive pedagogy and how it pursues to contribute pupils’ well-being in schools. The purpose of this thesis was to specify positive pedagogy as an educational approach and to describe its perspective for increasing the well- being of pupils in schools. The previous recearch of well-being has emphasized the faults of well-being as well as the decreasing factors of it. The previous recearch of children’s well- being hasn’t observed enough the children’s own perspective to their well-being. Teachers see the goal of increasing pupils’ well-being as a challenging task. Thus new pedagogical ways are needed. Positive pedagogy is an educational approach which targets to contribute to pupils’ well-being with positive interaction and by teaching character strenghts as well as highlighting the potential in individuals. In addition positive pedagogy emphasizes the meaning of subjective well-being. Subjective well-being means childrens’ own judgment and estimation of their well-being. In the thesis positive pedagogy and its approach to well-being were studied by reviewing current Finnish work of positive pedagogy. Furthermore, the theoretical background of positive pedagogy and well-being were researched by reviewing the Finnish and foreign source material to which the work of positive pedagogy referenced. According to the results of this thesis, the theories in the source material apporoached well- being from different aspects. These aspects were educational, psychological and sociological. Their definitions for well-being term slightly differed from each other. However, all the aspects emphasized the meaning of subjective well-being. The results of this thesis pointed out that positive pedagogy sees well-being as a holistic construction. Especially, positive pedagogy emphasizes the importance of taking subjective well-being into account in schools. According to the reviewed literature and work in this thesis, increasement in pupils’ well being can be achieved by considering the children’s own judgment of their wellbeing and benefitting this knowledge when making the pedagogical decisions. Positive pedagogy emphasizes the role of schools as contributors to pupils’ well-being. The approach also provides various teaching methods which aim to increase pupils’ well-being.
-
(2021)Koulumaailmaa haastavat kiihtyvällä tahdilla tapahtuvat uudistukset niin uusien oppimistilojen kuin opetussuunnitelmienkin puolesta. Samalla huoli kouluhenkilökunnan sekä oppilaiden hyvinvoinnista on jatkuvasti läsnä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, ettei koulussa päästä parhaimpiin tuloksiin ainoastaan kognitiivisia taitoja painottamalla. Sen lisäksi kouluhyvinvointia edistääksemme tiedetään tarvittavan itsensä arvostusta, positiivisten tunteiden kokemista sekä myönteisiä sosiaalisia suhteita. Tämän tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä positiivisesta pedagogiikasta ryhmässä toimimisen ja vuorovaikutteisuuden näkökulmasta. Positiivinen pedagogiikka tähtää kouluissa oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen luonteenvahvuuksia tunnistamalla, minkä vuorovaikutteista aspektia olin kiinnostunut tarkastelemaan tässä tutkielmassa. Tutkielmassa erittelin erilaisia työskentelytapoja positiivisen pedagogiikan harjoitteista, sekä analysoin sitä, minkälaista ryhmädynamiikkaan ja vuorovaikutustaitoja harjoitteet vaativat ryhmältä ja miten ne voivat kehittyä harjoitteita tekemällä. Toteutin tutkielman oppimateriaalianalyysina. Kokosin tutkimusaineiston valmiiksi kirjoitetuista positiivisen pedagogiikan harjoitteista ja se koostuu Huomaa hyvä! Näin ohjaat nuorta löytämään luonteenvahvuutensa (2017) -teoksesta, Positiivisen CV:n tekemisen tueksi olevista harjoitteista sekä Tämä elämä -hankkeen vahvuustehtävistä. Analysoin aineiston harjoitteita luokittelemalla ja teemoittelemalla eri vuorovaikutteisia työskentelytapoja sekä heijastamalla ryhmädynamiikkaan ja vuorovaikutustaitoihin liittyvää teoriaa suhteessa omaan tulkintaani. Tutkielman tulosten perusteella positiivisen pedagogiikan harjoitteita voidaan tehdä vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden, opettajan sekä kotiväen kanssa. Aineiston harjoitteet tarjoavat eri työskentelytapoina tehtäviä harjoitteita, jotka haastavat ryhmää vaatimalla sen jäseniltä vuorovaikutustaitoja sekä jo kehittynyttä ryhmädynamiikkaa. Harjoitteet ohjasivat ja haastoivat hypoteettisesti ryhmädynamiikan kehittymiseen painottamalla yhteisiä sääntöjä ja toimintatapoja, opettajan ja oppilaan välistä yhteyttä, turvallista oppimisympäristöä sekä erilaisissa ryhmärooleissa toimimista.
-
(2024)Kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan positiivisen pedagogiikan tapoja tunne- ja vuorovaikutus-taitojen tukemisessa, sekä mitä tuloksia positiivisen pedagogiikan keinoista on aikaisemmissa tutkimuksissa osoitettu. Tarkastelun kohteena on positiivisen pedagogiikan menetelmien vaikutus hyvinvointiin. Positiivinen pedagogiikka kattaa alleen paljon kirjallisuutta ja kasvavissa määrin tutkimusta. Pyrin kuvaamaan tässä kirjallisuuskatsauksessa aiemman teorian ja tutkimuksien välisiä yhteyksiä, sekä teettämään yleiskatsauksen aiheesta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että positiivisen pedagogiikan keinoilla voi tukea oppilaan hyvinvointia, sekä tukea oppilasta kukoistamaan. Positiivinen pedagogiikka myös näyttäytyy tarvittavana apuvälineenä opiskelijoiden kouluun sitoutumisen kannalta. Tutkielmassa tuodaan esiin positiiviseen pedagogiikkaan liittyviä työtapoja ja niiden vaikutuksia hyvinvointiin. Positiivinen pedagogiikka korostaa oppilaan merkityksellisyyttä, vahvuuksia, myönteistä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä omaa toimijuutta. Tutkielma toteutettiin käyttäen kvalitatiivista eli laadullista tutkimusotetta. Analyysimenetelmänä oli narratiivinen aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen pohjautuva kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkimustehtävänä oli kuvata, analysoida ja tulkita millä tavoin positiivisella pedagogiikalla voi kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Tutkimuksessa hyödynsin aineistonvalinnassa sisään- ja poissulkukriteerien muodostamista avuksi sopivan ja luotettavan aineiston tunnistamisessa. Tutkimukset ja artikkelit on haettu käyttäen Google Scholaria, Finna.fi, Helkaa, American Psychological Association tietokantaa ja APA Psycinfoa. Tutkimukseen on otettu mukaan sekä kotimaisia ja ulkomaisia artikkeleita ja tutkimuksia. Tutkimuskysymyksinä toimivat 1. Millä tavoin tunne- ja vuorovaikutustaitoja voidaan kehittää positiivisen pedagogiikan avulla? sekä 2. Mitä tuloksia on todettu aiemmissa tutkimuksissa positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisessa? Tuloksissa todetaan positiivinen pedagogiikan osoittautuvan toimivaksi keinoksi edistää tun-ne- ja vuorovaikutustaitoja kouluissa, sekä parantaa oppilaiden itsetuntoa ja kouluun sitoutumista. Luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen ovat keskeisiä positiivisen pedagogiikan toimintatapoja, jotka voivat myönteisesti vaikuttaa oppilaiden kouluhyvinvointiin. Yhteisöllisyys ja sosiaaliset taidot ovat avainasemassa vahvojen sosiaalisten suhteiden kehittämisessä ja kouluonnellisuuden parantamisessa. Positiivisen pedagogiikan periaatteiden soveltaminen koulumaailmassa voi näin ollen edistää oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä parantaa heidän kouluhyvinvointiaan. Lisäksi tutkimukset korostavat myös, kuinka tärkeää on joustava kouluympäristö, joka kuuntelee ja tukee erilaisten oppilaiden tarpeita. Positiivinen pedagogiikka tarjoaa käytännön keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
-
(2019)This study examines positive pedagogy, the underlying ideas, and the position in today's school. The aim of the study was to describe positive pedagogy as a phenomenon and the related strength-based teaching and to find out what methods it involves. Positive pedagogy is a growing trend and its background theory is positive psychology. Positive pedagogy strives to promote well-being in the school context and considers the promotion of well-being as a school task alongside the teaching of traditional cognitive skills. The purpose of teaching is to find the strengths of each student and to develop and utilize them, and to focus on positive emotions and the challenges students may face. The research seeks to find answers to how positive pedagogy appears in the school and what its strenght-based teaching means. The research was conducted as a qualitative descriptive literature review. The source material was collected from different databases and the scientific articles and textbooks related to positive psychology and pedagogy were selected as the source material. The source material of the literature review was analyzed in accordance with content analysis and assembled into descriptive synthesis. In the teaching of positive pedagogy, it is important that the child participates and expresses himself. It is also essential in the teaching that the child is supported to observe and document his or her own life and that he has the opportunity to share and process his observations in interaction with others. Strength-based teaching utilizes virtues based on the division of Peterson and Seligman (2004). Research has shown that the use of positive pedagogy and strength-based teaching at school has been found to be of great benefit. Positive effects on well-being have been noticed as an improvement in self-esteem and self-worth and a more positive anticipation of the future. Effects have also been noticed in motivation, performance, achievement of goals, stress reduction and social relationships. Positive pedagogy is a current topic in Finland and many of its goals correspond to the objectives of the Basic Education Curriculum that came into force in 2016.
-
(2017)This Master´s Thesis defines positive education and childrens character strengths based learning. It will also tell about VIA survey and its use with children. This study is made by using a qualitative research and evaluation methods. The data of this study was collected by interviewing Lotta Uusitalo-Malmivaara who is a university lecturer and adjust professor in special education at department of Teacher Education, Faculty of Behavioral Sciences in University of Helsinki. The interview was taped on a video and it was held in February 2016. The results of this study shows that in teaching and in education the main focus should be in the childrens character strengths.
-
(2017)Positive pedagogy has grown as an area of interest in the educational field during the last few years. Enthusiasm towards the topic comes from the urge to improve pedagogical methods in which a child’s involvement and experience of well-being could be increased within the whirlpool of a constantly more diverse and hectic society. Positive pedagogy has been examined in daycare and schools as well as in working life in Finland and new intervention models to increase well-being are being developed constantly. The topic has provoked discussion and interest widely, also in the field of special education but research within the field has so far been scarce. This research directs towards early childhood special education. By interviewing early childhood special education teachers I found out how significant they thought positive pedagogy was in the early childhood education of children with special needs. I chose five early childhood special education teachers from the Helsinki metropolitan area to participate in the research based on recommendations. The special education teachers worked either as the teacher of an integrated special needs group or as a special education teacher in a normal group of children co-operating with a preschool or kindergarten teacher. The material was collected during November and December of 2016 by using themed inter-views. Material based content analysis was used to construe the interviews. Based on the results, the participating teachers believed positive pedagogy to be a highly significant pedagogical procedure for supporting the development and education of children with special needs. Pedagogy concentrating on positivity and a child’s specialties was seen to have a positive impact on the self-esteem of a child and the formation of peer relation-ships. It was also seen to help an already starting social exclusion from turning into a nega-tive spiral and enable positive progression instead. Positive pedagogy appeared more as a perception of humanity and a view on education or an attitude than as a separate pedagogi-cal method or model.
-
(2022)Tässä tutkielmassa tarkasteltiin positiivista pedagogiikkaa osana varhaiskasvatuksen liikuntakasvatusta. Tarkempana tutkimustehtävänä oli selvittää, millä tavoin varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät positiivista pedagogiikkaa varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksessa ja miksi he kokevat sen käyttämisen merkitykselliseksi. Aiemmat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että positiivisen pedagogiikan avulla voidaan tukea lapsen kasvua ja kehitystä keskittymällä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, myönteisten tunteiden sekä vahvuuksien edistämiseen. Aikaisempien tutkimusten mukaan lasten fyysinen aktiivisuus on liian vähäistä. Liikkumisen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen on myös varhaiskasvatuksen tärkeä tehtävä. Tämä laadullinen tutkielma toteutettiin teemahaastattelujen avulla, johon osallistui viisi (5) varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkielman aineistona oli litteroidut haastattelut, jotka analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että aineistoa analysoitiin suhteessa tutkielmassa esitettyyn teoriaan. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat kokivat positiivisen pedagogiikan käyttämisen tärkeäksi liikuntakasvatuksessa ja he käyttivät positiivista pedagogiikkaa monipuolisesti liikuntakasvatuksessa. Tulosten mukaan lapsen vahvuuksien huomioiminen, tunteiden tukeminen, kehuminen ja kannustaminen nähtiin tärkeinä positiivisen pedagogiikan toteuttamismenetelminä. Tulosten perusteella positiivisen pedagogiikan toteuttaminen liikuntakasvatuksessa koettiin merkityksellisenä ja toimivana tapana tukea ja innostaa lasta liikkumaan.
-
(2024)Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten positiivinen pedagogiikka näkyy varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ja etsiä vastauksia siihen mitä menetelmiä opettajat käyttävät positiivisen pedagogiikan käytänteinä. Positiivinen pedagogiikka on pedagoginen suuntaus, joka pohjautuu positiiviseen psykologiaan. Martin Seligman kehitti positiivisen psykologian pohjalta PERMA-teorian, jota Eliisa Leskisenoja käytti tutkimuksessaan vuonna 2016 ja joka on keskeisimpiä positiivisen pedagogiikan teorioista. Tutkielmani tavoitteena on löytää aikaisemmista tutkimuksista positiivisen pedagogiikan menetelmiä ja miten opettajat niitä ovat hyödyntäneet työssään varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoni koostui kolmesta vertaisarvioidusta artikkelista. Tutkimusartikkelit ovat julkaistu vuosina 2018–2022.Tutkimusaineistoni käsitteli lasten osallisuutta, autonomian tukemista sekä positiivisen pedagogiikan toteuttamista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimusaineistoni käsiteltiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin kautta ja sen menetelmäksi valikoitui induktiivinen aineiston analyysi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittavat lasten osallisuuden keskeisyyden positiivisen pedagogiikan kontekstissa, erityisesti korostaen leikin ja vertaissuhteiden roolia. Leikin kautta lasten vuorovaikutustilanteet ja sosiaaliset taidot kehittyvät, mikä edistää heidän osallisuuttaan (Kyrö & Uitto, 2022, s. 97–100). Aikuisten rooli näissä tilanteissa on olennainen, sillä heidän tulee havainnoida ja tukea lasten vuorovaikutustaitoja sekä tarjota ohjausta itsesäätelyyn ja tunnetaitoihin, joita leikeissä tarvitaan (Kyrö & Uitto, 2022, s.97). Lisäksi tutkimus huomioi opettajien ikään, kokemukseen ja ryhmän koostumukseen liittyvät tekijät positiivisen pedagogiikan toteutumisessa (Ranta ym., 2022, s.431). Positiivisen pedagogiikan näkökulmasta hyvät vuorovaikutussuhteet opettajan ja lapsen välillä sekä tuki aloitekyvylle ja autonomialle ovat keskeisiä (Ranta ym., 2022, s. 431). Ryhmärakenteella ja -koolla on myös merkittävä vaikutus siihen, miten positiivista pedagogiikkaa käytännössä toteutetaan (Ranta ym., 2022, s. 431). PERMA-teoria tarjoaa viitekehyksen positiivisen ilmapiirin luomiselle varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Lasten autonomian tukeminen, myönteiset tunnekokemukset ja merkityksellisyyden kokemukset edistävät lasten hyvinvointia ja oppimista (Leskisenoja, 2016, s.72–73; Ranta, 2022, s.22). Opettajien rooli tässä on merkittävä, ja heidän tulee tarjota monipuolisia ohjaustapoja vahvistaakseen lasten minäkuvaa, itsetuntoa ja tunnetaitoja (Rautamies ym., 2018, s.69–71). Tutkimuksen perusteella suositellaan positiivisen pedagogiikan periaatteiden laajempaa käyttöönottoa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tämä edellyttää opettajien jatkuvaa koulutusta ja kehittymistä sekä käytännön ohjeiden että teoreettisen pohjan osalta. Mentorointiopettajatoiminta voisi olla hyödyllinen tapa tukea opettajien vuorovaikutustaitoja ja positiivisen pedagogiikan soveltamista käytännössä. Tutkimustuloksia voitaisiin myös hyödyntää opettajankoulutuksessa positiivisen pedagogiikan menetelmien ja periaatteiden opetuksessa. Tavoitteena tulisi olla vanhakantaisten käytäntöjen korvaaminen positiivisemmin suuntautuneilla pedagogisilla lähestymistavoilla, jotka edistävät lasten hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Positiivisen pedagogiikan periaatteiden toteuttaminen edellyttää monipuolista osaamista opettajilta ja yhteisöltä, mutta se avaa mahdollisuuden innostavan ja osallistavan oppimisympäristön luomiselle, jossa jokainen lapsi voi kukoistaa.
-
(2024)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada ajankohtainen käsitys positiivisen pedagogiikan ilmenemisestä ohjaavissa asiakirjoissa Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita näkemään, kuinka paljon kuntien soveltamat varhaiskasvatussuunnitelmat ohjaavat positiivisen pedagogiikan käyttämiseen jokapäiväisessä varhaiskasvatuksen arjessa. Tutkimuksessa halutaan tuottaa tietoutta ja ymmärrystä siitä, mitä positiivisen pedagogiikan osalta määritellään ohjaavissa asiakirjoissa. Erityisesti tutkimuksessa halutaan selvittää miten positiivisen pedagogiikan sisällöt näkyvät ohjaavissa asiakirjoissa ja millaisilla keinoilla sen toteutumista vahvistetaan osana tasalaatuista varhaiskasvatusta. Menetelmät. Aineistohaku noudatti dokumenttianalyysin keinoja, jossa aineistoksi valikoitui Helsingin, Vantaan ja Espoon keskeisin varhaiskasvatusta ohjaava asiakirja eli varhaiskasvatussuunnitelma. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysillä, jonka avulla aineistoa tarkasteltiin, järjesteltiin sekä tulkittiin systemaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat positiivisen pedagogiikan vähäisen esiintyvyyden kuntakohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tutkimuksen pohjalta voi huomata varsinaisen positiivisen pedagogiikan käsitteen olevan vähäisessä roolissa kuntien varhaiskasvatussuunnitelmissa. Puolestaan positiivisen pedagogiikan keskeisiä käsitteitä löytyi hyvin ja osa näistä käsitteistä näyttäytyi kuntatasoisesti varhaiskasvatussuunnitelmien läpileikkaavina teemoina. Erityisesti kuntakohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa korostui vahvuusperustaisuus, läsnäolo, kunnioittava ja arvostava kohtaaminen, osallisuus ja toimijuus sekä yhteisöllinen, myönteinen ja positiivinen toimintakulttuuri. Nykypäivän varhaiskasvatuksessa puhutaan valtavasti positiivisesta pedagogiikasta ja sen nähdään olevan keskeisessä asemassa varhaiskasvatuksen pedagogiikan osalta. Tutkimustulosten valossa tämä ei kuitenkaan näy selkeänä asiana kuntakohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tutkimustuloksissa tulee vahvasti esille tietynlainen puute suhteessa positiivisen pedagogiikan määritelmään sekä ilmenemiseen kuntakohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa.
-
(2020)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää miksi positiivista psykologiaa tulisi hyödyntää kouluissa. Toinen tutkimuksen tavoite oli tutkia, millaisia vaikutuksia positiivisella psykologialla on oppilaisiin. Positiivista psykologia on suhteellisen uusi tieteenala ja sen hyödyntäminen kouluissa on vielä alkutekijöissä. Tutkielma on taustoitettu eri positiivisessa psykologiassa esiintyvien hyvinvointien avulla. Tutkimukseen on lähestytty positiivisessa psykologiassa esiintyvien hyvinvointien näkökulmasta. Menetelmät. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, narratiivisella menetelmällä. Aineistona on käytetty vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, jotka on kerätty Google Scholarista ja Helkasta. Tulokset ja johtopäätökset. Positiivisen psykologian hyödyntäminen koulussa on parantanut oppilaiden hyvinvointia ja parantanut sen avulla myös oppimista. Positiivisen psykologian avulla hyvinvoinnin tukeminen auttaa oppilaita ehkäisemään mielenterveysongelmia ja oppimaan tehokkaammin. Hyvinvoinnin opettaminen voi parantaa oppilaiden elämänlaatua pitkälläkin aikavälillä. Oppilaat, jotka ovat olleet osana positiivisen psykologian interventioita, ovat voineet optimoida paremmin omaa oppimistaan ja ovat kokeneet parempaa kouluviihtyvyyttä. Positiivisen psykologian käyttäminen kouluissa on hyödyllistä, mutta aikaa vievää.
-
(2016)The purpose of this thesis was to explore the theoretical background of positive psychology, its subjects of research and criticism on it. The second research question was to find out how positive psychology is applied to teaching by the means of positive pedagogy, and what kind of teaching of character strengths and virtues has been carried out in the com-prehensive schools in Finland. The study was conducted as a literature review. Positive psychology was developed to challenge the traditional, pathologically oriented psychology that has focused on fixing problems that already exist. Positive psychology aims, instead of fixing problems, strengthen the good that exists in every individual and prevent problems. The present-day comprehensive school emphasizes the importance of academic skills. Positive pedagogy and the teaching of character strengths and virtues bring the conscious practice of non-cognitive skills alongside the academic skills. Previous research has shown that e.g. self-discipline and perseverance outdo IQ in predicting academic performance. Thus, these skills of character should be taught and learned in school. In the thesis I became acquainted with two different models of teaching character strengths and virtues and the results obtained by these models in Finland. The teaching of The Virtues Project model by Kavelin Popov has been carried out around the globe and in at least a couple of schools in Porvoo and Tampere. The teaching model of character strengths by Uusitalo-Malmivaara and Vuorinen has been carried out in at least 10 elementary schools and over 20 classes. Both of the models aim to be more like pedagogical philosophies that can be used alongside the existing curriculum rather than strictly limited interventions. The teachers, pupils and their parents that have taken part in the teaching of character strengths and virtues have all been very satisfied with the results. They found the atmosphere in the classroom improved and pupils’ self-confidence grown. Also the teachers found their well being improved. The parents saw the improvements taking place at home as well. All this reflected positively to academic performance.
-
(2024)Tavoitteet. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on kuvata vuorovaikutusta varhaiskasvatuksen tiimin sisällä. Tarkastelen tutkimuksessani varhaiskasvatuksen tiimin välistä vuorovaikutusta sekä sen tapaa, merkitystä ja vaikutusta tiimityöskentelyyn ja työhyvinvointiin. Tutkielmani tarkoituksena on tunnistaa ne tekijät, jotka mahdollisesti rajoittavat positiivisen vuorovaikutuksen syntymistä tiimissä. Lisäksi tavoitteenani on kuvata millainen rooli vuorovaikuttajana varhaiskasvatuksen opettajalla, tiiminjohtajalla, on omassa tiimissään. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet tarpeen tiiminjohtajalle varhaiskasvatuksen tiimeissä. Menetelmät. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto tutkielmaan kerättiin kahdesta eri tietokannasta keväällä 2024. Lopulliseen tutkielmaan valikoitui yhteensä 10 erilaista aineistoa. Aineistosta koottu tieto järjestettiin tiiviiksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Eri aineistot osoittivat tiimityön ja vuorovaikutuksen keskeisen merkityksen laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa ja kuinka ne toimiessaan luovat pohjan laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Tiimityön ja tiimissä käydyn vuorovaikutuksen laadulla on suuri merkitys sekä työntekijöiden että lasten hyvinvoinnille. Varhaiskasvatuksen opettajan rooli on moninainen sisältäen kokonaisvastuun lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta, pedagogiikan johtamisesta sekä oman tiiminsä johtamisesta. Opettaja voi luoda puitteet myönteiselle ilmapiirille ja kannustaa tiimiään avoimeen keskustelukulttuuriin.
-
(2022)Koulunkäynnin on katsottu olevan tärkeä tekijä lapsen rikollisuudelta sekä syrjäytymiseltä suojaamisessa. Aiempien tutkimusten mukaan koulujen opettajilla sekä koulussa vallitsevilla opettajan ja oppilaan välisillä vuorovaikutussuhteilla on osoittautunut olevan merkitystä lasten ja nuorten koulukokemuksille. Erityisesti positiivisiksi koetut opettaja-oppilassuhteet ovat aiempien tutkimusten mukaan olleet yhteydessä koulumyönteisiin kokemuksiin sekä koulunkäyntiin sitoutumiseen. Kandidaatintutkielmassani tutkin opettajan ja oppilaan välisen suhteen yhteyksiä lasten ja nuorten rikoskäyttäytymiselle. Tutkielmani tarkoitus oli tarkastella erityisesti sitä, miten positiiviset ja negatiiviset opettaja-oppilassuhteet ovat yhteydessä lasten ja nuorten rikoskäyttäytymiseen sekä millaisia yhteyksiä opettaja-oppilassuhteen laatua määrittelevät ominaisuudet rikoskäyttäytymisen kanssa osoittavat tutkimuskirjallisuuden perusteella. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena. Integroiva kirjallisuuskatsaus sopii erityisesti sellaisten tutkimusten menetelmäksi, joiden tutkittavasta ilmiöstä on jo olemassa tietoa, mutta johon halutaan tuoda mahdollisesti uusia näkökulmia. Tutkimukseeni valitsin kymmenen aihealueen tutkimusartikkelia, joita analysoin tutkielmassani perinteisen sisällönanalyysin menetelmällä. Aineiston valitsin eri tiedejulkaisujen tietokannoista aihepiirin hakusanoja käyttäen, otsikko- ja abstraktitason seulonnalla sekä lopuksi tarkemman ja yksityiskohtaisemman lukutyön perusteella. Tutkielmani osoitti, että opettajan ja oppilaan välisillä niin positiivisina kuin negatiivisina koetuilla suhteilla oli yhteyksiä lasten ja nuorten rikoskäyttäytymiselle. Positiivisia piirteitä, kuten opettajan tukea ja huolenpitoa, osoittavat suhteet olivat pääsääntöisesti yhteydessä vähäisempään lasten ja nuorten rikoskäyttäytymiseen. Negatiivisina ja ristiriitaisina koetut suhteet olivat päinvastaisesti yhteydessä aktiivisempaan rikoskäyttäytymiseen. Opettaja-oppilassuhteilla ja erityisesti sen laadulla voidaan tämän tutkielman perusteella katsoa olevan merkitystä sille, millaisia mahdollisia muotoja lapsen tai nuoren käyttäytyminen saa kouluympäristössä sekä koulun ulkopuolella, sekä toisaalta myös sille, millaiseksi lapsen tai nuoren elämä rakentuu myös koulun jälkeen.
-
(2018)The first time when the support for the positive body image was raised into the basics of the curriculum was in the year of 2014. My personal interest and the curriculum were the main reasons to decide this specific research topic. The purpose of this research was to describe features of body image and its impact on students’ physical activity. Previously the connection between physical activity and body image has been studied. In my research the main aim was to find out how body image can have an impact on physical activity and how teachers can strengthen the students’ positive body image. The research was conducted by using descriptive literature review. The research literature was gathered from scientific researches and related literature. I found researches that descri-bed the relationship between body image and physical activity from the EBSCO database. More pragmatic solutions were found from the literature of the research topic. Literature used in this study, is published 2008 or later with a few exceptions. The material used in this study is from 2008 or later, with a few exceptions. With the results gained from the research I discovered how vast and timely the research sub-ject is. There was a big difference between girls’ and boys’ body image. The results proves the connection with the body image and the physical activity, but was not unambiguous. The articles studied in this research shows that a poor body image may reduce physical activity, or high physical activity may weaken the body image. Positive body image may also increase physical activity. The result of the research proves that the teacher can by his or her own example support the positive body image of students. The teacher’s share of the student’s body image is only a small part. The biggest influence on the development of the body image comes from the student’s parents and society.
-
(2018)Positive psychology is based on the results of scientific research on increasing the well-being and happiness of people as well as on developing virtues and strengths. When positive psychology information is applied to teaching and education, the concept of positive education is used. This study is based on the well-being elements in PERMA theory (Seligman 2011) and the VIA classification of virtues and strengths (Peterson & Seligman 2004). The research task was to find out how much and what kind of consistency there is between the concepts of positive pedagogy in these theories and the contents of the Early Childhood Education Curriculum (2016). The Early Childhood Education Curriculum (2016), which is legally binding provision for early childhood education produced by the Finnish National Agency for Education, was used as data for the study. The study was carried out using qualitative research methods, which were supplemented with quantitative methods. Theory-based specification of content and content analysis were used in the study. In total, the concepts in the PERMA theory appeared in the material 209 times and the concepts of VIA classification 222 times. The most commonly occurring concept was well-being: it occurred 48 times. 69% of the text in the Early Childhood Education Curriculum document was consistent with positive education when whole sentences were examined. That is, two thirds of the content were the same. No content inconsistent with positive education was found in the material. According to the conclusions of the results, the material has a lot of content that is consistent with the concepts of positive education. Many of the key concepts of positive education often occur, and a significant part of the text is consistent with positive education. Clear consistency in the material occurs in passages describing well-being, values, relationships, positive emotions, relevance, strengths, and interests. Based on the study, it seems that the application of positive education is in line with the guidelines of the Early Childhood Education Curriculum (2016). It seems that positive education offers practical tools, based on reliable research, to meet the obligations of the new early childhood education curriculum. A knowledge of the theory and concepts of positive education could help kindergarten teachers to plan and implement pedagogical activities that increase the well-being of children and encourage them to identify and develop their strengths.
Now showing items 2736-2755 of 3913