Browsing by Title

Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella saamelaista varhaiskasvatusta ja sen toteutusta urbaanissa kaupunkiympäristössä, keskittyen eritoten siihen, miten toiminnassa välitetään ekologista perinnetietoa. Tutkimuksessa haettiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen: (i) millä keinoin lapsille pyritään välittämään ekologista perinnetietoa, (ii) missä kohdin enkulturaatio- ja sosialisaatiotehtävät mahdollisesti törmäävät sekä (iii) miten rakennettu kaupunkiympäristö suhteutuu saamelaiskulttuuriin kasvamiseen. Saamelaista varhaiskasvatusta on tutkittu vielä niukalti, mutta aiempi tutkimus osoittaa, että yhteys ympäristöön on kiinteä osa saamelaispedagogiikkaa. Aiemmat tutkimukset eivät ole tarkastelleet kaupunkiympäristön suhdetta saamelaiseen varhaispedagogiikkaan tai sen ekologisen perinnetiedon sisältöihin. Tutkimuksen taustateorioina toimivat ekologisen perinnetiedon käsite, alkuperäiskansaan kasvamista kuvaava enkulturaatioteoria, saamelainen holistinen näkemys ympäristön ja ihmisen suhteesta, sekä saamelaispedagogiikkaa koskeva aiempi tutkimus. Tutkimus paikantui alkuperäiskansatutkimuksen ja kasvatustieteen rajapinnoille ja se toteutettiin dekolonisaation mukaista yhteistoiminnallista tutkimusotetta käyttäen. Tällöin korostuivat saamelaisyhteisöön kuuluvien informantin ja tutkimuksen toisen ohjaajan, sekä ei-saamelaisen tutkijan positiot ja niiden tarkastelu. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tarkasteltiin yhden Saamelaisen kotiseutualueen ulkopuolisen, kaupunkiympäristössä sijaitsevan pohjoissaamenkielisen varhaiskasvatusryhmän toimintaa ryhmän opettajan haastattelun kautta. Tutkimusaineisto tuotettiin puolistrukturoidun haastattelun keinoin, sekä informantin jakamien pedagogisten dokumenttien pohjalta ja se analysoitiin teoriaohjaavana sisällönanalyysina. Tutkimustulokset osoittivat, että tarkastellussa pohjoissaamenkielisessä varhaiskasvatusryhmässä ekologista perinnetietoa välitettiin saamen kielen, saamelaisen kulttuuri-identiteetin vahvistamisen ja yhteisöllisyyteen kasvattamisen kautta sekä korostamalla yhteyttä ympäristöön kaiken toiminnan ja ajattelun pohjana. Tuloksissa havaittiin myös että enkulturaatio- ja sosialisaatiotehtävät aiheuttivat kulttuurisia törmäyksiä saamelaispedagogiikan ja valtakulttuurisen varhaiskasvatusajattelun välillä sen suhteen minkä toimien katsottiin olevan lapsille sopivia. Törmäyksiä aiheuttavia aiheita olivat esimerkiksi metsästykseen ja eläimen nylkemiseen liittyvät teemat sekä puukon käyttö. Kaupunkiympäristön vaikutus saamelaiskulttuuriin kasvamiseen oli monitahoinen; osin kaupunkiympäristö ja etäisyys Saamenmaalle asettivat kielellisiä ja kulttuurisia haasteita, osin kaupunkiympäristö taas tuki moninaisen saamelaisuuden ilmentämistä. Tutkimus siis osoitti paikalla olevan merkitystä enkulturaation toteutumisessa ja ekologisen perinnetiedon välittämisessä, mutta molempien toteutuminen näyttäisi olevan mahdollista myös kaupunkiympäristössä.

Syftet med studien var att undersöka hur samundervisning påverkar lärares och elevers välmående samt faktorer som påverkar vilka effekter samundervisning har på lärare och elever. Lärare i dagens Finland mår allt sämre, det finns ett flertal problem i lärararbetet som orsakar lärarnas otillfredsställande välmående (OAJ, 2018). Studier visar att lärares och elevers välmående är kopplat till varandra (Roffery, 2012). Därmed kan även de finländska elevernas välmående bli lidande som en följd av lärarnas psykiska illamående. Målet med denna studie var således att undersöka huruvida samundervisning kunde förbättra både de finländska lärarnas och elevernas välmående. Undersökningen utfördes genom en litteraturöversikt. Materialet som användes i analysen var nio studier gällande samundervisning som hade publicerats under 2010- talet. Alla studier, med undantag av pro gradu-avhandlingarna, var publicerade i vetenskapliga journaler. Analysen av materialet utfördes genom en tematisk innehållsanalys. Resultaten visar att lärare upplevde att samundervisning ledde till ett bättre välmående. Lärarna kunde få kollegialt stöd och arbetsbördan minskade. Eleverna upplevde även att de fick mera stöd då de deltog i samundervisning. Det fanns dock även indikationer på att samundervisning och traditionell undervisning inte skulle ha olika effekt på lärare och elever. Detta kan dock förklaras med att olika samundervisningsmodeller på olika sätt stöder lärare och elever.

Objectives. The purpose of the study was to find out the perceptions of kindergarten teachers about their own professional development of emotional regulation skills. The research studies the factors that have contributed significantly to the development of the emotional regulation of kindergarten teachers and the motivational factors, strengths and development challenges behind the development of emotional regulation. In addition, the strategies of regulating emotions used by kindergarten teachers and the effects of strategies development on the work of kindergarten teachers are studied. Previous Finnish studies regarding the kindergarten teachers’ emotion regulation have not been done except for theses. Methods. The study sample was composed of four kindergarten teachers who are working in Uusimaa and had graduated between the end of 1980s and the beginning of 2000s. Discretionary sampling was applied in the study, and participants were found among the kindergarten teachers who had participated the University of Helsinki's research project called Pieni Oppiva Mieli and scheme called Lasten Tunnetaito-ohjaaja MM®. The research material was collected using a semi-structured theme interview and analyzed with a thematic analysis. Results and Conclusions. The kindergarten teachers who participated in the study felt that the development of emotion regulation was significantly influenced by individual growth and development in adult life, on-the-job learning and further training. The kindergarten teachers recognized the emotional regulation skills related partly to their own temperament and per-sonality traits, which embodied the unique strengths and development challenges in emo-tional regulation. During their work career, the kindergarten teachers began to use more an-tecedent-focused emotion regulation strategies alongside response-focused strategies. The kindergarten teachers recognized that the development of emotional regulation had a posi-tive impact on interaction with children and their own well-being at work. The results of the study show that emotional regulation is a skill that can be developed by a kindergarten teacher that utilizes self-reflection. The kindergarten teachers who participated in the study considered that the kindergarten staff would need additional training in developing emotion regulation.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarjota tiivistetty ja johdonmukainen kuvaus aikuisen ja kolmevuotiaan monikielisen lapsen välisestä sanattomasta viestinnästä. Tutkimuksessa kuva-taan sanatonta viestintää monipuolisena ilmiönä, joka sisältää tiettyjä ominaispiirteitä. Tutkimukses-sa keskitytään kuvaamaan keinoja, joita niin lapsi kuin aikuinen hyödyntävät varhaiskasvatuksen ohjatun toiminnan tilanteissa. Lisäksi tämän tutkimuksen tarkoituksena on antaa käytännöllinen ja konkreettinen tieto siitä, miksi sanattoman viestinnän toteutuminen ja hyödyntäminen on tärkeää varhaiskasvatuksessa, ja mitä se tarjoaa niin aikuiselle kuin lapselle. Menetelmät. Tässä tutkimuksessa menetelmänä käytetään narratiivista kirjallisuuskatsausta. Tut-kimuksen aineiston analyysissä käytettiin kuvailevaa synteesiä. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui neljä tieteellisistä artikkelia, jotka ovat vertaisarvioituja, suomen ja englanninkielisiä sekä julkaistu vuosina 2005–2022. Artikkelit ovat julkaistu Helsingin yliopiston kirjaston tietokannassa. Valikoidut tieteelliset artikkelit tutkivat aikuisen käyttämää sanatonta viestintää, lapsen sanattoman viestinnän piirteitä, varhaiskasvatuksen (early childhood education and care/ ECEC) ohjatussa toiminnassa ilmenevää sanatonta viestintää sekä aikuisen ja lapsen välistä sanatonta viestintää. Lisäksi tutki-muksessa kuvataan kolmevuotiaan lapsen kykyä tunnistaa sanatonta viestintää. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä tutkimuksessa lapsen käyttämiksi sanattoman viestinnän kei-noiksi osoittautui käden liikkeet ja eleet, katsekontakti ja ilmeet, liikkuminen ja kosketus. Aikuinen puolestaan käyttää sanatonta viestintää yhdessä sanallisen viestinnän kanssa, sekä ilmeiden, elei-den ja katsekontaktin avulla. Aikuiset ja kolmevuotiaat lapset käyttävät myös liikettä ja siirtymistä sanattoman viestinnän keinoina. Lapsen sanattoman viestinnän aloitteet jäävät aikuiselta helposti huomaamatta tai huomioimatta, mikä korostaa sanattoman viestinnän keinojen tunnistamisen tär-keyttä. Lisäksi aikuinen hyödyntää sanallista viestintää sanattoman kanssa samanaikaisesti. Kol-men vuoden iässä lapsen sanattoman viestinnän keinojen ymmärrys ja käyttö lisääntyvät merkittä-västi. Kolmevuotias osaa myös käyttää sanallista viestintää yhdessä sanattoman kanssa, sanaton viesti kuitenkin välittää enemmän informaatiota kuin sanallinen.

The aim of this study was to investigate the encounters between the children and caregivers in kindergarten’s basic care situations. This study was based on educare-model developed to represent early childhood education as combination of education and nurture (Stakes 2005). The younger the children, the bigger is the role of basic care playing in their days in kindergarten. Therefore, it is essential to discover the pedagogical value of basic care, that is nowadays often forgotten (e.g. Kalliala 2012). Target of the study was to represent the encounters from the view of caregiver's interaction. In addition, the study was to investigate the caregivers' thoughts concerning the significance of basic care routines and interaction with children. The research material was collected from three day care centers in Southern Finland in Spring 2016. The research material includes encounters' observations and questionnaire made for the staff. All the material of the study has been analysed by using qualitative methods. A tripartite model was made to represent the different types of encounters occurred in the observation material. In this study nearly 50 percent of the encounters between the staff and children were firstrate yet the majority of the encounters wasn't as propitious. This study suits well with the recent studies as significant variation in the quality was observed between the caregivers and day care centers. According to questionnaire the staff's approach to basic care and interaction is positive and homogeneous. Regardless the results of the questionnaire, the caregivers often seem to fail in investing in the encounters with the children.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan esiopetusikäisten lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja vertaissuhdetta vapaan leikin aikana laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa lasten välisestä multimodaalisesta vuorovaikutuksesta verbaalia ja non-verbaalia viestintää tutkimalla. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia verbaalin ja non-verbaalin viestinnän vaikutusta ja yhteyttä lasten väliseen vertaissuhteeseen, joko sitä edistävänä tai rajoittavana tekijänä. Tutkimustani on ohjannut erityisesti Vermilän (2023) ja Syrjämäen (2019) väitöskirjat, jotka kummatkin käsittelevät lasten välistä vuorovaikutusta ja vertaissuhdetta. Aineistonkeruu suoritettiin Suomessa sijaitsevassa esiopetusryhmässä videoimalla lasten välistä vuorovaikutusta vapaan leikin aikana kahtena peräkkäisenä päivänä tammikuussa 2024. Aineistonkeruun aikana tutkija ei ottanut kontaktia lapsiin tai ohjannut lainkaan lasten välisiä leikkejä tai leikkikavereiden valitsemista, jotta tilanne säilyisi mahdollisimman todenmukaisena. Videokuvattua aineistoa muodostui yhteensä 26 min. Videokuvattujen lasten määrä oli n=9, mutta tutkielmaan analysoitavaksi päätyi kahden (2) lapsen välinen leikkitilanne. Lasten välistä multimodaalista vuorovaikutusta tutkittiin käyttäen vuorovaikutusanalyysiä menetelmänä. Aineistoa analysoitiin kahden asetetun kategorian kautta: 1. verbaalinen ilmaisu ja 2. kehon asento ja eleet. Tutkimuksessa todettiin lasten esittävän paljon verbaalisia ehdotuksia leikin kulusta leikkikaverille, mutta ehdotuksiin verbaalisesti vastaaminen oli kuitenkin vähäistä. Lasten non-verbaalin vuorovaikutuksen todettiin olevan keino täydentää verbaalista vuorovaikutusta. Positiivisia kokemuksia ilmennettiin non-verbaalisesti muun muassa hymyilemällä ja innosta hyppimisellä, sekä negatiivisia kokemuksia vetäytyneellä katseella ja lyyhistyneellä kehon asennolla. Myönteistä vertaissuhdetta lasten välillä todettiin ylläpitävän tunteiden, reaktioiden ja käyttäytymisen onnistunut säätely. Rajoittavana tekijänä vertaissuhteen ylläpitämisessä todettiin leikkikaverin esittämien ehdotusten sivuuttaminen sekä leikin omaehtoinen ohjaaminen.

The aim of my thesis was to find out how the LGBT families living in the Helsinki metropolitan area had experienced the day care of their children in 2008-2015. In my preliminary view, professional educators usually have positive attitudes towards LGBT families, although negative experiences are also found. Earlier research on LGBT families has shown that various practices in educational institutions have not been sufficiently considered from the point of view of the diverse needs of families. Because of heterosexist structures, sexual minorities have become “outsiders” in educational institutions and have that way been left out from the diverse idea of humanity. The glorification of heterosexuality has led to bullying of sexual minorities in schools. The same limited mindset has also been seen in day care where children are taught through stories and fairy tales that they will be expected to start a heterosexual nuclear family in future. The study material was collected from August to September 2016 through theme interviews. Three LGBT families participated in the study. All the families that participated in the study were originally families of lesbian couples. One of the thematic interviews was conducted as a parental interview in which both parents participated. Two other interviews were conducted as individual interviews. The material was analysed by content analysis. The results of the study confirmed my own preconception: attitudes towards LBGT families vary a great deal in the day care centres of the Helsinki metropolitan area. There are considerable differences in the quality of diversity education even within the same day care centre. How well LGBT families can be catered for in day care centres depends on how familiar the staff is with the family's special needs or dare discuss difficult issues. If the staff is not familiar with various types of the families, they cannot cater for their special needs in teaching. Based on the results, LGTB families are usually considered at the time of the father’s and mother's days, when the practices associated with the day are discussed together with the families.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää satuhieronnan käytön yleisyyttä varhaiskasvatuksen parissa työskentelevillä henkilöillä, havaita sen käytön yleisyyteen vaikuttavia tekijöitä sekä selvittää, millaisissa tilanteissa sitä yleisesti käytetään ja millaisia kokemuksia sen käytöstä on syntynyt. Alkutilanteen kokemukseen perustuvana olettamuksena oli, että satuhieronta ei ole kovinkaan hyvin tunnettu työmenetelmä varhaiskasvatuksen henkilöstön parissa. Tutkimus toteutettiin perehtymällä satuhierontaan ja sen perusteena oleviin menetelmiin teoriatasolla sekä keräämällä tutkimusaineistoa kyselytutkimuksen avulla tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi. Kyselytutkimukseen osallistui 76 henkilöä kolmen viikon ajanjaksona järjestetyssä verkkopohjaisessa kyselyssä. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin, teemoittelun avulla ja sitä tarkasteltiin peilaten työn teoriaosuudessa esitettyihin havaintoihin. Tutkimuksen tuloksena satuhieronta on yleinen, laajasti käytetty ja tunnettu työmenetelmä varhaiskasvatuksen henkilöstön parissa. Sitä käytetään tyypillisesti tilanteissa, joille rauhallisuus ja lepo ovat ominaisia. Satuhieronnan havaittiin vaikuttavan lapsiin positiivisesti muun muassa rentoutumisen ja hyvän mielen luomisen kautta. Sen koettiin olevan myös soveltuva työmenetelmä moniin tarkoituksiin, kuten rauhoittumiseen ja rentoutumiseen sekä haasteita omaavien lasten kanssa käytettäväksi.

Part-time special education has been an important part of the Finnish school system for decades, and most of it has traditionally been carried out as small group instruction. Recently, however, there have been attempts to increase the amount of co-teaching, and it has also been assumed that the role of special education teachers will become more consultative in the future. These changes would mean that the amount of small group instruction would decrease, which isn’t necessarily a good thing for students who need extra support. When decisions about special education are made, it’s important to take students’ viewpoint into account as well. Therefore, the purpose of this study was to investigate sixth-grade students’ experiences about small group instruction in a resource room. Not that many studies about this topic have been made from students’ point of view, but based on the earlier research it seems that many students think that small group instruction enhances learning, whereas co-teaching has more social benefits. The data for this qualitative case study was collected by interviewing four sixth-grade students, who received small group instruction once a week outside their actual school day. The data was analysed by using phenomenological-hermeneutic content analysis, and the whole study was guided by a child perspective approach. In this thesis I will discuss how the students felt about visiting the special education teacher and what kind of benefits and disadvantages they thought it had given them. The results of the study showed that the students felt mainly positively about visiting the special education teacher and thought they had benefited from it in many ways. The most important benefits were related to peaceful and safe learning environment, individual help from the special education teacher and an extra opportunity to practise things that were difficult for them. All of the students thought the part-time special education had affected positively their success at school and it was usually nice to visit the special education teacher. Sometimes studying in the resource room was, however, hard or annoying, and other students might tease them because of it. The results of this study indicate that at least part of the students, who need support, like and benefit from small group instruction and therefore reducing the amount of it should be carefully considered. This study also backs up the idea that students’ views should be listened to since they can verbalize their experiences and give reasons for their opinions quite well and from various aspects.

The purpose of this research is to get more information about children who have learned to read at an early age and about the linguistic environment they live in. Teaching how to read is usually an assignment for the school, but the base of how to read is developed much earlier. Some children learn to read before they go to school or preschool. My own history with learning how to read in my early childhood was one of the reasons why I wanted to do a research about children with early reading skills. The investigation was conducted through qualitative methods. Four parents were interviewed about their children. One of the parents also worked as a kindergarten teacher, and that has been taken into account with the interview. The interviews were halfstructured, theme interviews and the material was analysed according to the themes that came up. The results show both similarity and differences with the characteristics of the children. Within the linguistic environment, bedtime reading and possibility for shared reading moments showed up as some of the most important things that have an impact on reading abilities. Reading-positive environment interrelates with the positive attitude towards reading held by the parents.