Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Rajalakso, Satu (2022)
    Tavoitteet. Lasten spontaanit matemaattiset kognitiot ovat alkaneet kiinnostaa tutkijoita vasta viimeisten vuosikymmenten aikana. Näissä tutkimuksissa on havaittu lasten omaavan synnynnäisen kyvyn tunnistaa lukuja ja lukumääriä ympäristössään, mikä viittaisi matemaattisten taitojen pohjaavan biologisesti määrittyneisiin valmiuksiin. Luvuntunnistus vaatii kuitenkin tarkoituksenmukaisen kognitiivisten laskuprosessien aktivoitumisen, mikä tarkoittaa, että lapsen on aktiivisesti kiinnitettävä huomiota ympäristössään esiintyviin lukumääriin. Joillain yksilöillä kyseisenlaista matemaattista huomion kiinnittämistä tapahtuu spontaanisti enemmän kuin toisilla. Erot tässä yksilöllisessä taipumuksessa johtavat ennen pitkää matemaattisten taitojen eriytymiseen, sillä vahvemman matemaattisen huomion kiinnittämisen taipumuksen omaavat lapset saavat luonnostaan huomattavasti enemmän spontaania harjoitusta. Spontaania huomion kiinnittämistä lukumääriin onkin siksi alettu tutkia aktiivisemmin 2000-luvun aikana. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on koota yhteen tuota aiempaa tutkimusta ja kartoittaa sen nykyistä tilaa. Tavoitteena on luoda kattava katsaus siitä, miten aihetta on aiemmin tutkittu ja sitä kautta tarjota perusteltuja näkemyksiä tulevan tutkimuksen toteuttamiselle. Menetelmät. Päämääränä oli systemaattinen evidence gap map -menetelmällä toteutettu katsaus, jossa selvitettiin, mistä näkökulmista tutkimusta on aiemmin tehty ja millaisia aukkoja tutkimuksessa on havaittavissa. Aineistoksi valikoitui 28 spontaaniin lukumääräiseen huomion kiinnittämiseen liittyvää tieteellistä artikkelia, joiden julkaisuajankohta oli vuosina 2000–2021. Artikkelit sisälsivät yhteensä 33 tutkimusta, joista analysoitiin yleisiä tutkimusta ohjaavia aspekteja, menetelmiä sekä näkökulmia, joista aihetta on lähestytty. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksista selvisi, että aiempi tutkimus on keskittynyt nimenomaan lasten, yleensä esi- ja alkuopetusikäisten, spontaanin lukumääräisyyden havainnointiin sekä siihen, millainen yhteys taipumuksella on matemaattisiin taitoihin. Kaikki tutkimukset olivat toteutettu kvantitatiivisin menetelmin, sekä pitkittäis- että poikittaisaineistoja käyttäen. Spontaanin matemaattisen huomion kiinnittämisen mittaustavoista löydettiin myös selkeitä painotuksia. Johtopäätöksenä suositellaan jatkotutkimuksen laajentamista pienempiin lapsiin sekä spontaanin lukumääräisen huomion kiinnittämisen ilmenemiseen vaikuttaviin seikkoihin, kuten vuorovaikutukseen ja ympäristön merkitykseen.
  • Andersson, Jessica (2021)
    Min forskning handlar om språkbad, barns språkutveckling, pedagogernas syn på språkbad och att utveckla tvåspråkighet. Min forskning är en kvalitativ forskning och jag använde mig av intervju som metod. jag intervjuade pedagoger som arbetar med språkbad. Pedagogerna var långt eniga om sina svar av intervju frågorna och gav långt samma svar. Resultatet var det jag vilja få fram av min forskning, vilket är att språkbaden jobbar långt på samma sätt för att utveckla tvåspråkighet hos barn.
  • Hedman, Aino (2016)
    Aim: The aim of this thesis was to find out the preschool children's attitudes to language immersion and the Swedish language. I also wanted to find out in which situations use of the Swedish language occurs. Method: The methods used in this study were qualitative in nature. First the children were observed and then the interviews were carried out. The interviews were recorded. After that all of the material was transcribed and analyzed. Results and conclusions: The children had a positive attitude to language immersion and the Swedish language. The causes of children's views varied. However, a negative aspect that the children were clear about was about teachers' advanced use of language. As a rule, it was clear that the children's language use was strongly related to the teachers' linguistic input. However, I noticed that regarding some of the children the Swedish language also occurred in some other circumstances.
  • Bengts, Pia (2022)
    Mål. Syftet med denna studie är att ta reda på vad aktuell forskning säger om språkmedvetenhet på svenskspråkiga daghem. Vi lever i en allt mer globaliserad värld där många olika kulturer och språk syns i vår vardag, även inom småbarnspedagogiken. De senaste åren har grunderna för planen för småbarnspedagogik alltmer betonat vikten av en språkmedveten miljö där alla språk får synas och höras. I studien framgår även tillvägagångssätt som man kan använda sig av vid daghem för att arbeta språkmedvetet. Metod. Studien är en integrerad litteraturstudie med en hermeneutisk kunskapssyn. En integrerad litteraturstudie tillåter skribenten att inkludera ett mångsidigt material såsom artiklar, handlingsplaner, kartläggningar och böcker. Detta bidrar till att man i studien kan svara på forskningsfrågan från många olika synvinklar. Bland annat Hansell och Bergroths artiklar om språkmedvetenhet har använts för att besvara forskningsfrågan som är vad säger aktuell forskning om betydelsen och utvecklingen av språkmedvetenhet inom småbarnspedagogiken? Resultat och slutsatser. Resultatet visar på ett behov av ett förtydligande av begreppet språkmedvetenhet. Det framkommer att många pedagoger är osäkra på hur man ska arbeta språkmedvetet och ett förtydligande av begreppet kunde hjälpa till att skapa en gemensam verksamhetskultur på daghemmet. Detta skulle i sin tur öka kvaliteten på den pedagogiska verksamheten. Utifrån Sydkustens (2019) kartläggning framkommer det även att personalbristen är ett övergripande problem som bidrar till att många daghem inte får en kontinuitet i verksamheten. Även den anställda personalens behörighet (el-ler obehörighet) bidrar till detta problem.
  • Grönholm, Amanda (2016)
    This bachelor's thesis deals with language stimulation in immersion preschools. The aim of this thesis was to find out what kind of language stimulation techniques immersion teachers use at immersion preschools and their view of themselves as a linguistic role model. This study was a qualitative study and the data was gathered through interviews and three immersion teachers from the capital region participated. The interviews were recorded using a tape recorder and afterwards the interviews were transcribed and analyzed. The result of this study was that the immersion teachers felt that they had a great responsibility as a language model for the children but there were varied opinions regarding consistently speaking the immersion language and the linguistic follow-ups. Small-group activity was the most significant language stimulation technique according to the immersion teachers.
  • Kauttu, Jenni (2022)
    Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, millaisia tutkimuksia Self-Regulated Strategy Development -mallin eli SRSD-mallin käytöstä peruskouluikäisten kirjoittamisen opetuksessa on toteutettu ja millaisia tuloksia tutkimuksista on saatu. Eri meta-analyyseissä on havaittu mallin käytöllä olevan positiivinen vaikutus kirjoittamisen oppimiseen erilaisilla ja eri-ikäisillä oppijoilla. Tässä tutkielmassa kartoitetaan toimivia keinoja, joilla opettajat voivat tukea peruskouluikäisten oppilaiden kehittymistä kirjoittajina. Toteutin tutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, joten aineiston koontia ohjasivat tarkat kriteerit. Sisään- ja poissulkukriteereitä vasten tarkasteltuna kirjallisuuskatsaukseni aineistoksi valikoitui 10 kansainvälistä vertaisarvioitua alkuperäistutkimusartikkelia, joissa tutkittiin SRSD-mallin interventioita peruskouluikäisten kirjoittamisen opetuksessa. Yhtenä sisäänottokriteerinä oli myös, että opetuksesta vastasi oppilaiden oma opettaja ja opetus koski yleisopetuksen ryhmiä. Aineiston hakuun käytin ERIC ja EBSCO -tietokantoja. Aineiston analyysi pohjautui aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin. Tutkielman tulosten mukaan SRSD-mallin avulla opetettiin peruskouluikäisille pääsääntöisesti vaikuttavia tekstilajeja, mutta myös opiskeluesseen ja kertomuksen kirjoittamista. Mallin käyttö oli yhteyksissä erityisesti parantuneeseen tekstin laatuun ja tekstin sisältämien genretyypillisten piirteiden määrän kasvuun, kun taas vaikutus tekstien sanamäärään ei ollut yksiselitteinen. Katsaukseen valikoituneiden artikkeleiden perusteella SRSD-mallin käytöllä näyttää olevan enimmäkseen myönteinen vaikutus kirjoitustaitojen kehittymiseen. Vaikuttaa siltä, että SRSD-malli on sovellettavissa muillekin kielille kuin englanniksi. Mallia voisi hyödyntää kirjoittamisen opetukseen myös suomalaisessa peruskoulussa.
  • Andersson-Aholainen, Anita (2022)
    Syftet med denna studie är att utgående från olika undersökningar och litteratur ta reda på hur personal på daghem kan stödja barn som utsatts för kris och trauma, samt vilka olika stödåtgärder personalen på daghemmen kan använda sig av. Utgående från arbetets syfte har tre forskningsfrågor formulerats: Hur hanterar barn trauma? Hurdana stödåtgärder kan personalen ge barnen i en krissituation? Varför är det viktigt att personalen på daghem stöd-jer barnet som upplevt kris och trauma? Som metod valdes en systematisk litteraturstudie. Metoden som använts är olika artiklar och böcker har analyserats med hjälp av innehållsanalys. Avhandlingen innehåller fem artiklar och fyra böcker. Jag läste alla artiklar och böcker grundligt för att kunna anknyta till mina forskningsfrågor. Resultatet visade hur betydelsefullt det är att ge tid åt barnen för bearbetning av sorg och re-sultaten pekade på hur viktigt det är att en vuxen förstår barnets behov när hen är utsatt för trauma och kris. Det är angeläget för en pedagog att vara medveten om att barn reagerar på olika sätt. Personalen måste kunna vara tillräckligt tillgänglig och kunna uttrycka sig tydligt, förståeligt och vara beredd att använda sig av olika stödformer. När en oanad händelse in-träffar på daghem eller förskola är det oerhört viktigt att arbeta i team, ge stöd åt varandra, få stöd av daghemsföreståndaren och att informationen fungerar.
  • Virtaranta, Nora (2023)
    Avhandlingens syfte är att studera förändringar som skett i småbarnspedagogikens styrdokument, dels Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2016 och Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2022. Forskningsfrågorna för studien har varit: På vilket sätt framskrivs synen på stöd i styrdokumenten från 2016 och 2022? och Vilka likheter och skillnader finns i planerna? Med hjälp av dessa forskningsfrågor har jag strävat efter att få en helhetsbild av förändringen som skett inom småbarnspedagogiken då det kommer till barns stöd. I slutet av år 2022 trädde lagförändringen om barns stöd i kraft, vilket ledde till att småbarnspedagogiken anammat samma stödnivåer som förskolan och grundskolan har vilket bidrar till att stödet som erbjuds barnen får en kontinuitet ända från småbarnspedagogiken till slutet av grundskolan. Lagförändringen och uppdaterade styrdokumentet år 2022 öppnade möjligheten till att genomföra en studie om ett ämne som inte hunnit studeras av många, vilket betyder att min avhandling har en stor betydelse för småbarnspedagogiken i Finland. Studien genomfördes som en jämförande textanalys, där jag jämfört Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2016 och Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2022 kapitel och specifikt kapitlet som handlar om stöd. Mina primära informationskällor för studien och som jag analyserat är Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2016 och Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2022. Resultaten för studien indikerar att barnets bästa, tidpunkten för stödet och samarbetets betydelse lyfts fram i båda styrdokumenten, medan synen på stödet, stödets uppbyggnad och anordnarens ansvar förändrats. Barn ska enligt Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2022 få stöd i lärande, utveckling och välbefinnande, medan Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2016 betonar lärande och utveckling, inte specifikt välbefinnande. Barns välbefinnande har fått en större betydelse i styrdokumentet från 2022 och den betonar även starkare att stödet ska ges genast då behov uppkommer, medan styrdokumentet från 2016 tar upp att stödet ska erbjudas i tidigt skede. Anordnarens ansvar betonas starkare i Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2022, vilket klargör att vem som ska erbjuda stöd till barnen. Studien bidrar med information om hur synen på stödet förändrats mellan åren 2016 och 2022 och lyfter även fram frågor som enligt mig bör ändras på.
  • Salama-Liimatta, Nina (2023)
    Tiivistelmä - Abstrakt - Abstract Syftet med forskningen var att undersöka hur det 1.8.2022 lagstadgade beslutet om stöd för barn inom småbarnspedagogiken har förverkligats. Studien fokuserar särskilt på språkbad för 4–5 åringar. Eftersom lagen när forskningen gjordes nyligen trätt i kraft finns det ingen tidigare forskning om detta ämne. Min utgångspunkt var att det ännu finns stora utmaningar inom småbarnspedagogiken före alla barn kan får det stöd de behöver. Studien var kvalitativ, och enkäter skickades ut till fem språkbadsdaghem. Svar erhölls av åtta respondenter, varav två arbetade som barnskötare och sex som lärare inom småbarnspedagogik. Respondenternas arbetserfarenhet var från 6–29 år, och fyra sakande formell behörighet. Data analyserades med tematisk innehållsanalys. Min förförståelse om att det på fältet finns utmaningar med att ge barn det stöd de behöver verifierades. Respondenterna var alla av den åsikten att resurserna inte räcker till. Resultatet visade att det inte finns tillräckligt med utbildad personal inom småbarnspedagogiken, och den utbildade personalen önskar sig mera fortbildning i att kunna stöda barnen på rätt sätt. Respondenterna var också överens om att resursbristen leder till att många barn blir utan den uppmärksamhet de skulle ha rätt till. Resultatet av studien visade att stödnivåerna inte hittills har implementerats så som de enligt lag borde inom språkbadet. Eftersom samplet var litet kan inga generella slutsatser dras.
  • Hämäläinen, Hani (2024)
    Mål. Syftet med avhandlingen är att utgående från tidigare aktuell forskning utreda samband mellan perfektionism och studievälbefinnande. Tidigare forskning har visat att perfektionism blivit vanligare bland unga de tre senaste decennierna. Därför är det viktigt att skapa en dju-pare förståelse för vilka samband som finns mellan olika dimensioner och riktningen av per-fektionism och studerandes välbefinnande, mer specifikt studieentusiasm och studieutmatt-ning. För att uppnå avhandlingens syfte användes följande forskningsfråga: Vilka samband finns mellan olika dimensioner och riktningen av perfektionism och studieväl-befinnande? Teoridelen består av definitioner och beskrivningar av de mest centrala begrepp och teorier för avhandlingen. De centrala begreppen och teorierna är perfektionism, perfektionismens riktning, perfektionismens dimensioner, perfektionismprofiler, studievälbefinnande, studieen-tusiasm och studieutmattning. Metoder. Denna avhandling utfördes som en systematiskt orienterad litteraturstudie. In-samlingen av material tillämpade en hybridstrategi bestående av systematiska litteratursök-ningar i olika forskningsdatabaser och granskning av litteraturförteckningarna av de artiklar som klassats relevanta. För materialet fastställdes tydliga exklusions- och inklusionskriter ut-gående från vilka definitioner och mätinstrument studierna använt sig av för att beskriva och mäta perfektionism och studievälbefinnande. Det analyserade materialet bestod av 14 veten-skapliga artiklar. Resultat och slutsatser. Resultaten av analysen påvisade att perfektionistisk oro och profiler där perfektionistisk oro betonas korrelerade positivt med studieutmattning. Perfektionistisk strävan och profiler där perfektionistisk strävan betonas korrelerade däremot positivt med stu-dieentusiasm. Resultaten indikerade också att det var möjligt att uppleva studieentusiasm och studieutmattning samtidigt. Av perfektionismens riktningar visade sig socialt orienterad per-fektionism korrelera positivt med studieutmattning.
  • Leppänen, Seela (2016)
    Stressful environments can affect human behaviour and physiology through epigenetic mechanisms possibly in an age-dependent manner. Epigenetic mechanisms, such as DNA methylation, can activate or inhibit gene expression. Stressful experiences can lead to methylation changes and thus relay environmental effects to an individual’s phenotype. This thesis examines the relationship between an individual’s methylation profile and stressful life events encountered during the prenatal period, childhood and adulthood. Increased methylation in the NR3C1 gene, which has been linked to the hypothalamus-pituitary-adrenal (HPA) axis, has been associated with stressful childhood experiences in single gene studies. However, the relationship between NR3C1 gene methylation and stressful experiences has been contradictory in studies that have focused on the prenatal period. These conflicting results might be explained by issues related to sample sizes. In genome wide association studies, no relationship has been found between NR3C1 gene methylation and stressful life events. Stressful life events have been found to increase mean methylation levels of the promoter region of SERT gene, which has been linked to depression. The 5-HTTLPR region of SERT and methylation of SERT promoter might regulate SERT expression and thus predispose an individual to depression. On the other hand, it is possible that another epigenetic mechanism (e.g. histone acetylation) regulates SERT expression. Stressful childhood and adulthood experiences have been linked to increased methylation levels of various genes in genome-wide association studies. Yet, studies have failed to find a specific gene whose methylation levels would be repeatedly linked to stressful experiences. Some genome studies have found no relationship between methylation levels and stressful prenatal or early childhood experiences. Conflicting results between studies might be due to methodological issues or differences in sample sizes. Traumatic adulthood experiences have been linked to increased methylation levels across the genome while post-traumatic stress disorder (PTSD) symptoms have been associated with decreased methylation levels. It is possible that increased methylation of genes related to the HPA axis might protect an individual from PTSD symptoms after traumatic event. Stressful environments might alter an individual’s methylation profile and thus lead to various psychopathological states. However, these changes in methylation profiles might be reversible. Additional research focusing on the relationship between stressful life events and methylation profiles can lead to the development of different epigenetic therapies in the future.
  • Mäkelä, Viola (2020)
    Mål. Målet med denna avhandling var att undersöka hur klasslärare bidrar till att göra klassrummet till en arena där strukturell hierarki återskapas och upprätthålls och på detta sätt medvetandegöra skolan och lärare om deras roll i finländska hierarkin och på vilka sätt de omedvetet gör skolan ojämlik. Tidigare forskning har visat att även om Finland anses vara ett jämlikt land där alla har samma utbildningsmöjligheter påverkar den socioekonomiska statusen en människas utbildningsmöjligheter samt att skolan inte är 100% könsjämlik. Forskningsfrågan i denna forskning var: på vilka sätt bidrar klasslärare till att göra klassrummet till en arena för ojämlikhet och således strukturell hierarki. Metoder. Denna forskning gjordes som en narrativ litteraturöversikt. Materialet för denna forskning var en blandning av finsk, nordisk och internationell litteratur. Materialet för denna avhandling hittades från Google Scholar, Tand of Line och ResearchGate, samt från olika kurser som jag har gått under min studietid som berör temat för min avhandling. I analysdelen använde jag hermeneutisk innehållsanalys som analysmetod. Resultat och slutsatser. Genom att analysera olika studier inom pedagogik om skolvardagen kan man märka hur klasslärare bidrar till att skapa ojämlikhet och således strukturell hierarki i finländska klassrum. Detta kan hända om läraren inte är medveten om hur mycket hens reaktioner, agerande och färdigheter att märka utsatta elever kan påverka eleverna.
  • Laukkanen, Anna (2020)
    Mål. Studieframgång är ett aktuellt och intressant diskussionsämne på samhällelig nivå. Orsaken till detta är att de studerandes framgång i studierna påverkar inte bara den studerande själv, utan även högskolorna och samhället i sin helhet. Att studerande inte utexamineras inom målsatt tid har dock varit ett problem redan i årtionden. Genom att studera studieförmåga och studievägledning kan man få en förståelse för de bakomliggande orsakerna. Syftet med detta arbete är att förstå vilken betydelse studievägledning har för en universitetsstuderandes studieförmåga, och på vilket sätt studieförmågan inverkar på studieframgången. Metoder. Som forskningsmetod valde jag att göra en beskrivande litteraturstudie med en narrativ inriktning. I min studie utgick jag från fem artiklar med fokus på de tre centrala begreppen (studievägledning, studieförmåga och studieframgång). Målgruppen i studierna som artiklarna utgjordes av var universitetsstuderande från olika finländska universitet, och som forskningsmetod användes både kvalitativa och kvantitativa metoder. Resultat och slutsatser. I studien kom jag fram till att en god studieförmåga påverkar positivt studieframgång, och studievägledning har en positiv inverkan på inlärningsresultat och överlag den studerandes framgång i studierna. En god studieförmåga utgjordes i första hand av motivation och intresse samt goda studiefärdigheter (som förmåga att planera sina studier och en god tidshanteringsförmåga). Med tanke på studievägledning var det speciellt viktigt att stödja den studerande under det första studieåret, men studievägledning var dock viktigt under hela studieprocessen. Till slut kan man konstatera att universitet och dess personal bär ansvaret för att möjliggöra en smidig studieprocess, men i slutändan är det ändå den studerande själv som bär ansvaret för sina studier.
  • Hänninen, Matias (2020)
    Lapset jaetaan erilaisiin ryhmiin tyypillisesti iän perusteella. Samassa urheilujoukkueessa ja koululuokassa lapset ovat syntyneet yleensä kahdentoista kuukauden sisällä toisistaan. Ikäluokkansa vanhemmilla on syntymäkuukautensa ansiosta kehityksellinen etulyöntiasema verrattuna nuorempiin. Ilmiö on määritelty tutkimuskirjallisuudessa suhteellisen iän ilmiöksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin, vaikuttaako suhteellisen iän ilmiö junioriurheilussa ja koululiikunnassa. Aikaisempien tutkimusten perusteella, ikäluokkansa vanhimmat saavat koululiikunnasta parempia arvosanoja, pääsevät urheiluharrastuksessa parempiin joukkueisiin ja todennäköisemmin jatkavat urheiluharrastustaan pidempään. Tämä tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen valittiin viisitoista kansainvälistä tutkimusartikkelia suhteellisen iän ilmiötä, jotka koskivat 5-17 -vuotiaita. Tutkimusaineisota kerättiin internetin elektronisista tietokannoista ja Google Scholarista. Tutkimuksesta selvisi, että suhteellisen iän ilmiö näkyy junioriurheilussa ja koululiikunta-arvosanoissa. Ikäluokkansa vanhimmat pääsivät tutkimusartikkelien mukaan parempiin urheilujoukkueisiin, menestyivät paremmin sekä jatkoivat urheilulajin harrastamista loppuvuodesta syntyneitä useammin. Koululuokkansa vanhimmat saivat myös parempia koululiikunta-arvosanoja ja he myös edustivat kouluaan koulu-urheilujoukkueissa useammin kuin koululuokkansa nuorimmat. Tutkimuksista selvisi, että kasvattien tietoisuutta on lisättävä, sillä suhteellisen iän ilmiön vaikutukset voivat olla kauaskantoisia.
  • Männistö, Otto (2022)
    Suomalainen yhteiskunta on moninaistunut viimeiset kolmekymmentä vuotta, ja myös niin kutsuttujen vieraskielisten osa väestöstä on kasvanut tänä aikana noin 20 000:sta yli 470 000:teen. Yhtä lailla toisen sukupolven maahanmuuttajien määrä on kasvanut kaiken tämän aikaa. Suomen kielen opetus kuitenkin järjestetään yhä siten, että monikieliset oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti erillään suomea äidinkielenään puhuvista oppilaista, siitä huolimatta, että kasvava määrä maahanmuuttajataustaisista oppilaista ovat syntymästään asti sosiaalistuneet suomen kieleen. Yhtäaikaisesti mediassa on viime vuosina puhuttu kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välisistä korkeista osaamiseroista ja S2-opetukseen osallistuneiden oppilaiden syrjinnän kokemuksista. Nykymuotoinen S2-opetus näyttäisi osaltaan luovan koulutuksen epätasa-arvoisuutta ja etnisiä raja-aitoja. Toiset oppilaat solahtavat koulun maailmaan kuin kalat veteen toisten tuntiessa sen painon alati ympärillään. Rajanteon käsitettä ja bourdieulaista sosiologista teoriaa hyödyntämällä pyrin tarkastelemaan tapoja, joilla S2-opetuksessa rakennetaan rajoja niiden oppilaiden välillä, jotka ovat “enemmän” tai “vähemmän” suomalaisia etnisyyteensä, kotikielensä, uskontonsa, tai ihonvärinsä nojalla. Pyrin erityisesti tarkastelemaan yhteiskuntaluokan, symbolisten pääomien ja oppilaan “maahanmuuttajaksi kirjaavien” ominaisuuksien välistä suhdetta suomen kielen opetuksen oppimäärien kehyksessä. Onko valkoisen, suomea vasta oppivan “eurooppalaisen” oppilaan helpompi päästä opiskelemaan S1-opetukseen kuin Suomessa syntyneen, “afrikkalaisen” oppilaan? Entä millaiset ovat “eurooppalaisen” ja “afrikkalaisen”, keskiluokkaisen oppilaan mahdollisuudet hyödyntää symbolisina pääomina mitattavia resurssejaan koulussa? Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen kriittistä ja yhteiskuntatieeteellisesti orientoitunutta tutkimuskirjallisuutta. Valitun rajantekoa ja bourdieulaista sosiologiaa käsittelevän kirjallisuuden avulla pohdin tutkielmassani sitä, miten ja millaista rajantekoa S2-opetuksessa tehdään, ja minkälaisia eri ulottuvuuksia nämä rajat saavat peruskoulussa.
  • Puha, Joonatan (2019)
    Goals. This literary review analyses inter-professional interaction using relational agency, relational expertise and common knowledge as the theoretical framework (Edwards, 2010). These three concepts are based on cultural-historical activity theory and examined through three different perspectives and aspects of interaction: subject of activity, object of activity and systems where activity is realised. Edwards combines these three aspects of interaction, focusing solely on the interaction itself and negotiations in it, the main goal being expanding object of activity. The goal of this thesis is to research how relational agency, relational expertise and common knowledge are used and emphasised to explain inter-professional work, how they are relationally positioned during inter-professional interactions and how empirical data of this research is developing relational theory. My research questions are: 1. How are relational agency, relational expertise and common knowledge used and conceptualised when examining inter-professional work? 2. How is the chosen empirical data developing relational theory? Methods. The style of this research is literary review. Qualitative meta-analysis is the chosen method for this thesis including aspects of qualitative meta-synthesis, which enabled theoretical examining and interpreting different definitions. The data for this research comes from eight articles of which I chose four (to allow) for more specific analysis and synthetisation. Results. The Answer for the first research question: The results indicate that relational agency, relational expertise and common knowledge are used and realised through the structure of interaction and core knowledge of subjects. Furthermore valuing the knowledge in relation of the subject’s core expertise, values and object of activity is part of creating shared understanding of the object of activity and possibly expanding it. The way relational agency, relational expertise and common knowledge are positioned in relation to subjects and object of activity affects inter-professional work. The Answer to the second research question: Relational agency, relational expertise and common knowledge are all needed when inter-professional interaction occurs in the framework of hierarchical power structures in a system. The object of activity can be divided into short term and long term objects of activity.
  • Taipale, Maaria (2022)
    Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena on koota aikaisempaa suomalaista tutkimusta perusopetuksen opettajien alanvaihdosta ja kiteyttää niissä esiintyviä alanvaihtojen syitä. Aineiston perusteella vastasin tutkimusongelmaani: ”mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten perusopetuksen opettajien alanvaihtoon?”. Kysymyksenasettelu on syntynyt mielenkiinnosta selvittää, mistä syistä työssäkäyvät opettajat vaihtavat ammattia. Suomalaisten opettajien alanvaihdontutkimus on ainutlaatuista, sillä opettajien alanvaihto on tällä hetkellä Suomessa kasvava ilmiö, eikä sitä olla tutkittu Suomessa niin paljon kuin muissa maissa, jotka kärsivät koulutuksen opettajapulasta. Menetelmät. Menetelmänä tutkielmassani käytin Narratiivista kirjallisuuskatsausta, sillä tavoitteenani oli kuvata suomalaisten perusopetuksen opettajien alanvaihtoon johtaneita syitä holistisesti. Valitsin metodiksi Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen, sillä holistisuuden lisäksi tavoitteenani oli koota ja kiteyttää aiempaa tutkimustietoa perusopetuksen opettajien alanvaihdon ilmiöstä. Aineistona käytin vuoden 2010 jälkeen julkaistuja tutkimuksia aiheesta ja käsittelin niitä aineistolähtöisen analyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa suomalaisten perusopetuksen opettajien alanvaihdon taustalta löytyi ryhmitellysti kahdeksan eri tekijää. Tekijät ovat työn kuormittavuus, matalat palkkiot, haastavat sosiaaliset tilanteet, urakehitysmahdollisuuksien vähäisyys, kouluorganisaatio, ammatti-identiteetti, henkilökohtaiset tekijät ja elämänkulku sekä resurssien puute. Tuloksista ei löytynyt yhtä ylivoimaisesti alanvaihtoon vaikuttavaa tekijää, vaan tekijät esiintyivät aineistoissa limittäin. Tulosten perusteella monia alanvaihdon tekijöitä esiintyi yhtäaikaisesti alanvaihtopäätöksen tehneillä opettajilla.
  • Janhunen, Panu (2021)
    Ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin esimerkin pohjalta virinnyt Fridays for Future tai Schoolstrikes 4 Climate -nimillä tunnettu nuorten kansainvälinen ilmastolakkoliike on monella tapaa täysin poikkeuksellinen liike. Ympäristöaktivismin aiemmista protestiaalloista liikkeen erottaa sen kansainvälisyys ja se, että liikkeen viesti on aiempia ympäristöliikkeitä henkilökohtaisempi, sillä liik- keen nuoret puolustavat aiempia, usein jotakin tiettyä luontokohdetta puolustaneita liikkeitä eksplisiit- tisemmin omaa tulevaisuuttaan. Poliittisena liikkeenä liike on poikkeuksellinen, koska se on tuonut yleisesti epäpoliittisena pidetyn nuorten joukon poliittisen toimijuuden esiin. Tässä tutkimuksessa ku- vataan, analysoidaan ja tulkitaan nuorten ilmastolakkoliikettä sukupolvitutkimuksen tutkimusperinteen kautta. Tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää, voidaanko liikettä kutsua sukupolviliikkeeksi sekä sitä, millaisia sukupolvien välisiä ristiriitoja liike yhteiskunnassa ilmentää. Keskeisimpänä teoreettisena vii- tekehyksenä tutkimuksessa toimii Karl Mannheimin sukupolviteoria ja sen pohjalta kehitetty sukupol- viliikkeen kriteeristö. Menetelmänä tutkimuksessa toimi integroiva kirjallisuuskatsaus, joka mahdollisti tutkimusperinteil- tään monipuolisen aineiston käytön analyysin pohjana. Aineisto koostui viidestätoista ilmastolakkolii- kettä koskevasta tutkimuksesta, joita suhteutettiin analyysissä sukupolvitutkimuksen teoriaan. Tutkimuksen perusteella ilmastolakkoliikkeellä on edellytykset myöhemmin tulla tulkituksi sukupolviliikkeeksi. Tämän johtopäätöksen lopullinen tekeminen kuitenkin edellyttää sekä aikaa että lisätutkimusta. Liikkeen osoittautuminen sukupolviliikkeeksi tarkoittaisi sitä, että sen taustalla olisi laajempi aktuaalinen sukupolvi, jota liike edustaa. Tämä olisi merkittävää, sillä esimerkiksi Suomessa edellinen selvästi sukupolviliikkeen kriteerit täyttävä liike on ollut suurten ikäluokkien piirissä virinnyt 60-lukulaisuus. Ilmastolakkoliikkeen ilmentämät sukupolvien väliset ristiriidat kulminoituvat ilmasto- oikeudenmukaisuuden teemaan sekä liikkeen keskeiseksi protestoinnin tavaksi valikoituneen koululakon problematiikkaan. Katsottaessa sukupolvijännitteitä pidemmälle, voidaan ilmastolakot nähdä myös nuoren sukupolven vanhemmille sukupolville artikuloimana mahdollisuutena reagoida ilmastonmuutokseen ja kantaa vastuuta maailman tilasta.
  • Vornanen, Reeta (2016)
    The objective of this Bachelor’s thesis was to examine presentation of gender in the picture book Hurjan hauska autokirja (Fun on Wheels, 1993). The thesis explores why a character is perceived as a man or a woman and what is said about his/her gender. The first research question focused on how gender was presented in the text and pictures of the book and how female or male characters could be identified. Second research question centered around vocabulary by observing the words and expressions used of female and male characters of the book. Third research question explored the behavior of men and women in the book. Earlier studies have shown that even a young child engages in deductions about gender based on an individual’s physique, voice, and accessories, among other things. Culture can either confirm or challenge impressions and attitudes that children have of gender. The goal of this study is to awaken critical thinking when considering the role of children’s books as one medium that influences children’s perception of gender. Hurjan hauska autokirja features versions of five classic stories: Three wishes, Hansel and Gretel, Little Red Riding Hood, Three Billy Goats Gruff and Cinderella. The first research question explored the characters in the book. The second and third research question observed only the 28 characters with essential roles in the stories. Qualitative research methods were used in this study. The findings of this study show that the gender of a character in Hurjan hauska autokirja can be identified mostly from the text. Second, it was found that occupations of men are told significantly more often than women’s occupations. Women are mostly described by definitions that have something to do with family relations. It was also found that women in Hurjan hauska autokirja affect the storyline more actively than men. Men often appear and act in groups or pairs, unlike women. Lastly, most of the characters who go against the “good”, ethical main characters of the stories, are female. All the characters in the book were interested in and motivated by cars.
  • Somersaari, Sabrina (2016)
    The purpose of this study was to examine how gender is represented in a Finnish as a second language textbook, in both visual context and in text. I examined two textbooks made in different decades. Both of the textbooks have been highly used in a classroom setting. I wanted to know how the change in society has affected the gender representations in the textbooks. I also wanted to know what type of gender representations were in the textbook (both visual and textual), and were there any differences on how gender was represented when comparing the two textbooks. Earlier research has shown that male gender is more on display in textbooks used in classroom setting. There are more visual male characters in textbooks than female characters but both male and female gender is represented in a very stereotypical fashion. The two textbooks used in this study were Meidän Suomi, published in 1999, and Suomi 2: minä ja arki, published is 2013. This study is a qualitative research. I analyzed the content of the two textbooks first by counting how many representations of gender were there in a textbook and after focusing on how the genders were represented. The textbooks differed from each other greatly. In the newer one, Suomi2: minä ja arki, gender was represented less stereotypically. There were far less gender representation all together. In Suomi 2: minä ja arki there were also ambiguous characters or characters that represented both female and male characteristics. Although there were more female gender representations in Meidän Suomi, the representations were more stereotypical portrays of a female character than Suomi 2: minä ja arki.