Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Pakkanen, Julia (2023)
    Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten draama ja draamakasvatus määritellään, miten ne näkyvät perusopetuksessa ja opetussuunnitelmassa ja miten draamaopetuksen kautta voidaan käsitellä myös muita kuin suoraan draamakasvatukseen liittyviä opetussuunnitelman sisältöjä ja tavoitteita. Draama on opetussuunnitelmassa kirjattu osaksi äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöjä; se ei ole saavuttanut oman oppiaineen asemaa perusopetuksessa. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkielman aineistoksi valikoitui tieteellisiä julkaisuja, joissa käsitellään draamaa ja draamakasvatusta sekä taidepedagogiikkaa. Aineisto ja lähdekirjallisuus kerättiin yliopiston tietokannoista, Google Scholarista ja kirjastosta. Tutkielmassa määritellään käsitteitä draama ja draamakasvatus ja kuvataan draaman käyttöä perusopetuksessa. Draamalle ja draamakasvatukselle on annettu useita määritelmiä, mutta useimmiten draamakasvatus käsitetään käsitteenä, joka sisältää draaman opetuksen, tutkimuksen ja taiteenalan. Draama perusopetuksessa käsitettiin kokemuksellisuutta ja toiminnallisuutta lisäävänä opetusmetodina, joka liittyi opetussuunnitelman perusteissa paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen myös muihin humanistisiin reaaliaineisiin sekä taito- ja taideaineisiin. Draamalla ei ole perusopetuksessa asemaa itsenäisenä taito- ja sisältöalueena, mutta on tunnustettu, että draamaopetuksen kautta on mahdollista saavuttaa sellaisia oppimisen alueita, joita muiden oppiaineiden kautta ei voida tavoittaa.
  • Nylund, Margita (2016)
    The purpose of this case-study is to show what drama can offer children´s learning at pre-school as a form of an educational activity. The theory in this study is mainly based on Heikkinen (2005) and Toivanen (2014) since they are the leading researchers in Finland at this moment in this field of educational drama. This study is a qualitative case-study based on a group interview with three pre-school teachers who had worked with a drama project at their pre-school. The most central result this study shows is that communication, cooperation, multilitteracity and empathy are the learning areas which drama touches in a playful and versatile way. Another result is the importance of the pre-school teachers approach towards and thoughts of drama for getting a successful drama session. Therefor a conclusion can be made in this study that drama is a cooperative and versatile instrument in pre-school with a strong developmental pedagogy incidence, when the children have an active part in the process . Drama is a rewarding subject for both teachers an children to work with and therefore it should be encouraged. In the new Curriculum reform 2016 drama also has a more significant part in the education, and there for it is important to discuss it
  • Lipponen, Silja (2022)
    Begreppet “drama” nämns 81 gånger i Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen (Utbildningsstyrelsen, 2014). Drama lyfts fram som en betydande komponent när det kommer till att lära sig kommunikativa färdigheter, och betonas i anslutning till en stor del av alla lärolämnen. Syftet med denna forskning är att ta reda på hur dramapedagogiska arbetssätt kan stöda språkundervisning, för att jag själv som framtida lärare och andra lärare ska ha tillräckligt med kunskap gällande dramapedagogiska arbetssätt, samt för att med goda belägg eventuellt kunna välja sådana undervisningsmetoder i den egna undervisningen. Jag är även intresserad av att ta reda på vilka utmaningar dramapedagogiska arbetssätt medför i språkundervisningen. Denna avhandling är en kvalitativ litteraturstudie där jag undersöker vad existerande forskning säger angående dramapedagogiska arbetssätt i språkundervisning. De nio valda artiklarna har analyserats genom systematisk litteraturanalys, där jag har kopplat min analys till existerande teori om forskningsämnet, samt till den finländska läroplanen. Alla artiklarna (förutom en pro gradu-avhandling) är vetenskapliga artiklar som har genomgått kvalitetsgranskning (peer review) och publicerats i vetenskapliga tidskrifter. Resultaten visar att dramapedagogiska arbetssätt stöder språkundervisning på ett flertal olika sätt. De teman som framkommer mest frekvent i de analyserade artiklarna är att drama stöder olika inlärningsstilar, stärker olika språkfärdigheter (som att läsa, skriva och lyssna), att drama erbjuder möjlighet till autentiska kommunikationssituationer samt till mer interaktion än andra undervisningsmetoder. Därtill framkommer att drama stöder minnet, stärker motivationen (både för elever och för lärare) samt att drama är effektiv som metod eftersom eleverna själva får vara aktiva och lär sig genom erfarenhet (learning by doing). Övriga aspekter som behandlas är att drama stärker självsäkerhet, empatisk tänkande, samarbetsförmågor, problemlösningsförmågor, kritiskt tänkande, kreativitet samt fantasi. Utmaningar har främst att göra med tidshantering, gruppstorlek samt att drampedagogiska uppgifter kan upplevas som påfrestande för blyga elever.
  • Hyvönen, Johanna (2020)
    Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus, joka tarkastelee kaltoinkohtelun, hajottavan ja negatiivisen toiminnan, sekä leikin, kohottavan ja hyvää tekevän, toiminnan kohtaamista: millaista on kaltoinkohtelua kohtaavan lapsen leikki. Tämän tutkielman tarkoitus on kuvata kaltoinkohtelua kohdanneiden lasten leikkiä. Lisäksi tutkielma kartoittaa miten kaltoinkohtelu näkyy leikissä ja voiko kaltoinkohtelu johtaa leikin katoamiseen. Leikin moninaisia määritelmiä tarkasteltiin eri näkökulmista lyhyesti, ja leikkiä ilmaisun keinona ja toimintana, jota tarkkailemalla voidaan saada tietoa lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista. Tutkielmassa tarkastellaan leikkiä kaltoinkohtelua ilmentävänä toimintana. Lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun seurauksia, kaltoinkohtelun eri muotoja sekä määritelmä kuvattiin tutkielmassa niin World Health Organizationin kuin Suomen lainsäädännön näkökulmasta. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, joka keskittyy leikin ja kaltoinkohtelun välistä suhdetta tarkastelevaan aiempaan tutkimukseen. Tutkielman aineisto kerättiin HELKA ja Eric –tietokannoista. Aineisto rajattiin koskemaan vertaisarvioituja, suomeksi tai englanniksi julkaistuja tutkimuksia. Aineiston tuli sisältää kuvauksia kaltoinkohtelua kohdanneiden lasten leikistä. Kaltoinkohtelun muoto vaikutti leikin ilmenemiseen, ja kaltoinkohtelun eri muotoja kohdanneet lapset leikkivät eri tavoin. Kuvaukset leikistä jaettiin kaltoinkohtelun muodon mukaan fyysistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä ja laiminlyöntiä sekä kroonista laiminlyöntiä kohdanneiden lasten leikkiin. Kroonista kaltoinkohtelua kohdanneiden lasten leikin kuvaukset erosivat huomattavasti muista kaltoinkohtelun muodoista. Kaltoinkohtelun keskellä ilmenevästä leikistä tuli keino vaikuttaa ympäröiviin olosuhteisin ja vahvistaa omaa kokemusta toimijuudesta ja yhteydestä niin sisaruksiin kuin normaaliksi miellettyyn lapsuuteen. Kaltoinkohtelu johti leikin katoamiseen hetkellisesti vain äärimmäistä, kroonista kaltoinkohtelua kohdanneiden lasten kohdalla.
  • Sundqvist, Henna (2019)
    Autismikirjo on laaja-alainen kehityshäiriö, jonka ydinpiirteitä ovat vaikeudet sosiaalisessa kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa. Vaikeudet voivat näkyä esimerkiksi puuttuvana katsekontaktina tai kykenemättömyytenä havaita muiden henkilöiden emotionaalisia vihjeitä. Autismikirjoon liittyy yleensä myös toistuva käyttäytyminen ja rajoittuneet mielenkiinnonkohteet. Autismikirjoon kuuluville rutiinit ovat usein tärkeitä, ja niistä poikkeaminen voi saada henkilön pois tolaltaan. Autismikirjoon saattaa liittyä myös aistiherkkyyttä ja kielenkehityksen viivästymiä. DSM on APA:n julkaisema ja ylläpitämä mielenterveyden häiriöiden tautiluokitus. Sen viides painos otettiin virallisesti käyttöön vuonna 2013. Neljännessä painoksessa laaja-alaiset kehityshäiriöt oli jaettu viiteen eri aladiagnoosiin. Viidennessä painoksessa aladiagnoosit on yhdistetty yhdeksi, autismikirjon häiriö -diagnoosiksi. Myös diagnostiset kriteerit muuttuivat. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella uusien kriteerien muutosten vaikutuksia autismikirjon diagnosoinnissa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös mahdollisia muutoksiin johtaneita syitä. Aikaisemmat tutkimukset aiheesta ovat keskittyneet luonnoskriteerien vaikutuksiin ja virallisten kriteerien muutoksista on tehty tutkimuksia paljon vähemmän. Tämä tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui viidestä vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Aineisto valittiin tiukkojen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaan. Aineistoksi valikoidut tutkimukset olivat toteutukseltaan luotettavia. Lähes kaikki autismi -diagnoosin omaavista saivat autismikirjon diagnoosin. Suurin osa Asperger-diagnoosin omaavista sai autismikirjon diagnoosin. PDD-NOS -diagnoosin kohdalla tulokset olivat ristiriitaisia. Heistä kuitenkin suuri osa jäi ilman diagnoosia. Mahdollisia syitä muutoksille oli esimerkiksi arviointimenetelmien sopimattomuus sekä autismikirjon piirteiden peittyminen muiden häiriöiden alle. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että osa autismikirjon henkilöistä jää ilman diagnoosia. Arviointimenetelmiä päivittämällä voidaan kuitenkin pyrkiä tarkempaan ja parempaan diagnosointiin.
  • Sundström, Xenia (2018)
    The aim of the study is to find out how children use language in everyday situations in pre-school and how the educators work with language in daily activities. Language is used on daily basis in various situations and is therefore one of the most important things to work with in kindergarten and pre-school. Because of this there is a large responsibility on the educators to offer children opportunities to develop their language. The theoretical part of the study deals with language and communication, children’s language development, theories about language development, instructions provided by pre-school education curriculum and finally, some previous research done in the area. The study is qualitative and the material was gathered through observations and interviews. A child group of 26 pre-school children were observed for six days and three educators working in the group were interviewed. The interviews with the educators were made after the observations. The interviews were recorded and transcribed for easier analysis. The material was analysed by qualitative content analysis. The observations revealed that children’s conversations are both play and fantasy related as well as reality based. Their conversations also contained dialect and influences from the English language. Approximately one third of the children were bilingual and their language background appeared in some situations. The interviews revealed that all three educators were aware of the importance of working in a purposeful way with language development in daily activities. Language stimulation has to be planned in a way that supports all children, because different needs exist for each individual child. All three informants are aware of the importance of being a linguistic model for the children.
  • Linda, Henriksson (2017)
    The aim with the study are to investigate how kindergarten teacher support and encourages children to be psychically active. I want to inventive what kind of opportunities for exercises children gets in kindergarten. With this study I want to get new ideas of psychical activities that can be of interest to all kindergarten teachers. I have interviewed three kindergarten teachers. All the teachers work in different kinds of kindergartens. It´s based on Steiner pedagogy, another has focus on psychical activate and the third is ordinary communal kindergarten. In all three kindergartens, physical activity is conceived in different ways, which generate divers more view on tropic. The study shows that kindergarten teachers is thinking positively about the psychical activities. They also think that psychical activities are important for children. When kindergarten teachers themselves engage in psychical activities, they also make more things together with children.
  • Keski-Liikala, Toni (2023)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista diskurssia yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu tuottaa työväenluokasta ja duunariammattilaisuudesta. Aihe koskee läheisesti myös toisen asteen ammatillista koulutusta, jossa duunarit pääosin hankkivat osaamisensa. Tutkimuksessa oli oletuksena, että työväenluokkaisuutta ja duunareita koskevaan diskurssiin sisältyisi vähintään jossain määrin sellaisia negatiivisia asenteita ja stigmoja, jotka heijastuvat duunareiden kokemukseen yhteiskunnan jäsenyydestä ja työntekijyydestä. Tutkimuksen aihe kytkeytyi ammattien väliseen tasa-arvoon ja duunariammattien arvostukseen. Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa painottui duunareita ja työväenluokkaa koskeva osaaminen, sivistys, identiteetti ja ideologia. Niitä koskevia asenteita ja kokemusta selvittävä tutkimus perustui kriittiseen diskurssianalyysiin. Kontekstina toimi luokkaistuminen ja työväenluokkaisuus, ammattien luokittelu sekä poliittiset diskurssit. Tutkimusaineisto koostui kolmesta Suomen eduskunnan täysistuntopöytäkirjasta ja edelleen niihin kirjatuista puheenvuoroista. Täysistunnot koskivat hallituksen esitystä oppivelvollisuusiän pidentämiseksi (HE 173/2020 vp). Diskurssianalyysi osoitti, että ymmärrystä ja jopa kunnioitusta duunariammatteja kohtaan löytyy puoluerajoista riippumatta. Duunarityötä puolustettiinkin puoluepoliittisten jakolinjojen sijaan enemmän omakohtaisuuteen perustuvien kokemusten perusteella. Negatiiviset diskurssit syntyivät usein tahattomasti tai ajattelemattomasti, johon osittaisena syynä oli diskurssien uusintaminen, joka edusti vakiintunutta tapaa puhua duunareista. Ideologiaa koskeva retoriikka oli sen sijaan vahvaa ja värikästä, joka perustui usein työväenluokan historiaan. Lisäksi köyhyyden ja huono-osaisuuden stigmat varjostivat duunarityön ammattilaisista ja työväenluokasta tuotettuja argumentteja. Yhteiskunnan keskiluokkaistumisesta huolimatta ammatteihin ja koulutusasteeseen perustuva luokkaistaminen on edelleen tyypillistä poliittisessa keskustelussa. Tämä toteutuu ääneen lausuttujen diskurssien välityksellä. Työväenluokkaisiin arvoihin ja ideologiaan kohdistuvat diskurssit välittyvät myös heihin, kenellä ei ole duunarityöstä huolimatta yhteyttä työväenluokan poliittiseen ideologiaan ja historiaan.
  • Tuoma, Julia (2021)
    Dyskalkulia on vaikea-asteinen laskemiskyvyn häiriö. Dyskalkulia näkyy vaikeutena suoriutua erilaisista peruslaskutoimituksista, kuten yhteen-, vähennys- ja kertolaskuista. Vaikka matemaattiset oppimisvaikeudet ovat hyvin yleisiä, puhdas dyskalkulia on huomattavasti harvinaisempaa. Dyskalkuliaan liittyy usein myös muitakin kognitiivisia puutteita ja liitännäishäiriöitä. Dyskalkulian erottaminen muusta heikosta matemaattisesta osaamisesta ei ole aina yksiselitteistä, sillä käytänteet dyskalkulian määrittelyyn vaihtelevat ja tutkimusalalta puuttuu vakiintunut käsitteistö ja mittaristo. Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata dyskalkulian kognitiivisia erityispiirteitä sekä selvittää sitä, kuinka puhdas häiriö dyskalkulia on. Tutkimuksessa luokitellaan dyskalkulian laaja-alaisia kognitiivisia tekijöitä ja kapea-alaisia kognitiivisia taustatekijöitä. Menetelmät. Tämä tutkielma on tehty kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui tieteellisiä vertaisarvioituja artikkeleita, jotka käsittelevät lasten kehityksellistä dyskalkuliaa. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston perusteella löytyy tekijöitä, joiden perusteella dyskalkuliaa voidaan pitää moni-ilmeisenä ja monisyisenä häiriönä. Dyskalkuliaan kuuluu usein liitännäishäiriöitä kuten dysleksia ja ADHD. Lisäksi dyskalkulialle löytyy erilaisia kognitiivisia profiileja. Aineistoista löytyy myös tutkimuksia, jotka painottavat dyskalkulian monia laaja-alaisia kognitiivisia puutteita muun muassa puutteita työmuistissa ja tarkkavaisuudessa. Dyskalkulian heterogeenisestä luonteesta huolimatta, aineistosta löytyy myös tutkimuksia, joissa dyskalkulialle määriteltiin primäärisiä kapea-alaisia ydinpuutteita. Nämä ydinpuutteet löytyivät joko lukumääräisyydentajusta, täsmällisistä numeerisista representaatioista tai numeerisesta koodauksesta. Tutkimusten kesken on erimielisyyttä siitä mikä puutteista on ensisijaisin. Tutkimusten välistä vertailevuutta hankaloitti tutkimusalan hyvin kirjava käsitteistö ja erilaiset käytänteet määritellä dyskalkulia.
  • Kivijärvi, Alpo (2019)
    Objectives. The aim of this study is to examine dumpster diving as a phenomenon and its part of every day life’s actions. The study examines also how dumpster divers reason their targets when acquiring abandoned goods. Society produces countless amounts of waste annually and dumpster diving is a way to re-use food or other commodities which are thrown away. Dumpster diving has often considered to be a way for poor and marginalised people to attain necessities, but previous studies have also presented that critical approach to consumer society, ecological and ethical values are linked to dumpster diving. This study approaches dumpster diving from every day life’s point of view. Methods. Five people around Finland attended to this qualitative study via Facebook, yet one of them cancelled her participation during interviews. Data was collected by organising a se-mi-structured theme interview which was conducted via phone conversation. I used abductive reasoning and other basic methods of qualitative research as analythical methods. Results and conclusions. For most of my subjects dumpster diving was occasional hobby and their goals were mostly hedonistic. For 75% of subjects reason for dumpster diving was to save money. Only one of four subjects reasoned his actions from ethical and ecological view. Based on this study’s results, dumpster diving seems to be only a way to consume among the other every day life’s actions instead of being an ethical objection.
  • Hietala, Jenny (2016)
    Goals: The purpose of this study was to find out how to ethically sensitively persons working in the financial business self-evaluate themselves. The study also wanted to find out if there are any differences between men and women in their ethical sensitivity. The theoretical background for the thesis is about four moral components by James Rest, Muriel Bebeau and Darcia Narvaez (1999), of which an ethical sensitivity was studied in this work in more detail. Methods: The study was conducted by quantitative research method, and the data were collected in August 2015 from a metropolitan area banking group. Offices located in Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen. The responses were collected through a e-form, which was answered by 183 people. 77.6% of respondents were women (N = 142) and men 22.4% (N = 41). Ethical sensitivity was measured by ESSQ - meter (Tirri, Nokelainen 2007, 2011), which consisted of 28 statements, which were answered by a 5-point Likert scale (1 = strongly disagree ... 5 = strongly agree). From these 28 ESSQ - meter statements were formed by seven different factors, whose reliability was measured by Cronbach's alpha. The averages of the results were examined with the T-test. Results and conclusions: Bank employees have been assessed by the highest ethical sensitivity areas ESSQ_2 and ESSQ_3, those averages are ESSQ_2 = 4.2199 and ESSQ_3 = 4.1680. The lowest average received ESSQ_7 = 3.4781. Between the sexes, there was in the average differences, but they did not differ from each other statistically significant, as only in the two areas. Generally speaking the ethical sensitivity of the financial business could be slightly higher, although the results are not very disturbing.
  • Vasarainen, Minna (2016)
    Object. Ethical sensitivity is terminologically close to “social intelligence”, which is the new represented form of intelligence. Ethical sensitivity in practice means for example that how well an individual is able to cope with other people and legitimate one’s actions to others. In internet societies it’s a relevant factor when individuals form a new social rules among each other. The goal of the study was to describe the way ethical sensitivity manifests in a one of these societies, which has formed around a game-streaming channel in a streaming service. The subject interested me specially because the channel and streaming environment general involves lot of young people and different kind of information technology takes more and more of our time including youngsters. This study analyzes the streamers actions based on one thematic interview. It also introduces a new work ethic called “hacker ethics” and considers its possibilities among the workers in 21th century in new kinds of environments, which information technology makes possible. Method. The research method was a qualitative case study with a thematic interview. I interviewed one person who streams professionally. In addition, I participated to the channels activity to form a better understanding about the research environment. Conclusions. The streamer has on her/his channel unquestionable power as well as the responsibility of handling the channel. Since the ownership of the channel streamer gives guidelines about the approved behaviour in the channel. The streamer is able to show with her/his own choices one way of coping with different kind of conflict situations despite of biases people might have. Studies have shown that showing an example of approved behaviour might be helpful to decrease bullying via internet.
  • Dunkel, Elias (2016)
    Children and adolescents have a high rate of participation in organized sports and physical activities. Participation in contact sports has been shown to be related to an elevated risk of suffering a concussion, which makes the management of concussions in child and adolescent athletes an important public health concern. Most of the research on concussion has been conducted on adults and the management protocols of concussions in both adult and youth athletes is based on this research. In this thesis I aim to provide an overview of the common symptoms and consequences of sports-related concussions, the effect of recurring concussions, and the special concerns relating to sports-related concussions in child and adolescent athletes. Research suggests that despite significant overlap, clinical and neuropsychological symptoms of a concussion may resolve at a different rate. In addition, neurophysiological functions appear to be altered for a far longer period than either clinical or neuropsychological symptoms. This is a cause for concern, as return-to-play (RTP) policy of concussed athletes is often based on clinical symptoms alone. A conservative RTP policy should be considered especially in concussed child and adolescent athletes, as they seem to recover slower than adults. Supervision is essential in concussion management, as youth athletes are often unaware of previously sustained concussions, premature RTP may expose the athlete to an elevated risk of suffering a second injury, and recurring concussions have been shown to have accumulating effects on neurocognitive functions.
  • Sandström, Daniela (2019)
    According to the Finnish curriculum, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, the teaching should be permeated by a comprehensive assessment. The comprehensive assessment includes self- and peer assessment. Based on my experiences from the actuality of school, self- and peer assessments are not used in the classrooms. Therefore, I want to clarify which effects a formative self- and peer assessment have on the students learning, motivation and self-efficacy through my bachelor thesis. The goal is to clarify the effects of self- and peer assessment to the people working in schools to increase the use, and knowledge of these assessment methods. This study was conducted as a systematic literature review, where the chosen studies were reviewed through a content analysis. The content analysis generated in following categories: Effects of self- and peer assessment on student’s learning, effects of self- and peer assessment on student’s motivation and effects of self- and peer assessment on student’s self-efficacy. The results indicate that the formative self- and peer assessment improves the student’s achievements and capabilities to see strengths, and weaknesses in their own achievements. Self- and peer assessments gives the students increased motivation, self- confidence, reduced anxiety and partly enhanced self-efficacy. By that means, self- and peer assessments have a positive effect on students learning, motivation and self-efficacy.
  • Kalske, Kreetta (2019)
    Aims. The new national core curriculum for basic education that defines aims for learning came into effect on 2016. That curriculum directs schools to use integrative teaching methods by foregrounding multidisciplinary themes. Though curriculum binds schools to use integrative approaches, the ways of implementation are left for every school to decide. Phenomena of integrative teaching have been described in the research literature with several terms depending on the era of research. Terms are not equivalent with each other that makes it difficult to compare researches of different times. In this thesis, the problem is solved by using the term phenomena of integrative teaching. It is used to describe all such methods of organizing teaching that lowers the borders between traditional school subjects. The aim of this study is to investigate how the phenomena of integrative teaching have been presented in Finnish national curriculums for basic education and how it is treated in research from the 1980s to the 2010s. Methods. This thesis is descriptive review and chosen articles are published either by the peer reviewed journals, the compilations of articles or state’s bureau of education. Most of the articles used were research reports on pedagogical experiments where researchers implemented the integrative methods of teaching between different school subjects or themes. Those articles were sorted by their topic when it was possible to compare them with different theories of integrative teaching methods. Results and conclusions. When gathering data for the thesis, it was noticed that it was difficult to find articles from the 1994 curriculum and it was also noticed that it didn’t have on chapter for integrative teaching methods. By the articles used, it can be observed that the most common way of implementing integrative teaching methods is to handle the same theme in two or more school subjects at the same time. However, the curriculum in use encourages teachers to take the integrative teaching even deeper and lower the barriers between different school subjects. Nevertheless, there is not yet research to be found on that kind of teaching and especially teachers experience, and conceptions should be studied more.
  • Heinilä, Anni (2016)
    Objective of the study. The objective of this study was to find out what kind of cooperation is ideal from a teaching assistant’s point of view in the school community as a whole, and with an individual teacher. Furthermore the research covers teaching assistant’s experiences about their own roles and status individually and generally. The purpose of this study is to find out what helps and supports the ideal cooperation between the teacher and the teaching assistant and to what degree they feel being part of the work community. Methods. The study was conducted in May 2015 by interviewing four teaching assistants. All the interviewees worked as a teaching assistant at a school in Southern Finland. Two of them worked in general education and two of them worked in special needs education. Their work experience was between seven and ten years. The data was analysed by a qualitative content analysis. Conclusions. The teaching assistants experienced that ideal cooperation requires explicit common rules, target-oriented teamwork, discussion, teacher’s directions and equality between the teacher and the teaching assistant, but also hierarchy between the teacher and the teaching assistant. Special needs assistants emphasized special class’s common rules and courses of action. All of the teaching assistants wanted more explicit directions from teachers. They also wished that the work community would take their opinions into account more. The roles between the teacher and the teaching assistant were experienced as clearer in the general education than at the special needs education. Special needs assistants wanted the role differentiation to be more definite, because they thought it would make working easier. Teaching assistants experienced, that there was some kind of hierarchy between the teachers and the assistants. Nevertheless they thought it had both positive and negative aspects. The teaching assistants felt that their job included plenty of responsibility. However they hoped that the teachers would have more skills to make most of the assistants’ potential.
  • Nykänen, Hanne-Maaria (2017)
    In this special education bachelor thesis I explored educational motivation and influences related to prison education by using qualitative analysis method. The material consisted of four half-structured theme interviews recorded and transcribed. The people interviewed were men aged between 26 and 42. They had educational experiences from vocational school, high school or university studies while incarcerated. When collecting the data the interviewees were no longer incarcerated or they were on parole, so the experiences of prison education were shared as tales from the past. Themes were gathered from the material and analysed against area’s theoretical framework. The theoretical framework shows that study on prison education’s area has traditionally had interest on employment and cost-effectiveness. Recently there have also been interest to explore prison education’s effect on self-image, cognitive and social skills on the person studying. Prison education correlates with lower recidivism. Finnish prison education seems not to be on the same level with the other Nordic countries. Prisoners are statistically low-educated, they have a lot of learning difficulties and prison as a learning environment has its own unique features. Agreements concerning human rights point clearly that all people must have possibility for life-long learning. It’s meaningful to develop prison education also by gathering experiences from people who have studied incarcerated. The educational motives discovered in the interview material of this study were viewed through the motivational categories structured by Manger, Eikeland and Asbjørnsen (2012): 1) future planning, 2) social reasons and escapism and 3) competence building (learning for the sake of learning). In the interview material of this bachelor thesis future planning and escapism were the most shown factors. Competence building was discovered indirectly in the material and social reasons were shown only slightly. In the analysis prison education’s influences were related both to sentence time and life after release. The themes formed in earlier studies and discovered also in this bachelor study’s interview material were getting a degree, better employment and stronger self-image. The new theme found was getting rid of the fear for school.
  • Kallunki, Elli-Noora (2020)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä pienten lasten tunnekasvatus on varhaiskasvatuksessa sekä, miten tunnekasvatusta toteutetaan varhaiskasvatusympäristössä. Tavoitteena oli kyselylomakkeen avulla kerätä varhaiskasvattajien omia näkemyksiä tunnekasvatuksesta ja sen toteuttamisesta pienten alle kolmevuotiaiden lasten kanssa. Teoriaosuudessa perehdyin tarkemmin pienen lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä lasten tunnetaitoihin ja niiden vahvistamiseen varhaiskasvatuksessa. Tutkielma toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineiston hankintaan käytettiin apuna verkkokyselylomaketta, joka luotiin Helsingin Yliopiston e-lomake palvelun avulla. Kysely julkaistiin joulukuun 2019 alussa Facebookin kahdessa eri varhaiskasvattajille suunnatussa ryhmässä. Verkkokyselylomake sisälsi taustatiedot sekä viisi kysymystä. Kaikki kysymykset esitettiin avoimina kysymyksinä. Kyselyyn vastasi 20 varhaiskasvatuksen am-mattilaista. Saatu aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia. Tuloksissa ilmeni neljä selkeää pääteemaa, jotka olivat tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen, aikuisen tuki tunnetilanteissa, tunnekasvatuksen arkipäiväisyys sekä lasten sosioemotionaaliset- ja vuorovaikutustaidot. Tuloksien mukaan tunnekasvatus voitiin tulkita tunteiden tunnistamiseksi ja nimeämiseksi, ja sitä toteutettiin arjessa spontaanisti tai suunnitellusti. Pienten lasten tunnekasvatuksessa korostui aikuisen tuki ja läsnäolo. Yllättävää oli, että tun-nekasvatuksessa kiinnitettiin enemmän huomiota negatiivisiin kuin positiivisiin tunteisiin.
  • Pikki, Heidi (2020)
    Tutkimuksessa kehitetään alle kolmevuotiaiden matematiikan pedagogiikkaa pukemistilanteissa. Teoriaosan ensimmäisessä vaiheessa syvennytään pienten lasten pedagogiikan piirteisiin, painottaen etenkin perushoidon tilanteita ja niihin kuuluvia pukemistilanteita. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhempien lasten pedagogiikkaa sekä matematiikkaa painotetaan vahvemmin kuin alle kolmevuotiaiden lasten. Pienten lasten pukemistilanteesta aikaisempi tutkimustieto oli vähäistä. Teoreettisen viitekehyksen toisessa osassa käsitellään matematiikkaa varhaiskasvatuksessa, sen opettamisen ja alle kolmevuotiaiden matematiikan sisältöjen avulla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että matemaattinen ajattelu kehittyy jo varhaiskasvatusiässä, ja silloin painottuvat ympäristössä esiintyvät matematiikan piirteet sekä vuorovaikutus. Tutkimus on kvalitatiivinen toiminnallinen tapaustutkimus, joka toteutettiin yhteiskehittämistyöpajan avulla. Siihen osallistui neljä varhaiskasvatuksen opettajaa ideoimalla ja suunnittelemalla matematiikan konkreettisia menetelmiä pienten lasten pukemistilanteisiin. Työpajassa ideointi tapahtui yhdessä keskustelemalla matematiikan osa-alueista sekä pukemistilanteen käytännöistä. Tulosten mukaan matematiikkaa on mahdollista yhdistää alle kolmevuotiaiden pukemistilanteisiin monipuolisesti ja konkreettisesti. Tuloksissa korostuivat yhtenevät teemat teoriaosan tutkimusten kanssa, kuten menetelmien konkreettisuus, ympäristön hyödyntäminen ja havainnointi, sekä pienryhmätoiminta. Työpajassa syntyneet ideat liittyivät monipuolisesti matematiikan eri osa-alueisiin. Niissä otettiin huomioon lapsen havainnot ja taidot. Ideoita olivat esimerkiksi esineiden ominaisuuksien havainnoiminen niiden materiaalin, kuvion tai värin mukaan. Voitiin myös vertailla havaittuja ominaisuuksia keskenään, esimerkiksi vaatteiden avulla. Muutosta havainnoitiin lasten kasvamisella ja vaatteiden pieneksi jäämisellä, mutta myös erilaisten sääolosuhteiden muutoksella. Tällöin täytyi myös pukeutua eri tavalla. Lukumäärää havainnoitiin lasten tai vaatteiden lukumäärällä ja omaa kehoa voitiin hahmottaa vaatteiden muotojen ja niiden paikan avulla. Pedagogiikan kehittäminen vaatii pienten ryhmissä suunnittelua ja lasten ikätason huomiointia. Kuitenkin kaikkeen toimintaan vaikuttavat kasvattajien sitoutuminen ja reagointi lasten mielenkiinnon kohteisiin sekä tarttuminen omiin ja lasten havaintoihin.
  • Donna, Palojärvi (2016)
    Objectives. In this thesis I research how restorative peer mediation supports the citizenship of children. In addition I examine what kinds of possibilities of participation does restorative mediation offer for children in comprehensive school. Peer mediation is based on a theory about restorative justice. Theory of peace education has been suggested as the background for international mediation. Previous studies have proven peer mediation to be a working method in solving conflicts between children. It has been shown to produce many types of learning from social skills to skills of problem solving. Methods. This thesis was executed as a literary survey. I examined the research done on peer mediation and considered the results I got from the aspect of children’s citizenship and involvement. In this thesis I defined my keywords based on scientific literature and research: mediation, citizenship, participation, conflict, restorative practices and peace education. Results and conclusions. Previous studies showed mediation to be a proper method for solving conflicts between children in comprehensive school according to the teachers and pupils alike. The pupils were satisfied in being involved in the mediation process but worried that too few of their conflicts were being guided to mediation. The attitudes of adults and their uncommitment to the using of mediation caused problems in the continuity of the method. The poor visibility of mediation in the school world, such as both children and adult’s scarce knowledge about peer mediation, led to the reduced use of the method. In all the studies peer mediation solved 90 % of all the cases that were guided to be mediated so as a method it works well. Mediation is based on the involvement of citizens and bringing the method into schools gives children a chance to be involved. The pupil mediators have the greatest possibility of becoming involved and according to studies they are the ones that benefit the most from peer mediation. In the mediation method children get to solve their problems themselves and act as active citizens. They experience feelings of success from sorting out their own arguments and while doing so diminish the load of teachers by settling their own conflicts independently. Mediation is a functioning method in increasing children’s participation.