Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Uusitalo, Terhi (2017)
    The purpose of this Bachelor’s Thesis has been examined children’s experiences about a certain emotion and interaction intervention and how to include those skills to part of their daily life.The introduction of the new curriculum has been supported with different kinds of interventions,whose purpose is to have an influence on individuals’or groups’behavior. It has been noticed in the researches that interventions that are effective in the experimental designs are not always successful in ordinary operational environments. For this reason it is important to study, based on the current pedagogical context and involving the changes of the new curriculum, how the children see the skills of emotion and interaction and the interventions that improve these skills as a part of their daily lives. I executed the structured theme interview by interviewing six (6) pupils in the sixth grade. I analyzed the material with material based content analysis. The object was to search and summarize pupils’ thoughts about how to apply the emotion and interaction skills in practice In children’s talks it came up that an adult can lead child’s emotion and interaction skills to either better or worse direction. The troubles in the interaction between children, such as a fear of be marked or social roles, affect the social interaction of the whole class and this way applying learned emotion and interaction skills. In my research it came up that children do not understand why classes teaching these skills are being held. Furthermore it appeared based on the material that it was experienced very distant or even impossible to adapt these skills outside the class. Based on the results arouses a need to pay more attention on adults’ interaction skills, group dynamics and the transparency of intervention before new skills can be applied in the practice.
  • Paatero, Ella (2019)
    Objectives. In order to maintain a child’s interest and excitement for learning, development-appropriate differentiated instruction designed to fit the child’s needs and abilities is necessary. Failing to differentiate instruction for a linguistically gifted child may result in frustration, and a negative connotation towards learning altogether may arise. I chose differentiated instruction for gifted children as the subject of my thesis, as I’ve noticed the lack of its implementation in several preschools. The base theory of my thesis is built around the development of children’s linguistic skills, learning reading and writing, gifted children, differentiation and the Finnish preschool curriculum. The objective of this study is to examine how differentiated instruction of language learning is implemented in preschools and how pre-primary teachers view differentiation and its significance. Methods. The study was carried out using qualitative methods. Material was collected by interviewing five pre-primary teachers in Järvenpää in January 2019 and it was then analyzed with a theory-based content analysis. The book Onnistu eriyttämisessä – toimivan opetuksen opas (2018) by Roiha and Polso, and a five-part differentiation model the book contains, was used as the base theory for analyzation. I developed a categorization system for grouping results partly based on said model and partly by gathering information from my interview material. Lastly, I formed an analyzation frame, by which I was able to analyze results. Results and conclusions. Based on my findings, instruction was differentiated for gifted children via various methods. Especially varying difficulty of assignments, modifying learning environments, differentiation of learning material and adaptive situational grouping of children into skill-based groups stood out from the material. Differentiated instruction was thought to be highly significant among all interviewees. Even though differentiating instruction for gifted children was, on level of thought, considered to be as important as differentiation for children with challenges in learning, the latter was emphasized in everyday teaching.
  • Pietikäinen, Saara (2019)
    Objectives. This study aims to find out how ecological sustainability is represented in the text books of home economics. Focus in this study is to examine the text books of home economics from the ecological point of view. Aim in this research is to use qualitative content analysis to examine how the main contents of text books of home economics such as food, living and consumption represent ecological themes. Based on a previous textbook study, the textbooks also reflect the worldview of their time and by studying the contents of the textbooks, one can also look at changes in the topics. And finally, the results are compared with the environmental goals of each decades basic education curricula. Methods. This is a qualitative study. Qualitative content analysis was used to analyse fourteen text books of home economics that were published between years 1951-2015. There were two books selected from every decade to this research. Results. Research showed that ecological sustainability related themes were represented in all the text books analysed in this study. In the last two decades, ecological themes have been the highest in the content of textbooks. Saving energy in housing, reducing consumption and protecting the environment were among the most common themes in books. The study found that the contents of the textbooks of home economics corresponded with the curriculum in relation to the household objectives in relation to the environment. Changes in the contents of textbooks reflected changes in curricula and in society.
  • Malmberg, Amelie (2019)
    The aim of the study is to find out and demonstrate the thoughts and work of early childhood educators about environmental sustainability. Furthermore, a theoretical link between teachers' own knowledge and approach to environmental sustainability is important, because it is visible through their actions. These actions are noticeable in the activities together with children and affect the children's connection to ecological sustainability. With the purpose of the study as a starting point, the questions therefore are: • How does the team consider environmental sustainability in the learning environment with the children? • What seems to be the attitude towards environmental sustainability among those who participated in the study? • What is discussed and what is left out when teaching environmental sustainability? This bachelor thesis consists of a qualitative hermeneutic analysis of collected data from teams with their thoughts on environmental sustainability in daycare. Based on the data collected, it can be parsed that to a certain extent the teachers take account of ecological sustainability in their activities. However, there is to improve as there is variation in knowledge of environmental sustainability. Rarely or never are there connections to overriding entities such as system of the climate, pollution of land and water, use of land and water, ecosystems, biodiversity. The Study shows that there is interest and a positive attitude towards ecological sustainability.
  • Sandås, Annika (2022)
    Mål: Syftet med den här studien var att analysera hur ekologisk hållbarhet kan läras ut i skolan på ett målmedvetet och positivt sätt för att eleverna ska få lära sig och sporras till medvetna val. Forskningsfrågorna var hurdana ekologiskt hållbara val lärare kan göra för att minska på klimatavtrycket i skolan och hur lärare kan undervisa i ekologisk hållbarhet för elever i åk 1–6 i syftet att göra hållbarhetsundervisningen till en positiv upplevelse för eleverna. Tidigare studier har visat att ekologiska aspekter värderas av lärare men att visionen ofta är starkare än utförande, och att brist på tid och kunskap kan leda till att ekologiska aspekter inte beaktas. Metoder: Materialet för den här kvalitativa forskningen samlades in via intervjuer med fyra informanter. Två av informanterna var lärarstuderande i slutskedet av sina studier och två var färdigblivna lärare med över 20 års arbetserfarenhet. Intervjuerna som gjordes var semistrukturerade. Intervjuerna transkriberades och analyserades med hjälp av tematisk analys. Resultat och slutsatser: Forskningens resultat visade att det är viktigt att lärare gör undervisning om ekologisk hållbarhet roligt för eleverna, för att motivera dem, och undvika skrämsel gällande klimatångest. Som rolig undervisning lyfte informanterna upp undervisning med hjälp av digitala metoder och apparater. En annan viktig aspekt var lärarnas vardagsprat gällande ekologiskt hållbara val. Lärarna tyckte att de har tillräckligt med kompetens för att undervisa om ekologisk hållbarhet samtidigt som de berättade att de vill lära sig mera. Lärarna lyfte också upp att tidsbrist är en faktor som gör att hållbarhetsundervisningen ibland inte prioriteras. Det finns tydliga belägg för att öka medvetenheten och undervisning gällande klimatpåverkan som digitala metoder har. Tydligare riktlinjer och krav skulle göra undervisningen mera jämlik mellan olika klasser och skolor, eftersom nuvarande system skapar skillnader mellan klasser på basis av den enskilda lärarens värderingar.
  • Aroniitty, Elisa (2022)
    Kulutusvalinnat nähdään yhtenä elämäntyylimme ilmentäjänä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttajana tämän päivän yhteiskunnassa. Tasapainoinen luontosuhde ja maapallon resurssit huomioiva kulutuskäyttäytyminen olisi ihanteellinen tavoite tulevaisuutta ajatellen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää aiemman tutkimuksen pohjalta, mitkä tekijät hankaloittavat nuorten aikuisten ekologiseen kuluttamiseen pyrkimistä ja tasapainoisen luontosuhteen saavuttamista. Tutkielmassa luodaan kuva nuorten aikuisten kulutusympäristöstä ja tämänhetkisen kulutuksen roolista. Tutkimuksessa hyödynnetään inhimillisen ekologian teoriaa ajatusmallina luonnon ja ihmisen tasapainoiseen suhteeseen. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tarkempana tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa narratiivista kirjallisuuskatsausta. Tutkielmassa pyrittiin vastaamaan asetettuun tutkimuskysymykseen aiemmasta tutkimuksesta luodun synteesin perusteella. Tutkimustietoa koostuu ekologisuuden, kulutuksen ja nuorten aikuisten aihepiireistä. Tutkimuksen tarkempana kohteena olivat lapsuuden kodista pois muuttaneet itsestään vastuussa olevat nuoret aikuiset sekä heidän kulutusvalintansa sekä arvonsa. Tämän tutkielman mukaan nuorten aikuisten kulutusvalintoihin on monia perusteita nuorten sisäisestä arvomaailmasta sekä ulkoisesta ympäristöstä. Tutkielman tulokset antavat viitteitä arvojen ja käytännön kulutusvalintojen välillä olevista ristiriidoista. Keskeisempinä tuloksina nousi puute tiedosta, ajasta, taidoista sekä mahdollisuudesta kuluttaa ekologisesti sekä ekologisten arvojen heikkous verrattuna yksilöllisiin välitöntä hyötyä tuoviin arvoihin. Kulutuksen vähentäminen sekä välttämättömässä kulutuksessa pidättäytyminen nousivat aiemmasta tutkimuksesta konkreettisiksi keinoiksi tuoda ekologisuutta käytäntöön. Nuorten aikuisten kuitenkin havaittiin kiertävän ekologisia kulutuspäätöksiä ja perustelevan kulutuksen välttämättömyyttä monilla eri keinoilla.
  • Juva, Niina (2022)
    Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 on varhaiskasvatusta ohjaava, ja varhaiskasvatuksen järjestäjiä velvoittava asiakirja. Se ilmentää, mitä yhteiskunnassa halutaan kasvatuksella ja opetuksella saavuttaa, millaisia tietoja ja taitoja pidetään tärkeinä lasten oppia. Opetussuunnitelmatutkimuksella voidaan näitä tuoda esiin. Ekososiaalinen sivistys sisällytettiin uusimpien Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvopohjaan. Ekososiaalisella sivistyksellä tavoitellaan kestäviä elämäntapoja ja hyvinvointia. Ekologinen kestävyys nähdään edellytyksenä sosiaaliselle kestävyydelle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 tukee ekososiaalisen sivistyksen edistämistä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksiä olivat 1. Miten ekososiaalisen sivistyksen käsite esiintyy Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2018? 2. Mitä ekososiaalisen sivistyksen edistämistä tukevia sisältöjä ja tavoitteita Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 2018 löytyy? Aineistona tässä tutkimuksessa oli Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 asiakirja. Tutkimus kuuluu opetussuunnitelmatutkimuksen tutkimusalueeseen ja siinä opetussuunnitelma-asiakirjoja tarkastelevaan tutkimussuuntaan. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastausta laadullisella teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa käytetty analyysirunko rakennettiin ekososiaalista sivistystä käsittelevän kirjallisuuden perusteella. Ekososiaalinen sivistys mainitaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa vain kerran varhaiskasvatuksen arvopohjan yhteydessä, jossa se liitetään kestäviin elämäntapoihin. Käsitettä tai sen merkitystä kasvatustoiminnalle ei avata tarkemmin. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet tukee ekososiaalisen sivistyksen edistämistä sosiaalisen ulottuvuuden osalta varsin hyvin, ja kohtalaisesti ekologisen ulottuvuuden osalta. Ekososiaalisen sivistyksen edistämiseen tulkittavia asioita ei kuitenkaan liitetä ekososiaaliseen sivistykseen tai kestäviin elämäntapoihin selkeästi. Myös ekososiaalisen sivistyksen perusajatus ekologisen ja sosiaalisen ulottuuden yhteistarkastelusta jää puuttumaan. Ekososiaalisen sivistyksen edistäminen jää kasvattajien oman tietoisuuden ja ymmärryksen varaan, mikä voi johtaa sen erilaisiin tulkintoihin sekä sitä edistävän kasvatuksen sisältöihin ja toimintatapoihin.
  • Kurenlahti, Emma (2017)
    The aim of the study was to influence the contents of sustainable development in the National curriculum guidelines on early childhood education and care (ECEC). Both sustainable lifestyle and ecosocial approach to education are already included in the set of values of the National core curriculum for basic education (2014). For the unity of the set of values guiding our early childhood education and basic education it is necessary that both sustainable lifestyle and ecosocial approach to education are also included in the ECEC. The three guiding values of ecosocial approach to education are responsibility, moderation and human interaction. The se-condary aim of this study was to find out how can early childhood education support the ful-filment of these values. The method used was qualitative interview study which also incorporated elements of operati-onal research. The type of interview method selected was semi-structured interview. In the stu-dy I interviewed three members of the 2016 ECEC´s steering group who participated in the wri-ting process of the new ECEC. First the interviews were transcribed and then the data gathered was analyzed. Mentions and ideas related to means for the support of education of values were located from the transcribed material. These were then categorized under three pre-selected themes which included 1) responsibility, 2) moderation and 3) human interaction. The analysis revealed themes related to the education of all three values. These included the model of beha-vior provided by the adult, reflections with the children and also actions and experiences that reflect the pre-selected values. The study also revealed specific means for the education of each value separately. Based on the study it can be stated that adults possess an essential role when it comes to sup-porting a child to internalize the values of ecosocial approach to education. The members of the steering group concluded that an adult example was essential in the transmission of values. In order for the values of ecosocial approach to education to be transmitted to the children they should first be internalized by the educators themselves. From the research rose also both the adults and the children´s reflections of right and wrong and the consequences of ones actions. Value based practical activities, planning these activities together with the children and enabling them to have experiences related to the values were also all seen important.
  • Saarinen, Tanja (2016)
    The aim of this thesis was to understand the meaning of a concept Ecosocial Approach to Well-Being (EAW). It is a new holistic and multidisciplinary theory of well-being. This theory occurs in the latest Finland’s national curriculum. Besides studying the concept of ecosocial well-being the goal of this thesis is also to examine the relation between Home Economics and Ecosocial Approach Well-Being. There was drawn a comparison between the concept of EAW and theory of Human ecology which is one of the dominant theories within home economics field. The aim was not only to outline phenomenon within this concept and elements belonging to it but also to understand Home Economics as a disciplinary. A formal concept analysis was made to a concept Ecosocial Approach to Well-Being. The concept analysis helps to outline, understand and clarify the connection between concepts with similarities and to understand the lingual characteristics in concepts. In this thesis this similar concept was sustainable development. The model of concept analysis which was followed in this thesis includes examination of the concept and the chosen theoretic framework and finally connecting the results into the conversation of substance in disciplinary field. There were articles of EAW analyzed which were published in educational journals. The theoretic framework was mainly professor Turkki’s view on Human Ecology theory. According to analysis both the EAW and Human Ecology theory are based on system theoretical thinking. Both theories have a broad value basis, they are multidisciplinary and interdisciplinary. Theories were connected with the aim to integrate factors to whole and the aim to secure good life. A person with ecosocial approach to well-being aspires for moderate sustainable lifestyle and he understands the interdependence between environment and other people. Everything is interdependent from the environment in this systemic wholeness where economics, human and ecology are united together. As a theory the EAW measures well-being and changes of it (Salonen & Konkka, 2015). Both the EAW and the Human Ecology theory strive for well-being which can be seen as a tension between one’s responsibility and liberty.
  • Jauhiainen, Kirsi (2018)
    Aim. Animal-assisted activities are continually increasing as one of the alternative interventions, but the research on this subject has been relatively limited. The purpose of the study was to find out what kind of animal-assisted activity could support the child's autism spectrum in contact ability and communication skills, and whether animal aided activities could be one of the support measures needed for special children, especially children with autism spectrum. The purpose was to analyze what possible means of communication and contact had arisen in everyday life. In addition, the aim was to consider which methods of animal assisted activities could be activities that support communication and interaction. From the symptoms of autism spectrum the study emphasizes particularly the challenges of communication and social relationships. Methods. The study was conducted as a qualitative study and the study material was collected by interviewing parents whose children of autism had participated in animal assisted activities. There were three interviews and interviews were conducted in theme interviews in January and February 2018. The theme interview was aimed at making the interview situation open for discussion. The research product was a phenomenological approach. The aim of the interview was to find out the experiences of the parents. The material was transcribed and analyzed by substance-driven content analysis. Results. The study found that child contact and interaction skills had increased at the same time as the initiation of animal assisted activities. The development had been partly slow, and children needed time for construct the bond with the animal. There weren’t animal-assisted activities that supported children more than another animal-assisted activities because the different children had benefited from different activities. While the research material was small, no generalizable conclusions could be drawn, but the material referred to the fact that animal-assisted activities had supported the child in communication skills and contact ability. In the future, it would be useful to continue research with a larger study material and, for example, by observing the child.
  • Pakarinen, Jarkko (2017)
    Abstract Aims: The aim of this study is to research, analyse and interpret how Finnish men experience the daily life and its meaning after retirement. In this context, it is also interesting to investigate how they see the transition from the working life to retirement. In the theory part, the topic is approached through the following themes: retirement, old age, the third age and the different perspectives of daily life. Methods: The study was implemented as a qualitative research interview in autumn 2016. The target group of the study was four retired Finnish men between the ages of 64 and 73. The research questions aimed to find answers on how the daily life of Finnish men changes after they retire and what the daily life holds. A theme questionnaire was used as a help in the interview. All the interviews were recorded. The interview material was transcribed immediately after each interview. The transcribed material was analysed. The background information of the interviewed men was stored in a table and the question themes based on the research questions were divided into sub-themes, the results of which were written out. Results and conclusions: The results show that work has been a very central part of life for all the interviewed men. They all thought that the meaning of work has changed for them over the years. They all had decided to take a flexible retirement option by their own choice. The men felt that they had already done their share of work. The future seems positive for the men. Physical activity is an essential part of everyday life and it has become even more important after retirement. None of the interviewed men experiences loneliness in daily life. The family, spouse, children, grandchildren as well as friends and acquaintances make the greatest impact in their life. Generally speaking, the men are satisfied with their life. Health, livelihood, family and close friends, home and security are the most important parts of life.
  • Närhi, Leena (2018)
    Aims. Social and emotional learning (SEL) is a process in which you learn and practice the regulation of your own activities and the development and regulation of joint activities. Earlier research shows that social and emotional skills are as important in learning as aca-demic or cognitive skills. Previous studies indicate that social and emotional learning bene-fits students. From the teacher's point of view the impact of SEL has been studied scarcely. The aim of this thesis was to describe, analyse and interpret how social and emotional learning affects the work of a teacher. Research questions are how social and emotional learning affects to the work of a teacher and what factors contribute to SEL implementation in the school environment. Methodology. The systematized literature review of six different databases was performed to find the resent peer-reviewed studies dealing with social and emotional learning from a teacher's point of view in elementary, upper secondary and secondary schools during 2015–2018. As a result of the search was found eleven articles that were analysed by qualitative content analysis method. Results and conclusions. Research on the impact of SEL on the teacher's work is still lim-ited, but it has increased during the 21st century. School level support and SEL training were linked to the proven SEL competency and SEL implementation at school. SEL was in touch with the teacher's experience of stress, job satisfaction, and the atmosphere. School-level support and experienced SEL competence seem to reduce experienced stress and in-crease job satisfaction and improve the atmosphere in classroom work.
  • Lampinen, Sanni (2021)
    Tämä tutkimus yhdistää elämänkatsomustietoon sekä verkko-oppimateriaaleihin tutustumisen. Tavoitteena on saada yleiskäsitys siitä, millainen oppiaine on kyseessä ja kuinka siihen suunnattu Apollo verkko-oppimateriaali täyttää kyseisen katsomusaineen sisältöalueet. Kandidaatintutkielmani alussa tarkastelen elämänkatsomustiedon luonnetta ja miten se on saanut monen vaiheen kautta nykyisen roolinsa perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Oppiaineen tarkastelun jälkeen perehdyn siihen, mitä tarkoittaa oppimateriaali ja työväline sekä mistä puhutaan, kun puhutaan verkko-oppimateriaalista. Lisäksi tuon esille sen, kuinka konstruktivismi liittyy verkko-oppimateriaalien hyödyntämiseen. Tutkimuskysymykseni on: ”kuinka Apollo-verkko-oppimateriaali vastaa opetussuunnitelman (2014) asettamia sisältöalueita?” Pyrin löytämään vastauksia siihen, kuinka tämä vuonna 2015 julkaistu elämänkatsomustiedon verkko-oppimateriaali ilmentää neljää sisältöaluetta, jotka ovat kasvaminen hyvään elämään (S1), erilaisia elämäntapoja (S2), yhteiselämän perusteita (S3) sekä luonto ja kestävä tulevaisuus (S4). Tulokset osiossa tarkastelen yksitellen näiden neljän sisältöalueen ilmenemistä. Sisältöalueet saattavat esiintyä tietoruutujen, tarinoiden, yksilö- ja paritehtävien, monisteiden sekä toiminnallisten pelien ja -leikkien muodossa. Tuon esille mitä aiheita on korostettu, ja mitkä aiheet jäävät vähemmälle käsittelylle. Pohdin myös lopuksi, kuinka opetussuunnitelman asettamat tavoitteet toteutuvat Apollossa ja sen soveltuvuutta useammalle luokka-asteelle samanaikaisesti. Jatkotutkimuksissa olisi hedelmällistä perehtyä Apollon tarjontaan vielä opettajien ja oppilaiden näkökulmista. Opettajia ja oppilaita voisi haastatella Apollo verkko-oppimateriaalista esimerkiksi puolistrukturoidun haastattelun avulla ja mikäli mahdollista, tutkija voisi asettautua havainnoimaan Apollon käyttöä luokkahuoneeseen.
  • Heinonen, Susanna (2021)
    Tässä tutkielmassa perehdytään musiikin merkityksiin alakoulun juhlakulttuurissa. Aikaisempaa tutkimusta musisoinnista koulun juhlissa on tehty melko vähän. Koulun juhlat ovat tutkimusten mukaan tärkeitä yhteisöllisyyden rakentajia ja arvokasvatuksen välineitä, ja musiikki on tärkeä osa juhlien tunnelman luontia. Tutkimuksessa pureudutaan siihen, mitä annettavaa musiikilla koulun juhlien kontekstissa on yksilölle ja kouluyhteisölle. Tutkimuskysymyksenä toimii: ”Mitä merkityksiä musiikilla on alakoulun juhlakulttuurissa?” Tarkastelussa huomioidaan erilaiset musisoinnin muodot, kuten musiikkiesitykset ja laulu. Tutkimuksessa löydettyjä merkityksiä tarkastellaan yleisellä tasolla eri kouluyhteisön jäsenten näkökulmista sekä musiikkikasvatuksen näkökulmasta. Keskeisimpinä lähteinä käytössä on muun muassa Nikkasen (2014) tutkimus koulun juhlien ja musiikkiesitysten valmistamisen kulttuurista sekä Nikkasen ja Westerlundin (2009) artikkeli musiikkiesityksistä yhteisöllisen koulukulttuurin rakentajina. Tutkimus on kuvaileva, tarkemmin integroiva kirjallisuuskatsaus. Kuvailevan ja integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on antaa laaja kuva käsitellystä aiheesta, ja integroida aiheen käsittelyyn monipuolisesti erilaisia kirjallisia lähteitä. Aineisto koostui pääasiassa vertaisarvioiduista julkaisuista ja tutkimuksista, muutamasta kirjasta ja kansainvälisistä artikkeleista. Tutkimusaineiston perusteella esiin nousi neljä keskeistä merkitysteemaa koulun juhlien musisoinnille. Koulun juhlien musiikki ja erityisesti musiikkiesitykset nähtiin tutkimuksissa oppimisympäristöinä ja rituaaleina (1), elämysten luojina ja ilmaisun keinoina (2), uskonnollisten ja kulttuuristen arvojen välittäjinä (3) sekä yhteisöllisyyden rakentajina (4). Kokonaisuudessaan musiikki nähtiin tutkimuksessa koulun yhteisöllisyyden vahvistajana, tunnelman luojana ja erilaisten arvojen ilmentäjänä. Tutkimuksissa musiikin merkityksiä tarkasteltiin erityisesti oppilaiden elämän kannalta, mutta esiin nousi myös opettajien ja yleisön näkökulmia. Merkityksiä löytyi myös yhteiskunnallisesta ja kasvatuksellisesta perspektiivistä.
  • Aalto, Kirsi (2018)
    Introduction. The purpose of this study was to find out what is adventure education and how could it be put into practice in the forest during comprehensive school’s home economics’ lesson. Some home economics researches have been done concerning nature and home economics but there’s no research about adventure education and home economics. This study tries to answer Finnish comprehensive school’s curriculum, National Core Curriculum for Basic Education 2014 that says: the teacher should use nature as a learning environment and one aim of the education is to teach sustainable lifestyle. I wanted to innovate how adventure education and forest as a learning environment could develop pupil’s home economics skills. I chose forest as a possible learning environment because there are forests everywhere in Finland. I studied adventure education, home economics’ research about how experiences are related to learning skills of home economics, theory of human ecology, and relationship between human and nature. Methods. This study is a descriptive literature review about adventure education literature. I wanted to receive an overview about the topic. I wanted to find answers to following questions: what is adventure education? What kind of learning environment forest could be during home economics’ lesson? I tried to find adequate information related to my topic. Conclusion. Based on my literature review, adventure education develops pupil’s personal growth, for example learning. It is possible to use adventure education as a pedagogical method in the comprehensive school during home economics’ lesson. Adventure education improves home economics’ skills such as cooperation skills. Experiences in the forest also improve pupil’s environmental thinking. This study can be used as a tool to use adventure education in home economics and to inspire those who are interested in adventure education.
  • Vertanen, Viivi (2016)
    Objectives. In this research I was studying the usability of an electronic knitting machine (Brother KH-970) from a novice’s perspective. By using a novice for testing, it was possible to gain information about the basic functions of the knitting machine. One of the objectives of this research was to create a readable manual for the beginners to make it easier for them to get started with an electronic knitting machine. An overall picture of the usability of a product can be gained by observing several criterions of usability. In this research the focus was on the following criterion; the manual of an electronic knitting machine, ease of the use and the machine’s functionability. Some previous research of electronic knitting machines existed but none of them had yet focused on the usability of electronic knitting machines. Method. This research was made by using the method of action research. The material of the research was collected by reflecting an action. The researcher was acting also as a tester who collected the research material by writing reflections while exploring the electronic knitting machine (Brother KH-970). The material was theoretically analysed with a content analysis. For the analysis a model of usability by Keinonen was exploited. The model can be found in the categorization of the content analysis. This research is the first part of usability testing. Results and conclusions. The test results were given by comparing the categories and by evaluating those according to Keinonen’s model of usability. The two compared categories were desired effects and non-desired effects. The considered sections of these categories were: the manual, the ease of use and functionability. On base of the results, it can be said that the usability of this electronic knitting machine isn’t the best for a novice. Instructions-wise, the results are similar to the ones that have been received from earlier research. A novice wants more information concerning the reasons for the actions. A novice is, however, capable of using an electronic knitting machine and its functions. According to the results, the main hindering issues in the instructions are confusion of the directions and imperfection.
  • Drake, Alina (2021)
    I samhället finns det könsnormer som signalerar vilka skolämnen som är mer passande för de olika könen. Könsnormerna kan begränsa elevernas uppfattning om valmöjligheterna i studierna och på arbetsmarknaden, vilket kan leda till att eleverna inte når sin fulla potential. I denna studie undersöktes grundskoleelevers intresse för olika skolämnen och på vilket sätt elevens kön och de samhälleliga könsnormerna påverkade intresset. Syftet med denna studie är att synliggöra och verbalisera handlingar och attityder som fungerar som normstärkande strukturer i en skolkontext. Studien gjordes som en narrativ litteraturöversikt för att kartlägga olika faktorer som påverkar det könsuppdelade intresset. Litteratursökningen gjordes med bestämda inkluderingskriterier. Litteraturen som analyserades bestod av fjorton studier. Den valda litteraturen analyserades tematiskt. Forskningsresultatet i denna studie visade att många olika faktorer påverkar elevernas intresse för skolämnen. Elevernas intressen uppdelas så att pojkarna är mer intresserade av matematiska och naturvetenskapliga ämnen, medan flickorna prefererar språk, konst och humanistiska ämnen. Könsnormerna fungerar som en viktig påverkande faktor i könsuppdelningen av intresset. Könsnormerna som eleverna upplever i sin omgivning skapar förväntningar på eleverna. Dessa normer förstärks även i skolan. Forskningresultatet påvisade lärarens påverkan på elevernas intresse för skolämnen. I studien diskuteras lärarens möjligheter att arbeta normkritiskt i sitt pedagogiska arbete.
  • Rautakorpi, Milla (2020)
    Korkeakoulutuksen ekspansio on johtanut alojen keskinäiseen eriytymiseen, ja korkeakoulualoista onkin tunnistettavissa niin kutsuttuja eliittialoja. Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella näille eliittialoille valikoitumista suomalaisessa kontekstissa. Oletuksena oli, että eliittialat ovat voimakkaasti periytyviä ja mielenkiinnon kohteena olivatkin ne erityispiirteet, jotka ovat yhteydessä tähän periytyvyyteen. Keskeisinä käsitteinä toimivat sosiaalinen liikkuvuus sekä sosiaalinen sulkeuma, joiden avulla tarkasteltiin valintamenettelyä sekä eliittiaseman ylläpitämistä. Tutkielman tutkimuskysymykset olivat: 1) Minkälaiset mekanismit ovat yhteydessä eliittialoille valikoitumiseen ja 2) Millaiset opiskelijat valikoituvat lääketieteen alalle, ja ketkä jäävät pois? Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto koostui seitsemästä tutkimusartikkelista, jotka sijoittuivat yhtä lukuun ottamatta suomalaiseen kontekstiin. Aineisto on kerätty EBSCOhost-tietokannasta sekä harkinnanvaraisesti lumipallo-otannalla. Analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä temaattista analyysiä, jolloin aineistosta on etsitty sekä nostettu esiin samankaltaisuuksia, jotka ovat muodostettu teemoiksi. Tulosten perusteella lääketieteelliseen valikoidutaan akateemisen taustan perheistä, ja se on voimakkaasti periytyvä ala. Näennäisesti avoimeen kilpailuun perustuva korkeakoulujen valintamenettely ylläpitää eliittialojen periytyvyyttä, eikä edistä sosiaalista liikkuvuutta. Tämä selittyy muun muassa maksuttoman koulutuksen sekä valintakokeiden rinnalle syntyneillä varjomarkkinoilla, ja niiden vaatimilla taloudellisilla resursseilla. Kilpailluille eliittialoille hakeutuminen voi olla yhteydessä myös itsensä ulossulkemiseen, sosiaalisen sijainnin aiheuttamien jännitteiden sekä valintakentän etäisyyden vuoksi.
  • Mäki, Tommi (2020)
    Continuous learning is relatively new as a concept. It is preceded by the concepts of lifelong learning, recurrent education, continuous education and lifelong education. The aim of this literature review is to find out the roots of the concept of continuous learning are.I also research how continuous learning affects the work of universities, especially in terms of its funding. I also examine how universities communicate their role in providing continuous learning. I carried out my bachelor’s thesis as a descriptive literature review and attached a section containing empiric research. As sources and material, I used both domestic and foreign research literature, publications, and the external websites of universities. In my research, the development of the concept continuous learning from lifelong education to lifelong learning and further to continuous learning emerged. The implications of the task of promoting continuous learning to university funding could also be seen. The analysis of the empiric section on the content of the universities’ continuous learning websites revealed to some extent the definition of the concept of continuous learning that I set out to find.
  • Pulkkinen, Saimi (2022)
    Ruokahävikki ja sen ehkäiseminen on ollut viime vuosina runsaasti esillä niin julkisessa keskustelussa kuin tieteellisissä tutkimuksissa, sillä syömäkelpoisen ruuan päätyminen roskiin on yhteiskunnallisesti, ekologisesti ja eettisesti kestämätön tilanne. Kotitalouksien koot ja ruokailutavat vaihtelevat, jonka vuoksi kuluttajat kaipaavat monipuolisia pakkauskokoja vaihteleviin syömisen tilanteisiin. Tämän tutkielman tavoitteena on koota yhteen aiempien tutkimusten tuloksia elintarvikkeiden pakkauskokojen vaikutuksista ruokahävikin syntymiseen. Aiempien tutkimusten mukaan suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, jonka vuoksi tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisissa kotitalouksissa syntyvää ruokahävikkiä. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkielman menetelmäksi valittiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tutkielmakirjallisuus koottiin käyttämällä hakusanoja ruokahävikki ja food waste, joiden avulla etsittiin tutkielmaan sopivaa kirjallisuutta hakupalvelu Google Scholarista, sekä Helka-kirjastojen yhteisestä kokoelmaluettelosta ja lainausjärjestelmästä. Tutkielmaan valittiin yhtä tutkimusta lukuun ottamatta suomalaisia tutkimuksia koskien Suomen kotitalouksissa syntyvää ruokahävikkiä. Tutkielmaan valittiin lisäksi yksi ruotsalainen tutkimus. Näiden tutkimusten avulla muodostettiin synteesi vastaamaan tutkimuskysymystä. Pienet kotitaloudet raportoivat usein elintarvikkeiden liian suurista pakkauskoista ja kokevat, että elintarvikkeiden pienemmät pakkauskoot auttaisivat vähentämään heidän ruokahävikkinsä määrää. Kotitaloudet kuitenkin ostavat melkein samankokoisia elintarvikkeiden pakkauskokoja kotitalouksien koosta riippumatta, eikä suoraa yhteyttä elintarvikkeiden pakkauskokojen ja ruokahävikin välillä löydetty. Tutkimuksissa havaittiin myös, että pienet kotitaloudet eivät välttämättä hyödynnä mahdollisuuttaan ostaa irtomyynnistä tarvitsemaansa määrää. Pienet kotitaloudet voisivat hyötyä pienemmistä pakkauskoista, vaikka suoraa yhteyttä ruokahävikkiin ei löydetty. Tutkimuksissa havaittu suunnitelmallisuuden puutteen edistävä vaikutus viittaa siihen, että elintarvikkeiden pakkauskokojen sijaan ruokahävikin syntyyn vaikuttaa enemmän kuluttajien omat ominaisuudet ja kotitalouksien arjen hallinta.