Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Rautajärvi, Noona (2017)
    Goal. In August 2016 the new national curriculum in Finland was set, where drama as a teaching method was emphasized. Therefore, I was inquisitive of what it takes from teacher to teach drama. Using drama as a teaching method can scare teachers or to become shallow, if they don’t know what they are expected. In this research the purpose is to describe different roles the drama teacher needs to handle to provide high-quality drama teaching. Method. In this research was utilized narrative literature review as a method. The material consisted three books of drama education from three great drama education researcher and developer; Hannu Heikkinen, Tapio Toivanen and Jonathan Neelands. Skills and knowledge that were found from the material was themed and codified into eight different roles which were described as general summary. Results and conclusion. The outcome is that drama teacher has to manage eight different roles, manager, educator, learning producer, organizer, community builder, specialist, artist and questioner. As a manager were emphasized the skills of group managing, as an educator teacher’s role in an education institute and as an organizer how the lesson was organized. As a learning producer teacher activated pupils and guided them to study and to learn in the world of drama. As a community builder teacher built safe and supportive learning atmosphere among group. As a specialist teacher could develop himself and justify his actions as a drama teacher. As an artist teacher was required to use his imagination and to have the courage to act in roles. As a questioner teacher improved pupils thinking by asking questions from them. When teacher knows, what drama requires, it becomes easier to start using it as a teaching method. In my opinion there is much similarities between roles of drama teaching and what is required from class teacher. When teacher knows all the dimensions of his work, he can improve his teaching also on other lessons outside drama classes.
  • Sipilä, Miina Matleena (2016)
    This bachelor thesis reviews drama education and possibilities to use drama education in the school environment. The thesis is influenced by the international effort to provide equal possi-bility to common primary school for everyone, so that the support needed by the pupil can be arranged as far as possible in connection with the mainstream, which brings to the schools in-creased interaction between all the students and the teacher. The background work has been af-fected by the new basic education curriculum introduced in 2016 which highlights both the ne-cessity and topicality of drama education as well as the inclusive aspiration to offer a common school for all, as defined in the Basic Education Act. The main argument of the thesis is the question, whether or not drawing attention to the inter-action between the students, could prevent pupils with special needs from falling out of the school system, and further on from social isolation. The aim of this study is to determine if the drama education can increase the interaction between the students and develop their interper-sonal skills. Attention is drawn especially to those pupils who have high risk of social exclusion. The method is a systematic review of the literature. In the theoretical part as the concept of drama education is defined broadly and interaction is defined narrowly. The theoretical part al-so clarifies the current status of special needs education as well as integration and inclusion ef-forts and concepts. Studies, books and articles about drama education, special education and in-teraction in studies have been used as material of the theoretical frame. In the theory part there is drama education is determined extensively and interaction is deter-mined briefly. In the theory part there is clarifyed how the special education is now and which are the aims of the integration and inclusion. In the theory framework Key results show that the drama potential way of working are diverse and wide. Interaction, embodiment and learner-oriented approach are in the center of drama education. The results of this study show that drama is a joyful way of working. Role-taking can be used in classrooms to bring in excitement, emotion, fun and interaction between people. Science learning is approached by experience and study becomes a holistic experience. Also positive development in psychological well-being has been found as a result of using drama education. Based on this Bachelor's thesis it is not possible to draw direct conclusions about a connection between development of drama and communication skills, but the use of drama education working in the school environment is increasing the amount of interaction at school, and thus it is increasing the interaction skills of pupils of drama education. Drama education can also have a significant positive impact on learning outcomes.
  • Nevalainen, Milla (2024)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää aikaisemman tutkimuksen perusteella, miten tunnetaitoja voidaan tukea draamakasvatuksen avulla varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli koota kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin viime vuosina julkaistua tutkimustietoa varhaiskasvatuksessa toteutetusta draamakasvatuksesta ja sen vaikutuksesta lasten tunnetaitoihin. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkimusaineisto kerättiin elektronisista tietokannoista ja aineiston keräämisessä käytettiin systemaattista aineistonkeruumenetelmää, jonka sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaan aineistoon valikoitui kuusi vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia vuosien 2018–2023 ajalta. Aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkielman tulokset on esitelty tutkimuskysymyksittäin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen tunnetaidoilla on merkittävä vaikutus tämän myöhempään elämänlaatuun. Lisäksi draamakasvatuksella on potentiaali tukea näiden taitojen kehittymistä. Tutkielma tarjoaa katsauksen siihen, miten draamakasvatuksella voidaan tukea lapsen tunnetaitojen kehittymistä varhaiskasvatuksessa. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä siinä on selkeä tutkimusaukko maailmanlaajuisesti. Tutkielman päätulokset olivat, että draamakasvatus toimi monipuolisena työkaluna lasten tunnetaitojen kehityksessä ja niiden tukemisessa. Tulokset osoittavat myös, että draamakasvatuksen käyttö on vähäistä kentällä. Pohdinnassa eritellään jatkotutkimusaiheita
  • Simonen, Ville (2018)
    Goals. This Bachelor’s thesis researches how to promote 4–6 year-old children’s social skills learning using drama education. For a child, drama education is a natural way of learning because drama education uses playing as a learning method. Therefore it is important to look into this subject more thoroughly. This thesis clarifies which working methods and which factors have the best influence on the learning of social skills, and what kind of social skills does drama education promote. Methods. This thesis was conducted as a systematic literature review. The goal was to summarize different researches and their main results on the subject while critically evaluating them. This study looks into the subject by comparing literature and four research articles on the subject and shows the differences and similarities they present. The material of this study was collected using a strict entry criteria. It was analyzed with a critical reading and divided into different themes. Results. The study showed that drama education has a positive connection to children’s social skills learning. Drama education makes it possible to create an environment that supports children’s social skills learning. Common role-playing is a good way to learn new social skills, because while playing children can put theirselves in another person’s position and get to experience different kinds of roles and emotions. Putting yourself in another person’s shoes improves children’s empathy skills. This study confirms the fact that drama education can be used to teach children important social skills and that drama education is a suitable working method in early childhood education.
  • Korvenkallas, Katariina (2023)
    Tavoitteet. Draamatoiminta nähdään perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) sekä edistämässä että mahdollistamassa oppilaan terveen itsetuntemuksen kehittymistä ja toimivan vuorovaikutuksen rakentumista suhteessa toisiin ihmisiin ja ryhmiin. Tunne- ja vuoro-vaikutustaidot korostuvat perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) niin laaja-alaisissa kuin ainekohtaisissa tavoitteissa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä tuloksia aiemmassa tutkimuksessa on saatu draamakasvatuksen interventioiden vaikutuksesta ala-koululaisten tunne- ja vuorovaikutustaitoihin. Menetelmät. Tämä tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusai-neiston hankinnassa käytettiin sähköisen tiedonhaun palveluita Ericiä, Helkaa ja Google Scholaria. Tutkielman lopullinen aineisto koostuu viidestä tutkimusartikkelista, joista neljä on vertaisarvioitu. Analysoin aineiston lukemalla sen huolellisesti läpi useita kertoja, kooten siitä kattavat muistiinpanot tutkimuskysymyksen kannalta olennaisista asioista. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkielman tulokset osoittivat, että draamakasvatuksella oli myönteisiä vaikutuksia alakoululaisten tunne- ja vuorovaikutustaitoihin valituissa tutkimuksissa. Analyysin perusteella voidaan siis todeta, että aiemmissa tutkimuksissa draamakasvatuksen avulla on voitu edistää alakoululaisten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Aineiston draamainterventiot edistivät tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jotka havaittiin kohonneena empatiana, mielen teorian edistymisenä ja prososiaalisen käyttäytymisen lisääntymisenä.
  • Vuolasto, Ina (2019)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten draamakasvatus näkyy päiväkotien arjessa ja mihin tarkoitukseen sitä hyödynnetään. Tutkimusnäkökulma rajattiin koskemaan kielen kehitystä. Aiempien tutkimusten perusteella draamakasvatus tukee lasten kielen kehitystä sen puheen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen osa-alueiden kautta. Yhteyksiä löytyy muihinkin osa-alueisiin, kuten ajattelutaitoihin ja tunneilmaisuun. Päätavoitteena oli tutkia, käytetäänkö draamakasvatusta tietoisesti kielen kehityksen tukena varhaiskasvatuksessa. Tämän tutkimuksen tutkimuskysymykset olivat: millainen asema draamakasvatuksella on kielen kehityksen tukena, miten hyödyllisenä draamakasvatus nähdään kielellisten haasteiden tukena sekä kuinka draamakasvatus nähdään osana päiväkodin arkea. Tutkimus toteutettiin (puolistrukturoidulla) lomakehaastattelulla, johon vastaajat kerättiin sosiaalisen median kautta varhaiskasvatuksen opettajille tarkoitetuista ryhmistä. Lomake tavoitti yhteensä 9881 ihmistä. Vastaajia lomakkeelle saatiin 17 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 0,0172%. Tämän laadullisen tutkimuksen tulokset analysoitiin luokittelemalla vastaukset viitekehykseen sopivilla teemoilla tutkimuskysymyksiin vastaten. Viitekehys muodostui tutkimuksen teoriaosuudesta, johon kielen kehitys rajattiin fonologiseen tietoisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi draamakasvatuksen käsite määriteltiin. Vastaajat toimivat kaikki päiväkodeissa opettajana eri ikäisten lasten ryhmissä. Vastaajista kahdeksan työskentelivät esiopetusikäisten lasten ryhmissä, ja yhteensä 11 ryhmässä oli 3-4-vuotiaita lapsia. Vain kahden vastaajan lapsiryhmissä oli alle 2-vuotiaita. Haastatteluun vastanneista 14 henkilöä käyttivät draamakasvatusta tietoisesti kielen kehityksen tukena omissa päiväkotiryhmissään. Vain kolme henkilöä vastasi, että eivät käytä draamakasvatuksen keinoja kielen kehityksen tukena omissa ryhmissään. Kielen kehitys oli yksi päätavoitteista ryhmäytymisen sekä tunnetaitojen kehittämisen lisäksi. Kielen kehitys mainittiin yhdeksässä vastauksessa, kun tunnetaidot ja ryhmäytyminen mainittiin molemmat seitsemässä vastauksessa. Kielellisten vaikeuksien tukena käytettiin eniten kuvallista tukea sekä tukiviittomia, mutta monet hyödynsivät myös draamallisia keinoja näiden lisäksi. Kaiken kaikkiaan draamakasvatus nähtiin oleellisena ja erittäin hyödyllisenä osana ryhmien toimintaa niin yksilöiden kuin ryhmän kehityksen puolesta.
  • Hurri, Meira (2017)
    The purpose of this study was to gather information on what kind of experiences there are from the use of drama education in the Finnish early childhood education and pre-school education. The objective was to review existing studies, about the use of drama education from the perspective of children’s participation. The research problem was to find out how children's participation takes place and how kindergarten teacher supports children's participation in drama. Principles of drama education can be seen as supporting children's participation, but research data on its use in kindergartens is scarce. The purpose of this study is to increase knowledge about drama education benefits in supporting children's participation and to encourage kindergarten teachers to use drama education in their own work. Systematic literature review policies have been used in this study. Final studies for the literature review were selected using acceptance and exclusion criteria. The final studies are three Finnish doctoral studies. All the doctoral studies are individual case studies of the use of drama education in kindergarten. The original material was examined from the perspective of the research questions. They were analysed using content analysis methods, and the results were compiled together. All primary studies showed that drama was supporting children’s participation. Drama activities were characterized by children's opportunity to contribute, of children’s and adults’ collaboration, sense of community and the opportunity for individual participation. From kindergarten teacher the drama education required good pedagogic skills, commitment in the planning and implementation of the drama, daring to indulge in drama and courage to let go of the traditional authority position, flexibility, presence and sensitivity. The length of processes and kindergarten teachers’ previous experiences in the use of drama influenced in the results. The basis of this literature review was that drama education is a good way to enable child’s experience of participation and enhance a sense of community in the kindergarten.
  • Havu, Iivi (2024)
    Tavoitteet. Tunteet ovat läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Hyvien tunnetaitojen omaa-minen on äärimmäisen merkittävää ihmisten hyvinvoinnille ja toimivalle vuorovaikutukselle. Sillä ne mahdollistavat sen, että ihmiset tiedostavat ja ymmärtävät omat ja muiden tunteet sekä osaavat ottaa ne huomioon toiminnassaan (Lahtinen & Rantanen, 2019). Perusopetuksen ope-tussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan opetuksen tulee sisältää osa-alueita, jotka tukevat tunnetaitojen harjoittelua. Draama soveltuu loistavasti tunnetaitojen harjoitteluun (POPS, 2014). Tunnetaitojen harjoitteleminen ja draama voivat kehittää oppilaiden sosioemotionaalisia taitoja. Kuinka oppilaiden tunnetaitoja ja niiden kehittymistä voidaan tukea draamakasvatusta hyödyntämällä? Tämän tutkielman kokoaa tietoa tutkimuksista, jotka käsittelevät oppilaiden tunnetaitojen tukemista draamakasvatuksen avulla. Menetelmät. Tämä tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston muodosti 8 tutkimusartikkelia, joissa kartoitettiin draamakasvatuksen mahdollisuuksia oppilai-den tunnetaitojen tukemiseksi. Aineisto kerättiin kahdesta eri tietokannasta (Web of Science ja Scopus). Aineisto haettiin hakulauseella ("emotional skills" OR “emotional intelligence” OR “emotional well-being”) AND (drama OR “drama education” OR “dramatic education” OR theather OR theatre). Aineiston analyysi toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin luokittelemalla tutkimustuloksia draamapohjaisten lähestymistapojen sekä opettajan tarvittavien taitojen ja me-netelmien mukaan, joilla on vaikutusta oppilaiden sosioemotionaalisiin taitoihin. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistossa nousseiden havaintojen perusteella erilaisia draamapoh-jaisia lähestymistapoja, jotka sisältävät tiettyjä piirteitä, voidaan hyödyntää oppilaiden tunnetai-tojen ja niiden kehittymisen tukemisessa opettajan toimesta, kun opettajan toiminta täyttää tietyt kriteerit.
  • Papatheocharous, Sofia (2020)
    Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on analysoida ja tuoda esille tuloksia siitä, miten draamakasvatus voisi vahvistaa sosiaalista integraatiota koulussa ja etenkin luokkahuoneessa. Draamakasvatus on opetus ja tieteenala, joka tähtää toiminnallisilla menetelmillä vahvistaa oppilaiden tunneilmaisua ja sosiaalisia taitoja. Sosiaalinen integraatio toteutuu silloin, kun ryhmässä olevat jäsenet tulevat hyväksytyksi vertaisistaan, ovat keskenään ystäviä ja osallistuvat ryhmän toimintaan aktiivisesti. Menetelmäksi olen valinnut kuvailevan kirjallisuuskatsauksen. Tutkimuskysymyksiksi asettuivat, minkälaisia oppilaiden kehitykseen liittyviä tuloksia on löydetty käytetyn aineiston valossa sekä millä tavoin kyseiset löydetyt tulokset osoittavat, että draaman keinot edistävät oppilaiden sosiaalisen integraation toteutumista. Analysoitavaksi aineistoksi on valikoitunut 5 tieteellistä artikkelia. Tulokset osoittavat, että draamakasvatuksen avulla ryhmähenki paranee, ryhmän jäsenet kokevat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja muodostavat ystävyyssuhteita aktiviteettien aikana sekä vahvistavat tietoisuuttaan toistensa tunteista. Sosiaalinen integraatio voi vahvistua draaman keinojen avulla, kun opetus tähtää ryhmän yhteenkuuluvuudentunteen ja oman itsetunnon vahvistamiseen. Pohdinnassa tuon esille löytämäni aineiston epäkohtia, sosiaalisen integraation toteutumisen näyttöön perustuvia haasteita sekä pohdin kriittisesti draaman käyttöön ja opettamiseen liittyviä huomioonotettavia näkökulmia.
  • Luukkonen, Heidi (2016)
    This thesis is about child’s involvement in drama play. It analyzes how child’s involvement process construes during drama play session. The topic of this research is especially important for early childhood education, since involvement in action is a precondition for profound learning. In addition, thesis considers what kind of elements concerning drama play situation, and teacher’s action can connive or inhibit involvement process during drama play session. My presumption is that drama play is meaningful activity for the child, and hence well-organized drama play session might create a situation, which may help the child to get involved in action with long term. Starting point is an idea that child’s involvement in action is dependent on the manner in which an adult performs in play situation, in various ways. Hence, the adult may be able to enrich and connive child’s play, and involvement. Theoretical framework describes drama in early childhood education, features of pedagogical drama play, and the importance of child’s involvement for learning. In addition, I describe the role of an adult in child’s play, and analyze adult’s involvement process during drama play. The data collection process can be termed participatory observation. Two girls aged four and five and one four-year-old boy from a school in Uganda participated in the study. The data collection performed during drama play situation, which I planned and organized. The drama play session videotaped. The Leuven Involvement assessment scale for children developed by Ferre Lavers (1997) supported the analysis. Adult Engagement Scale (AES), which scrutinizes adults, applied to describe my own engagement in drama play situation. (see. f. e. Tahkokallio 2014; Pascal et al. 1995). According to the results, drama play created involvement in action with a child. A large amount of variation in involvement process was discernible between the children as com-pared to one another. Especially the variation came out in how quickly the involvement initiat-ed. Every child’s involvement during drama play session developed differently as a process in which it weakened and enforced again. Teacher’s involvement in action during the session had a major significance for child’s involvement process. The teacher succeeded to engage, and with sensitivity, to activate children and enhance their involvement. The child’s involve-ment was disturbed as other children came to follow the drama play session.
  • Hongisto, Iida (2024)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia draamakasvatuksen menetelmiä käytetään ohjatussa toiminnassa alle 3- vuotiaiden pedagogiikassa. Tämän lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tutkia sitä, minkälaisissa tilanteissa menetelmiä käytetään. Draamanmenetelmien käytöstä alle 3- vuotiaiden pedagogiikassa ei löydy aikaisempaa tutkimustietoa. Tutkimuksessani käytin havainnointitapana ulkokohtaista havainnointia. Tämä tarkoittaa sitä, että havainnointia tehdessä tutkittava kohde ei häiriinny tutkimuksen tekemisestä (Alasuutari, P., 2011). Havainnoidessa olin mukana seuraamassa lapsiryhmän ohjattua toimintaa, aamupiirin ja pedagogisen toiminnan aikana. Tutkimukseni aineistoanalyysimenetelmäksi valitsin teoriaohjaavan analyysin. Aloitin tutkimuksen aineiston analysoinnin tutkimalla havainnoituja menetelmiä ja niiden käyttöä ohjatussa toiminnassa. Aineistoa kertyi yhteensä viidestä eri menetelmästä, joita käytettiin yhteensä 32 kertaa. Tutkimuksessa havaittiin, että päiväkodin draamakasvatuksen menetelmistä yhtä käytettiin huomattavasti enemmän kuin muita. Suurin osa havainnoiduista menetelmistä painottui musiikkiin ja ääniin, mikä johtuu luultavasti päiväkodin musiikkipainotteisuudesta. Päiväkodissa käytetään myös vaihtoehtoista pedagogiikkaa, jossa draamalla on merkittävä rooli, mutta draamamenetelmien vähäisyys saattaa johtua enemmän suunnittelun ja draaman käytön puutteesta kuin pedagogisista rajoitteista.
  • Hattunen, Jasmin (2024)
    Lasten ja nuorten hyvinvointi ja koulussa viihtyminen on puhututtanut jo useita vuosia koulumaailmassa. Etenkin sosiaaliset suhteet ja kiusaaminen vaikuttavat niihin. Kouluissa on otettu käytäntöön erilaisia kiusaamisvastaisia käytänteitä, mutta niiden toimivuudesta ehkäistä kiusaamista on vaihtelevia tuloksia. Lasten kehittyvät sosioemotionaaliset taidot ja empatia ovat keskinäisiä syitä sille, tapahtuuko kiusaamista ja miten oppilaat osaavat asettua toisten asemaan tai puolustaa muita kiusaamistilanteissa. Tästä huolesta nousee tämän kandidaatintutkielman aihe, jonka tavoitteena on tutkia draaman vaikutusta kiusaamisen ehkäisemiseen. Draama on oiva tapa käsitellä vaikeita asioita lasten kanssa leikin kautta sekä kokeilla erilaisia rooleja ja kokea niiden avulla eri tunteita. Draaman kautta voidaan opettaa lapsille empatiakykyä sekä muiden huomioimista. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten on tutkittu draaman vaikutusta kiusaamisen ehkäisemisessä ja minkälaisia yhteyksiä niiden väliltä on löytynyt. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoon kuului kymmenen tutkimusartikkelia, joita on julkaistu Suomessa, Italiassa, Kanadassa, Australiassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Kreikassa ja Ranskassa. Aineisto rajattiin koskemaan 2000-luvulla julkaistua artikkeleita tähän päivään asti ja otos ylettyi peruskoulusta lukioon. Draaman vaikutusta kiusaamiseen oli tutkittu käyttäen apuna erilaisia roolileikkejä ja draamatyöpajoja sekä näytelmää katsomalla ja näiden yhdistelmiä. Draamalla oli vaikutuksia kiusaamiskokemuksien vähentymiselle, sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehittymiselle sekä ymmärryksen lisääntymiselle kiusaamistyyleistä, sivustakatsojan roolista, strategioista puuttua kiusaamiseen ja kiusaajasta. Draamatuntien aikana tapahtuvalla vertaisopettamisella nähtiin vaikutusta oppilaiden ajattelussa ja käytöksessä. Draaman suhdetta kiusaamiseen on tutkittu liian vähän ja pitkäaikaisista vaikutuksista ei tiedetä tarpeeksi.
  • Tukiainen, Päivi (2023)
    Tämän laadullisen tutkielman tarkoitus on tutkia draamakasvatuksen merkitystä lasten kokonaiskehitykseen ja tunnetaitoihin varhaiskasvatuksessa. Lisäksi nostan esille draaman monivaltaiset keinot, sekä vaikutukset lasten kaveri-tunnetaitoihin. Miten draamakasvatuksen avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta, sekä kuinka kaikilla lapsilla on mahdollisuudet olla osallisena draamakasvatuksessa. Miten varhaiskasvattajan rooli on merkityksellinen taidekasvatukseen kannustajana ja sen mahdollistajana. Tutkimuskysymykseni ovat: Miten lapsen kehittyvää itsetuntoa voidaan tukea varhaiskasvatuksen draaman keinoilla? Millaisia draaman keinoja voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisemiseksi? Millaisena varhaiskasvattajat näkevät oman roolinsa varhaiskasvatuksessa? Tavoitteeni on herättää varhaiskasvattajat näkemään oman roolinsa merkityksen draamakasvatuksen toteuttajana ja havaitsemaan omaa toimintaansa varhaiskasvatussuunnitelmaan nojaten. Lähdeaineistoni nosti esille, miten lasten kehittyvää itsetuntoa voidaan tukea varhaiskasvatuksessa draamakasvatuksen avulla moninaisin keinoin, ja miten kokonaisvaltaista se on. Syrjäytymistä ja eriarvoisuutta voidaan ehkäistä taidekasvatuksen avulla, koska se mahdollistaa kaikkien osallisuuden toimintaan. Aikuisen rooli on olla innostaja ja hänen on ymmärrettävä draamakasvatuksen kokonaisvaltainen vaikutus lapsen kehitykseen. Menetelmät: Tämän tutkielman toteutin laadullisesti käyttäen sekä aineistoa, että teoriaohjaavaa sisällön-analyysia. Aineistoa löysin Google Scholarin avulla, sekä lukemalla kirjallisuutta. Tulokset nostivat esille miten moninaista ja kokonaisvaltaista draamakasvatus on ja kuinka sillä voidaan vaikuttaa lapsen kaveri-tunnetaitoihin ja omaan identiteettiin. Lisäksi draama-kasvatus vahvistaa lapsiryhmää ja lisää myös empatiakykyä toisia lapsia kohtaan. Draama-kasvatukseen voidaan yhdistää musiikkia, kuvataidetta, liikettä, ja se on usein leikin kautta syntyvää ja spontaania toimintaa jossa aikuisen rooli on suuressa osassa. Lapset oppivat myös ongelmienratkaisutaitoja, sekä rohkeutta ilmaista itseään ja tunteitaan vaikeidenkin asioiden keskellä. Draamakasvatuksessa sensitiivisyyden merkitys on tärkeää ja sillä on tar-koitus olla lapselle voimaannuttava ja lapsilähtöinen ilmapiiri. Syrjäytymiseen ja eriarvoisuuteen vaikuttavat varhaiskasvattajan oma tietoisuus miten syrjäytymistä voidaan ehkäistä draamakasvatuksen keinoilla ja, kuinka kaikilla on oikeus osallistua ja tuntea itsensä tärkeäksi. Aikuisten rooli on merkittävää olla kannustajana innostavana ja draamatuokioiden mahdollistaja. Draamakasvatus on sosiokulttuurista oppimista, jossa korostuu kokemuksellinen ja yhteisöllinen rooli. Pohdinnassa Nostin esille draamakasvatuksen merkityksen varhaiskasvatuksessa ja miten olisi hyvä tehdä tutkimuksia erityislasten osallisuudesta draamakasvatuksessa ja mikä vaikutus sillä voi olla lasten kehitykseen?
  • Pakkanen, Julia (2023)
    Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten draama ja draamakasvatus määritellään, miten ne näkyvät perusopetuksessa ja opetussuunnitelmassa ja miten draamaopetuksen kautta voidaan käsitellä myös muita kuin suoraan draamakasvatukseen liittyviä opetussuunnitelman sisältöjä ja tavoitteita. Draama on opetussuunnitelmassa kirjattu osaksi äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöjä; se ei ole saavuttanut oman oppiaineen asemaa perusopetuksessa. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkielman aineistoksi valikoitui tieteellisiä julkaisuja, joissa käsitellään draamaa ja draamakasvatusta sekä taidepedagogiikkaa. Aineisto ja lähdekirjallisuus kerättiin yliopiston tietokannoista, Google Scholarista ja kirjastosta. Tutkielmassa määritellään käsitteitä draama ja draamakasvatus ja kuvataan draaman käyttöä perusopetuksessa. Draamalle ja draamakasvatukselle on annettu useita määritelmiä, mutta useimmiten draamakasvatus käsitetään käsitteenä, joka sisältää draaman opetuksen, tutkimuksen ja taiteenalan. Draama perusopetuksessa käsitettiin kokemuksellisuutta ja toiminnallisuutta lisäävänä opetusmetodina, joka liittyi opetussuunnitelman perusteissa paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen myös muihin humanistisiin reaaliaineisiin sekä taito- ja taideaineisiin. Draamalla ei ole perusopetuksessa asemaa itsenäisenä taito- ja sisältöalueena, mutta on tunnustettu, että draamaopetuksen kautta on mahdollista saavuttaa sellaisia oppimisen alueita, joita muiden oppiaineiden kautta ei voida tavoittaa.
  • Nylund, Margita (2016)
    The purpose of this case-study is to show what drama can offer children´s learning at pre-school as a form of an educational activity. The theory in this study is mainly based on Heikkinen (2005) and Toivanen (2014) since they are the leading researchers in Finland at this moment in this field of educational drama. This study is a qualitative case-study based on a group interview with three pre-school teachers who had worked with a drama project at their pre-school. The most central result this study shows is that communication, cooperation, multilitteracity and empathy are the learning areas which drama touches in a playful and versatile way. Another result is the importance of the pre-school teachers approach towards and thoughts of drama for getting a successful drama session. Therefor a conclusion can be made in this study that drama is a cooperative and versatile instrument in pre-school with a strong developmental pedagogy incidence, when the children have an active part in the process . Drama is a rewarding subject for both teachers an children to work with and therefore it should be encouraged. In the new Curriculum reform 2016 drama also has a more significant part in the education, and there for it is important to discuss it
  • Thylin, Matilda (2024)
    De senaste åren har det pratats mycket om elevers sjunkande PISA-resultat (Statsrådet, 2023), vilket tyder på att det är något som inte fungerar. De förändrade förutsättningarna och behoven i och med bland annat digitaliseringen gör att undervisningsmetoderna måste för-nyas för att de ska fungera ändamålsenligt i en värld i förändring. Därför vill jag undersöka huruvida drama är ett verktyg man kunde använda och vilken inverkan det kan ha. Jag hop-pas kunna påvisa att man med hjälp av drama kunde förbättra elevers prestationer och höja elevers välbefinnande i skolan. Denna avhandling är en kvalitativ litteraturstudie där 7 referentgranskade vetenskapliga artiklar angående användingen och påföljderna av drama i undervisningen systematiskt analyserats. Resultaten visar att dramapedagogik kan främja både elevernas välmående och lärande på flera olika sätt. Bland de mest centrala aspekterna som framgick i analysen var att dramapedagogiska arbetssätt utvecklar elevernas kreativitet och att dess mångsidighet gör lärandet roligare och höjer skolmotivationen. Drama i klassen gjorde att eleverna i större ut-sträckning fick jobba tillsammans och således stärka samhörigheten. Också möjligheten till learning by doing- alltså att få lära sig genom att praktiskt få ta del av det nya, sågs som en fördel med dramapedagogiska metoder.
  • Lipponen, Silja (2022)
    Begreppet “drama” nämns 81 gånger i Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen (Utbildningsstyrelsen, 2014). Drama lyfts fram som en betydande komponent när det kommer till att lära sig kommunikativa färdigheter, och betonas i anslutning till en stor del av alla lärolämnen. Syftet med denna forskning är att ta reda på hur dramapedagogiska arbetssätt kan stöda språkundervisning, för att jag själv som framtida lärare och andra lärare ska ha tillräckligt med kunskap gällande dramapedagogiska arbetssätt, samt för att med goda belägg eventuellt kunna välja sådana undervisningsmetoder i den egna undervisningen. Jag är även intresserad av att ta reda på vilka utmaningar dramapedagogiska arbetssätt medför i språkundervisningen. Denna avhandling är en kvalitativ litteraturstudie där jag undersöker vad existerande forskning säger angående dramapedagogiska arbetssätt i språkundervisning. De nio valda artiklarna har analyserats genom systematisk litteraturanalys, där jag har kopplat min analys till existerande teori om forskningsämnet, samt till den finländska läroplanen. Alla artiklarna (förutom en pro gradu-avhandling) är vetenskapliga artiklar som har genomgått kvalitetsgranskning (peer review) och publicerats i vetenskapliga tidskrifter. Resultaten visar att dramapedagogiska arbetssätt stöder språkundervisning på ett flertal olika sätt. De teman som framkommer mest frekvent i de analyserade artiklarna är att drama stöder olika inlärningsstilar, stärker olika språkfärdigheter (som att läsa, skriva och lyssna), att drama erbjuder möjlighet till autentiska kommunikationssituationer samt till mer interaktion än andra undervisningsmetoder. Därtill framkommer att drama stöder minnet, stärker motivationen (både för elever och för lärare) samt att drama är effektiv som metod eftersom eleverna själva får vara aktiva och lär sig genom erfarenhet (learning by doing). Övriga aspekter som behandlas är att drama stärker självsäkerhet, empatisk tänkande, samarbetsförmågor, problemlösningsförmågor, kritiskt tänkande, kreativitet samt fantasi. Utmaningar har främst att göra med tidshantering, gruppstorlek samt att drampedagogiska uppgifter kan upplevas som påfrestande för blyga elever.
  • Hyvönen, Johanna (2020)
    Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus, joka tarkastelee kaltoinkohtelun, hajottavan ja negatiivisen toiminnan, sekä leikin, kohottavan ja hyvää tekevän, toiminnan kohtaamista: millaista on kaltoinkohtelua kohtaavan lapsen leikki. Tämän tutkielman tarkoitus on kuvata kaltoinkohtelua kohdanneiden lasten leikkiä. Lisäksi tutkielma kartoittaa miten kaltoinkohtelu näkyy leikissä ja voiko kaltoinkohtelu johtaa leikin katoamiseen. Leikin moninaisia määritelmiä tarkasteltiin eri näkökulmista lyhyesti, ja leikkiä ilmaisun keinona ja toimintana, jota tarkkailemalla voidaan saada tietoa lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista. Tutkielmassa tarkastellaan leikkiä kaltoinkohtelua ilmentävänä toimintana. Lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun seurauksia, kaltoinkohtelun eri muotoja sekä määritelmä kuvattiin tutkielmassa niin World Health Organizationin kuin Suomen lainsäädännön näkökulmasta. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, joka keskittyy leikin ja kaltoinkohtelun välistä suhdetta tarkastelevaan aiempaan tutkimukseen. Tutkielman aineisto kerättiin HELKA ja Eric –tietokannoista. Aineisto rajattiin koskemaan vertaisarvioituja, suomeksi tai englanniksi julkaistuja tutkimuksia. Aineiston tuli sisältää kuvauksia kaltoinkohtelua kohdanneiden lasten leikistä. Kaltoinkohtelun muoto vaikutti leikin ilmenemiseen, ja kaltoinkohtelun eri muotoja kohdanneet lapset leikkivät eri tavoin. Kuvaukset leikistä jaettiin kaltoinkohtelun muodon mukaan fyysistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä ja laiminlyöntiä sekä kroonista laiminlyöntiä kohdanneiden lasten leikkiin. Kroonista kaltoinkohtelua kohdanneiden lasten leikin kuvaukset erosivat huomattavasti muista kaltoinkohtelun muodoista. Kaltoinkohtelun keskellä ilmenevästä leikistä tuli keino vaikuttaa ympäröiviin olosuhteisin ja vahvistaa omaa kokemusta toimijuudesta ja yhteydestä niin sisaruksiin kuin normaaliksi miellettyyn lapsuuteen. Kaltoinkohtelu johti leikin katoamiseen hetkellisesti vain äärimmäistä, kroonista kaltoinkohtelua kohdanneiden lasten kohdalla.
  • Sundqvist, Henna (2019)
    Autismikirjo on laaja-alainen kehityshäiriö, jonka ydinpiirteitä ovat vaikeudet sosiaalisessa kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa. Vaikeudet voivat näkyä esimerkiksi puuttuvana katsekontaktina tai kykenemättömyytenä havaita muiden henkilöiden emotionaalisia vihjeitä. Autismikirjoon liittyy yleensä myös toistuva käyttäytyminen ja rajoittuneet mielenkiinnonkohteet. Autismikirjoon kuuluville rutiinit ovat usein tärkeitä, ja niistä poikkeaminen voi saada henkilön pois tolaltaan. Autismikirjoon saattaa liittyä myös aistiherkkyyttä ja kielenkehityksen viivästymiä. DSM on APA:n julkaisema ja ylläpitämä mielenterveyden häiriöiden tautiluokitus. Sen viides painos otettiin virallisesti käyttöön vuonna 2013. Neljännessä painoksessa laaja-alaiset kehityshäiriöt oli jaettu viiteen eri aladiagnoosiin. Viidennessä painoksessa aladiagnoosit on yhdistetty yhdeksi, autismikirjon häiriö -diagnoosiksi. Myös diagnostiset kriteerit muuttuivat. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella uusien kriteerien muutosten vaikutuksia autismikirjon diagnosoinnissa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös mahdollisia muutoksiin johtaneita syitä. Aikaisemmat tutkimukset aiheesta ovat keskittyneet luonnoskriteerien vaikutuksiin ja virallisten kriteerien muutoksista on tehty tutkimuksia paljon vähemmän. Tämä tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui viidestä vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Aineisto valittiin tiukkojen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaan. Aineistoksi valikoidut tutkimukset olivat toteutukseltaan luotettavia. Lähes kaikki autismi -diagnoosin omaavista saivat autismikirjon diagnoosin. Suurin osa Asperger-diagnoosin omaavista sai autismikirjon diagnoosin. PDD-NOS -diagnoosin kohdalla tulokset olivat ristiriitaisia. Heistä kuitenkin suuri osa jäi ilman diagnoosia. Mahdollisia syitä muutoksille oli esimerkiksi arviointimenetelmien sopimattomuus sekä autismikirjon piirteiden peittyminen muiden häiriöiden alle. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että osa autismikirjon henkilöistä jää ilman diagnoosia. Arviointimenetelmiä päivittämällä voidaan kuitenkin pyrkiä tarkempaan ja parempaan diagnosointiin.
  • Sundström, Xenia (2018)
    The aim of the study is to find out how children use language in everyday situations in pre-school and how the educators work with language in daily activities. Language is used on daily basis in various situations and is therefore one of the most important things to work with in kindergarten and pre-school. Because of this there is a large responsibility on the educators to offer children opportunities to develop their language. The theoretical part of the study deals with language and communication, children’s language development, theories about language development, instructions provided by pre-school education curriculum and finally, some previous research done in the area. The study is qualitative and the material was gathered through observations and interviews. A child group of 26 pre-school children were observed for six days and three educators working in the group were interviewed. The interviews with the educators were made after the observations. The interviews were recorded and transcribed for easier analysis. The material was analysed by qualitative content analysis. The observations revealed that children’s conversations are both play and fantasy related as well as reality based. Their conversations also contained dialect and influences from the English language. Approximately one third of the children were bilingual and their language background appeared in some situations. The interviews revealed that all three educators were aware of the importance of working in a purposeful way with language development in daily activities. Language stimulation has to be planned in a way that supports all children, because different needs exist for each individual child. All three informants are aware of the importance of being a linguistic model for the children.