Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

  • von Hellens, Anna (2024)
    Tavoitteet. Osallisuus on perusopetuksen opetussuunnitelman läpileikkaava käsite ja lasten keskeinen ihmisoikeus. Tässä tutkielmassa osallisuuden näkökulma yhdistettiin ulko-opetukseen, joiden teoreettisena taustana nähdään sosiokulttuurinen oppimiskäsitys. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa osallisuuden elementtejä peruskoulukontekstissa tehdyistä ulko-opetusta koskevista tutkimuksista ja tarkastella niitä osallisuuden teoreettisten mallien valossa. Aiempien tutkimusten mukaan ulkona oppilailla on enemmän tilaa osallistua, tehdä aloitteita ja vaikuttaa yhteiseen toimintaan ja asettua aktiivisen toimijan rooliin. Toisaalta näyttää, ettei ulko-opetusta ole laajalti tutkittu koulukontekstissa juuri osallisuuden näkökulmasta. Menetelmät. Tutkielman tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja analyysimenetelmänä teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimusaineiston muodosti kahdeksan peruskoulukontekstissa tehtyä ulko-opetusta koskevaa eurooppalaista ja kanadalaista tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2013–2020. Aineisto koostettiin eri tietokannoista hyödyntäen eri hakusanoja ja lähdeluetteloita. Tutkimusartikkelit analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin soveltaen teorioina Shierin (2001) osallisuuden tasomallia ja Turjan (2020) osallisuuden ulottuvuuksien mallia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman analyysi osoitti, että ulko-opetuksessa on havaittavissa osallisuuden elementtejä, kuten vallan jakamista, yhteisöllisyyttä ja sitoutuneisuutta, jotka linkittyvät osin oppilaslähtöisiin opetusmenetelmiin, mutta myös opettajien lähestymistapoihin. Tutkielman pohjalta voidaan tulkita, että ulko-opetus luo mahdollisuuksia osallisuuden näkökulman huomioimiseen, vuorovaikutuksellisuuteen, yhteisöllisyyteen ja opettajan auktoriteettiaseman madaltamiseen. Tutkielman johtopäätöksenä oli, että erityisesti opettajan tietoinen lähestymistapa ja vapaa leikki olivat yhteydessä lasten osallisuuden kokemuksiin. Toisaalta tutkielman pohjalta ilmeni, etteivät osallisuuden teoreettiset mallit välttämättä sovellu yksittäisten osallisuuden elementtien tarkasteluun, etenkin kun osallisuus ei ollut analysoiduissa tutkimuksissa keskiössä. Lisäksi ilmeni, ettei tutkielmassa tarkasteltua arkista osallisuutta ole helppo kuvata kokonaisvaltaisesti osallisuuden tasomallien kautta.
  • Joutsenlahti-Wuoristo, Sonja (2024)
    Tavoitteet: Tavoitteena oli tarkastella lasten fyysistä aktiivisuutta varhaiskasvatuksen eri toiminnoissa ja tilanteissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten lasten fyysistä aktiivisuutta voitaisiin lisätä kokopäiväisesti varhaiskasvatuksessa eri toiminnoissa ja tilanteissa ja kuinka fyysinen aktiivisuus voidaan yhdistää eheyttävästi oppimisen alueisiin. Aihe on ajankohtainen koska aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt, kun taas lasten ruutuaika on lisääntynyt (esim. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016b). Menetelmät: Menetelmänä oli narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aineistona oli seitsemän tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia vuosilta 2012–2022 ja väitöskirja vuodelta 2023, joissa tutkittiin lasten fyysistä aktiivisuutta varhaiskasvatuksessa. Aineisto analysoitiin laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja teemoittelemalla aineiston tulokset. Tuloksia peilattiin aiempiin tutkimuksiin sekä Banduran (2017) sosiaalis-kognitiiviseen teoriaan, johon fyysisen aktiivisuuden tutkimukset usein viittaavat. Tulokset ja johtopäätökset: Lapset ovat fyysisesti aktiivisimmillaan vapaassa leikissä ulkona ja sisällä, ulkona sääntöleikissä sekä opettajan ohjaamissa ulkoleikeissä. Lasten fyysistä aktiivisuutta ehdotetaan lisättävän kokopäiväisesti kaikkeen toimintaan sekä eheyttävästi että toiminnallisesti muuhun oppimiseen. Fyysistä aktiivisuutta on syytä lisätä etenkin rutiinien lomaan ja mahdollistaa lapsille liikuntapyrähdyksiä joka tunti. Opettajan toiminnalla on keskeinen vaikutus lasten fyysisen aktiivisuuden toteutumiselle ja määrälle. Opettajan ja muun henkilöstön sitoutuessa fyysistä aktiivisuutta arvostavaan toimintakulttuuriin, voidaan varhaiskasvatuksessa saavuttaa fyysisesti aktiivisemman toiminnan taso.
  • Lindgren, Essi (2024)
    Kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan positiivisen pedagogiikan tapoja tunne- ja vuorovaikutus-taitojen tukemisessa, sekä mitä tuloksia positiivisen pedagogiikan keinoista on aikaisemmissa tutkimuksissa osoitettu. Tarkastelun kohteena on positiivisen pedagogiikan menetelmien vaikutus hyvinvointiin. Positiivinen pedagogiikka kattaa alleen paljon kirjallisuutta ja kasvavissa määrin tutkimusta. Pyrin kuvaamaan tässä kirjallisuuskatsauksessa aiemman teorian ja tutkimuksien välisiä yhteyksiä, sekä teettämään yleiskatsauksen aiheesta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että positiivisen pedagogiikan keinoilla voi tukea oppilaan hyvinvointia, sekä tukea oppilasta kukoistamaan. Positiivinen pedagogiikka myös näyttäytyy tarvittavana apuvälineenä opiskelijoiden kouluun sitoutumisen kannalta. Tutkielmassa tuodaan esiin positiiviseen pedagogiikkaan liittyviä työtapoja ja niiden vaikutuksia hyvinvointiin. Positiivinen pedagogiikka korostaa oppilaan merkityksellisyyttä, vahvuuksia, myönteistä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä omaa toimijuutta. Tutkielma toteutettiin käyttäen kvalitatiivista eli laadullista tutkimusotetta. Analyysimenetelmänä oli narratiivinen aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen pohjautuva kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkimustehtävänä oli kuvata, analysoida ja tulkita millä tavoin positiivisella pedagogiikalla voi kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Tutkimuksessa hyödynsin aineistonvalinnassa sisään- ja poissulkukriteerien muodostamista avuksi sopivan ja luotettavan aineiston tunnistamisessa. Tutkimukset ja artikkelit on haettu käyttäen Google Scholaria, Finna.fi, Helkaa, American Psychological Association tietokantaa ja APA Psycinfoa. Tutkimukseen on otettu mukaan sekä kotimaisia ja ulkomaisia artikkeleita ja tutkimuksia. Tutkimuskysymyksinä toimivat 1. Millä tavoin tunne- ja vuorovaikutustaitoja voidaan kehittää positiivisen pedagogiikan avulla? sekä 2. Mitä tuloksia on todettu aiemmissa tutkimuksissa positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisessa? Tuloksissa todetaan positiivinen pedagogiikan osoittautuvan toimivaksi keinoksi edistää tun-ne- ja vuorovaikutustaitoja kouluissa, sekä parantaa oppilaiden itsetuntoa ja kouluun sitoutumista. Luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen ovat keskeisiä positiivisen pedagogiikan toimintatapoja, jotka voivat myönteisesti vaikuttaa oppilaiden kouluhyvinvointiin. Yhteisöllisyys ja sosiaaliset taidot ovat avainasemassa vahvojen sosiaalisten suhteiden kehittämisessä ja kouluonnellisuuden parantamisessa. Positiivisen pedagogiikan periaatteiden soveltaminen koulumaailmassa voi näin ollen edistää oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä parantaa heidän kouluhyvinvointiaan. Lisäksi tutkimukset korostavat myös, kuinka tärkeää on joustava kouluympäristö, joka kuuntelee ja tukee erilaisten oppilaiden tarpeita. Positiivinen pedagogiikka tarjoaa käytännön keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
  • Ketonen, Luna (2024)
    Syfte. Syftet med forskningen var att skapa en förståelse av hur ledarskap kan påverka lärande organisationer positivt. Många organisationer kunde förbättra sin konkurrenskraft genom att implementera principer från lärande organisationer. Första steget till eventuella ändringar förväntas tas av ledare. Forskningens mål var att kartlägga fältets tidigare forskning och skapa en översikt om ledarskapets roll i lärande organisationer. Denna översikt kan användas som introducerande handledning för organisationer som är intresserade av temat. Metod. Forskningen genomfördes som en systematisk litteraturöversikt och materialinsamlingen med den tematiska analysmetoden. Insamlade materialet var referentgranskad litteratur från åren 2017-2022. Materialet som samlades in kodades och analyserades enligt följande kategorier: samarbete, reflektion och feedback; strategiskt tänkande, organisationskultur, metakognitiva kunskaper och ledarskapets specifika uppgifter. Resultat och slutsatser. Enligt resultaten behöver ledare inom lärande organisationer följande kompetenser: systemtänkande, närvaro och pålitlighet samt kunskapen att både utmana och stöda. Ledarens specifika uppgifter och ansvarsområden är att utveckla organisationen; ett samarbete både internt och externt. Dessutom ska ledaren stöda en organisationskultur som skapar tid och möjlighet för reflektion och feedback samt implementera inlärning i organisationens strategi. Ledarens roll i lärande organisationer är att systematiskt, via kompetenserna och uppgifterna samt ansvarsområden, upprätthålla möjligheter för inlärning åt alla medlemmarna i organisationen.
  • Rytky, Annukka (2024)
    Ympäristökriisin myötä kestävä kuluttaminen on noussut keskusteluihin puhuttaessa kuluttajien mahdollisuuksista vaikuttaa heidän omaan hiilijalanjälkeensä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset suosivat kestävän kulutuksen vähentämisen tapoina tiukan kieltäytymisen ja rajoittamisen sijaan siirtymistä erilaisiin kestävämpiin vaihtoehtoihin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisia tapoja, joilla sosiaalisen median 5 ekotekoa -haasteeseen osallistuneet ihmiset kertoivat kestävästi vähentäneensä kulutustaan. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineistona käytettiin 5 ekotekoa -haasteeseen luotuja Instagram-julkaisuja. Aineisto koostui yhteensä 61 julkaisusta, jotka sisälsivät yhteensä 278 kestävään kuluttamisen vähentämiseen liittyvää ekotekoa. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen Limin (2017) ja Luukkosen (2020) malleja kestävästä kuluttamisen vähentämisestä. Tutkimuksen tulosten mukaan suosituimmat tavat kestävään kuluttamisen vähentämiseen olivat erilaisiin kestävämpiin vaihtoehtoihin siirtyminen, mikä on tuloksena yhdenmukainen Luukkosen (2020) haastattelututkimuksen kanssa. Muita merkittäviä kuluttamisen vähentämisen tapoja olivat yksilön hiilijalanjäljen kannalta merkittäviksi koetuista päästölähteistä kuten lentomatkustamisesta kieltäytyminen. Lisäksi julkaisuissa kuvatuissa ekoteoissa nousi esiin pyrkimys vaikuttaa omalla toiminnalla oman kulutuksen lisäksi myös ympäröiviin ihmisiin ja ympäristöön. Tutkimus muodostaa kuvaa niistä teoista, joita kuluttajat ovat valmiita arjessaan tekemään kestävämmän toiminnan nimissä.
  • Salmimies, Saara (2024)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvailla koronapandemian aikaisen etäopiskelun vaikutuksia korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyteen analysoimalla aiheesta tehtyä tutkimusta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset erilaiset tekijät vaikuttavat tähän ilmiöön. Aiempien tutkimusten ja raporttien mukaan etäopiskelu on vaikuttanut negatiivisesti korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyteen. Erityisesti ahdistus, stressi ja yksinäisyys ovat olleet vahvasti esillä. Aihetta on kuitenkin tutkittu erityisesti yksittäisten korkeakoulujen näkökulmasta, joten aiheesta on tärkeää luoda kokoavaa tutkimusta, jotta voidaan ymmärtää etäopiskelun vaikutuksia kokonaisvaltaisemmin. Tutkimuskysymyksiksi muodostui siis: 1. Millaisia vaikutuksia etäopiskelulla on ollut korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyteen koronapandemian aikana? 2. Millaiset tekijät selittävät korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden heikkenemistä pandemian aikana? Tutkimus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka kuuluu kuvailevien kirjallisuuskatsausten ryhmään. Se antoi menetelmänä mahdollisuuden luoda olemassa olevasta tiedosta uutta tietoa mahdollisimman monipuolisesti. Integratiivinen kirjallisuuskatsaus mahdollistaa muun muassa kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tulosten analysoinnin samanaikaisesti. Aineiston hakuun käytettiin EBSCO-tietokantaa, ja hakuprosessin myötä aineistoksi valikoitui kuusi englanninkielistä tutkimusta. Aineistoa analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin avulla, eli aineiston tuloksista muodostettiin prosessinomaisesti kaksi yläteemaa ja kuusi alateemaa. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden heikentyneen etäopiskelun aikana. Erityisesti masennus, ahdistus ja stressi lisääntyivät. Ilmiölle löydettiin kuusi selittävää tekijää, eli alateemaa: vaikeudet etäopiskelun kanssa, liikkumisrajoitteet ja sosiaalinen eristäytyminen, ikä ja etninen tausta, naiseus ja seksuaalivähemmistöt, liikunta ja fyysinen terveys sekä taloudellinen tilanne ja koulumenestys. Tulokset mahdollistavat korkeakouluopiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin ymmärtämistä paremmin, jotta sitä voidaan edistää mahdollisimman tehokkaasti. Tulokset sijoittuvat kuitenkin pandemian aikaan, jolloin mielenterveyteen on vaikuttanut moni muu asia kuin puhtaasti etäopiskelu, minkä vuoksi olisi tärkeä tutkia myös etäopiskelua pandemiasta irrallisena ilmiönä.
  • Heliö, Anna (2024)
    Tavoitteet. Elintavat ovat muutoksessa fyysisesti yhä passiivisempaan suuntaan. Niin lasten kuin aikuistenkin fyysinen aktiivisuus on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Varhaisvuosien liikunnalla on merkitystä niin fyysisen toimintakyvyn, kuin elinikäisen liikuntasuhteenkin muodostumiseen. Varhaiskasvattajat ovat toimintaa suunnitellessaan ja toteuttaessaan tärkeässä roolissa mahdollistamassa lasten päivittäisen suositellun fyysisen aktiivisuuden toteutumista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä liikuntakasvatukseen varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka valtakunnallinen varhaiskasvatusta ohjaava ja velvoittava asiakirja, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 tukee ja ohjaa varhaiskasvattajien liikuntakasvatuksellista toimintaa. Tutkimukset ovat osoittaneet varhaislapsuuden liikuntakasvatuksen merkittävyyttä esimerkiksi kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukijana, sekä fyysisesti aktiivisen elämäntavan syntymisessä. Varhaiskasvatusikäisten lasten liikuntakasvatuksesta on tehty laajalti aiempaa tutkimusta, mutta liikuntakasvatuksen ilmiön tarkastelu velvoittavissa asiakirjoissa on tiettävästi jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin liikuntakasvatus esiintyy valtakunnallisessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022-asiakirjassa. Menetelmät. Tutkimusaineistona käytettiin Opetushallituksen vuonna 2022 julkaisemaa valtakunnallista Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirjaa. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten mukaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 kertoo lukuisin eri teemoin varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksesta. Analyysin pohjalta muodostui kolme liikuntakasvatukseen liitännäistä pääteemaa: ”varhaiskasvattajien toiminta”, ”liikunnan merkitys ja liikkumisen vaikutukset lapseen”, sekä ”varhaiskasvatuksen arvot ja toimintakulttuuri”. Tutkielman tuloksina jäsentyneet teemat tukevat varhaiskasvattajien ymmärrystä alle kouluikäisten lasten liikuntakasvatuksesta sekä ovat apuna työkentällä liikuntakasvatuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tuloksista nousevien teemojen avulla voidaan ymmärtää paremmin liikuntakasvatuksen merkitys osana kasvatusta.
  • Aikio, Evita (2024)
    Tässä tutkimuksessa tarkastelen lasten työskentelyä perhevaikuttajien kaupallisissa blogijulkaisuissa. Perhevaikuttajat toteuttavat kaupallista sharentingia eli he jakavat lapsiinsa liittyvää sisältöä korvausta vastaan. Tämä tapahtuu esimerkiksi, kun vanhempi julkaisee kuvia ja kertoo lapsistaan, jotka käyttävät mainostettuja tuotteita tai palveluja. Tässä tutkimuksessa nojaankin aikaisemman kirjallisuuden näkemykseen siitä, että vaikuttajavanhempien vaikuttajatyöhön osallistuvat lapset voidaan nähdä nuorina työntekijöinä. Aikaisemman tutkimuksen perusteella lasten osallistuminen vaikuttajatyöhön on aikuisen kontrolloimaa ja liittyy vanhemman oman henkilöbrändin rakentamiseen. Vaikuttajatyön keskeisiä elementtejä ovat yksityisen tekeminen julkiseksi ja intiimiyden välittäminen seuraajille esimerkiksi siten, että sisältöön tuodaan arkisia elementtejä. Vaikuttajien sisällöissä mainontaa voidaan perustella lapsesta huolehtimisella ja lasten työskentelyä ei välttämättä nähdä työnä vaan tavallisena arkena. Informaation jakaminen lapsista kuitenkin vaarantaa lapsen oikeutta yksityisyyteen ja vaikuttajatyön näkeminen tavallisena arkena hämärtää työnteon rajoja. Tässä tutkimuksessa tarkastelenkin sosiaalisessa mediassa ilmeneviä lasten työnteon tapoja. Toteutin laadullisen tutkimuksen analysoimalla kymmentä perhevaikuttajien kaupallista blogitekstiä, joissa esiintyi vaikuttajien lapsia. Hain aineiston blogitekstit blogit.fi listalta ja Googlen hakukoneen avulla. Kaikki aineiston tekstit olivat vuodelta 2023. Analysoin aineiston käyttäen narratiivista analyysiä. Valitsin kyseisen analyysitavan, koska blogitekstien luonne on itsessään tarinallinen ja narratiivisen analyysin keinoin oli mahdollista hahmottaa lasten työskentelyn tapoja blogiteksteissä. Lasten työskentely blogiteksteissä näyttäytyi enimmäkseen arkisena olemisena ja toimintana. Vanhemmat kertoivat lasten elämästä, arjesta ja toiminnasta ja kuvailivat sitä usein omasta näkökulmastaan ja mainoksen tavoitteisiin sopivilla tavoilla. Lapset erottuivat teksteissä kasvatuksen kohteina, itsenäisinä toimijoina ja toisaalta myös osana vanhempaa ja perhettä. Lapset siis näyttivät elävän arkeaan ja siitä oli tehty kaupallisten blogitekstien sisältöä.
  • Kareinen, Sanna (2024)
    Kotitalouksien kulutusta on tutkittu tavallisesti kotitalouden yhteisenä yksikkönä. Kotitalouksien sisäisen rahankäytön tutkimus on etenkin Suomessa ollut vähäistä. Tämän vuoksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten pariskunnat ja kahden aikuisen lapsiperheet hoitavat raha-asioitaan. Lisäksi tarkastellaan raha-asioiden hoitamista hyvinvoinnin näkökulmasta keskittymällä yhteisten raha-asioiden hoitamiseen liittyvään tyytyväisyyteen ja rahaan liittyviin riitoihin. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin marraskuussa 2023 sähköisellä kyselylomakkeella sosiaalisen median palvelun, Facebookin Miesten ja naisten K18 -ryhmästä. Kyselyyn vastasi 114 osallistujaa, joista tarkastelun kohteeksi valikoitui 105 vastausta. Aineisto analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysillä sekä määrällisesti taulukoimalla. Tutkimustulokset osoittavat, että yhteisiä raha-asioita hoidetaan moninaisilla tavoilla. Raha-asioiden hoitamisen tavat olivat luokiteltavissa Pahlin (1989) mallin mukaisesti yhteisesti hallinnoituun, osittain yhteisesti hallinnoituun sekä itsenäisesti hallinnoituun rahanjaon malliin. Rahanjaon hallintatavasta riippumatta kommunikaatio ja isoista hankinnoista päättäminen yhdessä puolison kanssa koettiin tärkeänä. Raha-asioiden hoitamiseen oltiin pääasiassa tyytyväisiä ja tyytyväisyyttä edisti hyvä kommunikaatio puolison kanssa. Yleisimmät syyt rahasta riitelyyn olivat rahan riittävyys sekä rahankäyttö. Rahankäytössä riitoja aiheuttivat erilaiset rahankäyttötavat sekä pakollisten kulujen hoitaminen. Tulokset pääasiassa vahvistavat aiempia tutkimustuloksia rahanjakoon sekä rahariitoihin liittyen sekä syventävät tietoa eri rahan hallinnointitavoista. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä kotitalouksien sisäinen rahanhallinta vaikuttaa parisuhteiden ja perheiden hyvinvointiin. Erityisesti raha-asioiden hoitamiseen ja hyvinvointiin keskittyvää jatkotutkimusta tarvitaan, esimerkiksi yhteisten raha-asioiden tyytyväisyyttä lisäävistä tekijöistä sekä kotitalouksien sisäisistä elintasoeroista.
  • Huovinen, Veera (2024)
    Asiantuntijakulttuuri on laajentunut, ja sen myötä perinteisten tieteellisten asiantuntijoiden rinnalle on noussut uusia toimijoita. Tämä ilmiö herätti mielenkiintoni, ja halusin tutkia tarkemmin, mitä asiantuntijuus tarkoittaa ja millaista osaamista asiantuntijan rooli edellyttää tällä hetkellä. Kandidaatin tutkielmani tarkoituksena on koostaa tietoa asiantuntijuutta tarkastelleista tutkimuksista integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Aikaisemmissa tutkimuksissa asiantuntijuus määriteltiin yksilön erityisosaamisena ja lahjakkuutena, jota vahvistetaan akateemisella koulutuksella ja työkokemuksella. Teoreettisessa taustassa kuvailen kolmea erilaista asiantuntijuutta sekä niiden kehittymistä. Koska asiantuntijuuden käsite on laaja, olen rajannut näkökulman koskemaan työelämään kytkeytyvää asiantuntijuutta. Tarkastelen kandidaatin tutkielmassani asiantuntijuus käsitettä ja tekijöitä, jotka vaikuttavat asiantuntijuuden kehittymiseen työpaikalla. Tutkimus tehtävänä on muodostaa monipuolinen kokonaiskuva asiantuntijuudesta työympäristössä. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millä eri tavoin asiantuntijuus voidaan määritellä? ja 2) Millaisista palasista asiantuntijuus rakentuu työympäristössä? Toteutin tutkielman integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni muodostuu 11.vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista, jotka ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Artikkelit ovat englannin kielisiä, ja ne kerättiin EBSCOhost-tietokannasta. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällön analyysinä, käytännössä yliviivaamalla ja ryhmittelemällä aineistoa tutkimuskysymyksien ohjaamana. Analysoinnin myötä tutkielman tulokset muodostuivat suhteessa tutkimuskysymyksiin. Tutkimus tulosten perusteella, asiantuntijuus koostuu monista erilaisista tekijöistä, kuten tietämyksestä, taidoista ja kokemuksesta sekä se vaihtelee eri ammateissa, rooleissa ja ympäristöissä. Asiantuntijaksi kehittyminen voi olla seurausta esimerkiksi tietoisesta kehityksestä tai kokemuksen kautta hankitusta oppimisesta. Kehitystä aloittelijasta asiantuntijaksi kuvattiin prosessina, joka kehittyy ajan myötä koulutuksen, pitkäaikaisen kokemuksen, tukevan oppimisympäristön ja henkilökohtaisen motivaation kautta.
  • Sankala, Alisa (2024)
    Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli selvittää, millä tavalla Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 (POPS2014) kuvataan tulevaisuuteen valmistavien tietojen ja taitojen opetusta sekä oppiainerajat ylittävää opetusta. Teoreettisena viitekehyksenä toimi tulevaisuuskasvatus, tulevaisuuden taidot, opetussuunnitelman perusteet sekä opetussuunnitelmatutkimus. Tutkimustehtäväni oli saada kokonaisvaltainen käsitys siitä, millä tavalla nykyisin voimassa olevaan POPS2014 on kirjattu tulevaisuuteen valmentavat taidot ja niiden opetus, sekä kelle vastuu näiden taitojen oppimisesta on osoitettu. Tutkimuskysymyksinä olivat: ”Miten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 käsitellään tulevaisuuden taitoja?” sekä ”Millä tavoin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 ohjaavat oppiainerajat ylittävää opetusta?”. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimukseen aineistoksi rajautui tutkimusprosessissa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 luvut 1–4. Tutkimuskysymysten tarkasteluun käytettiin tutkimusmenetelmänä aineistopohjaista sisällönanalyysiä eli induktiivista analyysiä. Aineiston analyysissä edettiin induktiivisesti etsien aineistoista lauseita ja lausekokonaisuuksia, jotka koottiin taulukoihin ja teemoiteltiin tutkimuskysymyksittäin ja joita lopulta analysoitiin. Tavoitteena oli mahdollisimman kattavan kuvan muodostaminen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kirjauksista laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia ja tulevaisuuden taitoja koskien. Tulevaisuuden taitoja kuvattiin aineistossa kokonaisvaltaisesti ja kattavasti niin yleisten perusopetuksen tehtävien ja tavoitteiden kuin laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden kautta. Laaja-alainen osaaminen edisti samoja tavoitteita kuin tulevaisuudentaitojen opetus. Perusopetus pyrkii valmistamaan oppilaita tulevaisuuteen ja huomioimaan moninaiset taidot, joita tulevaisuutta varten tarvitaan. Oppiainerajat ylittävää opetusta ohjattiin aineistossa tavoitteiden kautta ja toteutettiin laaja-alaisen osaamisen, eheyttämisen ja monialaisten kokonaisuuksien kautta. Vastuu oppiainerajat ylittävän opetuksen toteutustavoista, tarkemmista tavoitteista, arvioinnista ja kehittämisestä jäi pitkälti paikallisille opetussuunnitelmille. Oppiainerajat ylittävän opetuksen yhdenvertaista toteutumista valtakunnallisesti ei ohjata yhtä voimakkaasti kuin oppiaineiden kohdalla.
  • Routarinne, Roosa (2024)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää monilukutaito-käsitteen merkityksiä suomalaisen alakoulun kontekstissa. Monilukutaito on kirjattu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2014 (Opetushallitus, 2014, 22). Yhteiskunnan muuttuessa digitaalisemmaksi ja myös työelämän muutos yhdessä aiheuttivat tarpeen monilukutaito-käsitteen kehittämiselle (Cazden, ym. 1996, 68; Chalkiadaki, 2018). Opetussuunnitelman perusteiden mukaan monilukutaito on erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään (Opetushallitus, 2014, 22). Tutkimuskysymykseni käsittelevät sitä, 1) miten monilukutaitoa määritellään kirjallisuudessa? Ja sitä, 2) millä tavalla monilukutaito näyttäytyy toiminnallisesti teksteissä? Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni koostuu tieteellisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista. Tutkimusaineisto kerättiin Google Scholarista ja Helkasta. Sisäänotto ja poissulkukriteerien laatimisen ja soveltamisen jälkeen jäljelle jäi 14 vuosina 2018–2023 julkaistua artikkelia. Niistä kymmenen oli suomenkielisiä ja neljä englanninkielisiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Saamani tulokset osoittivat, että monilukutaitoa määritellään kirjallisuudessa usealla eri tavalla. Kuitenkin seitsemän eri määritelmää toistui johdonmukaisesti tutkimusartikkeleissani. Niistä muodostui alaluokat: sosiokulttuurisuus, lukija tiedonvastaanottajana ja –muokkaajana, kriittisyys, globaalius, teknologian lukutaidot, oppilaiden omat tekstiympäristöt ja yhteiskunnallinen osallistuminen. Toiminnallisesti monilukutaito näyttäytyy erityisesti artikkeleissa, joissa on New London Groupin (1996) monilukutaidon pedagogiikan mukainen näkemys monilukutaidosta. Lopulta monilukutaito ja monilukutaidon pedagogiikka ovat melko yhteenkietoutuneita määritelmiä.
  • Slåen, Anne (2024)
    Tavoitteet. Trauma voi syntyä tapahtumasta tai tapahtumien sarjasta, joka ylittää keskushermostomme sieto- tai käsittelykyvyn ja muuttaa tapaa, jolla käsittelemme ja muistamme muistoja. Trauma on ilmiönä läsnä siellä, missä on ihmisiä – myös koulussa. Trauma voi vaikuttaa sekä oppilaan oppimiseen, käyttäytymiseen että sosiaalisiin suhteisiin. Tässä tutkielmassa kokoan tietoa siitä, mitä vaikutuksia traumainformoidulla opetuksella on alakouluikäisille oppilaille ja heidän opettajilleen. Traumainformoitu opetus on kansainvälisestikin verrattain nuori aihealue. Aikaisemmissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa on todettu tarve traumainformoidun opetuksen ja sen jalkauttamiseen pyrkivien ohjelmien tarkemmalle tarkastelulle ja laajemmalle tutkimukselle. Menetelmät. Tutkielmassa käytetty tutkimusmenetelmä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto koostuu seitsemästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Kussakin aineiston artikkelissa on tutkittu traumainformoidun opetuksen vaikutuksia, kun koulussa on toteutettu ohjelma, jolla opetus pyritään muuttamaan kohti traumatietoisuutta. Aineiston keräsin sys-temaattisella haulla Scopus-tietokannasta hakulausekkeella ”trauma informed education" OR "trauma informed school" OR "trauma sensitive school" OR "trauma sensitive education" OR "trauma informed practice" AND school. Aineiston analysoin aineistolähtöisellä teemoittelulla. Tutkimuskysymykseen vastaavat havainnot jaoin viiteen kategoriaan. Tulokset ja johtopäätökset. Traumainformoidulla opetuksella havaittiin olevan myönteisiä vaikutuksia opettajan traumatietoisuuteen, traumainformoitujen käytäntöjen soveltamiseen, opettajan itsestään huolehtimisen taitoihin sekä opettajien ja oppilaiden sosioemotionaalisiin taitoihin. Traumainformoidun opetuksen ohjelmat vaikuttivat myönteisesti sekä yksittäisen opettajan että koko koulun opetushenkilöstön traumatietouteen. Opettajien havaittiin soveltavan aikaisempaa enemmän traumainformoituja käytäntöjä, ja tutkijat raportoivat opettajan itsestään huolehtimisen taitojen lisääntyneen. Oppilaiden oppimiseen liittyviä havaintoja raportoitiin melko vähän. Yksittäisessä tutkimuksessa havaittiin oppilaiden oppimiskyvyn ja tehtävien parissa vietetyn ajan lisääntyneen sekä opettajan ymmärryksen lisääntyneen sen suhteen, miten trauman kanssa elävän oppilaan oppimista voi tukea. Opettajien tai muiden koulun henkilöstöön kuuluvien aikuisten omasta traumataustasta ja sen vaikutuksista ei raportoitu. Tutkielman tulosten valossa traumainformoidulla opetuksella näyttäisi olevan myönteisiä vaikutuksia sekä oppilaiden että heidän opettajiensa hyvinvoinnille, oppilas-opettajasuhteelle, koulun henkilöstön ja oppilaiden keskinäiselle vuorovaikutukselle sekä osin myös oppimiselle.
  • Hietikko, Laura (2023)
    Tutkimukseni tavoitteena on selvittää valmistavassa esiopetuksessa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmia siitä, miten esiopetusikäisten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitoja tuetaan valmistavassa esiopetuksessa. Tämän lisäksi selvitän, miten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukeminen eroaa äidinkieleltään suomenkielisten lasten vuorovaikutustaitojen tukemisesta, sekä mitkä ovat suurimmat kehittämisen tarpeet eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukemisessa. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin marraskuussa 2022 haastattelemalla kolmea valmistavassa esiopetuksessa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Jokaisella opettajalla oli kokemusta eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten tukemisesta. Heidän jokaisen ryhmästä löytyi myös monia eri äidinkieliä ja kulttuureja edustavia lapsia. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa oli kolme selkeää teemaa tutkimusongelmien mukaan; tukeminen, tukemisen erot ja kehittämisen tarpeet. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia ja teemoittelua apuna käyttäen. Tuloksista kävi ilmi, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukeminen koettiin erittäin tärkeäksi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Opettajien käytössä oli monia hyödyllisiä tuen keinoja sekä materiaaleja. Opettajat pyrkivät siihen, että ihan jokainen lapsi sai tarvitsemaansa tukea kielestä tai kulttuurista riippumatta. Kuitenkin eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten tuen tarpeisiin täytyi käyttää enemmän aikaa. Isoimmat kehittämisen tarpeet kohdistuivat aiheeseen liittyvien koulutusten sisältöön, niihin osallistumiseen ja kiinnostuksen määrään. Varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta löytyy siis paljon hyvää materiaalia sekä apuvälineitä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vuorovaikutustaitojen tukemiseen. Kuitenkin muun muassa resurssipula, työhyvinvoinnin lasku sekä kiinnostuksen - ja ajanpuute tekevät tuen toteuttamisesta haastava.
  • Heimonen, Sara (2023)
    Musiikin avulla voidaan tukea lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehitystä (Akombo, 2022, s. 146). Varhaiskasvatuksen musiikkikasvatuksessa tulee tarjota lapsille monipuolisia kokemuksia musiikin parissa sekä mahdollisuuksia harjoitella ilmaisemaan itseään musiikin keinoin. Varhaiskasvatuksen opettajat ovat vastuussa ryhmänsä pedagogisesta toiminnasta, jolloin heidän tulee sisällyttää myös musiikkikasvatus osaksi ryhmänsä pedagogista toimintaa ja varmistaa, että toiminta vastaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määrittelemää laatutasoa (Opetushallitus, 2022, s. 18). Tutkimukseni tavoitteena on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia valmiuksistaan toteuttaa musiikkikasvatusta. Haluan lisäksi tarkastella sitä, miten he toteuttavat musiikkikasvatusta käytännössä ja millaisia tekijöitä heidän kokemiinsa valmiuksiin liittyy. Erityisesti pyrin muodostamaan kuvauksen siitä, millainen kokonaisuus musiikkikasvatuksen toteutuminen on ja mikä on varhaiskasvatuksen opettajien rooli siinä. Keräsin aineiston haastattelemalla neljää varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka olivat toimineet alalla 0,5–12 vuoden ajan. Haastattelumenetelmänä hyödynsin puolistrukturoitua teemahaastattelua, jonka aihealueet määrittelin tutkimuskysymysten ohjaamana. Analysoin aineiston teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Peilasin aineistosta nousseita tuloksia aiempaan teoriaan ja tutkimukseen aiheesta, jolloin sain muodostettua kuvauksen tutkimastani ilmiöstä. Tutkimuksen tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajien kokemiin valmiuksiin musiikkikasvatuksen toteutuksessa liittyy lukuisia eri tekijöitä. Merkittävimmäksi tekijäksi musiikkikasvatuksellisten valmiuksien osalta nousi yksilöiden asennoituminen opetettavaa sisältöä kohtaan, jonka lisäksi vaikutusta oli työkokemuksella, musiikillisella harrastuneisuudella ja musiikillisilla taidoilla. Tuloksista ilmeni myös se, ettei varhaiskasvatuksen opettajan koulutus itsessään tarjoa tarpeeksi valmiuksia toteuttaa musiikkikasvatusta. Osallistujat toteuttivat musiikkikasvatusta eheytetysti ja hyödyntäen monipuolisia menetelmiä.
  • Lehtinen, Niina (2023)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet Osallisuutta on tutkittu paljon varhaiskasvatuksen tutkimuksen kentällä, mutta erityisesti osallisuuden sosiaalinen aspekti näyttäytyy harvemmin suomenkielisessä tutkimuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on nostaa esiin keinoja, joilla sosiaalista osallisuutta voitaisiin vahvistaa moninaisessa lapsiryhmässä. Lisäksi tutkielmassa käsitellään sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen hyötyjä ja haasteita. Osallisuuden ohella inkluusio, moninaisuus ja kulttuuri rakentavat tämän tutkimuksen teoreettista viitekehystä ja ne ovat keskeisiä käsitteitä myös tutkimuksen tuloksissa ja johtopäätöksissä. Menetelmät Tutkimus on kvalitatiivinen kirjallisuuskatsaus systemaattisin painotuksin. Aineisto valikoitui teoreettisen viitekehyksen käsitteiden johdattelemana ja haut kohdistuivat seuraaviin palvelimiin: Helka sekä The Journal of Early Childhood Education Research (JECER). Lopullinen aineisto muodostui kuudesta sosiaaliseen osallisuuteen kytkeytyvästä vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Aineiston analysoinnissa käytin sisällönanalyysiä, jossa etsin aineiston tutkimuksista samankaltaisuuksia ja muodostin havainnoistani ylä- ja alaluokkia tutkimuskysymysten pohjalta tehtyihin pääluokkiin. Tulokset ja johtopäätökset Tulokset osoittivat, että ympäristöllä, varhaiskasvattajilla sekä toimintakulttuurilla on selkeä vaikutus sosiaalisen osallisuuden toteutumiseen. Toisaalta sama tekijä voi joko estää tai edistää osallisuutta. Moninaisuus linkittyi tuloksiin muun muassa siten, että sosiaalinen osallisuus voi selvästi vaihdella tilanteista, yksilöistä ja tukikeinoista riippuen. Kokonaisuudessaan sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen rakentuukin usean tekijän varaan yksittäisistä hetkistä koko yhteisön kulttuuriin. Tutkimuksen aineistossa kuitenkin painottui se, kuinka tärkeää on antaa lapsille riittävästi omaehtoisuutta, tarjoten samalla riittävä pedagoginen tuki ja läsnäolo. Sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen hyödyissä nousi esiin myönteiset vaikutukset hyvinvointiin, sosioemotionaalisiin taitoihin ja sosiaalisesti kestävän kulttuurin muodostumiseen.
  • Palimo, Inka (2023)
    Objectives. The primary objective of this literature review is to evaluate to what extent teachers are or have been trained to recognize and report signs of child abuse and neglect (CAN). The focal point is on higher education, but the thesis will also look at in-service training against CAN. The secondary aim of this thesis is to consider the possible external reasons for underreporting of child abuse. This includes things such as bureaucracy, limited resources, and personal bias. Previous research has indicated that teachers lack the proper knowledge of CAN, and that child abuse is widely underreported. Methodology. This thesis was conducted as a systematic literature review, looking at several different studies from the past twenty years. Though there wasn’t a specific geographical focus, the majority of articles were administrated in Europe. The results of this thesis were derived particularly from seven articles, but multiple other research studies offered additional support and information. The literature was chosen by meticulous screening and using distinctive keywords. Results and conclusions. The reviewed literature reveals that teachers receive inadequate training on how to recognize and respond to abused children. Teachers are ignorant to the scope of child abuse and all its he subcategories. There is a dire need for proper – standardized – training, with some studies indicating that child protection training should be integrated to the very beginning of first-year undergraduate programs to ensure that any misinformation is dispelled early on. Implementing CAN training as a part of higher education for teacher trainees won’t necessarily fix all problems. There are several issues with peripheral matters, which need legislative or economic changes to be overturned. Having standardized training as a teacher trainee can still hold significance and enable change for the better.
  • Laaksonen, Anni-Liisa (2023)
    Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli kerätä ja tutkia tietoa koulutuksessa käytetystä tekoälytekniikasta. Tekoälyn suosio ja kehittyminen ovat johtaneet siihen, että tekoälyn sovelluksia otetaan yhä enemmän mukaan koulutukseen. Kehittyvästä tekoälyä hyödyntävästä teknologiasta, sekä sen käyttöönotosta ja vaikutuksista on tärkeää saada ajankohtaista tutkimustietoa, jotta koulutuksessa käytettävistä tekoälysovelluksista voidaan jatkossa kehittää mahdollisimman hyödyllisiä. Tässä tutkielmassa ollaan erityisesti kiinnostuneita erilaisten tekoälyä hyödyntävien oppimis- ja opettamisvälineiden käytöstä, sekä niiden käytöstä aiheutuvista käyttäjien kannalta ilmenevistä vaikutuksista. Tutkimuskysymys on: millaisia käyttäjän kannalta ilmeneviä hyötyjä ja mahdollisuuksia tekoälyä hyödyntävillä tekniikoilla on havaittu koulutuksessa? Tutkielmassa koostetaan narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin tietoa erilaisten teko-älysovellusten käytöstä koulutuksessa. ERIC-tietokannasta valikoitu tutkimusaineisto koostui kymmenestä tieteellisestä artikkelista. Tutkielmaan valittua aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Analyysi suoritettiin aineistolähtöisesti, ja aineistosta nousseita tutkimuskysymykseen vastaavia kohtia luokiteltiin teemoittelemalla. Tulosten perustella koulutuksessa käytetyillä älykkäillä tutorointijärjestelmillä, chatboteilla, datan louhinta ja analyysitekniikoilla, sekä muilla tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voitiin todeta olevan erilaisia käyttäjän kannalta ilmeneviä hyötyjä ja mahdollisuuksia. Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa, jonka mukaan tekoälyratkaisujen on todettu olevan hyödyllisiä opiskelijoiden ohjaamissa, arvioimisessa, sekä oppimiseen liittyvän tiedon rakentamisessa ja jakamisessa. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä erilaisten koulutuksessa käytettävien tekoälytekniikoiden soveltuvuudesta, sekä tuovat esille suuntaviivoja tulevaisuuden koulutusteknologian suunnittelulle.
  • Penttilä, Marja (2023)
    Tavoitteet. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tavoitteena on rakentaa kuvaa Suomessa pääasi-assa 1940-luvulla vallinneesta pula-ajasta. Tarkoituksena on myös selvittää, millaista sään-nöstelyä harjoitettiin, kun haluttiin turvata elatus koko kansalle sekä millaisia vaikutuksia pu-la-ajalla ja säännöstelyllä oli kansalaisten arkeen. Perehdyn tässä kirjallisuuskatsauksessa erikseen myös tekstiilien säännöstelyyn sekä tekstiileihin liittyviin korvikemateriaaleihin. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauk-seen etsittiin aineistoa Google Scholarista, Googlesta ja E-Thesiksen tietokannasta hakusa-noilla pula-aika, säännöstely, korvikemateriaalit, pula-ajan tekstiilit ja musta pörssi. Lopulli-seen tarkasteluun valikoitui yksi säännöstelyn lieveilmiöitä analysoiva maisterintutkielma, kaksi artikkelia, joista toinen käsittelee sota-ajan taloudellista tilannetta ja toinen naisten so-danaikaista asemaa sekä työpanosta. Näiden lisäksi aineistoon valikoitui neljä pula-aikaa yleisesti käsittelevää teosta. Tulokset ja johtopäätökset. Pula-aika ja siitä aiheutunut säännöstely vaikutti voimakkaasti sen ajan kansalaisten elämää. Puutetta oli ruuan lisäksi monista muista asioista, ja ihmiset joutuivat käyttämään kekseliäisyyttä selvitäkseen arjesta. Pula-aika ja säännöstely pakottivat ihmisiä omatoimisuuteen. Myös tekstiilit ja jalkineet joutuivat säännöstelyn alaisiksi. Niitä ei usein saanut edes ostokortin sallimaa määrää. Kaikki mahdollinen kotoa löytyvä ylimääräinen kangas hyödynnettiin vaatetuksessa. Tekstiilien korvikemateriaaleina käytettiin paperia, kan-kaita jatkettiin muun muassa hiuksilla ja eläinten karvoilla. Jalkineisiin tehtiin puupohjat ja päälliset valmistettiin paperista. Talvikengiksi valmistettiin paksusta kankaasta tallukoita. Kansalaiset olivat kekseliäitä ja omavaraisia, mikä auttoi heitä selviämään pula-ajasta.
  • Ahola, Karoliina (2023)
    Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten lisääntynyt vapaa-ajan teknologinen viestintä työelämässä on yhteydessä työntekijöiden työhyvinvointiin kaupan alalla. Teknologiseen viestintään siirtyminen on verrattain uusi muutos työelämässä, eikä aiheesta ole tehty vielä runsaasti aiempaa tutkimusta. Työntekijöiden hyvinvointi on koko yhteiskunnan toiminnan edellytys, ja kaupan ala puolestaan on merkittävä työllistäjä Suomessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsitteli teknologista organisaatioviestintää, sekä työnhyvinvoinnin myönteisiä (työn imu) ja kielteisiä (työuupumus) ulottuvuuksia. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia työn imun ja työuupumuksen kokemuksia kaupan alan työntekijöillä esiintyi lisääntyneen vapaa-ajan organisaatioviestinnän myötä. Tutkimusmenetelmänä hyödynsin laadullista, strukturoitua haastattelua. Haastattelin neljää saman vähittäiskauppayksikön työntekijää, joiden tehtävänimikkeenä oli myyjä. Haastattelut nauhoitettiin, ja litteroitiin aineistoksi, josta teoriaohjaavan analyysin keinoin etsin vastauksia asettamiini tutkimuskysymyksiin. Tutkimuskysymysten pohjalta muodostin kaksi kategoriaa: työn imun ja työuupumuksen, joiden alle lajittelin aineistosta löytämäni havainnot. Analysoin aineistoa verraten havaintojani työn imun ja työuupumuksen määritelmiin. Haastatteluaineistosta löytyi sekä työn imuun että työuupumukseen viittaavia havaintoja. Aiempien tutkimustulosten mukaan oli tyypillistä, että teknologisella organisaatioviestinnällä oli sekä myönteisiä että kielteisiä yhteyksiä työhyvinvoinnin kanssa, ja tutkimukseni tuki tätä havaintoa. Tutkimustulokset olivat siis linjassa aikaisempien tutkimustuloksien kanssa. Aineistossa kielteisten hyvinvointiin liittyvien havaintojen määrä oli hieman suurempi. Vaikka tämän tutkimuksen perusteella ei voida vetää selviä syy-seuraussuhteita asioiden välille, tutkimuksen tarkoitus oli lisätä ymmärrystä siitä, kuinka työelämän muutokset ovat yhteyksissä työhyvinvointiin kaupan alalla. Jatkossa aihetta voisi syventää tutkimalla lisääntyneen vapaa-ajan organisaatioviestinnän yhteyksiä esimerkiksi eri alojen työntekijöiden työhyvinvointiin.