Browsing by Author "Aarnio, Heidi"

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, miten ensimmäisen luokan oppilaat tunnistavat ja tulkitsevat heille esitettyjä kielikuvia. Tuoretta tutkimusta aiheesta ei juurikaan löytynyt, minkä takia koin aiheen tutkimisen mielekkääksi. Peilaan tutkimustani Piaget’n kognitiivisen kehityksen teoriaan sekä Vygotskin sosiokulttuuriseen teoriaan. Piaget’n mukaan ensimmäisen luokan oppilaat ovat sellaisessa kehitysvaiheessa, että heidän ei vielä pitäisi ymmärtää kielikuvien abstrakteja merkityksiä. Vygotskin mukaan ympäristö on merkittävässä roolissa lapsen kehityksessä. Oikeiden ympäristötekijöiden avustamana kielikuvien abstrakti tulkinta olisi jo mahdollista. Ympäristö vaikuttaa pakostikin kielikuvien tunnistamiseen; et voi tunnistaa jotain mitä et ole aiemmin nähnyt. Oman hypoteesini mukaan ensimmäisen luokan oppilaat kykenevät jo tulkitsemaan kielikuvia abstraktisti. Tutkimukseeni osallistui erään kymenlaaksolaisen koulun ensimmäisen luokan 16 oppilasta. Keräsin aineiston tutkimuslomakkeella, johon oppilaat vastasivat anonyymisti. Lomakkeessa oli kahdeksan monivalintakysymystä sekä yksi yhdistelytehtävä, joka osoittautui liian vaikeaksi oppilaille, joten en käsittele sitä tässä tutkimuksessa. Tutkimukseni oli empiirinen ja tarkastelin tutkimuskysymyksiäni kerätyn aineiston kautta. Teoria ohjasi aineistolähtöisen analyysin tekoa. Liitin aineistoni jo valmiiksi luotuihin teorioihin ja teoreettisiin käsitteisiin. Lisäksi käytin aineiston analyysissa deskriptiivisiä menetelmiä (descriptive methods) aineiston statististen arvojen löytämiseksi. Tutkimukseni perusteella ensimmäisen luokan oppilaat olivat kohdanneet kielikuvia jo aiemmin, ja heillä oli jonkinasteinen ymmärrys myös niiden abstraktista merkityksestä. Saatujen tulosten perusteella Piaget’n näkemys tarkkarajaisista kehitysvaiheista ei pitäisi paikkaansa. Sen sijaan ympäristön vaikutus kielikuvien tulkintaan on ilmeinen. Abstrakti kielenymmärrys ei synny itsestään, vaan on aina opittua. Vygotskin teorian mukaan sosiaalinen ympäristö onkin keskeisin tekijä ajattelun ja kielen muokkaajista. Tutkimukseni tulokset tukevat tätä teoriaa.