Browsing by Author "Ahokas, Ina"

Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa tapahtuvassa oppilaanohjauksessa tuotettuja erotekoja ja niiden vaikutuksia toiselle asteelle sijoittumiseen. Aihe liittyy laajempaan keskusteluun mahdollisuuksien tasa-arvosta, jonka toetuessa koulujärjestelmän olisi tarjottava jokaiselle yksilölle taustastaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua mihin tahansa yhteiskunnalliseen asemaan. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulun diskursseissa ja arjessa tuotetaan erontekoja, joiden perustella oppilaita jaetaan hierarkkisesti eriarvoisiin ryhmiin. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksessa tavoitteena oli koostaa aineistoksi valitsemani tutkimuskirjallisuuden keskeisiä tuloksia. Aineistoni muodostuu hakusanojen perusteella löytämistäni tutkimuksista ja hallinnollisista dokumenteista, joiden avulla pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Tarkemmat tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Millaisia yhteiskunnallisia erontekoja oppilaanohjaus tuottaa peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa? Sekä 2. Miten nämä eronteot vaikuttavat oppilaan sijoittumiseen toiselle asteelle? Totesin aineistoni perusteella, että ohjauksessa uudelleentuotettiin oppilaiden koulun kontekstissa rakentuneita erontekoja. Erityisesti maahanmuuttotaustaisuus, erityisen tuen tarve sekä oppilaan heikko sosioekonominen tausta muodostuivat ominaisuuksiksi, jotka tuotiin ohjauksen diskursseissa esiin. Näihin ryhmiin kuuluminen ennusti oppilaiden sijoittumista todennäköisemmin ammattikoulutuksen kuin lukiokoulutuksen piiriin sekä normaalia korkeampaa riskiä keskeyttää koulutus, vaihtaa koulutuspaikkaa tai pudota kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Lisäksi sukupuoli oli yksi ominaisuus, jonka perusteella toisen asteen valintoihin vaikuttavia erontekoja rakennettiin. Etenkin ammattikoulutuksessa eri alat olivat erittäin voimakkaasti sukupuolittuneita. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että nykyiset ohjauskäytännöt eivät toteuta kaikilta osin mahdollisuuksien tasa-arvoa parhaalla mahdollisella tavalla. Vähemmistöjen tai valmiiksi heikossa sosiaalisessa tai taloudellisessa asemassa olevien oppilaiden ohjaaminen alemman koulutustason reiteille voidaan nähdä epätasa-arvoa ja yhteiskunnallista kerrostuneisuutta uusintavana käytäntönä.