Browsing by Author "Ahola, Karoliina"

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten lisääntynyt vapaa-ajan teknologinen viestintä työelämässä on yhteydessä työntekijöiden työhyvinvointiin kaupan alalla. Teknologiseen viestintään siirtyminen on verrattain uusi muutos työelämässä, eikä aiheesta ole tehty vielä runsaasti aiempaa tutkimusta. Työntekijöiden hyvinvointi on koko yhteiskunnan toiminnan edellytys, ja kaupan ala puolestaan on merkittävä työllistäjä Suomessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsitteli teknologista organisaatioviestintää, sekä työnhyvinvoinnin myönteisiä (työn imu) ja kielteisiä (työuupumus) ulottuvuuksia. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia työn imun ja työuupumuksen kokemuksia kaupan alan työntekijöillä esiintyi lisääntyneen vapaa-ajan organisaatioviestinnän myötä. Tutkimusmenetelmänä hyödynsin laadullista, strukturoitua haastattelua. Haastattelin neljää saman vähittäiskauppayksikön työntekijää, joiden tehtävänimikkeenä oli myyjä. Haastattelut nauhoitettiin, ja litteroitiin aineistoksi, josta teoriaohjaavan analyysin keinoin etsin vastauksia asettamiini tutkimuskysymyksiin. Tutkimuskysymysten pohjalta muodostin kaksi kategoriaa: työn imun ja työuupumuksen, joiden alle lajittelin aineistosta löytämäni havainnot. Analysoin aineistoa verraten havaintojani työn imun ja työuupumuksen määritelmiin. Haastatteluaineistosta löytyi sekä työn imuun että työuupumukseen viittaavia havaintoja. Aiempien tutkimustulosten mukaan oli tyypillistä, että teknologisella organisaatioviestinnällä oli sekä myönteisiä että kielteisiä yhteyksiä työhyvinvoinnin kanssa, ja tutkimukseni tuki tätä havaintoa. Tutkimustulokset olivat siis linjassa aikaisempien tutkimustuloksien kanssa. Aineistossa kielteisten hyvinvointiin liittyvien havaintojen määrä oli hieman suurempi. Vaikka tämän tutkimuksen perusteella ei voida vetää selviä syy-seuraussuhteita asioiden välille, tutkimuksen tarkoitus oli lisätä ymmärrystä siitä, kuinka työelämän muutokset ovat yhteyksissä työhyvinvointiin kaupan alalla. Jatkossa aihetta voisi syventää tutkimalla lisääntyneen vapaa-ajan organisaatioviestinnän yhteyksiä esimerkiksi eri alojen työntekijöiden työhyvinvointiin.