Browsing by Author "Alervo, Annika"

Lasten levottomuus ja sitä myöten opettajien haasteet luokanhallinnassa ovat lisääntyneet viime vuosina. Levottomuutta aiheuttavat muun muassa kiireinen elämäntyyli, perheiden erilaiset tilanteet sekä erityisesti tämän hetken ilmiönä teknologisten laitteiden räjähdysmäinen kasvu sekä niiden aiheuttama ärsyketulva, joka kuormittaa aivojamme ennennäkemättömällä tavalla. Vastaiskuna elämän hektisyydelle on jalansijaa saanut mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo. Mindfulness-ohjelmista on saatu positiivisia tuloksia aikuisilla tehdyistä tutkimuksista ja ohjelmia onkin hyödynnetty viime vuosikymmeninä monipuolisesti muun muassa terveydenhuollon parissa. Lapsilla tutkimusta on toistaiseksi tehty vähemmän, sillä mindfulness-ohjelmat ovat vasta viime vuosien aikana levinneet myös kasvatuksen kentälle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia tietoisen läsnäolon taitoja lapsille lisääviä interventiotutkimuksia on kansainvälisesti toteutettu vuosina 2017–2018. Tutkimuksessani halusin luoda katsauksen siihen, miten interventiot on toteutettu, keitä ja mitä asioita tutkimuksissa on tutkittu sekä siihen, millaisia tuloksia interventioilla on saavutettu. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui tarkkojen rajauskriteereiden perusteella kaksitoista vertaisarvioitua englanninkielistä artikkelia vuosilta 2017–2018. Kirjallisuuskatsauksessa kävi ilmi, että interventioissa oli runsaasti vaihtelua harjoitusten, toteutustavan ja keston osalta. Yleisimpiä harjoitustyyppejä olivat hengitysharjoitukset, tunnetaitoharjoitukset ja aistiharjoitukset. Suurin osa interventioista toteutettiin tutkijan tai muun ulkopuolisen ohjaamina viikoittaisina tuokioina. Interventioiden tyypillisin kesto oli kuusi viikkoa vaihtelun ollessa kolmesta viikosta 12 viikkoon. Kohderyhmänä olivat yleisimmin yleisopetuksen oppilaat tai oppilaat, joilla oli käyttäytymisen haasteita. Suurimmalla osalla interventioista saavutettiin positiivisia vaikutuksia. Vain kahdessa tutkimuksessa vaikutus oli neutraali ja yhdessä tutkimuksessa negatiivinen. Intervention sisällöllä, toteutustavalla tai kestolla ei havaittu yhteyttä intervention vaikuttavuuteen. Positiivisia vaikutuksia saatiin erityisesti suhteessa yhteisölliseen keskusteluun sitoutumiseen, keskittymiskykyyn, käyttäytymiseen, akateemiseen sitoutumiseen ja stressiin, mikä mukailee monilta osin myös aiheesta aikuisilla tehtyjen tutkimusten tuloksia. Osassa tutkimuksia selvitettiin vaikuttavuuden lisäksi oppilaiden ja opettajien kokemuksia interventio-ohjelmista. Kommentit olivat lähes pelkästään positiivisia, eli interventiot olivat hyväksyttäviä sekä helposti toteutettavia. Tämän katsauksen perusteella voitaisiinkin todeta mindfulness-taitojen interventioiden olevan sekä hyödyllisiä että helposti sovellettavissa koulun käytäntöihin. Lisätutkimusta aiheesta kuitenkin tarvitaan.