Browsing by Author "Almén, Jannica"

Kielellinen lahjakkuus vieraissa kielissä on yksi lahjakkuuden monista eri lajeista. Se näkyy aiempien tutkimusten mukaan muun muassa äänteiden erottelukykynä, kieliopillisena herk-kyytenä, induktiivisena päättelykykynä sekä muistin tehokkaana toimintana. Lahjakkaat oppi-laat tulee huomioida opetuksessa erikseen, jotta se tarjoaisi heille tarpeeksi haasteita. Tutki-muksen tavoitteena oli tutkia, miten kielellisesti lahjakkaat oppilaat tulisi huomioida vieraiden kielten opetuksessa peruskoulussa. Tavoitteena oli myös selvittää, miten lahjakkaiden oppi-laiden tukeminen Suomen peruskoulussa tällä hetkellä toteutuu, ja mitä suomalaiset perus-kouluopettajat ajattelevat lahjakkaista oppilaista. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valittiin aikaisempia kansainvälisesti julkaistuja tutkimuksia ja asiantuntijakirjallisuutta käyttäen Google Scholar, Helka ja ERIC hakupalveluja. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähteistä sisällönana-lyysiä. Tutkimuksessa selvisi, että kielellisesti lahjakkaiden opettaminen vieraissa kielissä toteutetaan nykyään pääsääntöisesti eriyttämällä normaaliopetusta. Opetuksen eriyttämisessä tulisi muun muassa huomioida erilaiset opetusjärjestelyt, -ympäristöt, -menetelmät, -materiaalit sekä oppimisen arviointi. Kielellisesti lahjakkaat oppivat muita nopeammin ja tehokkaammin vieraan kielen, joten heitä tulisi myös kannustaa enemmän itsenäiseen työskentelyyn ja vastuunottoon omasta opiskelustaan. Vaihtoehtona on myös erilaiset ryhmittelyratkaisut, jolloin oppilas saisi opiskella muiden lahjakkaiden tai esimerkiksi ylempien luokkatasojen oppilaiden kanssa. Suomessa lahjakkaiden opetus on aina pyritty järjestämään normaaliopetuksen yhteydessä eriyttämällä, eikä esimerkiksi erilaisia ryhmittelyn keinoja oman luokan ulkopuolella suosita, vaikka Perusopetuslaki (628/1998) ne mahdollistaakin. Luokanopettajat kuvaavat lahjakkaita oppilaita muun muassa ahkeriksi, itsenäisiksi ja innokkaiksi, mutta myös haastaviksi, alisuoriutujiksi ja huonosti käyttäytyviksi. Suomessa opettajien saama tieto lahjakkaista oppilaista riippuu paljon opettajankoulutuksesta ja opettajan omasta kiinnostuksesta hankkia sitä.