Browsing by Author "Hägg, Sonja"

Tavoitteet. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet painottavat oppilaan roolia aktiivisena toimijana (Opetushallitus, 2014), ja viimeisen viidentoista vuoden aikana käsite oppilaan toimijuus on noussut kasvatustieteellisen tutkimuksen ytimeen. Toimijuudella tarkoitetaan koulun kontekstissa oppilaan mahdollisuutta ja kykyä vaikuttaa opetuksen sisältöihin sekä toteutukseen (Rainio & Hilppö, 2015). Oppilaan toimijuus on keskeistä myös kieltenopetuksessa, jossa siirrytään yhä vahvemmin kohti sitä korostavaa toimintaperustaista lähestymistapaa (Piccardo & North, 2019). Myös eurooppalainen viitekehys, johon Suomen kieltenopetus vahvasti pohjaa, määrittelee kielenoppijan sosiaalisena, aktiivisena toimijana (Council of Europe, 2020). Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää aiemman tutkimuksen avulla, millä tavoin oppilaan toimijuutta voidaan tukea alakoulun vieraan kielen opetuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, jonka tarkoituksena on tutkia tehtyjä tutkimuksia ja koota niiden tuloksia perustaksi uusille tutkimustuloksille kiinnittäen huomiota käytettyjen lähteiden keskinäiseen yhteyteen ja tekniikkaan, jolla tulokset on hankittu (Salminen, 2011). Kirjallisuusaineistoon valittiin kahdeksan tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät oppilaan toimijuuden tukemista alakoulussa, kieltenopetuksen kontekstissa. Aineistoja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksissa oppilaan toimijuutta tukevat tekijät jaettiin kahteen yläluokkaan: opettajan ja oppilaan roolit sekä työtavat ja oppimisympäristö. Huomattiin, että opettajilla on keskeinen rooli oppilaan toimijuutta koskevissa valinnoissa, mutta he eivät kuitenkaan aina hyödyntäneet mahdollisuuksiaan tukea oppilaan toimijuutta. Opettajien tietoisuutta asian tärkeydestä tulisi lisätä yleisesti. Tulosten mukaan oppilaiden tulisi saada vaikuttaa enemmän luokkahuonetoimintaan, kyseenalaistaa sitä ja tehdä itsenäisiä valintoja sekä yhteistyötä keskenään toimijuutensa edistämiseksi. Tärkeimpiä kielenopetuksen työtapoja toimijuuden edistämiseksi olivat toiminnallisuus ja monipuolisuus, aiheiden yhdistäminen oppilaan elämään sekä luovuus ja ongelmanratkaisu. Kielenoppijat ovat toimijoita sekä koulussa että vapaa-ajalla ja heidän toimijuuttaan tulisikin tukea molemmissa oppimisympäristöissä.