Browsing by Author "Hallikainen, Jenni"

Tavoitteet. Tutkimuksessa tarkoituksena on selvittää, miten käsityönopetuksella voidaan lisätä ja tukea oppilaan hyvinvointia. Hyvinvointia tarkastellaan Seligmanin (2011) PERMA-hyvinvointiteoriasta käsin. PERMA-teoriassa ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät on jaoteltu viiteen osa-alueeseen: positiiviset tunteet, sitoutuneisuus, myönteiset ihmissuhteet, merkityksellisyys ja saavutettavuus. Tämä auttaa tarkastelemaan hyvinvointia monipuolisesti. Olettamuksena on, että käsityön opetuksella on myönteinen vaikutus oppilaan hyvinvoinnin kokemukseen. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, joissa on selvitetty käsityöharrastuksen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin, että käsillä tekemiselle on merkittävä rooli myönteiseen hyvinvoinnin kokemukseen. Toisena olettamuksena on, että positiivisen pedagogiikan avulla hyvinvointia lisääviä tekijöitä voidaan lisätä myös koulun käsityönoppitunnilla. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa kokonaiskuvaa siitä, miten käsityönopetuksella voidaan tukea hyvinvointiin vaikuttavia eri osa-alueita aikaisempien tutkimusten perusteella. Tietoa etsittiin suomen- ja englanninkielisillä hakusanoilla hyödyntäen eri tiedonhankinnan kanavia, kuten Heldaa, Helkaa, Finnaa ja Google Scholaria. Valitut tutkimusaineistot ovat sidoksissa PERMA-teoriaan sekä koulun käsityönopetukseen. Aineistossa korostui oppilaan kokemusmaailma. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten perusteella käsityönopetuksella voidaan lisätä ja tukea oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Oppilaan sitoutuneisuuden kokemuksia lisää mindfulness-harjoitteet, taitotason ja tehtävän haasteellisuuden suhteuttaminen toisiin sekä oppilaan ajatus- ja kokemusmaailman huomioiminen opetuksessa. Myönteisiä ihmissuhteita voidaan harjoittaa yhteisöllisen työskentely kautta, jossa materia toimii vuorovaikutustaitojen kehittämisen apuna. Saavuttamisen tunnetta voidaan lisätä yhdessä asetettujen tavoitteiden ja niiden toteutumista arvioinnin avulla. Prosessin dokumentointi auttaa oppilasta hahmottamaan omia vahvuuksiaan ja taitojen kehittymistä. Oppilaan kokemusta elämän merkityksellisyydestä voidaan lisätä materian, itseilmaisun, käsityöprosessin ja valmistetun konkreettisen tuotteen kautta. Onnistumisen kokemukset saavat aikaan myönteisiä tunteita.