Browsing by Author "Halme, Lotta"

Tämä kirjallisuuskatsaus kuvaa ja analysoi maskuliinisuuksia koulun ja väkivallan konteksteissa valitun tutkimuskirjallisuuden avulla. Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, kuinka maskuliinisuus rakentuu kouluissa ja oppilaiden välisissä suhteissa sekä sitä, kuinka maskuliinisuus ja väkivalta ovat yhteydessä toisiinsa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että miehet tekevät valtaosan väkivaltarikoksista eli väkivalta on jollain lailla yhteydessä mieheyteen ja maskuliinisuuteen. On todettu, että väkivaltaa pidetään miehekkäänä ja sitä glorifioidaan esimerkiksi mediassa. Nuorilla miehillä ja pojilla on myöskin todettu olevan naisia korkeammat itsemurha-, tapaturma- ja syrjäytymisluvut. Näiden tekijöiden voidaan ajatella olevan yhteydessä niin kutsuttuun toksisen maskuliinisuuden malliin. Tästä syystä väkivalta määritelläänkin tutkimuksessa sukupuolistuneeksi väkivallaksi. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat sukupuolentutkimuksen traditioon kytkeytyvät feministiset teoriat ja niihin liittyvät sukupuolen, väkivallan ja maskuliinisuuden käsitteet. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat pohjautuivat jälkistrukturalistiseen feminismiin, jonka mukaan yhteiskunta muovautuu jatkuvasti diskursiivisten ja sosiaalisten käytäntöjen mukaan. Tutkielman menetelmänä toimii kuvaileva kirjallisuuskatsaus integroivalla otteella. Tämän menetelmän tavoitteena on luoda ilmiöstä selkeä kokonaiskuva sekä tarkastella sitä koskevaa kirjallisuutta kriittisellä otteella. Kirjallisuuskatsaus perustuu pääosin suomalaiseen kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Kirjallisuuskatsauksessa tuloksena rakentui näkemys siitä, millainen on hegemonisen eli arvostetun maskuliinisuuden malli koulussa. Hegemonisen maskuliinisuuden mallin piirteitä koulussa ovat esimerkiksi urheilullisuus, halveksuva suhtautuminen kouluun, homofobia ja kovistelu. Hegemoninen maskuliinisuus alistaa ja hierarkisoi muita maskuliinisuuden malleja ja erityisesti feminiinisyyttä. Maskuliinisuuden mallit ovat myöskin yhteydessä intersektionaalisuuteen, sillä maskuliinisuudet jäsentyivät suhteessa etnisyyteen, toimintakykyyn ja yhteiskuntaluokkaan. Väkivallalla on iso rooli oppilaiden välisessä kilvoittelussa, hierarkian jäsentämisessä ja statuksen saavuttamisessa. Toisaalta väkivalta saa myös positiivisia merkityksiä ja sävyjä, sillä väkivaltaa käytetään esimerkiksi leikkitappeluissa, jolloin sen tavoite on osoittaa välittämistä ja kiintymystä. Kouluissa maskuliinisuutta rakensivat opettajat, muu kouluyhteisö, vertaisryhmät ja oppimateriaalit.