Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Hankimo, Laura"

Sort by: Order: Results:

  • Hankimo, Laura (2022)
    Tavoitteet. Sukupuoli ja sukupuolten väliset erot ovat selkeä osa länsimaista kulttuuria. Tasa-arvo taas on useiden länsimaisten yhteiskuntien tavoite. Yhtenä koulun tehtävistä on rakentaa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja tasa-arvotyö täytyisikin ottaa huomioon myös koulutuksessa ja sen suunnittelussa. Tasa-arvoisemman kohtelun nimissä onkin esitetty, että kouluissa tulisi olla enemmän miespuolisia opettajia, sillä poikapuoliset oppilaat hyötyisivät miesopettajasta . Tämän yhteiskunnallisessa keskustelussa esiintyvän väitteen tueksi on hyvin vähän tieteellistä näyttöä. Tällaisessa tasa-arvokeskustelussa usein unohtuu, että sukupuoli voidaan määrittää myös poiketen perinteisestä biologiaan pohjautuvasta mallista, jossa nähdään kaksi muuttumatonta sukupuolta, mies ja nainen. Tämän kandidaatin tutkielman on tarkoitus selvittää, millaisiin koulunkäyntiin tai oppimiseen liittyviin tekijöihin opettajan sukupuoli on yhteydessä ja miten sukupuolen käsite on tutkimusaineistossa määritetty. Menetelmät. Tämä kandidaatin tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valittiin seitsemän tieteellistä tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät opettajan sukupuolen vaikutusta tai yhteyttä erilaisiin koulun ja opetuksen osa-alueisiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Aineisto järjestettiin myös artikkelin ilmestymisvuoden sekä tutkimuksen toteutuksen koulutusasteen mukaisiin järjestyksiin analyysin selkeyttämiseksi. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajan sukupuoli oli yhteydessä peruskouluikäisillä opettajien luokkahuoneessa oppilaille osoitettavan kommunikaation määrään, oppilaiden liikuntatunnilla saamien kehujen määrään sekä oppilaiden omaan kokemukseen oppilas-opettaja suhteesta. Korkeakouluopiskelua koskevassa tutkimuksessa opettajan sukupuoli oli yhteydessä oppilaiden omaan arvioon opettajan opetusmetodeista. Kolmessa tutkimusartikkelissa seitsemästä ei löydetty yhteyttä opettajan sukupuolen ja minkään koulun käyntiin tai oppimiseen liittyvän tekijän kanssa. Yhdessäkään tutkimusaineiston artikkeleissa ei oltu selitetty sukupuolen käsitettä millään tavalla. Vaikka osassa tutkimusartikkeleista löydettiinkin yhteys opettajan sukupuolen ja koulunkäyntiin liittyvän tekijän kanssa, eivät nämä yhteydet olleet yhtenäisiä keskenään. Opettajan sukupuolella ei siis näyttäisi olevan selvää merkitystä eivätkä nämä tulokset tue väitettä, että pojat tarvitsisivat erityisesti miesopettajia kouluihin. Tämän kandidaatintutkielman perusteella sukupuolen käsitteen määrittämiseen tulisi tieteellisissä julkaisuissa kiinnittää enemmän huomiota.