Browsing by Author "Harju, Maija"

Tämä kandidaatin tutkielma käsittelee suomalaisten luokanopettajien positiivisia näkemyksiä inkluusiosta ja sen toimivuudesta alakoulussa. Mediassa ja yleisissä keskusteluissa inkluusio-ta käsitellään useimmiten negatiivissävytteisesti, joten on tärkeää nähdä, löytyykö ilmiöstä positiivisia puolia. Katsauksessa on kerätty eri tutkimuksista opettajien näkemyksiä, mietteitä ja kokemuksia inkluusiosta ja sen toimivuudesta. Teoreettinen viitekehys on koottu monen eri tutkimuksen ja artikkelin pohjalta. Teoriaosuu-dessa on pyritty määrittelemään inkluusio terminä, sekä käydä hieman läpi inkluusion histori-aa. Teoriaosuus on rakentunut pitkälti Mobergin, Saloviidan, Naukkarisen, Corbettin, sekä Weinerin tutkimuksiin. Tärkeiden termien lisäksi teoriassa käsitellään inkluusiota, sekä luo-kanopettajan työssä. Tutkielma on suoritettu kirjallisena kirjallisuuskatsauksena ja aineistona käytettiin vertaisarvi-oituja artikkeleita. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella mitä positiivista luokanopettajat Suomessa näkevät inkluusiossa Tämän kirjallisuuskatsauksen aineistona toimi viisi vertaisarvioitua artikkelia. Kaksi näiden ar-tikkeleiden tutkimuksista oli teetetty kvantitatiivisilla menetelmillä. Yhden aineistosta löytyvän artikkelin tutkimus oli suoritettu mixed-methods menetelmällä. Kaksi artikkeleiden tutkimuksis-ta oli suoritettu kvalitatiivia menetelmiä käyttämällä. Kirjallisuuskatsaus sisälsi siis monia eri-laisia artikkeleita, joiden tulokset olivat tulleet eri metodeja käyttämällä. Aineistot oli rajattu maantieteellisesti Suomeen sekä ajallisesti vuosiin 2018–2022. Kirjallisuuskatsauksessa kävi ilmi, että suomalaiset luokanopettajat näkevät inkluusion pääpiirteittäin positiivisena, mikäli nimetyt seikat toteutuvat ja toimivat. Näitä seikkoja olivat resurssit, erityisopettajien ja avustajien tuki, onnistunut ajankäyttö sekä yhteistyö kollegoiden kanssa. Tuloksissa tuli esiin, että nuoret opettajat sekä naispuoliset opettajat olivat kaikkein positiivisimpia. Työkokemus ei vaikuttanut näkemyksiin inkluusiosta, mutta kokemuksen laatu oli suoraan yhteydessä siihen, miten luokanopettajat kokivat inkluusion.