Browsing by Author "Huttu-Salminen, Johanna"

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Varhaislapsuus on tutkimusten mukaan ihmisen elämän kannalta erityisen tärkeä vaihe, jossa lapsen osallisuus ja sensitiivinen kohtaaminen nousevat keskeiseen rooliin. Tutkimusten mukaan lapsen saamat positiiviset oppimiskokemukset lisäävät lasten tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Positiivisessa pedagogiikassa lasta ja hänen oppimistaan lähestytään positiivisesta perspektiivistä. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on merkittävä rooli lapsen oppimisen, kasvun ja kehityksen tukijana. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä ohjaavat velvoittavat asiakirjat, valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja esiopetussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatuksen opettajien erilainen ymmärrys asiakirjojen sisällöistä vaikuttaa heidän tapaansa toteuttaa pedagogista toimintaa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen velvoittavista asiakirjoista löytyy tutkimusten mukaan yhteneväisiä sisältöjä positiivisen pedagogiikan kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, millaisia positiivisen pedagogiikan eroja ja yhtäläisyyksiä löytyy Helsingin ja Espoon varhaiskasvatussuunnitelmista. Menetelmät. Tutkimuksessa asetettiin kaksi tutkimuskysymystä, jotka olivat 1. Miten positiivinen pedagogiikka ilmenee Helsingin ja Espoon varhaiskasvatussuunnitelmissa? 2. Millaisia positiiviseen pedagogiikkaan liittyviä yhtäläisyyksiä ja eroja Helsingin ja Espoon varhaiskasvatussuunnitelmissa ilmenee? Tutkielmani on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka aineistona käytin Helsingin ja Espoon varhaiskasvatussuunnitelmia. Toteutin tutkielmani teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jolloin teoria ohjaa analyysin tekoa alusta saakka. Teoriani pohjautui Rannan (2020) positiivisen pedagogiikan viiteen kategoriaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että Helsingin ja Espoon varhaiskasvatussuunnitelmista löytyy positiivisen pedagogiikan kanssa yhteneväisiä sisältöjä. Tämä siis tarkoittaa, että varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee työssään käyttää positiivisen pedagogiikan menetelmiä tukeakseen lapsen kasvua ja kehitystä. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi olla tietoisia siitä millä tavoin positiivista pedagogiikkaa arjessa toteutetaan. Tässä tutkielmassa on avattu positiivisen pedagogiikan sisältöjä Rannan (2020) tutkimuksesta nousseiden kategorioiden mukaan. Tutkielmaani hyödyntäen varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tulla tietoisemmaksi positiivisesta pedagogiikasta ja siitä miten positiivisen pedagogiikan avulla voidaan tukea lapsen kasvua ja kehitystä.