Browsing by Author "Hytönen, Laura"

Tässä tutkimuksessa tarkastelen lasten tekemiä uutisia ja kriittisen ajattelun taitojen herättelyn mahdollisuuksia Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) -kehittämisohjelman Uutiskirja-projektin aikana eräässä varhaiskasvatusryhmässä pääkaupunkiseudulla. Aiempien tutkimusten valossa on havaittavissa, että uutismedialla koetaan usein olevan haitallisia vaikutuksia lapsiin. Toisaalta tutkimukset osoittavat, että lapset ovat yllättävän taitavia säätelemään omaa mediasuhdettaan ja monet heistä jopa pitävät uutisista ja kokevat olevansa uutisten kohderyhmää. Uutisten tulkintaan vaikuttaa osaltaan myös kyky ajatella kriittisesti. Lasten kriittisen ajattelun taitojen on todettu näkyvän jo 3-4 vuoden iässä, joidenkin tutkimusten mukaan jopa vieläkin aiemmin. Käytin tutkimuksessani aineistoa, joka on kerätty eräässä varhaiskasvatusryhmässä keväällä ja alkukesällä 2019. Tutkimukseen osallistui ryhmästä kaksitoista 4-6 -vuotiasta lasta ja kaksi kasvattajaa. Uutiskirja-projektia ohjasi MOI-kehittämisohjelmassa tuotettu uutiskirjamateriaali, jonka pohjalta varhaiskasvatusryhmän kasvattajat ja MOI-kehittämisohjelman tutkijat suunnittelivat projektin aikana toteutettavan toiminnan. Aineistonkeruu suoritettiin kuutena päivänä viiden viikon aikana videoiden lapsiryhmän ja kasvatushenkilöstön toimintaa aamupiireissä ja ryhmätyöskentelyn aikana. Lapset liittivät uutiskirjaan uutisia valokuvina ja piirroksina. Tutkimuksen kannalta mielenkiintoisimpia olivat lasten piirtämät uutiskuvat. Niistä voidaan päätellä, että lapset piirtävät uutisia tutuista aiheista, kuten omista leluistaan ja läheisistä ihmisistä. Osa lasten uutisista oli mielikuvituksen tuotteita, joille oli tyypillistä se, että ne muokkautuivat vielä tekoprosessin aikana. Lasten kriittisen ajattelun kehittymisen mahdollisuuksia tutkin tarkastelemalla kasvattajien esittämiä ajattelua herätteleviä kysymyksiä. Käyttämäni videoaineiston perusteella voidaan huomata, että kasvattajat käyttävät aktiivisesti erilaisia kysymyksiä herätellessään lapsia pohtimaan toimintaansa ja sen merkitystä. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun pyritään ymmärtämään lasten käsityksiä uutisista. Uutiset näyttäisivät näiden tulosten valossa olevan monille lapsille vielä melko etäinen käsite, eikä heillä näyttäisi olevan selvää käsitystä siitä, että uutiset perustuvat todellisiin tapahtumiin. Tutkimukseni tulosten perusteella kriittisen ajattelun taitojen herätteleminen näyttäisi olevan vahvasti sidoksissa ryhmän kasvattajien luomaan toimintakulttuuriin, joka pyrkii antamaan tilaa lasten ajattelulle. Aineistossani lasten ajattelua edistettiin kasvattajien esittämillä kysymyksillä, jotka auttoivat lapsia miettimään toimintansa perusteluita ja merkitystä.