Browsing by Author "Hyväri, Kirsi"

Tavoitteet. Positiivinen pedagogiikka perustuu positiivisen psykologiaan, jossa tarkoituksena on keskittyä ihmisen hyvinvointiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että positiivista pedagogiikkaa käytetään varhaiskasvatuksessa, mutta sen sisältöjä toteutetaan vaihtelevasti. Tämä kandidaatin tutkielma kuvaa positiivisen pedagogiikan käyttöä varhaiskasvatuksessa ja sitä, miten sen avulla voidaan tukea lasten kaverisuhteita ja varhaiskasvatusryhmän yhteisöllisyyttä. Tutkimustehtävänäni on ”Miten positiivisella pedagogiikalla voidaan tukea lasten yhteisöllisyyttä varhaiskasvatuksessa?”. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin kahdesta varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnatusta sosiaalisen median ryhmästä. Kysely koostui taustatiedoista ja avoimista kysymyksistä, jotka käsittelivät positiivista pedagogiikkaa ja sen käyttöä kaverisuhteiden ja ryhmän yhteisöllisyyden tukemisessa. Kyselyyn vastasi 22 varhaiskasvatuksen työntekijää. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin keskittyen ensin aineiston tarjoamiin näkökulmiin ja luomalla sitten pääluokat osittain aiemman tutkimuksen teoreettisten käsitteiden avulla. Sisällönanalyysi toteutettiin erikseen kahdelle tutkimuskysymykselle, joista ensimmäinen kuvasi, miten positiivista pedagogiikkaa toteutetaan varhaiskasvatuksessa ja toinen, miten positiivista pedagogiikkaa voidaan käyttää kaverisuhteiden ja ryhmän yhteisöllisyyden tukijana. Tulokset ja johtopäätökset. Sisällönanalyysin tuloksena syntyi pääluokat. Varhaiskasvatuksessa toteutettavasta positiivisesta pedagogiikasta pääluokkia olivat varhaiskasvattajan suhde lapseen ja positiiviset oppimiskokemukset. Ryhmän yhteisöllisyyteen ja kaverisuhteisiin liittyen pääluokiksi syntyi varhaiskasvattajan pedagogiset toimet, ryhmän identiteetin vahvistaminen, leikin tukeminen ja lasten myönteinen käsitys itsestä ja toisista. Tulosten mukaan positiivista pedagogiikkaa toteutetaan hyvin monipuolisesti valmiiden materiaalien sekä itse toteutetun materiaalin avulla. Pääasiassa positiivinen pedagogiikka näkyy osana arkea vuorovaikutuksessa, myönteisenä puhetapana, kiittämisenä, kehumisena, oppimisympäristön muokkaamisena, lapsen myönteisten käsitysten ja toiminnan tukemisena sekä positiivisten oppimiskokemusten tuottamisena. Ryhmän yhteisöllisyyteen ja kaverisuhteiden vahvistamiseen positiivisen pedagogiikan avulla pyritään luomaan hyvä yhteishenki, tuetaan lasten leikkiä sekä käytetään vahvuuksia ja hyvän huomioimista.