Browsing by Author "Järvinen, Mirva"

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaista taidekasvatus oli 1940- ja 1950-luvuilla. Varhaiskasvatuksen historiantutkimus on vähäistä ja mitä kauemmas siirrytään varhaiskasvatuksen alkuun, on materiaalia sekä tutkimusta vähemmän. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Fröbeliläinen pedagogiikka ja sitä kautta askartelu sekä laulu- ja musiikkihetket, lastentarhatoiminta 1940- ja 1950-luvuilla sekä muisti ja muistelu ja muistitietotutkimus. Teoreettisen viitekehyksen aikalaiskuvauksen rakensin 1940-luvulla ja 1950-luvulla julkaistujen Lastentarha-lehtien avulla, jotka antoivat viitettä siitä, millaiset ohjeet suuntasivat toimintaa. Viitekehyksen kokonaisuuden muodostamista tukivat myös kirjat ja artikkelit, jotka käsittelivät Suomen varhaiskasvatuksen historiaa. Muistia lähestyin Tulvingin mallin mukaan, jossa käsiteltiin muistelun kannalta oleellista episodista muistia. Muistelun lähtökohtien ymmärtäminen tukivat ymmärrystä siitä, miten muistitietoaineistoa tulisi käsitellä. Tutkimuksessa henkilöt muistelevat omia lastentarhakokemuksiaan 1940- ja 1950-luvuilta. Aineistona käytin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS), perinteen ja nykykulttuurin arkiston muistitietoaineistoa, joka oli valmiiksi kerättyä. Lopullinen aineistoni koostui kolmentoista henkilön kertomuksesta. Analysoinnin toteutin teorialähtöisenä sisällönanalyysina. Muistelijoiden kertomuksista analysoin, sitä minkälaista taidekasvatus oli 1940- ja 1950-luvuilla lapsuuden muisteluissa. Materiaalin jaoin kolmeen eri luokkaan niukkuuden, runsauden ja tunteiden näkyvyyden mukaan. Tulokset toivat esiin pula-ajan sekä köyhyyden, jonka takia askartelumahdollisuuksia oli heikommin. Askarteluissa ja kädentaidoissa näkyi Fröbeliläisen toiminnan kanssa yhtenäisiä toimintamuotoja. Yksittäisiä materiaaleja sekä tapoja muisteltiin kertomuksissa. Nykypäivänä perinteisinä pidettyjä lauluja ja laululeikkejä leikittiin 1900-luvun puolenvälin lastentarhoissa. Laulusali mainittiin useamman kerran ja se herätti erilaisia tunteita muistelijoissa. Uskonnolliset ja isänmaalliset laulut mainittiin parin muistelijan kertomuksissa. Tulosten perusteella nähdään, että taidekasvatus niin materiaaleiltaan kuin toiminnoiltaan, sisältää nykypäivän toiminnan kanssa yhtenäisiä piirteitä. Lastentarhan toimintaa myös pyrittiin ylläpitämään sotavuosina sekä sen jälkeisenä pula-aikana.