Browsing by Author "Järvinen, Sonja"

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tutkimuskirjallisuudessa avoimille oppimisympäristöille asetettuja tavoitteita suomalaisissa peruskouluissa vuonna 2016 käyttöön otetun peruskoulun opetussuunnitelman uudistuksen jälkeen. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä avoimet oppimisympäristöt ovat alkaneet yleistyä viimeisten vuosikymmenten aikana huomattavasti niin Suomessa kuin muualla maailmassakin koulurakentamisessa. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi median välittämä kuva avointa oppimistilasuunnittelua noudattavista koulusta on hyvinkin negatiivissävytteistä. Tämä muodosti tutkimustehtävälleni lähtökohdan; miksi näitä avoimia oppimisympäristöjä viedään peruskouluun - mitä niillä tavoitellaan? Entä miten näitä uudistustavoitteita taustoitetaan tutkimuskirjallisuudessa? Tutkimus on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena, ja sen aineisto koostuu vertaisarvioiduista ja viimeaikaisista avoimia oppimisympäristöjä ja uutta koulurakentamista koskevista tutkimuksista vuonna 2016 käyttöönotetun perusopetuksen opetussuunnitelman jälkeen. Integroiva kirjallisuuskatsaus valikoitui tutkimusaiheeni kannalta parhaaksi tutkimusmenetelmäksi, sillä siinä tutkimusaihetta pyritään kuvaamaan mahdollisimman monipuolisesti ja se sallii menetelmänä monipuolisemman lähdeaineiston käytön. Tutkimuksessa löydettiin 6 erilaista tavoitetta, joita tutkimuskirjallisuudessa avoimille oppimis-ympäristöille annettiin: oppiva yhteisö, kaikille sopiva oppimisympäristö, joustavat ryhmittelyt ja muuntojoustavuus, oppimaan innostaminen ja toiminnallisuus, tieto- ja viestintäteknologian käytön tukeminen sekä terveellisyys, turvallisuus ja hyvinvoinnin tukeminen. Nämä tavoitteet toimivat sekä toisiaan täydentävästi että tukevat nykyisen opetussuunnitelman laaja-alaisia tavoitteita sekä nykyistä oppimiskäsitystä. Olisi liioiteltua todeta, että avoimet oppimisympäristöt olisivat tutkimukseni perusteella tuhansien toiveiden tynnyreitä, mutta haasteita riittää vielä matkalle kohti toimivia toimintamalleja. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää, että tilat rakennetaan tukemaan toimintaa, ei toisinpäin.