Browsing by Author "Kalste, Pauliina"

Tavoitteet. Liikunnallinen lapsuus edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvua ja terveyttä. Aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että alle kouluikäisistä lapsista vain 10–20 % saavuttaa normaalia kehitystä, kasvua, hyvinvointia ja terveyttä edellyttävän ja nykysuositusten mukaisen päivittäisen vähintään kolmen tunnin fyysisen aktiivisuuden määrän. (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset, 2016, s. 16.) Tämän tutkielman tutkimustehtävänä on kuvata, analysoida ja tulkita sitä, millä tavoin varhaiskasvatuksen opettajat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat liikuntaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada konkreettinen käsitys siitä, miten suunnittelu ja arviointi tapahtuu sekä millä tavoin liikuntaa toteutetaan. Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kolme varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineiston analyysi eteni käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jossa tarkastelin kolmea ilmiötä, jotka olivat liikunnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Luokittelin jokaisen ilmiön erikseen muodostaen ala- ja yläluokkia sekä yhden kokoavan pääluokan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat toteuttivat liikuntakasvatusta monipuolisesti varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä eri liikuntasisältöjä hyödyntäen. Liikuntakasvatus ilmeni tavoitteellisena toimintana, jossa ympäristöllä sekä aikuisen aktiivisuudella oli keskeinen rooli. Varhaiskasvatuksen opettajat toteuttivat ohjattua liikuntaa aktiivisemmin sisällä kuin ulkona. Liikunnan toteuttamisen haasteena koettiin puutteelliset ja rajalliset välineet. Liikunnan suunnittelua toteutettiin yhdessä tiimin kanssa, mutta päävastuu pedagogisesta toiminnasta oli opettajilla. Suunnittelua ohjasi varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet, jotka toimivat eri suunnitelmien tukena. Liikunnan arviointi koettiin oman toiminnan reflektointina. Arviointimenetelminä käytettiin kirjaamista ja havainnointia. Tuokioiden aikana lasten palaute oli avainasemassa, jotta opettajat saivat tietoa lasten kokemuksista.