Browsing by Author "Koskinen, Tiina"

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ensinäkin, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen perehdytyksen. Toiseksi työssä pyrittiin selvittämään, millaisia vaikutuksia etätyöllä on työntekijöiden kannalta. Perehdytys on laaja kokonaisuus erilaisia käytäntöjä ja toimia; se voidaan nähdä prosessina, jonka myötä työntekijästä tulee organisaation täysivaltainen jäsen. Etätyö puolestaan on työtä, jota tehdään fyysisen toimiston ulkopuolella, usein ajasta ja paikasta riippumatta. Lopuksi tässä tutkimuksessa pyritään näistä aiheista esiin nousseiden teemojen kautta pohtimaan, voidaanko perehdytys toteuttaa onnistuneesti etänä. Toteutin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui seitsemästä vertaisarvioidusta artikkelista. Tutkittavat artikkelit valittiin 2000-luvulle rajatusta aineistosta. Valitsin mukaan artikkeleita, jotka otsikoiden ja tiivistelmien perusteella olivat tutkimuksen aiheen sekä tutkimuskysymysten kannalta relevantteja. Analysoin aineistoa teemoittelun avulla, pyrkien löytämään artikkeleista tutkimuskysymysten kannalta relevantteja ja yhtenäisiä teemoja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että onnistuneeseen perehdytykseen vaikutti artikkeleiden mukaan muun muassa perehdytyksen näkeminen kokonaisvaltaisena prosessina, sosiaaliset suhteet sekä perehdytystoimet ja niiden ajoitus. Etätyö vaikutti tutkittavien artikkeleiden perusteella muun muassa työn ja vapaa-ajan suhteeseen, työn määrään ja suorituskykyyn sekä sosiaalisiin suhteisiin. Etätyöllä voidaan nähdä vaikutuksia myös perehdytykseen, varsinkin kun perehdytys nähdään laajana kokonaisuutena eikä ainoastaan uusien tehtävien opettamisena. Perehdytystä voidaan kuitenkin toteuttaa onnistuneesti etänä, ainakin osittain. Tämä aihe vaatii vielä tarkempaa jatkotutkimusta siitä, millaisia vaikutuksia etätyöllä on onnistuneeseen perehdytykseen. Vaikkakin tämä tutkimus on melko suppea katsaus aiheeseen, lisäävät tämän työn tulokset kasvatustieteiden ymmärrystä perehdytyksestä etätyön kontekstissa. Tuloksia on analysoitu teemoittelun avulla, jolloin tulokset soveltuvat yleensä hyvin käytännön tarpeisiin. Näin ollen tutkimuksen tuloksista voi olla käytännön hyötyä myös organisaatioiden esimiehille sekä henkilöstöosastoille.