Browsing by Author "Krohn, Aino-Maria"

Tavoitteet. Tavoitteena oli tarkastella pikkukeskosen kielellistä kehitystä lapsen sosiaalisessa kasvuympäristössä. Lähempään tarkasteluun valittiin kiintymyssuhde lapsen ja ensisijaisen hoivaajan välillä. Tutkimuksessa kartoitetaan niitä ensisijaisen kiintymyssuhteen osatekijöitä, jotka suojaavat pikkukeskosena syntynyttä lasta kielellisen kehityksen haasteilta. Tutkimuskysymyksessä 1 tarkasteltiin pikkukeskosena ja täysaikaisena syntyneiden lasten varhaisen kielellisen kehityksen eroavaisuuksia. Tutkimuskysymyksessä 2 paneuduttiin ennenaikaisen syntymän vaikutuksiin äidin ja vauvan kiintymyssuhteessa. Tutkimuskysymyksessä 3 keskityttiin siihen, kuinka ensisijainen kiintymyssuhde suojaa varhaista kielellistä kehitystä haasteilta. Aiemmista tutkimuksien perusteella tiedetään, että lapsen kielenkehitykseen sosiaalisessa kontekstissaan vaikuttaa erityisen voimakkaasti lasta hoivaava aikuinen, johon lapsi muodostaa ensimmäisen kiintymyssuhteensa. Menetelmät. Metodina tutkielmassa käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta, mikä mahdollisti saatavilla olevan aineiston laajan tarkastelemisen. Katsaus toteutettiin aineistolähtöisenä kvalitatiivisena sisällönanalyysina. Aineistoksi tutkielmaan valikoitui kaiken kaikkiaan kymmenen vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta. Tulokset ja johtopäätökset. Pikkukeskosten reseptiivisen ja ekspressiivisen sanaston omaksuminen sekä kieliopillisen osaamisen kehittyminen oli tulosten mukaan täysaikaisena syntyneitä lapsia hitaampaa. Heikon kielitaidon riski vaikutti olevan pikkukeskosilla merkittävästi verrokkeja suurempi. Erokokemus, ennenaikaisen syntymän aiheuttama stressi, äidin ahdistus ja masennus sekä keskosen matala vireystila näyttivät muodostavan riskitekijän äidin ja pikkukeskosen välisen kiintymyssuhteen muodostumiselle. Pikkukeskosten äitien havaittiin kommunikoivan hoivasuhteessa joiltain osin eri tavoin täysaikaisten lasten äiteihin verrattuna. Pikkukeskoset eivät kuitenkaan olleet täysaikaisena syntyneitä lapsia useammin turvattomasti kiintyneitä, mistä voidaan päätellä, että äiti kykenee pääosin sopeutumaan ennenaikaisen syntymän tuomiin muutoksiin. Lisäksi tulokset osoittivat, että äidin mentalisaatio, sensitiivis-responsiivinen kasvatustyyli, positiivinen vuorovaikutus sekä vastavuoroisuus näyttävät suojaavan pikkukeskosen kielellistä kehitystä haasteilta. Kaiken kaikkiaan tutkielma tarjoaa tieteidenvälisyyttä hyödyntävää näkökulmaa keskosten kielelliseen kehitykseen kiintymyssuhdeteoreettisesta näkökulmasta. Erityispedagogisesta viitekehyksestä käsin tarkasteltuna se antaa ammattilaiselle keinoja ymmärtää keskosuuden merkitystä yksilön kielellisen kehityksen näkökulmasta, mikä edesauttaa kielellisten haasteiden ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa ja tukemisessa myös koulukontekstissa.