Browsing by Author "Kukkohovi, Larissa"

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten positiivinen pedagogiikka kuvataan käsitteenä ja kasvatusmenetelmänä väitöskirjoissa, sekä tutkia, millaisia vaikutuksia positiivisella pedagogiikalla tunnistetaan olevan lasten hyvinvointiin väitöskirjojen perusteella. Tutkielma on syntynyt tarpeesta, mitä pedagogisesti kestäviä ratkaisuja voisi toteuttaa varhaiskasvatuksen näkökulmasta lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tutkielmassa hyödynnettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tutkimusmenetelmää. Tutkielman aineistonkeruu toteutettiin käyttämällä kahta eri elektronista tietokantaa; Google Scholar ja HELDA. Tietokannat valikoituivat sen perusteella, että molemmista löytyy kasvatustieteisiin sekä kasvatukseen liittyviä julkaisuja. Aineistonkeruussa käytettiin suomenkielisiä hakusanoja sekä niiden erilaisia yhdistelmiä. Systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle ominaisia tapoja hyödyntäen tutkielman aineistoksi valikoitui lopulta kaksi väitöskirjaa, jotka ovat julkaistu vuosina 2020 ja 2022. Molemmat väitöstutkimukset ovat toteutettu Suomessa, joka oli yksi tärkeimmistä kriteereistäni aineistolle. Tässä tutkielmassa käytettiin sisällönanalyysia tulosten analysointiin. Positiivinen pedagogiikka perustuu positiivisen psykologian tieteenalaan ja on saanut siitä vahvan teoreettisen perustansa. Positiivinen pedagogiikka on varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa pedagogista toimintaa, jossa tavoitellaan hyvän elämän, hyvinvoinnin ja onnellisuuden edistämistä ja positiivisen pedagogiikan keskiössä esiintyvät hyveet, luonteenvahvuudet sekä myönteisten tunteiden kokeminen. Tutkielmassa määritellään positiivisen psykologian, positiivisen pedagogiikan ja varhaiskasvatuksen termit. Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on opettaa lapsia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, missä varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa. Hyvinvointia ei voida kuitenkaan opettaa sellaisenaan, mutta erilaisia keinoja sen saavuttamiseksi voidaan harjoitella ja opettaa varhaiskasvatuksessa. Positiivisen pedagogiikan avulla tavoiteltu hyvinvoinnin edistäminen lisää lapsen mahdollisuuksia kohdata paremmin elämän varrella vastaantulevia ongelmia sekä vastoinkäymisiä. Hyvinvointitaitoja harjoittamalla voidaan ennaltaehkäistä ongelmia myös yhteiskunnallisesti.